Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi olemme tehneet kumppanin valinnasta niin hankalaa? Me naiset voisimme laskeutua pilvilinnoistamme
02.01.2017 |
Ilahduin nimimerkin Mies, 35 vuotta kirjoituksesta ”Pankaa Tinderit kiinni ja lähtekää ulos” (HS Mielipide 31.12.). Haluan tuoda toisenlaisen näkökulman keskusteluun kumppanin etsimisestä ja löytämisestä. Olen samaa mieltä siitä, että me naiset – ja miehet – voisimme laskeutua pilvilinnoistamme tämän maan kamaralle. Eletään hetkessä ja kohdataan toisemme todellisessa maailmassa enemmän kuin virtuaalitodellisuudessa tai Tinderissä.
Entisaikaan, kun lähikylissä oli vain vähän naimaiässä olevia miehiä ja naisia, valittiin muutamasta sopivin. Ylimääräiseksi jäänyt lähti kosintamatkalle viereiseen kylään.
Miksi olemme tehneet kumppanin valinnasta niin hankalaa? Suuri tarjonta ei todellakaan helpota valintaa. Virheellinen luulo on, että jostain voi tulla entistäkin parempi vastaan. Josko joku olisi vielä täydellisempi kuin toinen? Vaan ei ole!
Olen itse yhden lapsen yksinhuoltajaäiti alusta alkaen. Ehdin olla naimisissa runsaat 15 vuotta ennen avioeroa. Syy eroon oli se, ettei mieheni halunnutkaan lasta ja minä halusin.
Olen sittemmin lapseni kasvaessa käynyt treffeillä ja etsinyt rentoa ja mukavaa kumppania. En etsi elättäjää, en kintussa roikkuvaa aikuista, en passattavaa. Etsin symppistä ja oman itsensä kanssa sinut olevaa miestä, jota ei myöskään järkytä se tosiasia, ettei hän ole se yksi ja ainoa tärkeä asia elämässäni – hän joutuu jakamaan huomioni lapseni, työni ja ystävieni kanssa.
Suunnataan uuteen vuoteen kukin avoimin ja ennakkoluulottomin mielin. Nostetaan pinnalle yksinkertaiset asiat, kuten läheisyys, yhdessäolo ja seksuaalisuus. Jätetään vähemmälle huomiolle se kaikki, mikä on pelkkää pintaa. Annetaan jokaisen elää omaa, kunkin itselleen parhaaksi valitsemaansa elämää. Oli se sitten kahden aikuisen tai yhden aikuisen muodostama lapseton talous tai lapsiperhe yhdellä tai kahdella vanhemmalla – sukupuolista riippumatta.
Epätäydellisyys ja ennakkoluulottomuus olkoot vuoden 2017 tavoitteita! Uskalletaan kysyä toista rohkeasti kahville, kun kohtaamme oikeassa elämässä. Eipä sitten tule haudassa kaduttua, kun ei tullut kysyttyä.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005028790.html?utm_campaign=tf-HS&ut…
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Parempi olla yksin kuin liittyä Tinderiin näiden hemmetin kauluspaita-Gigolojen iskettäväksi, he laittavat jokaiselle naiselle ne samat litaniat, ja ovat vain helpon seksin perässä. Tämä on niin oksettavan pinnallista että ajatus parisuhteesta tuo tätä nykyä inhonväristykset selkää pitkin. Miten tämä meininki on tällaiseksi muuttunut? Miksi pariutuminen on niin hemmetin vaikeaa?
Miksi naiset haluaa niitä kauluspaita Gigoloja?
Ei niitä olisi jos naiset ei niiden perässä juokse.
Kyllä naisille on kysyntää erittäin paljon. Joten jos et löydä miestä niin kyllä syy on siinä että sinulle ei kelpaa tavallinen mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on kyllä aikamoiset vaatimukset miestä kohtaan...onnea etsintöihin!
Sama tuli itellekin ekana mieleen.
gddfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä tyytynyt kehenkään ja silti minulla on ollut monta poikaystävää. Kriteerinä ovat: komea, suht hyvin tienaava, lapseton (ei ihan ehdoton, mutta tähän asti kaikki olleet) antelias, luotettava ja samanlainen huumori kuin minulla. Hyvin on löytynyt tälläisiä miehiä!
No maksulliset suhteet on erikseen.
Nyt puhuttiin oikeasta parisuhteesta
Hei lompakkolasse. Juu en kelpuuta sinua työtön rotta, jatka matkaasi :)
Sinähän se olet lompakolla, kun vaadit että mies on hyvin tienaava. Ei siis riitä, että mies tulee toimeen omilla rahoillaan, pitää pystyä kustantamaan sinunkin elämäsi?
Juujuu, niinhän minä sanoin kylläkyllä :)
Vierailija kirjoitti:
Parempi olla yksin kuin liittyä Tinderiin näiden hemmetin kauluspaita-Gigolojen iskettäväksi, he laittavat jokaiselle naiselle ne samat litaniat, ja ovat vain helpon seksin perässä. Tämä on niin oksettavan pinnallista että ajatus parisuhteesta tuo tätä nykyä inhonväristykset selkää pitkin. Miten tämä meininki on tällaiseksi muuttunut? Miksi pariutuminen on niin hemmetin vaikeaa?
Siinä missä osa miehistä kelpaa naisille vaan kaveriksi, kelpaa osa naisista miehille vain seksiin. Se on tasa-arvoa.
fgsdgfdg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te naiset, jotka murehditte sopivan kumppanin löytämisen vaikeutta ja pohditte ”yksinhuoltajiksi aikovien” hedelmöityshoitoja. Oletteko koskaan miettineet, mitkä ovat ihmisen perustarpeet?
Itse en ole mikään biologi tai asiantuntija, mutta koen läheisyyden ja seksin olevan samanlaisia tarpeita kuin vessassa käymisen tai syömisen. Näiden tarpeiden täyttämiseen ei tarvita älyä, autoa, rahaa, näkyviä vatsalihaksia, asuntolainaa, parransänkeä tai muita muualta tavoiteltaviksi opittuja asioita. Tunnetta vain tietysti.
Suosittelisin teitä lopettamaan täydellisyyden etsimisen ja ylisuoriutumisen. Laittamaan Tinderit ja tietokoneet kiinni ja lähtemään ulos ja tarttumaan hetkiin. Elämä on nyt.
Ei kukaan jaksa keskustella älykkäästi koko loppuelämäänsä, vaan ihmisen on hyvä saada myös toisenlaista perspektiiviä, erilaisuutta ja huumoria maailmaansa, jotta jaksaa sitten keskittyä taas niihin tärkeisiin työasioihin.
Epätäydellisyys, pienet erimielisyydet ja ongelmanratkaisut tuovat vain väriä elämäämme.
Ongelma ei ole naiselle naisen omat vaatimukset vaan tietoisuus siitä mitä mies haluaa naiselta. Moni nainen tietää, että mies haluaa hänestä seksihalujensa tyydyttäjän, kodinkoneen, äitikorvikkeen, lastenhoitajan ja rahantuojan. Nainen haluaisi miehen joka jakaa noiden tekemisen ja jonka kanssa tehtäisiin yhdessä asioita ja keskusteltaisiin. Mutta moni mies taas haluaa naisen joka olisi hiljaa ja antaisi miehelle omaa aikaa ja nuo edellämainitut jutut. Se ei vaan enää sovi monelle naiselle. Ei kiinnosta viettää aikaa ihmisen seurassa, joka vain ahdistaa ja on ystävällinen ainoastaan kun hänellä hyrrää hormoonit.
Monia naisia on seksi ja passaaminen alkanut tympimään. Eikä edes lasten hankkiminen tunnu tarpeelliselta. Eikä siinä ole kyse miehen ulkonäöstä tai rahasta Vaan silti miltä hyvä arki tuntuu naisesta itsestään.
Ei naiset elä pilvilinnoissa, vaan ovat heränneet ihan oikeasti siihen, että parempi yksinään kuin ahdistavassa ihmissuhteessa. Enkä näe mitään syytä syyllistää naista siitä, että hän valitsee mieleisen elämän. Joko yksin tai sitten sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa se elämä on oikeasti hyvää. Vaikka osa miehistä siten jäisikin yksin.Mies ei tarvitse naisesta muuta kuin kumppanuutta ja siihen liittyviä asioita. Seksi mielestäni kuuluu tähän, ikävää jos se ei naisten mielestä ole yksi elämän nautinnoista, vaan kurjaa pakkopullaa. Myöskin lapsen saamiseksi tarvitaan naista, tätä ei tarvinne avata enempää jos peruskoulu on käyty. Pojaksi jääneet raakileet taas tarvitsevat lisäksi kotitalouskonetta ja jopa rahan tuojaa, miksi pyöritte näiden poikien kanssa?
Näinhän se on molemmin puolin kun oikeasti kypsät ihmiset etsivät toisiaan. Toinen nähdään tasavertaisena kumppanina. Osa hakijoista ei halua/kykene mihinkään kestävään, arkea ei kestetä, oltiin miehiä tai naisia. Silloin on parempi pysyä yksin tai deittailla. Kaikki lähtee kuitenkin toisen arvostamisesta. Kun suhteessa molemmat arvostavat, kunnioittavat ja aidosti toisistaan välittävät on kumpikin valmis tekemään suhteen eteen paljon eikä tarvitse mennä typeriin taisteluihin siivousvuoroista tai seksikertojen laskemisesta. Tiukat vaateet kumppania kohtaan osoittavat varmaan ihmisen oman vaatimustason myös itseään kohtaan: elämä halutaan suorittaa juuri oikein. Tuossa vaateiden sateessa saattaa oikeasti jäädä aidot asiat tekemättä ja kokematta. Enemmän kuin miettiä miksi miehet/naiset vaativat kumppaniltaan liikaa pitäisi ehkä kysyä miksi vaativat itseltään ja elämältään täydellisyyttä, enemmän armollisuutta ja inhimillisyyttä peliin! Minun rakkaani on lihonnut niinkuin itsekin olen, mutta kumpikin katselee toistaan armollisten silmälasien läpi, se ihminen on yhtä rakas ja yhtä haluttava kuin nuorempanakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin, että hesari on julkaissut näin lattean tekstin. Kuinkahan monta kertaa jokainen sinkku on kuullut nämä " ei muuta kuin avoimin mielin ulos kumppania etsimään" -vinkit? Vanhoihin hyviin aikoihin vertaaminen on myös kyseenalaista. Kyllähän pienissä maaseutuyhteisöissä puolison löytäminen saattoi olla helpompaa, mutta pitäisi myös keskustella siitä, kuinka onnellisia näissä lähes pakkotilanteessa syntyneissä liitoissa oltiin. Kirjoittaja ihannoi parinvalintamenettelyä, joka on nykyään käytössä suurin piirtein vain kehitysmaissa maaseudulla. Asuin itse lapsuuteni maalla ja kun mietin niitä kymmenen kilometrin säteellä asunutta edes suurin piirtein ikäistäni viittä poikaa, olen todella tyytyväinen siitä, että elämme modernissa yhteiskunnassa, jossa minun ei ollut pakko valita puolisoa näistä.
Hyvinkin onnellisia oltiin.
Asiaa on jopa tutkittu. Amerikassa elävät Intialaiset edelleenkin tekevät sitä että ne naittavat tyttörensä ja poikansa. Avioliitot on sovittuja ja pari ei tunne toisiaan entuudestaan.
Tulokset on mykistäviä: Ne avioliitot on onnellisempia ja pitkäikäisempiä kuin niin sanotut "rakkaudesta" alkaneet avioliitot. Koska tuolla kumpi tahansa saa hakea avioeroa koska tahansa.
Katsos onni ei tule sillä että koko ajan etsii jotain eikä se tule sillä että etsii juuri jotain määrättyä. Koska sitä ei tule koskaan löytymään ja aina jossain on parempaa.
Sama pätee työpaikkaan, kotiin ja mihin tahansa.
Pakkoavioliitto ja järjestetty avioliitto ovat kaksi eri asiaa. Köyhä maaseudun tyttö, joka joutuu naimisiin isänsä ikäisen naapurin miehen kanssa vuohta vastaan, ei ole samassa asemassa kuin keski- tai yläluokkainen nuori, jonka vanhemmat näkevät vaivaa luonteeltaan ja taustaltaan sopivan puolison löytämiseksi. Puolisoehdokkaita syynätään ja nuoret saavat tutustua toisiinsa ennen päätöksen tekemistä.
On myös hyvä muistaa, että Intiassa avioliitto on instituutiona erilainen kuin länsimaissa, eikä onnellisuutta voi mitata samoilla mittareilla. Intialainen nainen mittaa puolison hyvyyttä ja avioliiton onnistuneisuutta sillä, hakkaako, pettääkö, ryyppääkö tai uhkapelaako mies, kuinka paljon mies tienaa ja kuinka monta poikalasta he ovat onnistuneet saamaan. Yksilö on vain osa sukua ja sukupolvien ketjua. Länsimaissa parisuhteen ja avioliiton tarkoitus nähdään eri lailla, ja vaikka järjestetyillä avioliitoilla on puolensa, eivät ne lähtökohtaisesti sovi yksilön oikeuksia ja yksilönvapautta korostaviin länsimaihin.
Vierailija kirjoitti:
gddfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä tyytynyt kehenkään ja silti minulla on ollut monta poikaystävää. Kriteerinä ovat: komea, suht hyvin tienaava, lapseton (ei ihan ehdoton, mutta tähän asti kaikki olleet) antelias, luotettava ja samanlainen huumori kuin minulla. Hyvin on löytynyt tälläisiä miehiä!
No maksulliset suhteet on erikseen.
Nyt puhuttiin oikeasta parisuhteesta
Hei lompakkolasse. Juu en kelpuuta sinua työtön rotta, jatka matkaasi :)
Sinähän se olet lompakolla, kun vaadit että mies on hyvin tienaava. Ei siis riitä, että mies tulee toimeen omilla rahoillaan, pitää pystyä kustantamaan sinunkin elämäsi?
Juujuu, niinhän minä sanoin kylläkyllä :)
Niin sanoitkin. Etkä pelkästään hyvin tienaava, vaan myös antelias. Case closed.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin, että hesari on julkaissut näin lattean tekstin. Kuinkahan monta kertaa jokainen sinkku on kuullut nämä " ei muuta kuin avoimin mielin ulos kumppania etsimään" -vinkit? Vanhoihin hyviin aikoihin vertaaminen on myös kyseenalaista. Kyllähän pienissä maaseutuyhteisöissä puolison löytäminen saattoi olla helpompaa, mutta pitäisi myös keskustella siitä, kuinka onnellisia näissä lähes pakkotilanteessa syntyneissä liitoissa oltiin. Kirjoittaja ihannoi parinvalintamenettelyä, joka on nykyään käytössä suurin piirtein vain kehitysmaissa maaseudulla. Asuin itse lapsuuteni maalla ja kun mietin niitä kymmenen kilometrin säteellä asunutta edes suurin piirtein ikäistäni viittä poikaa, olen todella tyytyväinen siitä, että elämme modernissa yhteiskunnassa, jossa minun ei ollut pakko valita puolisoa näistä.
Hyvinkin onnellisia oltiin.
Asiaa on jopa tutkittu. Amerikassa elävät Intialaiset edelleenkin tekevät sitä että ne naittavat tyttörensä ja poikansa. Avioliitot on sovittuja ja pari ei tunne toisiaan entuudestaan.
Tulokset on mykistäviä: Ne avioliitot on onnellisempia ja pitkäikäisempiä kuin niin sanotut "rakkaudesta" alkaneet avioliitot. Koska tuolla kumpi tahansa saa hakea avioeroa koska tahansa.
Katsos onni ei tule sillä että koko ajan etsii jotain eikä se tule sillä että etsii juuri jotain määrättyä. Koska sitä ei tule koskaan löytymään ja aina jossain on parempaa.
Sama pätee työpaikkaan, kotiin ja mihin tahansa.
Pakkoavioliitto ja järjestetty avioliitto ovat kaksi eri asiaa. Köyhä maaseudun tyttö, joka joutuu naimisiin isänsä ikäisen naapurin miehen kanssa vuohta vastaan, ei ole samassa asemassa kuin keski- tai yläluokkainen nuori, jonka vanhemmat näkevät vaivaa luonteeltaan ja taustaltaan sopivan puolison löytämiseksi. Puolisoehdokkaita syynätään ja nuoret saavat tutustua toisiinsa ennen päätöksen tekemistä.
On myös hyvä muistaa, että Intiassa avioliitto on instituutiona erilainen kuin länsimaissa, eikä onnellisuutta voi mitata samoilla mittareilla. Intialainen nainen mittaa puolison hyvyyttä ja avioliiton onnistuneisuutta sillä, hakkaako, pettääkö, ryyppääkö tai uhkapelaako mies, kuinka paljon mies tienaa ja kuinka monta poikalasta he ovat onnistuneet saamaan. Yksilö on vain osa sukua ja sukupolvien ketjua. Länsimaissa parisuhteen ja avioliiton tarkoitus nähdään eri lailla, ja vaikka järjestetyillä avioliitoilla on puolensa, eivät ne lähtökohtaisesti sovi yksilön oikeuksia ja yksilönvapautta korostaviin länsimaihin.
Kyllä jenkeissä asuvat Intialaiset on jo niin länsimaistunut että kyllä niillä on ihan eri kriteerit liitolle kuin Intiassa olevat.
Kyllä niillä on ihan samat oikeudet kuin muillakin. Ei ne ole mitään pakkoliittoja.
Länsimaalaisten kannattaisi ottaa mallia Intialaisista. He on onnellisempia, henkisesti terveempiä (länsimaalaisilla on erittäin paljon henkisiä ongelmia mm. masennuksia) ja hyvinvoivempia kuin länsimaalaiset.
fgsdgfdg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei te naiset, jotka murehditte sopivan kumppanin löytämisen vaikeutta ja pohditte ”yksinhuoltajiksi aikovien” hedelmöityshoitoja. Oletteko koskaan miettineet, mitkä ovat ihmisen perustarpeet?
Itse en ole mikään biologi tai asiantuntija, mutta koen läheisyyden ja seksin olevan samanlaisia tarpeita kuin vessassa käymisen tai syömisen. Näiden tarpeiden täyttämiseen ei tarvita älyä, autoa, rahaa, näkyviä vatsalihaksia, asuntolainaa, parransänkeä tai muita muualta tavoiteltaviksi opittuja asioita. Tunnetta vain tietysti.
Suosittelisin teitä lopettamaan täydellisyyden etsimisen ja ylisuoriutumisen. Laittamaan Tinderit ja tietokoneet kiinni ja lähtemään ulos ja tarttumaan hetkiin. Elämä on nyt.
Ei kukaan jaksa keskustella älykkäästi koko loppuelämäänsä, vaan ihmisen on hyvä saada myös toisenlaista perspektiiviä, erilaisuutta ja huumoria maailmaansa, jotta jaksaa sitten keskittyä taas niihin tärkeisiin työasioihin.
Epätäydellisyys, pienet erimielisyydet ja ongelmanratkaisut tuovat vain väriä elämäämme.
Ongelma ei ole naiselle naisen omat vaatimukset vaan tietoisuus siitä mitä mies haluaa naiselta. Moni nainen tietää, että mies haluaa hänestä seksihalujensa tyydyttäjän, kodinkoneen, äitikorvikkeen, lastenhoitajan ja rahantuojan. Nainen haluaisi miehen joka jakaa noiden tekemisen ja jonka kanssa tehtäisiin yhdessä asioita ja keskusteltaisiin. Mutta moni mies taas haluaa naisen joka olisi hiljaa ja antaisi miehelle omaa aikaa ja nuo edellämainitut jutut. Se ei vaan enää sovi monelle naiselle. Ei kiinnosta viettää aikaa ihmisen seurassa, joka vain ahdistaa ja on ystävällinen ainoastaan kun hänellä hyrrää hormoonit.
Monia naisia on seksi ja passaaminen alkanut tympimään. Eikä edes lasten hankkiminen tunnu tarpeelliselta. Eikä siinä ole kyse miehen ulkonäöstä tai rahasta Vaan silti miltä hyvä arki tuntuu naisesta itsestään.
Ei naiset elä pilvilinnoissa, vaan ovat heränneet ihan oikeasti siihen, että parempi yksinään kuin ahdistavassa ihmissuhteessa. Enkä näe mitään syytä syyllistää naista siitä, että hän valitsee mieleisen elämän. Joko yksin tai sitten sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa se elämä on oikeasti hyvää. Vaikka osa miehistä siten jäisikin yksin.Mies ei tarvitse naisesta muuta kuin kumppanuutta ja siihen liittyviä asioita. Seksi mielestäni kuuluu tähän, ikävää jos se ei naisten mielestä ole yksi elämän nautinnoista, vaan kurjaa pakkopullaa. Myöskin lapsen saamiseksi tarvitaan naista, tätä ei tarvinne avata enempää jos peruskoulu on käyty. Pojaksi jääneet raakileet taas tarvitsevat lisäksi kotitalouskonetta ja jopa rahan tuojaa, miksi pyöritte näiden poikien kanssa?
Koska osa miehistä on pojaksi jääneitä raakileita, joita ei haluta. Koska osa naisista ei kaipaa seksisuhdetta ja osa naisita ei halua miestä, joka haluaa lapsia tms. , niin lopputulos on määrä sinkkumiehiä, joita naiset eivät halua. Näille sinkkunaisille sitten aletaan jauhamaan kuinka vaan silti pitäisi haluta se tuollainen mies. Muuten on prinsessa ja pilvilinnoissa.
Se, että mies pitää vaikka seksistä tai kotona hiljaa istumisesta on miehen oikeus. Mutta pakottaa nainen siihen, jos hän ei sitä halua, ei o!e nykypäivää. Nainen valitsee elämän, miehen kanssa tai ilman miestä, sen mukaan, jos sopiva mies osuu kohdalle tai halua löytyy, eikä heikennä hänen elämänlaatuaan.
Se ei ole pilvilinnoissa elämistä vaan lähinnä järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gddfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä tyytynyt kehenkään ja silti minulla on ollut monta poikaystävää. Kriteerinä ovat: komea, suht hyvin tienaava, lapseton (ei ihan ehdoton, mutta tähän asti kaikki olleet) antelias, luotettava ja samanlainen huumori kuin minulla. Hyvin on löytynyt tälläisiä miehiä!
No maksulliset suhteet on erikseen.
Nyt puhuttiin oikeasta parisuhteesta
Hei lompakkolasse. Juu en kelpuuta sinua työtön rotta, jatka matkaasi :)
Sinähän se olet lompakolla, kun vaadit että mies on hyvin tienaava. Ei siis riitä, että mies tulee toimeen omilla rahoillaan, pitää pystyä kustantamaan sinunkin elämäsi?
Juujuu, niinhän minä sanoin kylläkyllä :)
Niin sanoitkin. Etkä pelkästään hyvin tienaava, vaan myös antelias. Case closed.
Antaa voi paljon muutakin kuin rahaa, mutta näistähän sinä et mitään tiedä :D no anyway, olen montakin unelmamiestäni jo löytänyt ja saanut.
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan vielä aika, jolloin ei enää yritetä saada naisia "laskemaan" kriteerejään kumppanin valinnassa. -- Kannetaan huolta yksinäisistä miehistä. Siihen lääkkeeksi nähdään se, että naiset muuttaisivat pariutumiskäyttäytymistään. Niin ei kuitenkaan tule ainakaan lähitulevaisuudessa käymään.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisinta on, että on tullut lähes hyväksyttäväksi kritisoida koko ajan naisten valintakriteerejä. Kuitenkin varmasti jokainen nainen on saanut myös pakkeja. Miksi niiden pakkeja antaneiden miesten kriteerejä ei kritisoida? Miksi he saavat olla prinssiharhailijoita ja kuvitella, että heille kuuluu tietyn tasoinen nainen?
"Mutta kun naiset arvioivat tasonsa väärin!" - Millä perusteella? Jos Hanna ei huoli Anttia mutta Maija haluaisi hänet, niin miksi Hannalla on väärät kriteerit, miksi ei Antilla? Ai koska naiset eivät ymmärrä, mitkä asiat vaikuttavat tasoihin? Miten niin eivät ymmärrä? Miksi naisten käsitys siitä, mistä taso muodostuu olisi yhtään sen väärempi kuin miesten jankuttamat tasokäsitykset?
Nämä. Olen itse saanut pakkeja ihan tavallisilta miehiltä, enkä toisaalta heitä siitä moiti. Jos ei ole kipinää, ei ole, ja sitten pitää jatkaa eri suuntiin. Toisinpäin tosiaan näyttää olevan trendinä, että naisten karseista parinvalintakriteereistä mouhotaan. Minulle jopa päin näköä; olen prinsessaharhassa elävä ikiteini, joka ei koskaan löydä ketään.
Harmi, että ko. deitti ei ollut nähnyt eksiäni, jotka eivät ole parhaalla tahdollakaan komeita - se ei ole kriteereissä lähelläkään kärkeä vaan mukava luonne. Rikkaitakaan eivät ole olleet, suurin osa minua vähemmän koulutettuja.
Mutta kun se on aina naisessa se vika.
For the record, olen ollut pitkissä suhteissa suurimman osan elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt osa porukasta kuvittelee, että nainen ei valitse jotain miestä, koska kaverit ei hyväksy. Se on ihan luuloa. Naiset sanovat sen kymmenin eri tavoin miksi he eivät löydä mieleistä puolisoa, mutta heitä ei uskota. Väkisin väitetään, kuinka oikeasti on kyseessä pilvilinnat, raha, ulkonäkö tai kaverit.
Ei uskota, koska teot eli tässä tapauksessa kumppaninvalinnat eivät ole sanojen mukaisia. Sanotaan yhtä, ja tehdään toista. Hölmö semmoisen sanaan uskoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gddfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä tyytynyt kehenkään ja silti minulla on ollut monta poikaystävää. Kriteerinä ovat: komea, suht hyvin tienaava, lapseton (ei ihan ehdoton, mutta tähän asti kaikki olleet) antelias, luotettava ja samanlainen huumori kuin minulla. Hyvin on löytynyt tälläisiä miehiä!
No maksulliset suhteet on erikseen.
Nyt puhuttiin oikeasta parisuhteesta
Hei lompakkolasse. Juu en kelpuuta sinua työtön rotta, jatka matkaasi :)
Sinähän se olet lompakolla, kun vaadit että mies on hyvin tienaava. Ei siis riitä, että mies tulee toimeen omilla rahoillaan, pitää pystyä kustantamaan sinunkin elämäsi?
Juujuu, niinhän minä sanoin kylläkyllä :)
Niin sanoitkin. Etkä pelkästään hyvin tienaava, vaan myös antelias. Case closed.
Antaa voi paljon muutakin kuin rahaa, mutta näistähän sinä et mitään tiedä :D no anyway, olen montakin unelmamiestäni jo löytänyt ja saanut.
Montakin? Eli ne kaikki on jättänyt sut. Muuten se olisi unelmamies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan vielä aika, jolloin ei enää yritetä saada naisia "laskemaan" kriteerejään kumppanin valinnassa. -- Kannetaan huolta yksinäisistä miehistä. Siihen lääkkeeksi nähdään se, että naiset muuttaisivat pariutumiskäyttäytymistään. Niin ei kuitenkaan tule ainakaan lähitulevaisuudessa käymään.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisinta on, että on tullut lähes hyväksyttäväksi kritisoida koko ajan naisten valintakriteerejä. Kuitenkin varmasti jokainen nainen on saanut myös pakkeja. Miksi niiden pakkeja antaneiden miesten kriteerejä ei kritisoida? Miksi he saavat olla prinssiharhailijoita ja kuvitella, että heille kuuluu tietyn tasoinen nainen?
"Mutta kun naiset arvioivat tasonsa väärin!" - Millä perusteella? Jos Hanna ei huoli Anttia mutta Maija haluaisi hänet, niin miksi Hannalla on väärät kriteerit, miksi ei Antilla? Ai koska naiset eivät ymmärrä, mitkä asiat vaikuttavat tasoihin? Miten niin eivät ymmärrä? Miksi naisten käsitys siitä, mistä taso muodostuu olisi yhtään sen väärempi kuin miesten jankuttamat tasokäsitykset?
Nämä. Olen itse saanut pakkeja ihan tavallisilta miehiltä, enkä toisaalta heitä siitä moiti. Jos ei ole kipinää, ei ole, ja sitten pitää jatkaa eri suuntiin. Toisinpäin tosiaan näyttää olevan trendinä, että naisten karseista parinvalintakriteereistä mouhotaan. Minulle jopa päin näköä; olen prinsessaharhassa elävä ikiteini, joka ei koskaan löydä ketään.
Harmi, että ko. deitti ei ollut nähnyt eksiäni, jotka eivät ole parhaalla tahdollakaan komeita - se ei ole kriteereissä lähelläkään kärkeä vaan mukava luonne. Rikkaitakaan eivät ole olleet, suurin osa minua vähemmän koulutettuja.
Mutta kun se on aina naisessa se vika.
For the record, olen ollut pitkissä suhteissa suurimman osan elämääni.
Parisuhteissa? Mikä sinussa on vikana kun suhteet ei kestä? Ymmärrän vielä jos yksi suhde kaatuu mutta kun niitä rupeaa tulemaan useita niin vika on ihmisessä itsessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gddfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä tyytynyt kehenkään ja silti minulla on ollut monta poikaystävää. Kriteerinä ovat: komea, suht hyvin tienaava, lapseton (ei ihan ehdoton, mutta tähän asti kaikki olleet) antelias, luotettava ja samanlainen huumori kuin minulla. Hyvin on löytynyt tälläisiä miehiä!
No maksulliset suhteet on erikseen.
Nyt puhuttiin oikeasta parisuhteesta
Hei lompakkolasse. Juu en kelpuuta sinua työtön rotta, jatka matkaasi :)
Sinähän se olet lompakolla, kun vaadit että mies on hyvin tienaava. Ei siis riitä, että mies tulee toimeen omilla rahoillaan, pitää pystyä kustantamaan sinunkin elämäsi?
Juujuu, niinhän minä sanoin kylläkyllä :)
Niin sanoitkin. Etkä pelkästään hyvin tienaava, vaan myös antelias. Case closed.
Antaa voi paljon muutakin kuin rahaa, mutta näistähän sinä et mitään tiedä :D no anyway, olen montakin unelmamiestäni jo löytänyt ja saanut.
Montakin? Eli ne kaikki on jättänyt sut. Muuten se olisi unelmamies!
En etsi elämänmittaista parisuhdetta, ainakaan vielä.. Mut hei, jatka sä sun elämää, sori ettet ole onnellinen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan vielä aika, jolloin ei enää yritetä saada naisia "laskemaan" kriteerejään kumppanin valinnassa. -- Kannetaan huolta yksinäisistä miehistä. Siihen lääkkeeksi nähdään se, että naiset muuttaisivat pariutumiskäyttäytymistään. Niin ei kuitenkaan tule ainakaan lähitulevaisuudessa käymään.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisinta on, että on tullut lähes hyväksyttäväksi kritisoida koko ajan naisten valintakriteerejä. Kuitenkin varmasti jokainen nainen on saanut myös pakkeja. Miksi niiden pakkeja antaneiden miesten kriteerejä ei kritisoida? Miksi he saavat olla prinssiharhailijoita ja kuvitella, että heille kuuluu tietyn tasoinen nainen?
"Mutta kun naiset arvioivat tasonsa väärin!" - Millä perusteella? Jos Hanna ei huoli Anttia mutta Maija haluaisi hänet, niin miksi Hannalla on väärät kriteerit, miksi ei Antilla? Ai koska naiset eivät ymmärrä, mitkä asiat vaikuttavat tasoihin? Miten niin eivät ymmärrä? Miksi naisten käsitys siitä, mistä taso muodostuu olisi yhtään sen väärempi kuin miesten jankuttamat tasokäsitykset?
Nämä. Olen itse saanut pakkeja ihan tavallisilta miehiltä, enkä toisaalta heitä siitä moiti. Jos ei ole kipinää, ei ole, ja sitten pitää jatkaa eri suuntiin. Toisinpäin tosiaan näyttää olevan trendinä, että naisten karseista parinvalintakriteereistä mouhotaan. Minulle jopa päin näköä; olen prinsessaharhassa elävä ikiteini, joka ei koskaan löydä ketään.
Harmi, että ko. deitti ei ollut nähnyt eksiäni, jotka eivät ole parhaalla tahdollakaan komeita - se ei ole kriteereissä lähelläkään kärkeä vaan mukava luonne. Rikkaitakaan eivät ole olleet, suurin osa minua vähemmän koulutettuja.
Mutta kun se on aina naisessa se vika.
For the record, olen ollut pitkissä suhteissa suurimman osan elämääni.
Parisuhteissa? Mikä sinussa on vikana kun suhteet ei kestä? Ymmärrän vielä jos yksi suhde kaatuu mutta kun niitä rupeaa tulemaan useita niin vika on ihmisessä itsessä.
Tässä iässä pitkiäkin suhteita on ehtinyt olla useita. Huono provosointiyritys. :) Itse asiaan et ilmeisesti sitten osannut kommentoida, eli miksi ei sitten moitita näiden tavallisten miesten kriteerejä yhtä kovin sanoin kuin naisten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan vielä aika, jolloin ei enää yritetä saada naisia "laskemaan" kriteerejään kumppanin valinnassa. -- Kannetaan huolta yksinäisistä miehistä. Siihen lääkkeeksi nähdään se, että naiset muuttaisivat pariutumiskäyttäytymistään. Niin ei kuitenkaan tule ainakaan lähitulevaisuudessa käymään.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisinta on, että on tullut lähes hyväksyttäväksi kritisoida koko ajan naisten valintakriteerejä. Kuitenkin varmasti jokainen nainen on saanut myös pakkeja. Miksi niiden pakkeja antaneiden miesten kriteerejä ei kritisoida? Miksi he saavat olla prinssiharhailijoita ja kuvitella, että heille kuuluu tietyn tasoinen nainen?
"Mutta kun naiset arvioivat tasonsa väärin!" - Millä perusteella? Jos Hanna ei huoli Anttia mutta Maija haluaisi hänet, niin miksi Hannalla on väärät kriteerit, miksi ei Antilla? Ai koska naiset eivät ymmärrä, mitkä asiat vaikuttavat tasoihin? Miten niin eivät ymmärrä? Miksi naisten käsitys siitä, mistä taso muodostuu olisi yhtään sen väärempi kuin miesten jankuttamat tasokäsitykset?
Nämä. Olen itse saanut pakkeja ihan tavallisilta miehiltä, enkä toisaalta heitä siitä moiti. Jos ei ole kipinää, ei ole, ja sitten pitää jatkaa eri suuntiin. Toisinpäin tosiaan näyttää olevan trendinä, että naisten karseista parinvalintakriteereistä mouhotaan. Minulle jopa päin näköä; olen prinsessaharhassa elävä ikiteini, joka ei koskaan löydä ketään.
Harmi, että ko. deitti ei ollut nähnyt eksiäni, jotka eivät ole parhaalla tahdollakaan komeita - se ei ole kriteereissä lähelläkään kärkeä vaan mukava luonne. Rikkaitakaan eivät ole olleet, suurin osa minua vähemmän koulutettuja.
Mutta kun se on aina naisessa se vika.
For the record, olen ollut pitkissä suhteissa suurimman osan elämääni.
Parisuhteissa? Mikä sinussa on vikana kun suhteet ei kestä? Ymmärrän vielä jos yksi suhde kaatuu mutta kun niitä rupeaa tulemaan useita niin vika on ihmisessä itsessä.
Tässä iässä pitkiäkin suhteita on ehtinyt olla useita. Huono provosointiyritys. :) Itse asiaan et ilmeisesti sitten osannut kommentoida, eli miksi ei sitten moitita näiden tavallisten miesten kriteerejä yhtä kovin sanoin kuin naisten.
Miten vanha olet? Pitkiä parisuhteita (20-30 vuotta) useita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Etsin symppistä ja oman itsensä kanssa sinut olevaa miestä, jota ei myöskään järkytä se tosiasia, ettei hän ole se yksi ja ainoa tärkeä asia elämässäni – hän joutuu jakamaan huomioni lapseni, työni ja ystävieni kanssa."
Tämä on todella iso vaatimus kylläkin. Kyllä mies haluaa olla kuitenkin kokevansa olevan erittäin tärkeä, ainakin selvästi tärkeämpi kuin ystävät tai työ. Lasten tärkeyden tietenkin jokainen ymmärtää.
Juuri näin. On täysin järjetöntä haikailla parisuhdetta jos pistää kaverit ja työn(mitä hemmettiä?) tärjeämmksi kuin oman kumppanin.
Kukaan itseään kunnioittava ihminen ei ala parisuhteeseen missä kaverit menee toiselle ennen tai edes tasoisin kumppanin kanssa. Se että työ on yhtä tärkeä kuin kumppani on jo mielisairasta
Periaatteessa tuo nainen on jo kertonut ettei mies tule ikinä merkitsemään mitään hänelle. Rakkaus on poissuljettu ennen kuin toista on edes tavattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gddfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole ikinä tyytynyt kehenkään ja silti minulla on ollut monta poikaystävää. Kriteerinä ovat: komea, suht hyvin tienaava, lapseton (ei ihan ehdoton, mutta tähän asti kaikki olleet) antelias, luotettava ja samanlainen huumori kuin minulla. Hyvin on löytynyt tälläisiä miehiä!
No maksulliset suhteet on erikseen.
Nyt puhuttiin oikeasta parisuhteesta
Hei lompakkolasse. Juu en kelpuuta sinua työtön rotta, jatka matkaasi :)
Sinähän se olet lompakolla, kun vaadit että mies on hyvin tienaava. Ei siis riitä, että mies tulee toimeen omilla rahoillaan, pitää pystyä kustantamaan sinunkin elämäsi?
Juujuu, niinhän minä sanoin kylläkyllä :)
Niin sanoitkin. Etkä pelkästään hyvin tienaava, vaan myös antelias. Case closed.
Antaa voi paljon muutakin kuin rahaa, mutta näistähän sinä et mitään tiedä :D no anyway, olen montakin unelmamiestäni jo löytänyt ja saanut.
Montakin? Eli ne kaikki on jättänyt sut. Muuten se olisi unelmamies!
En etsi elämänmittaista parisuhdetta, ainakaan vielä.. Mut hei, jatka sä sun elämää, sori ettet ole onnellinen :)
Ei noi ole mitään parisuhteita
Alue: Aihe vapaa
Niinpä.
En ymmärrä sitä naisten touhua että yritetään muuttaa miestä. Kun se mies on kuitenkin itsenäinen ihminen ja vielä aikuinen sellainen. Ei se ole mikään Ken nukke jota voidaan muokata miten haluaa.