Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Minä olen kyllä raaskinut ostaa itselle ja lapsille ruuat Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kun joutuu matkustamaan päivän Suomen sisällä lentokentälle, se maksaa jo niin paljon, että muutaman euron lisähinta ruuassa ei merkkaa mitään. Eikä ne lentokenttähotellitkaan mahdottoman kallita ole. Maksan mieluusti siitä, että ei tarvitse stressata, ehditäänkö kentälle ajoissa, kun pitkällä matkalla voi sattua mitä vaan.
Sen sijaan junassa en osta mitään ravintolavaunusta vaan otan meille eväät kotoa. Joskus laitoin ajankuluksi teinin ostamaan ravintolavaunusta "jotain kivaa". Lapsi tuli rahat kourassa takaisin ja sanoi silmät pyöreinä, että oli niin hirveät hinnat ettei halunnut ostaa mitään.
Tapailemani mies ehdotti että hänpä muuttaa minun talooni ja vierashuoneeseeni, koska hänen vuokransa on niin suuri ja minulla kuitenkin on yksi ylimääräinen huone. Olisi omat ruokansa maksanut... ei tullut kauppaa. Oltiin parilla treffeillä käyty. Se suhde jäi siihen. Oli siihenkin mennessä osoittautunut kitsastelijaksi, ei koskaan syöty muualla kuin ABC-asemilla (koska kuulemma ravintolaruoka on PAHAA!, mikä tekosyy), ja kahviloissa osti sen pienimmän kupin ja senkin hinnasta kitisi.
Miehen äiti eli anoppini maksattaa meillä ruoat AINA, kun tulee vierailulle Helsinkiin ja pyytää meitä ulos syömään kanssaan, myös hänen ruokansa. Pari kertaa mies jaksanut sanoa vastaan, muttei enää edes viitsi, kun toinen ei vaan ymmärrä. Samaa tapahtuu myös kauppareissulla: hän haluaa aamupalaksi sitä ja tätä, ja kun mennään ostamaan sitä ja tätä, laittaa poikansa maksamaan kassalla. Käyttää kylässä käydessään myös mun puuteria ja hajuvettä (!!!), ja syö ja juo kaapista löytyvät ruoat ja viinit, kuin olisi omalla kaapillaan. Sietämätöntä.
Luulisi rehtorinaisella olevan enemmän rahaa kuin kahdella parikymppisellä opiskelijalla. Ja mies tosiaan yrittänyt sanoa vastaan, mutta ämmä _ei_vaan_tajua_.
Seurustelin joskus vähän aikaa todella pihin miehen kanssa (hänen nuukuutensa pilasi suhteemme, jätin hänet).
Mies menetti ajokorttinsa ylinopeuden takia pariksi kuukaudeksi. Pyysi sitten minua toimimaan kuskina omalla autollani, lupasi maksaa bensat. Kävimme tuon parin kuukauden aikana viisi kertaa eräässä kaupungissa ostoksilla ( matkaa tuli yhteensä joka reissulta 130 km). Nämä ostosreissut liittyivät miehen tarvitsemiin "juttuihin." Kyselin bensarahoja monta kertaa, niitä ei tullut. Eli ajoin omalla autolla yhteensä 650 km miehen kortittomuuden takia omaan piikkiin!
Tehtiin se viides (viimeinen) reissu, kyselin taas sitä bensarahaa. Pysähdyttiin erääseen pikaruokapaikkaan, hän jalomielisenä ilmoitti maksavansa minunkin aterian (n. 7 €)!!!!!
Meni kyllä täysin maku koko mieheen, joten jätin hänet tuon ajon jälkeen. Kehtasi vielä ihmetellä asiaa, voi v*ttu!!! Juu, ja terkkuja Huittisiin!!!!! :D
Exä kulki aina kotona sammuttelemassa valoja, vain yksi olisi saanut olla päällä, siellä missä ollaan. Tuntui aina niin pimeältä. Nyt yh:na pidän samassa asunnossa tunnelmavaloa niinkuin tykkään, ja hyvin pystyn maksamaan sähkölaskun jota meitä oli silloin kaksi maksamassa.
Vierailija kirjoitti:
Koulukaverini opiskeli sairaanhoitajaksi ja hänellä oli mies joka veloitti 50% kondomeista ja piti sentilleen kirjaa kuka oli velkaa kenellekin. Vihkoon. Ja kun erosivat peräsi kaverini luo jääneistä kondomeista 2 kpl maksua kun joku toinen voi käyttää ne.
Miksiköhän erosivat🤔
Ja minä se tosissani luulin että näin vanhaksi eläneenä olin kuullut kaikki pöljyydet, mutta.......yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Pomo ei osta työpaikan vessoihin WC-paperia tai käsipaperia. Työntekijöiden pitää hommata paperit itse. Alihankkijan edustaja toi suklaarasian palaveriin, jossa olivat alihankkijan edustaja, minä ja pomo. Pomo nappasi suklaarasian omalle pöydälleen palaverin jälkeen ja mussutti kaikki suklaat itse, ei edes tarjonnut muille.
Buah hah haa
Vierailija kirjoitti:
Periaatteesta en maksa vessassakäynnistä mitään. Jos on maksullinen vessa, niin odotan niin kauan että joku tulee sieltä ulos, jolloin pääsen samalla ovenavauksella. Lähtiessäni napsautan lukonkielen ovesta ulos, jolloin ovi jää kielen varaan rakoselleen ja seuraaville käynti on ilmainen.
Ulkomailla kuset vissiin puskissa, kun monissa maissa on vessanhoitaja tai puomi. Raaskitko maksaa Tallinnassa edes sen 20 senttiä vessassa vai loikitko puomien yli.
Tein ite ja säästin! kirjoitti:
Nuukin tätini meni kahvilaan ja osti halvimman kahvin. Pöydässä hän otti kassistaan vaivihkaa kotona itsetekemänsä piirakat tai voileivät. Ei tarttenut investoida kahvilan ylihinnoiteltuihin tuotteisiin kuin kahvikupposen osalta!
Näiden, suoraan sanoen päästään pikkasen vinksahtaneiden vuoksi aikoinaan laadittiin kyltit ravintoloihin/kahviloihin missä suotasanaisesti ja selkeästi kiellettiin "nauttimasta omia eväitä" ravintolan /kahvilan tiloissa.
Onkohan miljoonäärivetoinen hallituksemme sukulaissieluja näille pihille ja saidoille, että otetaan muiden kustannuksella pokkana siitäkin vähästä mitä köyhillä on niin ettei omaetu vaarannu?
Vierailija kirjoitti:
Otin työpaikan jääkaapista vanhentunutta ruokaa kotiin ja söin.
Mä teen tuota usein. Meillä menee aivan törkeä määrä palaveritarjoiluista yli jäänyttä ruokaa jääkaappeihin vanhettumaan. Yritän patistella muita syömään niitä myös kahvitunnilla tai lounaalla, mutta eivät syö. Niinpä vien kotiin. Musta tuo on aivan uskomatonta ruuan haaskaamista. Ennen tätä työpaikkaa ihmettelin, mistä syntyy se ruokahävikki, mistä aina puhutaan, että suomalaiset haaskaa paljon ruokaa roskiin. No nyt olen oppinut, keitä ja millaisilla arvoilla varustettuja ne ihmiset on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-miesystäväni toi tuliaisiksi itse keräämiään puolukoita. Kun lähdimme keskustaan, kysyi, mennäänkö sun vai mun autolla. Kulki varmaan 20 vuotta vanhassa, lähes mädäntyneessä nahkatakissa...
Takin ymmärrän, mutta miten puolukat tai autokysymys liittyvät jotenkin piheilyyn?
Puolukat eivät maksaneet mitään! Jos mentiin minun autollani, säästyi bensaa hänen autostaan!
Puolukat maksoivat keräämisen vaivan.
Erään pariskunnan kahvipöydässä oli herkullisen näköisiä rinkeleitä. Hieman ihmeteltiin että onpas outoa koska tiedettiin heidät sairaan saidoiksi ja puraistiin rinkeliä. Isäntäväki katsoi vähän pitkään...
Voi helevata ne oli tarkoitettu vain koristeiksi, olivat leipomn näyteikkunarinkeleitä täynnä jotain säilöntäainetta;) Salavihkaa tiputin rinkelin syliini ja isäntä tarjosi pöydän alla olevalle koiralle jolle ei kelvannut, Mies söi väkisin puolet. Sitten kun päästiin lähtemään rinkelit lensi metsään ja kaivettiin laukusta kossupullo jolla desinfioitiin myrkyt pois:)
Sama pariskunta meni tutun lääkärin luo yhtaikaa ja kysyivät mikä meitä vaivaa kun on niin huono olo. Lääkäri totesi et mitä jos alkaisitte syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-miesystäväni toi tuliaisiksi itse keräämiään puolukoita. Kun lähdimme keskustaan, kysyi, mennäänkö sun vai mun autolla. Kulki varmaan 20 vuotta vanhassa, lähes mädäntyneessä nahkatakissa...
Takin ymmärrän, mutta miten puolukat tai autokysymys liittyvät jotenkin piheilyyn?
Puolukat eivät maksaneet mitään! Jos mentiin minun autollani, säästyi bensaa hänen autostaan!
Puolukat ovat mielestäni hyvä tuliainen. Hän on tehnyt työtä niiden eteen. Eivät ne itsestään ämpäriin hyppää ja kulje kotiin. Toki jos olitte yhdessä menossa, teidän oli mielekästä kulkea samalla autolla eikä körötellä kahdella peräkkäin.
Treffeille naisen luo mentäessä viekää miehet vaikka kukka/kukkakimppu ja suklaata. Tai hyvää viiniä tai likööriä tai vastaava. Tai nähkää vaivaa ja ottakaa selvää mistä nainen pitää.
Jättäkää, ihan oikeasti, ne puolukkasangot kotiin.
Voitte suhteen edetessä kotonanne kysyä ohimennen haluaisiko morsio mahdollisesti sangon itsepoimittuja puolukoita. Kaikista hienointa tietysti olisi kysyä etukäteen pitääkö toinen puolukoista ja SITTEN tuoda seuraavalla kerralla niitä koska huomasi toisen niistä pitävän, ihan itsepoimittuina.
Mutta tuonkaltainen toiminta edellyttää fiksuutta ja toisen asettamista ensisijaiseksi.
Missään nimessä autosta ei aleta vänkäämään vaan morsiolle tarjotaan kyyti, mielellään avaten hänelle oven valmiiksi kuten herrasmiehet televät.
Ei mulla muuta.
HYI MIKÄ KETJU, TOIVOTTAVASTI EI KUKAAN NÄISTÄ KIRJOTTAJANEISTA OLE YSTÄVÄNI
Vierailija kirjoitti:
Nämä on hauskoja. Itsekin olen mieheni kanssa melko pihi/säästäväinen tietyissä asioissa, mutta vastaavasti käytämme rahaa matkusteluun ja ravintolassa syömiseen.
Käymme n.5 min pikasuihkuissa, jotta säästyy vettä ja sähköä.
Kaupassa kankaiset kassit mukana, muovikasseja emme yleensä osta.
Kovilla yli 15 asteen pakkasilla verhot ovat kiinni ettei lämpö karkaisi.
Sisälämpötila kotona noin 20-21 astetta, että sähköä säästyy.
Sauna lämpeää ilmaisilla jämäpuilla, joita saamme sukulaisilta.
Ostan vaatteeni lähes ainoastaan kirppiksiltä. Pesuaineet ym. Tokmannin tarjouksista.
Kesällä sadevesitynnyrit pihalla, sieltä saan ilmaiset puutarhankasteluvedet.
Et oo pihi, vaan ekologinen ja fiksu. Just näin!
Vierailija kirjoitti:
Mun miesystävä menetti minut olemalla pihi. Piti vain makuhuoneessa lämpöä 18 astetta, muualla oli 14. Ei se vielä mitään mutta kun yöllä piti pilkkopimeässä mennä vessaan ja mursin varpaani, se riitti. Ulkovaloakaan ei voinut pitää vaikka rappuset olivat hengenvaarallisesti jäässä.
Adios.
Nyt en kirjoita köyhistä tai vähävaraisista, vaan tosissaan ihmisistä jotka ovat oikeasti varakkaita mutta pihiperseitä:
Sairaalloinen itaruus voi tosiaan olla sekä vastenmielistä että hengenvaarallista.
Esimerkki: tarjotaan pokkana vanhaa, ilmaiseksi jostain roskista (lue: jätteidenseasta jätestiasta) dyykattua ruokaa kuten kanaa salmonellariskillä tai ruokamyrkytyksen uhalla vaikkapa majoneesimarinoitua lohta tai vastaavaa päivällisvieraille. Roskista otettu ruoka on syötäväksikelpaamatonta, siksi se on roskiin heitetty ja epähygieeninen jäteastia itsessään on kontaminoinut siihen asetetut jätteet ja ruokatarvikkeet.
Toinen vakava asia sairaalloisessa saituudessa on taas se, että säästetään terveydenhoitomenoissa vaikka olisi varaa mennä lääkäriin. Vamma/sairaus sitten saa muhia ja edetä säästösyistä rauhassa niin pitkään että saiturin on aivan pakko mennä (usein muiden väkisiin kuljettamana ) terveydenhuollon piiriin ja monta kertaa liian myöhään. Jos saituri on perheen päänä niin kyllä on lapsilla kurjat oltavat osattomuudessaan elää vaikka varaa olisi.
Entinen ystävä oli pihi muiden kustannuksella. Meillä oli tapana viettää yhteisiä iltamia aina vuorotellen jomman kumman luona. Aina, kun oltiin minun luona, ostin etukäteen viiniä ja muuta naposteltavaa siihen kylkeen. Ei tullut mieleenkään pyytää häntä maksamaan näistä tarjoiluista mitään. Kun hän joskus toi itse toi mukanaan esim. viinirypäleitä, hän pyysi minua maksamaan niistä puolet. Hyvin omituista käytöstä.
Kun taas vietettiin iltaa hänen luonaan, hän aina kertoi mitä hänen ostamansa naposteltavat olivat maksaneet ja paljonko olen hänelle velkaa (pyöristi aina yläkanttiin).
Baariin mentiin usein taksilla, jonka minä maksoin. Narikkalipunkin sain maksaa, koska hänellä ei koskaan ollut käteistä. Baarissa hän aina sanoi reteästi, että voi nyt tarjota taksista ja narikasta minulle juoman, minkä hän ostikin. Seuraavana päivänä tuli joka kerta viestillä tilinumero ja summa, johon voisin maksaa tuon juoman, jonka jäin hänelle velkaa.
Ei olla enää kavereita, hän ihmettelee miksi en ole enää yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-miesystäväni toi tuliaisiksi itse keräämiään puolukoita. Kun lähdimme keskustaan, kysyi, mennäänkö sun vai mun autolla. Kulki varmaan 20 vuotta vanhassa, lähes mädäntyneessä nahkatakissa...
Takin ymmärrän, mutta miten puolukat tai autokysymys liittyvät jotenkin piheilyyn?
Puolukat eivät maksaneet mitään! Jos mentiin minun autollani, säästyi bensaa hänen autostaan!
Puolukat ovat mielestäni hyvä tuliainen. Hän on tehnyt työtä niiden eteen. Eivät ne itsestään ämpäriin hyppää ja kulje kotiin. Toki jos olitte yhdessä menossa, teidän oli mielekästä kulkea samalla autolla eikä körötellä kahdella peräkkäin.
Treffeille naisen luo mentäessä viekää miehet vaikka kukka/kukkakimppu ja suklaata. Tai hyvää viiniä tai likööriä tai vastaava. Tai nähkää vaivaa ja ottakaa selvää mistä nainen pitää.
Jättäkää, ihan oikeasti, ne puolukkasangot kotiin.
Voitte suhteen edetessä kotonanne kysyä ohimennen haluaisiko morsio mahdollisesti sangon itsepoimittuja puolukoita. Kaikista hienointa tietysti olisi kysyä etukäteen pitääkö toinen puolukoista ja SITTEN tuoda seuraavalla kerralla niitä koska huomasi toisen niistä pitävän, ihan itsepoimittuina.
Mutta tuonkaltainen toiminta edellyttää fiksuutta ja toisen asettamista ensisijaiseksi.
Missään nimessä autosta ei aleta vänkäämään vaan morsiolle tarjotaan kyyti, mielellään avaten hänelle oven valmiiksi kuten herrasmiehet televät.
Ei mulla muuta.
Paitsi että meitä naisia on joka junaan. Minä ilahtuisin suuresti itsepoimituista puolukoista, samoin sienistä tai kaloista. (En juurikaan syö suklaata tai juo viiniä.) Arvostaisin vaivannäköä ja uskaltaisin toivoa, että puolukoita keräävästä miehestä saisin kaverin ainakin sienimetsään, ehkä mökille tai jopa merelle kalaan tai telttailemaan tunturiin, enkä tiedä sen parempaa 😊 Puolukoista tekisin meile mehut, hillot ja vispipuurot. Treffeillä voitaisiin tehdä ne yhdessäkin, tai mennä sinne puolukkametsään.
No täytyy kyllä olla sitten todella pitkät ja paksut ;)
Itselläni on pitkät ja paksut hiukset ja selviän kyllä shampoosta ja huuhtelusta varmaan reilusti alle 3 minuutin. Käytän myös käsiäni toimituksen aikana. En ainoastaan seiso suihkun alla ja odota juoksevan veden hoitavan hommaa.