Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?

Tuosta työpaikan kahvitarjoilusta tuli mieleeni, että itse olen opettaja ja meidän koulussamme ei ole edes yleistä kahvihuonetta, vaan kahville pitää mennä ruokalaan ja pieni kuppi maksaa 1 e...

Amisope jatkaa vielä. Eli ei ole edes mahdollisuutta keittää itse kahvia - ellei sitten hanki omalle työpisteellensä kahvinkeitintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä on hauskoja. Itsekin olen mieheni kanssa melko pihi/säästäväinen tietyissä asioissa, mutta vastaavasti käytämme rahaa matkusteluun ja ravintolassa syömiseen.

Käymme n.5 min pikasuihkuissa, jotta säästyy vettä ja sähköä.

Kaupassa kankaiset kassit mukana, muovikasseja emme yleensä osta.

Kovilla yli 15 asteen pakkasilla verhot ovat kiinni ettei lämpö karkaisi.

Sisälämpötila kotona noin 20-21 astetta, että sähköä säästyy.

Sauna lämpeää ilmaisilla jämäpuilla, joita saamme sukulaisilta.

Ostan vaatteeni lähes ainoastaan kirppiksiltä. Pesuaineet ym. Tokmannin tarjouksista.

Kesällä sadevesitynnyrit pihalla, sieltä saan ilmaiset puutarhankasteluvedet.

20-21 astetta säästämistä? Meillä on ihan ilman pihistelyä jotain 18-19, mukavuuden nimissä jo kun muuten on liian kuuma. Pihi sukulainen pitää noin 12-14 asteessa taas talvisaikaan...

Siksi että yleisin huonelämpötila Suomessa on jotain yli 22 astetta. Lisäksi kylmillä lattioilla tuo 20-21astetta on ehdoton minimi jossa vielä viihtyy. Enkä ole niin sairaalloisen nuuka kuitenkaan että haluaisin palella kotonani (18-19 astetta) tai homehduttaa/pilata taloani (12-14 astetta).

Mua kanssa ihmetyttää kun sähköfirma muistuttaa aina "säästämään" asettamalla (laskemalla) huonelämpötilan 21 asteeseen. Meillä on muualla 19 ja makkarissa 18, joten 21 asteeseen siirtymällä ei voita kuin se sähköfirma. Meillä on lattialämmitys, joten lattiat ei silti ole jäätävät.

Energialaitosten lakisääteinen duuni on niiden normaalien energiantuoton- ja toimituksen lisäksi opastaa kuluttajia vastuulliseen energiankäyttöön, eli käytännössä sähkön säästämiseen :)

Äitini on sairaalloisen pihi. Kun olin lapsi, inhosin kauppareissuja, sillä tarjousten (3 prk tonnikalaa kahden hinnalla jne.) perässä piti kiertää joka kerta kolme-neljä ruokakauppaa. Lisäksi tuotenäytteitä ja ilmaisia maistiaisia piti rohmuta kaksin käsin ja käydä monta kertaa samalla tiskillä. Minua hävetti, sillä varmasti touhu kiinnitti muiden asiakkaiden huomion. Leipäjonoissa kävimme tietysti myös, vaikka tarvetta ei olisi ollut. Kaikkiin arvontoihin piti osallistua. Välillä äiti otti kaupasta mukaan kymmeniä arvontalappuja, joita piti kaikkien perheenjäsenten täyttää. Vieraisilla äiti söi usean edestä ja hoputti myös meitä lapsia syömään, jotta vatsamme tulisi täyteen eikä kotona kuluisi niin paljon ruokaa. Vastaavasti jos meillä kävi vieraita, heille ei joko tarjottu mitään tai sitten äiti pyysi ovella maksua ruoasta. Mitään uutta me lapset emme koskaan saaneet, ja käytettyäkin vain harvakseltaan. Pikkuveli joutui käyttämään päiväkerhossa minulta jääneitä (alun perin naapurin lapsilta saatuja) vaaleanpunaisia jumppatossuja. Äiti myi sukulaisilta saamiamme joulu- ja synttärilahjoja ja piti rahat, tai vaihtoi lahjoihin kortin, johon oli merkinnyt itsensä lahjan antajaksi.

Mies, jonka tapasin nettideittien kautta ja jonka kanssa yritin puolisen vuotta seurustella.

Ihan heti alkuun pihiyden syvyys ei niin kauheasti käynyt ilmi. Toki kaikki mitä söi tai joi piti itse maksaa, mutta en minä odotakaan että miehen pitää maksaa mitään minulle. Jossain vaiheessa kiinnitin huomiota siihen, että jos mennään vaikka kahville, mies tosiaan juo vain kahvin, ja senkin hinnasta valittaa, kun itse usein otin jotain kahvin kaveriksikin. 

Sitten kun enemmän juteltiin, kävi ilmi, että miehellä on hyvin säästöjä, ja että hän oli säästänyt jo opintotuesta + asumistuesta, mikä on jo melkoinen saavutus. Ihmettelin että miten se on edes mahdollista, mutta kyllä se paljastui pian. Valoja ei voi sisällä pitää, että säästyy sähköä. Pyykit vietiin äidille pestäväksi yli kolmekymppisenäkin. Isi ja äiti myös samalla kun hän kävi kotona, tankkasivat auton ja ruokkivat, laittoivat kassiin ruokaa mukaan kotiinkin. Vessaa ei saanut vetää pelkän pissalla käynnin takia veden säästämiseksi, vaan parit pissat olisi pitänyt tehdä samaan ennen vetämistä.

Paremmin tutustuttaessa kävi ilmi että en kyllä tule toimeen niin pakkomielteisen pihin ihmisen kanssa. Kun jopa kasviksista kaupassa täytyy miettiä että tuo on liian kallista, en osta, vaikkei rahasta ole pulaa. Kun jugurttipurkit (ei ostanut ikinä itse, mutta äiti laittoi mukaan) pitää pestä ja säilöä kaappeihin käytettäväksi tulevaisuudessa. Kun vaatteita ostetaan uusia vasta kun niissä on niin pahoja reikiä että tulee vilu.

Ja tämä mies oli akateemisesti koulutettu ja hänellä oli omien sanojensa mukaan paljon säästöjä ja sijoituksia, koska häntä ei kiinnostanut käyttää rahaa mihinkään. 

Yksi ope täälläkin ja kyllä meidän kunnan kouluissa (isoimpia kaupunkeja Suomessa) kahvinjuojat joutuvat itse maksamaan kahvinsa antamalla kerran - pari kertaa vuodessa yhteiseen kahvikassaan rahaa. Me opettajat olemme muutenkin monessa asiassa täysin hyväksikäytettyjä, jos verrataan moneen muuhun alaan.

Mutta siis ammatinvalinta - ja ammattialakysymyksiähän nämä :-)

Sukulaispariskunta ramppaa Tallinnassa ainakin kerran kuukaudessa hakemassa kaljaa ja tupakkaa mutta laivalla ei raaskita käyttää penniäkään. Heillä on omat eväät aina mukana eikä edes kahvikupillista osteta. Ulkomaan matkoilla eivät käy ulkona syömässä vaan kokkaavat hotellihuoneessa. Kerran lähtivät mukaan illalliselle ravintolaan ja valitsivat listalta sen kaikkein halvimman annoksen minkä pystyivät ja edes vettä eivät raaskineet tilata sillä se oli kalliimpaa kuin olut joten joivat sitten euron tuopit.

No minäkin olen siinä mielessä pihi, että etelänmatkoilla yleensö ostetaan omat ruuat kaupasta ja kokataan itse. Kun ei paikallisista aina netittömän ja/tai kieltä tarpeeksi osaamattomana tiedä laatutasoa, niin saattaa saada kalliilla turistihinnalla lämmitetyn pakasteannoksen paellaa. Mielelläni syön hyvin ulkona, mutta kotimaassakin laitan mieluummin itse ruuan kuin syön jossain abc:llä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat matkailee aina pihisti. Voivat maksaa 1500 euroa/hlö viikon risteilystä, mutta ei euroakaan lisää, että saisi edes ikkunallisen hytin, saati parvekkeen. Harrastavat myös kaukomatkoja samassa hintaluokassa, mutta lentokentällä ei voi yöpyä hotellissa, lentokentälle ei voi mennä taksilla (vaan minun pitää aina aamuyöllä tai pahimpaan ruuhka-aikaan kuskata), lentokentällä ei voi juoda kahviakaan vaan eväät otetaan minun luotani mukaan ja syödään kentällä. Mun on vaikea kestää tätä. Silti loukkaantuisivat suuresti, jos ehdotan lentokenttähotellia tai taksia minun piikkiini, koska nukkuisin mieluummin, jotta jaksaisin töissä. Argh.

Omasta näkökulmastasi vanhempasi ovat aivan normaaleja, mutta itse olet ehkä aavistuksen höveli rahan kanssa, jos ehdotat esim. taksin ja lentokenttähotellin käyttöä. Olen aina ajatellut, että kukaan ei noissa lentokenttähotelleissa ole tai esim. syö kentällä omalla rahallaan, vaan ainoastaan silloin jos firma maksaa.

No mun mielestäni 1500 euroa risteilystä on höveliä, mutta samalla idioottimaista, jos ei raaski parveketta (tai edes ikkunaa!) maksaa viikon risteilylle. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla, kuten Suomessa yleisesti muutenkin, on hotelleissa erikseen viikonloppu ja arkihinnat ja viikonloppuhinta on noin 50% arkihinnasta, koska viikonloppuisin matkustetaan omalla rahalla. En todellakaan jaksa käsittää myöskään perhettä, joka esim. lähtee puolen yön jälkeen lasten kanssa jostain landelta ajamaan kentälle, kun voisi ajaa edellisenä päivänä ja nukkua sen yön lentokenttähotellissa. Ehkä itselläni on trauma lapsuudesta asti siitä, että joka paikassa syötiin aina omia eväitä (puu ja penkki -parkissa tien varressa) eikä tullut kuuloonkaan, että olis pysähdytty huoltoasemalla tai ravintolassa ja syöty siellä.

Ainakin omasta lapsuudestani muistan nuo kentälle lähdöt joskus kolmelta aamuyöllä. Eikä siinä mitään ihmeellistä ollut. Ei tulisi nykyäänkään mieleenkään käyttää jotain lentokenttähotellia, joka maksaa helposti yhdeltä yöltä saman verran kuin lennot ulkomaille.

Yksi ukko ei syö sunnuntaisin yhtään mitään koska se pienentää näin ruokabudjettia. Siis ei saatana

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat matkailee aina pihisti. Voivat maksaa 1500 euroa/hlö viikon risteilystä, mutta ei euroakaan lisää, että saisi edes ikkunallisen hytin, saati parvekkeen. Harrastavat myös kaukomatkoja samassa hintaluokassa, mutta lentokentällä ei voi yöpyä hotellissa, lentokentälle ei voi mennä taksilla (vaan minun pitää aina aamuyöllä tai pahimpaan ruuhka-aikaan kuskata), lentokentällä ei voi juoda kahviakaan vaan eväät otetaan minun luotani mukaan ja syödään kentällä. Mun on vaikea kestää tätä. Silti loukkaantuisivat suuresti, jos ehdotan lentokenttähotellia tai taksia minun piikkiini, koska nukkuisin mieluummin, jotta jaksaisin töissä. Argh.

Eräät syö risteilyllä hytissään pelkkiä hapankorppuja ja vettä, korkeintaan yksi minipullo yhteensä menee "ryyppäämiseen"

Aaa, mulla on näitä juttuja vaikka kuin paljo 😂 Terkkuja vaan superpiheille vanhemmilleni!

-Kaikki hanskat pipot yms. hankittiin löytötavarakoreista kaupoista. Siis pokkana otettiin sopuvan näköiset ja isoon ääneen kailotettiin "oi, täälläkö nää sun lapaset olikin?! Vamaan viimeviikolla jääneet! Olipa hyvä, että löyty!".

-Vessapaperit pöllittiin julkisista vessoista aina. Ihan aina. Samoin äiti saattoi pumppailla saippuaa johonkin purkkiin, joka sattui/"sattui" olemaan mukana.

-Kaikkia vaatteita käytettiin, kunnes ne olivat a) liian pieniä menemään päälle tai b) hajonneet atomeiksi. Ennen poisheittämistä niistä irrotettiin kaikki napit, klipsut ja vetskarit, mtä vois joskus tarvia (ok, tiettyyn rajaan asti järkevää, sen myönnän). Onneksi meillä oli aina kuitenkin pari "parempaa vaatekertaa" ihmisten ilmoilla liikkumiseen... niitä ei saanut kotona käyttää, ettei ne kulu.

-Muoviset kauppakassit otettiin kauppaan mukaan ja käytettiin uudelleen. Ok, moni tekee näin, mutta koska on ekologista ja järkevää, mutta moniko paikkaa niitä jesarilla?! Meillä paikattiin, usein 😂

-Jesarilla paikattiin muuten kaikenlaista muutakin... Mm. isän kengät ja takit...

-Suihkuvesi kerättiin talteen ja säästettiin wc: huuhtelemista varten. Asunnon lämpötila aina max 18astetta.

Ja rahasta meillä ei koskaan koskaan ollut pulaa... tämä oli/on puhdasta piheyttä...

Pihisti matkustamista en tajua. Ei nyt törsätä tarvii, mutta ruoka ja kokemuksista nauttiminen on osa sitä matkailua, joten jos ei halua mihinkään laittaa rahaa, miksi matkustaa? Vain maisemia katsoakseen, vai siksi, että voi sanoa matkustaneensa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs kollega, joka ei tuo koskaan työpaikalle mitään tarjottavia, kerää itselleen kotiinviemisiksi työajan lähestyessä loppua muiden tuomia tarjottavia. Kerää muiden tuomia karkkeja taskuihinsa Hän ei kuulu kahviporukkaan, mutta on jäänyt kiinni kahvin salajuomisesta. Perui illanviettoon tulonsa, kun ilmeni, että omavastuu täydestä juhlaruoasta ja viineistä onkin peräti 10 euroa.

Sellaisia työpaikkoja, missä ei tarjota firman puolesta kahvia, ei pitäisi olla edes olemassa. En ymmärrä miten joku voi halveksia työntekijöitään niin paljon, ettei viitsi edes kahvihuoneeseen kahvia ostaa. Tällaiset pomot ovat psykopaattinarsisteja, jotka pitäisi lukita pöpilään, eikä heidän pitäisi olla johtamassa minkäänlaista firmaa.

Juu tätä en kanssa tajua. Olen monesti naureskellut ja hämmästellyt kavereideni työpaikkoja, kun ovat kertoneet juurikin tällaisesta kahvikassasta. Kuinka saita saa työnantaja olla, jos ei edes kahvia viitsi tarjota työntekijöilleen, vaan täytyy pitää jotain kahvikassaa? Koko idea kuulostaa jo ihan hullulta, sillä ainakin meillä on töissä (vakuutusyhtiö) kahvia ihan niin paljon tarjolla kuin jaksaa juoda. Ja monesti on pullaa ja voileipääkin firman puolesta.

Kahvikassat ovat ainakin kunnan töissä yleisiä. Itse olen ope eikä ainakaan meillä ole ilmaista kahvia/ teetä. Ne, jotka juovat, maksavat kassaan 20 e pari kertaa vuodessa.

Kunnalla siis on varaa halveksia työntekijöitään

Vierailija kirjoitti:

No minäkin olen siinä mielessä pihi, että etelänmatkoilla yleensö ostetaan omat ruuat kaupasta ja kokataan itse. Kun ei paikallisista aina netittömän ja/tai kieltä tarpeeksi osaamattomana tiedä laatutasoa, niin saattaa saada kalliilla turistihinnalla lämmitetyn pakasteannoksen paellaa. Mielelläni syön hyvin ulkona, mutta kotimaassakin laitan mieluummin itse ruuan kuin syön jossain abc:llä.

Sama täällä, tosin osittain koska en jaksa viikkoa, saatika pitempää aikaa syödä kaikkia aterioita ulkona. Tästä syystä otetaan yleensä apartment/villa. Syödään siis silti myös ulkona, mutta kokatessakin pääsee ihan eri tavalla sisälle paikalliseen kulttuuriin. Käytetään tietenkin laadukkaita paikallisia aineita ja reseptejä 👍

Itse pihistelen mm. talouspaperin käytössä niin, että otan vain puolikkaan arkin tai puolikkaasta puolikkaan. Pesu- ja puhdistusaine purkit huljuttelen vielä veden kanssa tyhjäksi (kun ovat tyhjentyneet) ja saan vielä yhden kerran käytettyä. Kaupasta saattaa tulla yksi ylimääräinen vihannespussi mukaan. Suihkussa olen maksimissaan 5 minuuttia, vaikka pitkät hiukset onkin.

Paljon näissä on kyllä myös ihan luontoa säästäviä juttuja: omat kauppakassit, vaatteiden kierrätys, kimppakyydit, veden ja sähkö säästäminen. Mikään ei pese hiuksia niin ihanan pehmeiksi kuin sadevesi! Ei tarvitse edes hoitoainetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat matkailee aina pihisti. Voivat maksaa 1500 euroa/hlö viikon risteilystä, mutta ei euroakaan lisää, että saisi edes ikkunallisen hytin, saati parvekkeen. Harrastavat myös kaukomatkoja samassa hintaluokassa, mutta lentokentällä ei voi yöpyä hotellissa, lentokentälle ei voi mennä taksilla (vaan minun pitää aina aamuyöllä tai pahimpaan ruuhka-aikaan kuskata), lentokentällä ei voi juoda kahviakaan vaan eväät otetaan minun luotani mukaan ja syödään kentällä. Mun on vaikea kestää tätä. Silti loukkaantuisivat suuresti, jos ehdotan lentokenttähotellia tai taksia minun piikkiini, koska nukkuisin mieluummin, jotta jaksaisin töissä. Argh.

Omasta näkökulmastasi vanhempasi ovat aivan normaaleja, mutta itse olet ehkä aavistuksen höveli rahan kanssa, jos ehdotat esim. taksin ja lentokenttähotellin käyttöä. Olen aina ajatellut, että kukaan ei noissa lentokenttähotelleissa ole tai esim. syö kentällä omalla rahallaan, vaan ainoastaan silloin jos firma maksaa.

No mun mielestäni 1500 euroa risteilystä on höveliä, mutta samalla idioottimaista, jos ei raaski parveketta (tai edes ikkunaa!) maksaa viikon risteilylle. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla, kuten Suomessa yleisesti muutenkin, on hotelleissa erikseen viikonloppu ja arkihinnat ja viikonloppuhinta on noin 50% arkihinnasta, koska viikonloppuisin matkustetaan omalla rahalla. En todellakaan jaksa käsittää myöskään perhettä, joka esim. lähtee puolen yön jälkeen lasten kanssa jostain landelta ajamaan kentälle, kun voisi ajaa edellisenä päivänä ja nukkua sen yön lentokenttähotellissa. Ehkä itselläni on trauma lapsuudesta asti siitä, että joka paikassa syötiin aina omia eväitä (puu ja penkki -parkissa tien varressa) eikä tullut kuuloonkaan, että olis pysähdytty huoltoasemalla tai ravintolassa ja syöty siellä.

Ainakin omasta lapsuudestani muistan nuo kentälle lähdöt joskus kolmelta aamuyöllä. Eikä siinä mitään ihmeellistä ollut. Ei tulisi nykyäänkään mieleenkään käyttää jotain lentokenttähotellia, joka maksaa helposti yhdeltä yöltä saman verran kuin lennot ulkomaille.

Jos sinne lentokentälle on monen sadan kilometrin matka, niin lentokenttähotelli alkaa tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs kollega, joka ei tuo koskaan työpaikalle mitään tarjottavia, kerää itselleen kotiinviemisiksi työajan lähestyessä loppua muiden tuomia tarjottavia. Kerää muiden tuomia karkkeja taskuihinsa Hän ei kuulu kahviporukkaan, mutta on jäänyt kiinni kahvin salajuomisesta. Perui illanviettoon tulonsa, kun ilmeni, että omavastuu täydestä juhlaruoasta ja viineistä onkin peräti 10 euroa.

Sellaisia työpaikkoja, missä ei tarjota firman puolesta kahvia, ei pitäisi olla edes olemassa. En ymmärrä miten joku voi halveksia työntekijöitään niin paljon, ettei viitsi edes kahvihuoneeseen kahvia ostaa. Tällaiset pomot ovat psykopaattinarsisteja, jotka pitäisi lukita pöpilään, eikä heidän pitäisi olla johtamassa minkäänlaista firmaa.

Juu tätä en kanssa tajua. Olen monesti naureskellut ja hämmästellyt kavereideni työpaikkoja, kun ovat kertoneet juurikin tällaisesta kahvikassasta. Kuinka saita saa työnantaja olla, jos ei edes kahvia viitsi tarjota työntekijöilleen, vaan täytyy pitää jotain kahvikassaa? Koko idea kuulostaa jo ihan hullulta, sillä ainakin meillä on töissä (vakuutusyhtiö) kahvia ihan niin paljon tarjolla kuin jaksaa juoda. Ja monesti on pullaa ja voileipääkin firman puolesta.

Sen minä ymmärrän, että kahvit saa työnantajan puolelta, mutta syömiset voisitte maksaa itse. Ne teidän kestitykset maksavat asiakkaat.

Eniten ärsyttää sellaiset pihit jotka haalii itselleen kaikkea ilmaista, antavat ilomielin muiden maksaa tarjoamatta takaisin. Nämä kitsaat säästävät samalla itselleen asuntoa, matkoja ym. kyllä ahneus ja pihiys kulkevat käsi kädessä. Kadehtivat huono-osaisia kun saavat rahaa tekemättä mitään. Eivät ole edes varsinaista taloudellista puutetta kärsineet välttämättä lapsena mutta ehkä sitten muuta vaille jäämistä ollut?

55 jatkaa. Muistot tulvivat mieleen...

-Vanhat trikoovaatteet (ja muutkin ohutta materiaalia olevat) leikottiin palasiksi ja käytettiin kahvinkeittimen suodattimena. Mulle selvisi vasta teini-iässä, että niitä on kertakäyttöisiäkin ja useimmat normaalit ihmiset käyttää niitä eikä kankaanriekaleita 😂

-Kiuaskivet pöllittiin junaradan varresta.. Yön pimeydessä ajettiin metsätielle radanvarteen. Lapset vahti, ettei kukaan näe ja isä nakkoi kiviä takakonttiin. Luonnollisesti myös joulukuusi nyysittiin metsästä. Mun vanhemmilla on aina ollut sellainen harha, ettei se ole varsinaisesti varastamista, jos "ihan vaan vähän tästä ottaa, eihän sitä kukaan ees huomaa".

-jos telkkari oli päällä, olohuoneessa ei saanut pitää valoja. Näkeehän siinä telkkarin loisteessakin...