Lue keskustelun säännöt.
Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Vierailija kirjoitti:
Olin aikaisemmin valtiolla töissä virastossa jossa sukupuolijakauma oli pitkälti 50-50 ja kyllä siellä oli myös samanlainen kahvirinki, itse työntekijät kävivät vuorottain ostamassa kahvia ja jos jotain känttyä halusi kylkeen niin se oli itse ostettava. Jos joku oli eläköitymässä tai muuten vain lähdössä niin kerättiin kolehti kakkuun ja läksiäislahjaan. Tykytoiminnasta tai pikkujouluista ei tietoakaan.
Eipä ole ikävä, yksityisellä kahvit tuodaan tilauksesta kaappiin ja kaikkea mukavaa tehdään työkavereiden kesken firman laskuun. Älytöntä kitsastelua, ymmärrän että verorahoista ne julkisen puolen tarjoilut menevät mutta kyllä nyt luulisi varaa olevan muutamaan kahvipakettiin. Mielestäni kohtuullinen työsuhde-etu on saada edes kahvit työpaikan tarjoamana.
Jostain se yksityinenkin ne kahvikulut ottaa, joko asiakkailta tai palkoista. Itse tykkään siitä, että juojat maksavat. En ole koskaan kahvista piitannut, joten en myöskään ymmärrä suomalaisten pyhää kahvikulttuuria enkä halua sen kustannuksiin osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt sekin selvisi miksi lennoilla on aina itkuisia lapsia. Heidät on tietenkin herätetty keskellä yötä, matkustettu satoja kilometrejä ja lentälläkin on tietenkin jouduttu odottamaan kauan, koska ei pitkästä matkasta voi jättää lähtöä niin tiukalle. Eikö oikeasti olisi kaikkien kannalta parempi ottaa se hotellihuone ja matkustaa levänneenä?
Noin meillä aina toimittiin, kun olin lapsi ja aion toimia mahdollisen tulevan perheeni kanssa samoin. Siis varata hotellihuoneen lentokentän läheltä, jos lento on aamulla. Mielestäni se on niin järkevä ratkaisu, ettei tulisi mieleenkään toimia toisin.
Tosi piittaamatonta vanhemmilta lapsia kohtaan, jos vain piheyden vuoksi jätetään nukkumatta kunnolla ja ajellaan vaan autolla koko yö. Ja kiva niille kanssamatkustajienkin kuunnella parkuvia lapsia monen tunnin lennon ajan! En edes tajua mikä järki on lähteä pitkille matkoille pienten lasten kanssa, vauvoista puhumattakaan. Itse vannhempana odottaisin, että kaikki ovat vähintään viiden - helpompaa ja mukavampaa kaikille.
Noiden lentokenttähotellien hinnat ovat niin poskettomia, ettei kukaan järjissään oleva normaalivarainen ihminen niissä yövy. Aina on menty kentälle siihen aikaan, kun lento on lähdössä, oli sitten yö tai päivä. Ja näin tehdään jatkossakin.
Tuttavani, varakas vanhempi mies antOI Joululahjaksi käytetyn vihkon. Eli siinä oli repäisylehdet ja hmm. vaikea selittää mut teksti painautunut toiselle sivulle. Ja ulkomaille lähtiessä kaurapuurot ja meetwurstit mukaan ynm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikaisemmin valtiolla töissä virastossa jossa sukupuolijakauma oli pitkälti 50-50 ja kyllä siellä oli myös samanlainen kahvirinki, itse työntekijät kävivät vuorottain ostamassa kahvia ja jos jotain känttyä halusi kylkeen niin se oli itse ostettava. Jos joku oli eläköitymässä tai muuten vain lähdössä niin kerättiin kolehti kakkuun ja läksiäislahjaan. Tykytoiminnasta tai pikkujouluista ei tietoakaan.
Eipä ole ikävä, yksityisellä kahvit tuodaan tilauksesta kaappiin ja kaikkea mukavaa tehdään työkavereiden kesken firman laskuun. Älytöntä kitsastelua, ymmärrän että verorahoista ne julkisen puolen tarjoilut menevät mutta kyllä nyt luulisi varaa olevan muutamaan kahvipakettiin. Mielestäni kohtuullinen työsuhde-etu on saada edes kahvit työpaikan tarjoamana.
Jostain se yksityinenkin ne kahvikulut ottaa, joko asiakkailta tai palkoista. Itse tykkään siitä, että juojat maksavat. En ole koskaan kahvista piitannut, joten en myöskään ymmärrä suomalaisten pyhää kahvikulttuuria enkä halua sen kustannuksiin osallistua.
Liikkuuko sinulla yhtään mitään päässäsi? Tajuatko, että nuo kahvit maksavat esim. kymmenen ihmisen työpaikassa ehkä muutaman satasen vuodessa, jos työnantaja ne tarjoaa. Esimerkiksi jossain vakuutusyhtiössä, missä tuo yksi keskustelija oli töissä, jossa saatetaan pyörittää useamman miljoonan euron vakuutuksia, on tuollainen kahvitarjoilu suoraan sanottuna yksi paskan hailee kustannuksiltaan.
Täällä kommentoitiin mm. sitä, että joku pariskunta syö sunnuntaisin vain puuroa, koska tulee halvaksi. Se on ihan hyvä painonhallintakeino - ja rahansäästämiskeino - että silloin tällöin pitää paastopäiviä. Itse asiassa sehän on joku dieettikin?
Ymmärrän tuollaiset puuropäivät silloin tällöin hyvin itsekin. Olen myös se työpaikan lokki, joka syö ihan varmasti kaikki ylijääneet kokoustarjoilut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä tunnistan itseni todella monesta näistä viesteissä mainituista jutuista. Olen itse juuri sellainen, että monien ihmisten ihan normaaleina pitämät asiat tuntuvat itsestäni pröystäilyltä ja kamalalta tuhlaukselta. En esimerkiksi ole ollut kotimaassa hotellissa, enkä matkustanut taksilla varmaan kymmeneen vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä tunnistan itseni todella monesta näistä viesteissä mainituista jutuista. Olen itse juuri sellainen, että monien ihmisten ihan normaaleina pitämät asiat tuntuvat itsestäni pröystäilyltä ja kamalalta tuhlaukselta. En esimerkiksi ole ollut kotimaassa hotellissa, enkä matkustanut taksilla varmaan kymmeneen vuoteen.
Matkustatko kotimaassa? Itsekin punkkaan paikkakunnasta riippuen sukulaisten, ystävien ja tuttavien luona, ja toki tämä on vastavuoroista. Mutta esim. Lapin reissut eivät onnistuisi ilman maksullista yöpymistä, kun tuttuja ei siellä asu. Toki monesti asutaan retkeilymajoissa ja kesäisin tehdään pari telttareissua lasten kanssa, kun he siitä pitävät.
Kysymys kuuluukin: Miten Sinä hoidat yöpymiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme joskus viettämässä kaveriporukalla iltaa baarissa. Yksi kavereistamme kävi jatkuvasti ulkona tupakalla, eikä ostanut kuin pari juomaa illan aikana ja oli silti kovassa humalassa. Hän oli laittanut autonsa parkkiin kapakan eteen ja aina tupakalla käydessään hän poikkesi autossa, jossa hänellä oli omat viinat, joita kävi juomassa ja tuli sitten taas takaisin sisälle jatkamaan iltaa :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä tunnistan itseni todella monesta näistä viesteissä mainituista jutuista. Olen itse juuri sellainen, että monien ihmisten ihan normaaleina pitämät asiat tuntuvat itsestäni pröystäilyltä ja kamalalta tuhlaukselta. En esimerkiksi ole ollut kotimaassa hotellissa, enkä matkustanut taksilla varmaan kymmeneen vuoteen.
Matkustatko kotimaassa? Itsekin punkkaan paikkakunnasta riippuen sukulaisten, ystävien ja tuttavien luona, ja toki tämä on vastavuoroista. Mutta esim. Lapin reissut eivät onnistuisi ilman maksullista yöpymistä, kun tuttuja ei siellä asu. Toki monesti asutaan retkeilymajoissa ja kesäisin tehdään pari telttareissua lasten kanssa, kun he siitä pitävät.
Kysymys kuuluukin: Miten Sinä hoidat yöpymiset?
Matkustan melko vähän, mutta jos matkustan, niin olen jossain sukulaisten tai kavereiden luona, tai sitten teltassa tai laavussa yötä, jos on kesä ja lämpimät ilmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ja kolme muuta sisarustani saimme isältämme kukin joululahjaksi suklaarasian. Myös pienet lapsenlapset saivat suklaarasian. Jouluaattona isällä käviessäni näin kuitin, jossa luki päivämäärä 24.12. ja suklaat -40% alennuksessa... Äiti puolestaan antoi kaikille lahjoja muutaman sadan euron edestä.
Jospa isovanhemmat ovat jakaneet vastuun keskenään niin, että pappa hankkii suklaat ja mummo kaiken muun koska osaa sen paremmin ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on sairaalloisen pihi. Kun olin lapsi, inhosin kauppareissuja, sillä tarjousten (3 prk tonnikalaa kahden hinnalla jne.) perässä piti kiertää joka kerta kolme-neljä ruokakauppaa. Lisäksi tuotenäytteitä ja ilmaisia maistiaisia piti rohmuta kaksin käsin ja käydä monta kertaa samalla tiskillä. Minua hävetti, sillä varmasti touhu kiinnitti muiden asiakkaiden huomion. Leipäjonoissa kävimme tietysti myös, vaikka tarvetta ei olisi ollut. Kaikkiin arvontoihin piti osallistua. Välillä äiti otti kaupasta mukaan kymmeniä arvontalappuja, joita piti kaikkien perheenjäsenten täyttää. Vieraisilla äiti söi usean edestä ja hoputti myös meitä lapsia syömään, jotta vatsamme tulisi täyteen eikä kotona kuluisi niin paljon ruokaa. Vastaavasti jos meillä kävi vieraita, heille ei joko tarjottu mitään tai sitten äiti pyysi ovella maksua ruoasta. Mitään uutta me lapset emme koskaan saaneet, ja käytettyäkin vain harvakseltaan. Pikkuveli joutui käyttämään päiväkerhossa minulta jääneitä (alun perin naapurin lapsilta saatuja) vaaleanpunaisia jumppatossuja. Äiti myi sukulaisilta saamiamme joulu- ja synttärilahjoja ja piti rahat, tai vaihtoi lahjoihin kortin, johon oli merkinnyt itsensä lahjan antajaksi.
Tämä on niin mielenkiintoista, että on pakko kysyä, mitä äitisi kaikilla "säästämillään" rahoilla teki?
Näillä rahoilla reissattiin. Olimme useampilapsinen yksinhuoltajaperhe ja äiti oli työtön, eli varaa risteilyihin ja ulkomaanmatkoihin ei olisi ollut. Elämällä arjessa todella niukasti pääsimme muutaman kerran vuodessa risteilylle ja kerran "etelään" eli Kanarialle. Perheen yhteisten reissujen lisäksi äiti matkusti myös yksin. En itse nauttinut näistä matkoista juuri ollenkaan, sillä viikonlopun tai viikon eläminen yltäkylläisesti - esimerkiksi jäätelöä saimme vain näillä matkoilla - tarkoitti kuukausien kärvistelyä kotona. Olisin mieluummin syönyt normaalia kotiruokaa mikropizzojen (kolme kappaletta kymmenellä markalla) sijaan ja saanut edes joskus jonkin uuden vaatteen, vaikka se sitten olisikin tarkoittanut reissujen jäämistä väliin.
Myötätuntoa sulle. Toivottavasti elämä on kohdellut sua paremmin myöhemmin.
Vanhempani eivät koskaan ole reissanneet ulkomailla, kerran jopa laivalla. Elävät nuukasti ja rahaa on kertynyt vuosien varrella runsaasti. Roope Ankan lisäksi heissä on Hannu Hanhea. Niillä rahoilla on ostettu uusia asuntoja ja sijoitettu.
Lapsena ja varsinkin teininä tosin hävetti kun oli aina epämuodikkaat vaatteet ja kengät, vanha auto ja kaikkialle piti mennä pyörällä kun vanhemmat oli töissä. Lukionkin maksoin matkoja myöden täysin omilla, työstä saaduilla rahoilla, koska se oli mielestäni ihan normaalia.
Olen huomannut, että tavat periytyvät. Elämme nuukasti (muttemme saidasti). Katson kaupan tarjoukset aina tarkkaan, lämmintä vettä ei tuhlata ja hyötyliikumme paljon. Vanhempiin verrattuna tosin käydään ulkomailla lomilla. Muttemme mitenkään superleveästi-ei toki missään kirppupedeissäkään.
Kiitos myötätunnosta! Lähdin kotoa niin pian kuin pystyin (16-vuotiaana) enkä ole juuri pitänyt yhteyttä äitiini. Hankin ylemmän korkeakoulututkinnon ja ammatin ja elän nyt tavallista keskiluokkaista perhe-elämää. Oma lapsuuteni oli kieltämättä aika kauhea, mutta ainakin kokemuksistani oli hyötyä opiskeluaikana, kun rahaa oli niukasti. En ollut tottunut käyttämään uusia vaatteita, syömään herkkuja tai käymään ravintolassa kahvilla tai drinkillä, joten kärsin opiskelijabudjetilla elämisestä vähemmän kuin monet kaverini, joille pudotus elintasossa oli iso. Pidän itseäni aika järkevänä ja ekologisena kuluttajana. En esimerkiksi osta mitään osamaksulla vaan säästän rahat etukäteen enkä milloinkaan osta turhaa roinaa alennusmyynneistä. Ylipäätään tavaraa on kotona vähän. Autoa ei ole tullut hankittua, koska en ole tottunut kulkemaan autolla. Osaan paikata vaatteita sekä tehdä pieniä korjaustöitä, ja tiedän, mistä mitäkin kannattaa ostaa. Tietyissä asioissa taas en välitä rahanmenosta. Lapsuuden pakonomaisen veden ja sähkön säästämisen vuoksi lotraan suihkussa juuri niin kauan kuin haluan, ja sauna lämmitetään, kun siltä tuntuu. Myös ruokaa ostan fiiliksen mukaan hintoja tuijottelematta. Eineksistä sain lapsena tarpeeksi, emmekä syö niitä ikinä. Teen ruoan alusta asti itse, enkä välitä kauppalaskun suuruudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin juuri aikeissa kirjoittaa muutamiin kommentteihin, että ei taida olla lapsia :) kun rhat kuluu niin nopeasti ja ison perheen psyähdys maksaa "hitusen" enemmän kuin sinkun tai pariskunnan. Kuten hotelliyö jne. Joskushan sitä voi pysähtyä kuten minun lapsuudessani hampurilaisille, mutta se oli sitä "luksusta" siihen aikaan, kun vanhemmat halusivat yllättää. Toki markka-ajasta kyse, nykyisinhän pysähdyspaikat ovat vieläkin kalliimpia :).
Mutta muuten en ymmärrä moniakaan asioita, mitä oikeasti saidat tekevät. Mitä järkeä on säästää niissä kaikkein halvimmissa asioissa, minigrippusseissa, muovipusseissa (tämän sentään ymmärrän kun itse vältän niitä VAIN sen tähden, että tuppaavat menemään rikki ennen kuin kaupasta pääsee ulos :D), suodatinpaperissa ym. Siis ovatko pihit koskaan laskeneet, että mitä säästöä saa juuri senttien miettimisestä, järkyttävä elämänmalli. Vai ovatko he mieltäneet sen, että markasta se miljoona lähtee, no saa aika paljon säästellä sitten muovipusseja että rikastuu ;). Säästäähän voi sitten niissä oikeasti enemmän maksavissa asioissa...
Enkä todellakaan kehota tuhlaamaan ketään yli varojensa, mutta voihan sitä elämästä nauttia normaalilla tavalla, vai? Toki eihän se ole minulta pois, joten jatkakoon pihit ihmiset vain omaa tyyliään jos elämänlaatu on sellaisenaan heille sopiva :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja kolme muuta sisarustani saimme isältämme kukin joululahjaksi suklaarasian. Myös pienet lapsenlapset saivat suklaarasian. Jouluaattona isällä käviessäni näin kuitin, jossa luki päivämäärä 24.12. ja suklaat -40% alennuksessa... Äiti puolestaan antoi kaikille lahjoja muutaman sadan euron edestä.
Jospa isovanhemmat ovat jakaneet vastuun keskenään niin, että pappa hankkii suklaat ja mummo kaiken muun koska osaa sen paremmin ?
Tai sitten pappa ei pidä joulun kerskakulutusta tärkeänä. Minäkään en osta kalliita lahjoja enkä odota niitä muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomaatte varmaankin, että mitä tarkempi ihminen kyseessä, sen varmemmin hänellä on paalua pahan päivän varalle.
Ongelmahan on siinä, ettei saituuteen sairastunut näe asiaa noin. Sellaista pahaa päivää ei tulekaan, että niihin säästöihin kajotaan! Niiden edes osittainen menettäminen aiheuttaisi niin suunnatonta ahdistusta, epävarmuutta ja tuskaa, että psyyke hajoaisi.
Vierailija kirjoitti:
onhan noita pihejä minullakin tuttavapiirissä. yksi ei käytä ikinä omaa autoa kun on lapsia jonnekin kuskattava. itse en jaksa sitä jahkailua järjestyykö kyyditys lapsille vai ei joten kuskaan lapsia pelitapahtumiin. kyseinen henkilö siis kysyy aina edellisenä päivänä mahtuuko heidän lapsi meidän kyytiin. kerran tuli itsekkin minun kyydissä pelipaikasta pois. pysähdyimme bensa-asemalle ja siellä sitten sanoi ostavansa jäätelötuutin minun lapselleni kun hänen lapsi saa aina kulkea kyydillä. muutaman kerran kyseinen perhe on kuskannut lastaan itse, mutta silloin ei ikinä muiden lapset mahdu heidän kyytiin. luikkivat pikaisesti tapahtumista pois ettei kukaan ennätä kysyä kyytiä. heidänkin arki on helpottunut aika paljon kun lapsi pääsee toisten kyydeillä. siinä voi säästää illassa parikin tuntia, jos joutuisi itse kuskiksi tai käyttämään julkisia.
Tuo kannattaa ratkaista kimppakyytiringillä. Esim jos treenit ma-ke-pe niin yksi perhe ottaa aina maanantain, yksi ke, yksi perjantain. That's it!
Vuoroja voi pakottavan esteen takia siirtää, mutta jos esim laistaa koko kuukauden ajalta vuoronsa niin lentää ringistä ulos eikä ko. perheen lapsi tule sitte kenenkään rinkiläisen kyydillä enää.
sairaalassa ei tarjota firman puolesta kahvia. Työntekijät ostavat joka kuukausi kahvipaketin.
Punnitsemalla leivän tai muun tuotteen voi valita painavimman samalla hinnalla. Enemmän samaan hintaan!
Onko niitä puntareita sitten ympäri kauppaa vai kannetaanko pullapitkoja syli täydeltä ja punnitaan painavin ja muut heitetään lattialle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheen isä vahti, että vieraatkin käyttävät vessapaperia "yksi ruutu pienellä tai kolme ruutua isolla hädällä". Tätä mantraa hoki vessan oven käydessä.
Hyi helvetti :I
Tuossa vaiheessa olisin pyyhkinyt pyllyni kympin seteliin ja antanut äijälle sanoen "käypä hakemassa lisää paperia, pääsi loppumaan".
Paskapaperin varastaminen ABC-aseman vessasta on enemmänkin palvelus yhteiskunnalle, kuin minkäänlainen rikos. Kyseiset asemat ovat ylihinnoiteltua saastaa, joka sietääkin kärsiä tappioita. Itse käyn ABC:llä ainoastaan vessassa ja täyttämässä renkaita ja pissapoikaa. Kahvit käydään sitten juomassa oikealla huoltamolla.