Lue keskustelun säännöt.
Missä sumussa nuo eläkeläiset oikein elää? Isäni valitti eläkkeensä pienuutta (käteen jää 1600 €)
02.01.2017 |
Minä käyn töissä, elätän kahta lasta ja saan vähemmän. Lisäksi isälläni on velaton omakotitalo, mulla velkaa pienestä rivarin pätkästä.
Kommentit (288)
Ei niitä kymmenien vuosien päässä odottavia eläkkeitä nyt kannata murehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kaikki suurien ikäluokkien eläkkeenmaksajat?
Oletteko koskaan laskeneet, miten paljon teidän verorahoista menee kaiken maailman luusereille ja sossun eläteille. Enkä tarkoita työttömiä)
Olisi kiva tietää paljonko menee eläkkeisiin ja paljonko eläteille.
Suomessa maksettiin vuodenvaihteessa eläkettä 1.426.760 henkilölle. Suurten ikäluokkien edustajia oli heistä kuitenkin alle 400.000 eli muita eläkkeensaajia on yli miljoona.
En tiedä lohduttaako se ketään, mutta itse asiassa suurten ikäluokkien eläkkeet ovat selvästi pienempiä kuin nykyään eläköityvien 50-luvulla syntyneiden. Suuret ikäluokat olivat huonommin koulutettuja kuin kymmenen vuotta myöhemmin syntyneet, siitä johtuen heidän keskimääräinen eläkkeensäkin jäi huomattavasti alhaisemmaksi kuin uusien eläkeläisten.
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn töissä, elätän kahta lasta ja saan vähemmän. Lisäksi isälläni on velaton omakotitalo, mulla velkaa pienestä rivarin pätkästä.
Suuret ikäluokat onkin itsekkäin ikäluokka, oli tutkittu.
Hehän haluaa kaiken itselleen
Vierailija kirjoitti:
Muutama fakta pöytään:
Me nuoremmat olemme maksaneet palkastamme aina vähintään 5 % työeläkemaksuja. Tällä hetkellä maksamme 6,15 % palkasta työeläkettä. Työnantajat maksavat n. 18 %.
1970-80-luvulla työntekijät maksoivat työeläkemaksua 2-3 % palkasta ja yhteensä maksu oli 8-9 %. Vielä niin myöhään kuin 1990 palkasta maksettiin vain 3 % työeläkemaksua.
Eli mitenkäs sen väitteen kanssa, että "olen oman eläkkeeni maksanut"??
Meille kertyy eläkettä koko työuran tasan sen 1,5 % eli keskituloiselle kertyy n. 40 euroa vuodessa elinaikakertoimen leikkauksen jälkeen. 30 työvuoden jälkeen kasassa on 30 x 40 = 1200 euroa.
Aikaisemmin on ollut superkarttumia paljon paremmilla prosenteilla iäkkäämmille työntekijöille. LISÄKSI julkisen puolen työntekijöille kertymä on ollut parempi koko työuran. (2,2 %, en muista aikaväliä)
Kaikista paras asema on hyvässä asemassa eläkkeelle jääneillä, joiden eläke on laskettu viimeisten hyvätuloisten työvuosien palkan perusteella.
Työeläkelaki tuli voimaan 2005, jossa eläkekertymä huomioidaan koko työuran ajalta.
Ja mainitsemasi eläkekertymä "viimeiset viisi vuotta" koskee ainoastaan niitä, jotka ovat syntyneet v. 1940 tai sitä ennen ja ovat nyt iältään 77v. tai vanhempia, joista kuolema on korjannut jo suurimman osan, jos elinikäennustetta on uskomista. Ja tuosta ryhmästä muutti 60-70-luvulla Ruotsiin työnperässä yli 300.000 henkilöä, joka saa eläkkeen Ruotsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan tuo pieni eläke. Kaikki on niin suhteellista. Se että tuo eläke on pieni ei tarkoita etteikö joku voisi tienata vielä vähemmän. Monikin tienaa vähemmän, mutta ei se tuosta eläkkeestä isoa tee.
Suuret ikäluokat ovat maksaneet kaikenlaisia prosentteja välillä 6%-22% ja saamaan hyvät eläkkeet. Heidän jälkeensä tulevat tulee maksamaan koko työuransa 30% eläkemaksuja ja saamaan huonoa eläkettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn töissä, elätän kahta lasta ja saan vähemmän. Lisäksi isälläni on velaton omakotitalo, mulla velkaa pienestä rivarin pätkästä.
Suuret ikäluokat onkin itsekkäin ikäluokka, oli tutkittu.
Hehän haluaa kaiken itselleen
Nyt haukut väärää puuta. Suuria ikäluokkia ei ole kuin muutama satatuhatta elossa. Ovat jo kuolleet. Ja määrä on huomattavasti pienempi, kuin luvut nuorten työkyvyttömyyseläkeläisistä. Vaihda ihmeessä levyä.
Yleissivistystä kehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama fakta pöytään:
Me nuoremmat olemme maksaneet palkastamme aina vähintään 5 % työeläkemaksuja. Tällä hetkellä maksamme 6,15 % palkasta työeläkettä. Työnantajat maksavat n. 18 %.
1970-80-luvulla työntekijät maksoivat työeläkemaksua 2-3 % palkasta ja yhteensä maksu oli 8-9 %. Vielä niin myöhään kuin 1990 palkasta maksettiin vain 3 % työeläkemaksua.
Eli mitenkäs sen väitteen kanssa, että "olen oman eläkkeeni maksanut"??
Meille kertyy eläkettä koko työuran tasan sen 1,5 % eli keskituloiselle kertyy n. 40 euroa vuodessa elinaikakertoimen leikkauksen jälkeen. 30 työvuoden jälkeen kasassa on 30 x 40 = 1200 euroa.
Aikaisemmin on ollut superkarttumia paljon paremmilla prosenteilla iäkkäämmille työntekijöille. LISÄKSI julkisen puolen työntekijöille kertymä on ollut parempi koko työuran. (2,2 %, en muista aikaväliä)
Kaikista paras asema on hyvässä asemassa eläkkeelle jääneillä, joiden eläke on laskettu viimeisten hyvätuloisten työvuosien palkan perusteella.
Fakta on myös se, että työntekijän palkasta peritty eläkevakuutusmaksu on tulonsiirto työnantajalle, jonka tarkoitus on pienentää palkkojen sivukuluja ja näin uskottaa lisäävän työllisyyttä.
Sillä ei ole mitään tekemistä työntekijän eläkekertymän kanssa, eikä se lisää eläkkeen määrää, koska työntekijä saa sen omassa verotuksessaan vähennyksenä eli maksaa vähemmän veroa. Sama koskee työttömyysvak.maksua.
Ja on tuulesta temmattu 90-luvun 3% eläkemaksut, vaan jo 80-luvulla oli eläkemaksut yli 22%, joka kerrytti työntekijän eläkettä.
Terv. palkankaskija
Ps. mikä motiivi on vääristellä ja satuilla tosi asioista.
Ja mistä ihmeestä tänne sikiää vain erittäin hyvätuloisten jälkeläiset, kun ap. isä on ollut ylintä kermaa j A kuukausitulot 6000-9000€/kk jos eläke on 2500€/kk ja 1600€/netto. Ei ihme, jos on aikaa satuilla, kun on htvätuloinen faija.
Palkanlaskijalla ei ole oikein ammattitaito hallussa... Kurkkaapa täältä FAKTAA:
https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?…
Vielä niin myöhään kuin 1994 työntekijän maksuosuus oli 3 %! Oli työeläkemaksua on kerätty vieläkin vähemmän kuin kuvittelin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama fakta pöytään:
Me nuoremmat olemme maksaneet palkastamme aina vähintään 5 % työeläkemaksuja. Tällä hetkellä maksamme 6,15 % palkasta työeläkettä. Työnantajat maksavat n. 18 %.
1970-80-luvulla työntekijät maksoivat työeläkemaksua 2-3 % palkasta ja yhteensä maksu oli 8-9 %. Vielä niin myöhään kuin 1990 palkasta maksettiin vain 3 % työeläkemaksua.
Eli mitenkäs sen väitteen kanssa, että "olen oman eläkkeeni maksanut"??
Meille kertyy eläkettä koko työuran tasan sen 1,5 % eli keskituloiselle kertyy n. 40 euroa vuodessa elinaikakertoimen leikkauksen jälkeen. 30 työvuoden jälkeen kasassa on 30 x 40 = 1200 euroa.
Aikaisemmin on ollut superkarttumia paljon paremmilla prosenteilla iäkkäämmille työntekijöille. LISÄKSI julkisen puolen työntekijöille kertymä on ollut parempi koko työuran. (2,2 %, en muista aikaväliä)
Kaikista paras asema on hyvässä asemassa eläkkeelle jääneillä, joiden eläke on laskettu viimeisten hyvätuloisten työvuosien palkan perusteella.
Työeläkelaki tuli voimaan 2005, jossa eläkekertymä huomioidaan koko työuran ajalta.
Ja mainitsemasi eläkekertymä "viimeiset viisi vuotta" koskee ainoastaan niitä, jotka ovat syntyneet v. 1940 tai sitä ennen ja ovat nyt iältään 77v. tai vanhempia, joista kuolema on korjannut jo suurimman osan, jos elinikäennustetta on uskomista. Ja tuosta ryhmästä muutti 60-70-luvulla Ruotsiin työnperässä yli 300.000 henkilöä, joka saa eläkkeen Ruotsista.
Suuret ikäluokat ovat vasta jäämässä kokonaisuudessaan eläkkeelle eivätkä suinkaan kuolleet. Nämä ennen 1940 syntyneet eivät ole maksaneet senkään vertaa eläkkeitä ja edelleen elossa olevat ovat saaneet nauttia eläkettä vuosikymmeniä esim. jo edesmenneet isovanhempani olivat vanhuuseläkkeellä noin 30 vuotta. Toki eläke euroissa oli vaatimattomampi kuin seuraavalla polvellaan, joilla käteen jää yli 2000 e/kk keskiluokkaisesta toimihenkilöurasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkettä tulee juuri sen verran, mitä eläkelaskuri näyttää. Minä pääsen eläkkeelle noin 64-vuotiaana ja tulen laskurin mukaan saamaan noin 3.200 euron eläkkeen. Jos olisin ollut koko ajan työssä kuten mieheni(saamme melkein saman suuruista palkkaa noin 7.800€), olisi eläkkeeni yli 4.000€.
Kotiäiti- ja ulkomaillaolovuodet vähentävät eläkettä. Hyvin pärjätään, mutta en suostu pukeutumaan mihinkään häpeän kaapuun, kun pian pääsen eläkkeelle. Pitkiä päiviä on vuosikymmenet tehty ja kolme korkeakoulutettua veronmaksajaa kasvatettu. Kaikilla lapsilla ja heidän puolisoillaan on hyvät työpaikat ja hyvät tulot. Kukaan ei ole meille kateellinen tai katkera.
Kaksi lääkäriä.
Jep. Ala on yksi näitä ikuisia sukujen suojatyöpaikkoja. Näppärästi ovat onnistuneet pitämään koulutusmäärät alhaalla, jotta palkat pysyvät korkealla. Laatulääkäreitä.
Kyllä se edelleen pitää se pääsykoe handlata että sinne lääkikseen pääsee, ei riitä kuuluisat lääkärivanhemmat. Lääkärien koulutusmääristä itkevät eivät tunnu ymmärtävän että 160 000€ maksavan lääkärin kouluttaminen kortistoon on vain tyhmää, säästöä ei tuosta kerry millään vaikka lääkäreiden palkat vähän tippuisivatkin.
Ihan scheissea. Tästä on tehty useita tutkimuksia, ja jostakin syystä ne samojen sukujen vesat pyörivät siellä 90%:n tienoilla lääkiksessä. Lääkiksessä kaverit hoitavat kaverinsa lapset opiskelemaan. Jos ei mene hyvin, kaverin isi kyllä auttaa.
On naurettavaa väittää, että samoista suvuista tulee aina parhaat yksilöt. Eivät geenit periydy noin, mutta nepotismi toimii hienosti.
Ota se foliohattu päästäsi niin voi vähän helpottaa noi salaliittoteoriat. Älykkyys, etenkin matemaattinen sellainen, on vahvasti periytyvää. Onko yllättävää että älykkäistä lääkäri&DI vanhemmistani tuli älykkäitä lapsia joista 2/3 on lääkäreitä ja 1/3 diplomi-insinööri? Onko yllättävää että kouluja käyneet vanhempani pitivät myös meidän lasten koulunkäyntiä tärkeänä ja kotona opetettiin että koulu tulee ykkösenä? Minusta ei.
Mun äiti on aivan peruslääkäri, erikoistunut kyllä mutta ei väitellyt eikä ole millään tavalla tunnettu. En tiedä millä tavalla kuvittelet että hän on pystynyt vaikuttamaan minun ja veljeni pääsykokeeseen? Ihan kuule itse luin ja laskin ja kokeessa sain paremmat pisteet kuin muut.
Jos olisit päivääkään lääkistä käynyt tietäisit että siellä on porukkaa kyllä jokaisesta yhteiskuntaluokasta eikä jokaisen vanhemmat todellakaan ole lääkäreitä. Todella hyvä kurssikaverini on maatilalta kotoisin ja toinen on alkoholistivanhempien lapsi joka on aikaisemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja. Toki lääkärien lapsilla saattaa olla paineita päästä lääkikseen, mutta Suomessa sinne ei päästä ilman omia avuja. Jonkin verran tiedän että nämä lähtevät isin rahoilla ulkomaille opiskelemaan koska sinne pääsee rahalla.
HÖPÖHÖPÖ. On posketonta väittää, että siksi lääkiksessä on 90% samojen sukujen lapsia, että ne kaikki vain ovat niin matemaattisesti älykkäitä. Pikkuisen tolkkua. Matemaattisuus on vahvasti periytyvää, mutta käytännössä suurimmalla osalla (länsimaisista) ihmisistä matemaattiset älykkyys on korkealla tasolla.
Opetuksen tasossa sen sijaan on suurta heittelyä, yleensä ylä-asteelta lähtien. Hyvä matemaatikko ei välttämättä ole hyvä matematiikan opettaja.
Terkuin,
Dippainssi 76
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn töissä, elätän kahta lasta ja saan vähemmän. Lisäksi isälläni on velaton omakotitalo, mulla velkaa pienestä rivarin pätkästä.
Suuret ikäluokat onkin itsekkäin ikäluokka, oli tutkittu.
Hehän haluaa kaiken itselleen
Nyt haukut väärää puuta. Suuria ikäluokkia ei ole kuin muutama satatuhatta elossa. Ovat jo kuolleet. Ja määrä on huomattavasti pienempi, kuin luvut nuorten työkyvyttömyyseläkeläisistä. Vaihda ihmeessä levyä.
Yleissivistystä kehiin.
Mitäh!? Väitätkö tosissasi, että suurista ikäluokista ei ole kuin muutama satatuhatta elossa?
Minka ikäinen olet, ja mitä kouluja käyny!? Voi elämä.
Ja vielä pitäisi olla "yleissivistystä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama fakta pöytään:
Me nuoremmat olemme maksaneet palkastamme aina vähintään 5 % työeläkemaksuja. Tällä hetkellä maksamme 6,15 % palkasta työeläkettä. Työnantajat maksavat n. 18 %.
1970-80-luvulla työntekijät maksoivat työeläkemaksua 2-3 % palkasta ja yhteensä maksu oli 8-9 %. Vielä niin myöhään kuin 1990 palkasta maksettiin vain 3 % työeläkemaksua.
Eli mitenkäs sen väitteen kanssa, että "olen oman eläkkeeni maksanut"??
Meille kertyy eläkettä koko työuran tasan sen 1,5 % eli keskituloiselle kertyy n. 40 euroa vuodessa elinaikakertoimen leikkauksen jälkeen. 30 työvuoden jälkeen kasassa on 30 x 40 = 1200 euroa.
Aikaisemmin on ollut superkarttumia paljon paremmilla prosenteilla iäkkäämmille työntekijöille. LISÄKSI julkisen puolen työntekijöille kertymä on ollut parempi koko työuran. (2,2 %, en muista aikaväliä)
Kaikista paras asema on hyvässä asemassa eläkkeelle jääneillä, joiden eläke on laskettu viimeisten hyvätuloisten työvuosien palkan perusteella.
Fakta on myös se, että työntekijän palkasta peritty eläkevakuutusmaksu on tulonsiirto työnantajalle, jonka tarkoitus on pienentää palkkojen sivukuluja ja näin uskottaa lisäävän työllisyyttä.
Sillä ei ole mitään tekemistä työntekijän eläkekertymän kanssa, eikä se lisää eläkkeen määrää, koska työntekijä saa sen omassa verotuksessaan vähennyksenä eli maksaa vähemmän veroa. Sama koskee työttömyysvak.maksua.
Ja on tuulesta temmattu 90-luvun 3% eläkemaksut, vaan jo 80-luvulla oli eläkemaksut yli 22%, joka kerrytti työntekijän eläkettä.
Terv. palkankaskija
Ps. mikä motiivi on vääristellä ja satuilla tosi asioista.
Ja mistä ihmeestä tänne sikiää vain erittäin hyvätuloisten jälkeläiset, kun ap. isä on ollut ylintä kermaa j A kuukausitulot 6000-9000€/kk jos eläke on 2500€/kk ja 1600€/netto. Ei ihme, jos on aikaa satuilla, kun on htvätuloinen faija.
Kerrotko, missä firmassa olet palkanlaskijana? Sen verran tuli väärää tietoa että on pakko tarkastaa, ettei oma firmani vain käytä teidän palveluitanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakekaa KELAn sivuilta tilasto: Suomen eläkkeensaajat ja kokonaiseläkkeen suuruusjakaumat
Eläkkeellä on yhteensä 1 540 972 henkilöä
Jos ajatellaan karkeasti laskien (käytän esimerkkinä omaa työeläkeotettani), että nykyisten 30-50 -vuotiaiden täytyy tehdä keskituloisena (kk-palkka keskimäärin 3300 euroa KOKO työuran 23-66 vuotiaana) työura n. 66-68 vuotiaaksi ja ilman yhtään pidempää työttömyysjaksoa saavuttaakseen 1600 euron eläke. (Ja eri asia mitä sillä 1600 eurolla saa 20-30 vuoden päästä.....)
Nykyisistä eläkeläisistä
1600-2599 euron välillä eläkettä saa 412 548 henkilöä.
Yli 2600 euron eläkettä saa 152 055 henkilöä.
Eli yhteensä 36,7 % eläkeläisistä saa yli 1600 euroa eläkettä.
Mitä jos höppäkirjoitusten sijaan, sivistäisitte vähän itseänne ja lukisitte faktoja. Olis vähän uskottavampaa, eikä olisi teini meininkiä, kun haluatte niin kovasti vaikuttaa ja saada sanoa viimeisen sanan, joka loistaa suurta tietämättömyyttä esim. työeläkekertymästä tai jostakin leskeneläkkeestä, joka saa hymyn huulille.
Terv. palkanlaskija
Tuo mystinen "suuret ikäluokat" tarkoittaa vuosina 1945- 49 syntyneitä ikäluokkia, jolloin Suomessa syntyi yli 100.000 lasta vuodessa eli heitä oli parhaimmillaan vajaa 600.000. Maastamuuton ja kuolleisuuden jälkeen heitä on jäljellä alle 400.000 ja kymmenen vuoden päästä ennusteen mukaan noin 200.000.
Todelliset ja oikeat suuret ikäluokat ovat 1950-luvulla syntyneet, koska heitä ei koskenut enää Ruotsiin, Australiaan jne muuttoaalto ja heitä syntyi kuitenkin noin 80.000 vuodessa. He ovat päässeet myös opiskelemaan sankoin joukoin ja saavat myös paremmat eläkkeet kuin aikaisemmat ikäpolvet.
Vuonna 1964 ylioppilaaksi pääsi 10.000 nuorta eli alle 10% ikäluokasta. Jo kymmenen vuotta myöhemmin määrä yli kaksinkertaistui.
Tuo tilasto tulee koko ajan muuttumaan niin, että entistä suurempi prosenttiosuus saa yli 1600 euron eläkettä. Johtuu ihan siitä, että hyvin pienellä eläkkeellä olevia entisiä maatalon emäntiä, keittäjiä, tehdastyöntekijöitä jne iältään 75-100 vuotta kuolee vanhuuteen koko ajan. Ja hyvätuloiset 1945-1953 syntyneet eläkeläiset valtaavat alaa
Vierailija kirjoitti:
Tuo mystinen "suuret ikäluokat" tarkoittaa vuosina 1945- 49 syntyneitä ikäluokkia, jolloin Suomessa syntyi yli 100.000 lasta vuodessa eli heitä oli parhaimmillaan vajaa 600.000. Maastamuuton ja kuolleisuuden jälkeen heitä on jäljellä alle 400.000 ja kymmenen vuoden päästä ennusteen mukaan noin 200.000.
Todelliset ja oikeat suuret ikäluokat ovat 1950-luvulla syntyneet, koska heitä ei koskenut enää Ruotsiin, Australiaan jne muuttoaalto ja heitä syntyi kuitenkin noin 80.000 vuodessa. He ovat päässeet myös opiskelemaan sankoin joukoin ja saavat myös paremmat eläkkeet kuin aikaisemmat ikäpolvet.
Vuonna 1964 ylioppilaaksi pääsi 10.000 nuorta eli alle 10% ikäluokasta. Jo kymmenen vuotta myöhemmin määrä yli kaksinkertaistui.
Myönnän itse käyttäväni termiä väljästi, lasken siihen mukaan 1952 asti syntyneet, jotka ovat äänekkäästi kertomassa miten paljon ovat vääryyttä eläkeasioissa kärsineet :). Eli jos sanoisimme pyöreästi 60-70 -vuotiaat ovat voittajia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama fakta pöytään:
Me nuoremmat olemme maksaneet palkastamme aina vähintään 5 % työeläkemaksuja. Tällä hetkellä maksamme 6,15 % palkasta työeläkettä. Työnantajat maksavat n. 18 %.
1970-80-luvulla työntekijät maksoivat työeläkemaksua 2-3 % palkasta ja yhteensä maksu oli 8-9 %. Vielä niin myöhään kuin 1990 palkasta maksettiin vain 3 % työeläkemaksua.
Eli mitenkäs sen väitteen kanssa, että "olen oman eläkkeeni maksanut"??
Meille kertyy eläkettä koko työuran tasan sen 1,5 % eli keskituloiselle kertyy n. 40 euroa vuodessa elinaikakertoimen leikkauksen jälkeen. 30 työvuoden jälkeen kasassa on 30 x 40 = 1200 euroa.
Aikaisemmin on ollut superkarttumia paljon paremmilla prosenteilla iäkkäämmille työntekijöille. LISÄKSI julkisen puolen työntekijöille kertymä on ollut parempi koko työuran. (2,2 %, en muista aikaväliä)
Kaikista paras asema on hyvässä asemassa eläkkeelle jääneillä, joiden eläke on laskettu viimeisten hyvätuloisten työvuosien palkan perusteella.
Fakta on myös se, että työntekijän palkasta peritty eläkevakuutusmaksu on tulonsiirto työnantajalle, jonka tarkoitus on pienentää palkkojen sivukuluja ja näin uskottaa lisäävän työllisyyttä.
Sillä ei ole mitään tekemistä työntekijän eläkekertymän kanssa, eikä se lisää eläkkeen määrää, koska työntekijä saa sen omassa verotuksessaan vähennyksenä eli maksaa vähemmän veroa. Sama koskee työttömyysvak.maksua.
Ja on tuulesta temmattu 90-luvun 3% eläkemaksut, vaan jo 80-luvulla oli eläkemaksut yli 22%, joka kerrytti työntekijän eläkettä.
Terv. palkankaskija
Ps. mikä motiivi on vääristellä ja satuilla tosi asioista.
Ja mistä ihmeestä tänne sikiää vain erittäin hyvätuloisten jälkeläiset, kun ap. isä on ollut ylintä kermaa j A kuukausitulot 6000-9000€/kk jos eläke on 2500€/kk ja 1600€/netto. Ei ihme, jos on aikaa satuilla, kun on htvätuloinen faija.Palkanlaskijalla ei ole oikein ammattitaito hallussa... Kurkkaapa täältä FAKTAA:
https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?…
Vielä niin myöhään kuin 1994 työntekijän maksuosuus oli 3 %! Oli työeläkemaksua on kerätty vieläkin vähemmän kuin kuvittelin
Luetetun ymmärtäminen!
Lähde: Työeläkeläkipalvelu
Eläkevakuutusmaksu vuonna 1994 oli 18.6% palkoista.
Työntekijän palkasta perittävä eläkevak.maksu on tulonsiirto työnantajalle, eikä se myöskään kerrytä eläkekertymää, koska se vähennetään työntekijän verotuksessa verovähennyksenä eli vastaavalla summalla maksetaan vähemmän veroa.
Ota se foliohattu päästäsi niin voi vähän helpottaa noi salaliittoteoriat. Älykkyys, etenkin matemaattinen sellainen, on vahvasti periytyvää. Onko yllättävää että älykkäistä lääkäri&DI vanhemmistani tuli älykkäitä lapsia joista 2/3 on lääkäreitä ja 1/3 diplomi-insinööri? Onko yllättävää että kouluja käyneet vanhempani pitivät myös meidän lasten koulunkäyntiä tärkeänä ja kotona opetettiin että koulu tulee ykkösenä? Minusta ei.
Mun äiti on aivan peruslääkäri, erikoistunut kyllä mutta ei väitellyt eikä ole millään tavalla tunnettu. En tiedä millä tavalla kuvittelet että hän on pystynyt vaikuttamaan minun ja veljeni pääsykokeeseen? Ihan kuule itse luin ja laskin ja kokeessa sain paremmat pisteet kuin muut.
Jos olisit päivääkään lääkistä käynyt tietäisit että siellä on porukkaa kyllä jokaisesta yhteiskuntaluokasta eikä jokaisen vanhemmat todellakaan ole lääkäreitä. Todella hyvä kurssikaverini on maatilalta kotoisin ja toinen on alkoholistivanhempien lapsi joka on aikaisemmalta koulutukseltaan sairaanhoitaja. Toki lääkärien lapsilla saattaa olla paineita päästä lääkikseen, mutta Suomessa sinne ei päästä ilman omia avuja. Jonkin verran tiedän että nämä lähtevät isin rahoilla ulkomaille opiskelemaan koska sinne pääsee rahalla.