Lue keskustelun säännöt.
Olen toinen nainen, perustelkaa, mitä teen väärin
02.01.2017 |
Eli siis minä olen se toinen nainen. Miehellä pitkähkö avoliitto ja lapsi. Hänen naisensa antaa noin kerran vuodessa, mies haluaisi tietysti useamminkin. Hänen naisensa sanonut, että voi hakea seksiä muualta, jos ei "kerran vuodessa nopea lähetyssaarnaaja" kelpaa.
Mies lähestyi minua asian tiimoilta. Mitä teen väärin, jos mies saa tarpeensa tyydytettyä? Av-mammat, estradi on teidän.
Kommentit (199)
Ihan vakavissaan täällä väitetään että kaikki pettävät miehet valehtelee liitoistaan, vaikka avauksia näistä seksittömistä liitoista on melkein joka päivä. Esim nyt vaikka se jouluseksiketju.
Mietin vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi tekisit väärin. Mies pitää rakastajatarta koska ei saa tarpeeksi seksiä omalta vaimoltaa, ei siinä ole mitään hirveän dramaattista.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on jäänyt useamman kerran kiinni pettämisestä. Kiinni jäädessään on aina kamalan pahoillaan eikä halua missään tapauksessa erota. Asiaa selviteltäessä alkaa sitten yleensä itsetuhoiset uhkailut miehen toimesta. Uhkailee tekevänsä itselleen jotakin, jos hänet jätetään. Hän ei ole selvästikään psyykkisesti terve ihminen.
Viimeksi hänellä oli salasuhde varatun naisen kanssa työpaikalla. Miten tämä kaikki näkyy sitten esim. työpaikalla työkavereille? Ei mitenkään. Hänellä on työrooli ja muutenkin iloisen ja vitsailevat miehen rooli muiden ihmisten läsnäollessa. Kukaan ei varmaan uskoisi, jos kertoisin kuinka monta kertaa hän on lähtenyt kotoa ovet paukkuen ja uhannut ajaa rekan alle. Ihan vaan sen takia, että jäi kiinni pettämisestä ja sanoin, että nyt erotaan. Hän ei tunnu kestävän "hylkäämistä", vaikka ihan omilla toimillaan sen aiheuttaa. Ei hän näytä tätä sairasta puolta itsestään missään muualla kuin kotona ja muille kuin minulle, puolisolleen.
Tuskin tämä hänen kanssaan suhteessa ollut työkaveri ymmärsi kuinka häiriintyneen miehen kanssa petti omaa miestään. Ei hän ole itsetuhoisuudestaan näille naisille puhunut. Työnsä mies on aina hoitanut hyvin pettämisestä huolimatta. Naiset kuvittelevat, että kyseessä on normaali terve mies. Jos joku ottaisi hänet "omakseen" niin minä vapautuisimme tästä taakasta, jollaiseksi mies on muuttunut.
Yritän saada mieheni hoitoon, että hän saisi apua ongelmiinsa ja voisimme viimein erota. Kannattaa teidän toisten naistenkin miettiä sitä, että ainakin osa näistä pettävistä miehistä (ja varmaan naisistakin), ovat oikeasti häiriintyneitä ja epätasapainoisia ihmisiä.
Kuulostaapa tutulle....loppuuko miehesi etunimi kirjaimeen O?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis minä olen se toinen nainen. Miehellä pitkähkö avoliitto ja lapsi. Hänen naisensa antaa noin kerran vuodessa, mies haluaisi tietysti useamminkin. Hänen naisensa sanonut, että voi hakea seksiä muualta, jos ei "kerran vuodessa nopea lähetyssaarnaaja" kelpaa.
Mies lähestyi minua asian tiimoilta. Mitä teen väärin, jos mies saa tarpeensa tyydytettyä? Av-mammat, estradi on teidän.Mietipä, miten neuvoisit jos sinun paikalla olisi oma tyttäresi? Kuvittele tilanne, että vuosien päästä oma tyttäresi on ajautunut "kakkosnaiseksi" tiukasti avioliitossa pysyvälle miehelle, mitä siihen sanoisit?
Ja miettikää kaikki vastaavassa tilassa olevat?
Miksi minun pitäisi tyttäreni seksielämään puuttua :0
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on jäänyt useamman kerran kiinni pettämisestä. Kiinni jäädessään on aina kamalan pahoillaan eikä halua missään tapauksessa erota. Asiaa selviteltäessä alkaa sitten yleensä itsetuhoiset uhkailut miehen toimesta. Uhkailee tekevänsä itselleen jotakin, jos hänet jätetään. Hän ei ole selvästikään psyykkisesti terve ihminen.
Viimeksi hänellä oli salasuhde varatun naisen kanssa työpaikalla. Miten tämä kaikki näkyy sitten esim. työpaikalla työkavereille? Ei mitenkään. Hänellä on työrooli ja muutenkin iloisen ja vitsailevat miehen rooli muiden ihmisten läsnäollessa. Kukaan ei varmaan uskoisi, jos kertoisin kuinka monta kertaa hän on lähtenyt kotoa ovet paukkuen ja uhannut ajaa rekan alle. Ihan vaan sen takia, että jäi kiinni pettämisestä ja sanoin, että nyt erotaan. Hän ei tunnu kestävän "hylkäämistä", vaikka ihan omilla toimillaan sen aiheuttaa. Ei hän näytä tätä sairasta puolta itsestään missään muualla kuin kotona ja muille kuin minulle, puolisolleen.
Tuskin tämä hänen kanssaan suhteessa ollut työkaveri ymmärsi kuinka häiriintyneen miehen kanssa petti omaa miestään. Ei hän ole itsetuhoisuudestaan näille naisille puhunut. Työnsä mies on aina hoitanut hyvin pettämisestä huolimatta. Naiset kuvittelevat, että kyseessä on normaali terve mies. Jos joku ottaisi hänet "omakseen" niin minä vapautuisimme tästä taakasta, jollaiseksi mies on muuttunut.
Yritän saada mieheni hoitoon, että hän saisi apua ongelmiinsa ja voisimme viimein erota. Kannattaa teidän toisten naistenkin miettiä sitä, että ainakin osa näistä pettävistä miehistä (ja varmaan naisistakin), ovat oikeasti häiriintyneitä ja epätasapainoisia ihmisiä.
Asuin myös avoliitossa tuollaisen ihanan hurmurin kanssa. Vei toki minulta jalat alta, kun oli komea ja ihana ja osasi hemmotella minua jne...
Elettiin yhdessä ihan tyytyväisinä, kunnes vyyhti alkoi paljastumaan. Useita toisia naisia. Minua tuli yksikin nainen syyttämään, etten anna vapautta miehelle ja meillä ei ole seksiä ja kiristän miestä itsarilla, niin ei uskalla jättää minua. Aloin kyselemään enemmän ja sama tarina toistui. Ei seksiä, olen kylmä kala, sairas ihminen, jota ei voi jättää.
Kysyin mieheltä, että miksi hän ei ole eronnut minusta, jos haluaa olla muiden kanssa. No kun minä olen niin ihana ja seksi minun kanssa on upeaa (meillä oli koko ajan kiihkeä seksielämä) ja rakastaa minua ja ne naiset ei merkinneet mitään.
No heitin kuitenkin miehen pihalle ja siitä alkoi helvetti. Öisiä uhkailupuheluja, itsariuhkailuja, minun mustamaalaamista kaikille, ulkona hiiviskelyä ja kaikkea mahdollista. Tilanne laukesi vasta, kun hän löysi uuden avovaimon itselleen ja minä muutin toiselle paikkakunnalle. Yhteisten tuttujen kautta olen kuullut, että tuonkin jälkeen oli muutama vakavampi suhde ja nyt on naimisissa ja pettää nykyistä vaimoaan ihan yhtälailla, kuin minuakin petti aikoinaan.
Huh, onneksi pääsin eroon ja olen edelleen hengissä.
Selvä narsisti ex-miehesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis minä olen se toinen nainen. Miehellä pitkähkö avoliitto ja lapsi. Hänen naisensa antaa noin kerran vuodessa, mies haluaisi tietysti useamminkin. Hänen naisensa sanonut, että voi hakea seksiä muualta, jos ei "kerran vuodessa nopea lähetyssaarnaaja" kelpaa.
Mies lähestyi minua asian tiimoilta. Mitä teen väärin, jos mies saa tarpeensa tyydytettyä? Av-mammat, estradi on teidän.En lue muita vastauksia, vaan vastaan sinulle suoraan.
Et tee väärin, muuta kuin itseäsi kohtaan. Tai jos sinulle sopii se elämäntyyli, että mies haluaa panon, kun pussit ovat täynnä ja sinä suostut siihen, koska vain olemaan siementen tyhjennyspaikka, asia ok.
Mutta toivoisin jokaisen kunnioittavan itseään sen verran, ettei suostuisi elämään, kuin likasankona. Itse ainakin kokisin, että emättimeni ja minä sen ympärillä olisin kuin roskasanko, minne ruiskitaan ylimääräiset siittiöt pois painamasta pusseja.
Mutta jos olet tyytyväinen elämääsi, niin sitten asia on ok, jos se vaimollekin sopii
Oletko parisuhteessa? Koetko olevasi likasanko? Etkö? Samanlaista seksiä kai kuitenkin harrastatte?
Vierailija kirjoitti:
Juuri tälläisiä vastauksia odotinkin. "Ei mun mies ikinä/se rakastaa mua eniten..." En tiedä, tietääkö miehen puoliso minusta ja puhuuko mies minulle totta. Mutta arvatkaapa mitä! Minua ei kiinnosta. Jos puolisonsa ei osaa olla muuta kuin äiti (tai mistä minä tiedän), niin miehelläkö ei ole joidenkin mielestä oikeutta hakea seksiä ja läheisyyttä muualta?
Myös minä naisena, uskokaa tai älkää, pidän seksistä ja paljon. Mikäs sen parempaa kuin partneri, joka tekee, mitä pyydän, mutta en silti itse ole velvollinen mihinkään.
Siellä äidit miettii, että eihän minun mies ja mättää lisää suklaata naamaan. Minä olen kaunis, hoikka ja saan hyvää kohtelua. Enkä kaipaa parisuhdetta tai uskollisuutta minulle, kiitos kysymästä.Ap :)
Oletpa itsekeskeinen ja kylmä ihminen.
Etkä ole aina nuori, se menee ohi ennen kuin huomaatkaan.
Onko ystävällä oikeus tehdä oharit?
Eihän se laitonta ole mutta yleensä sitä pidetään rumana temppuna.
Tietenkään yhtään sen kummemmin miehellä ei ole ' oikeutta" hakea seksiä muualta jos on sovittu uskollisuudesta.
Laitonta ( nykyisin) se ei ole mutta rumaa.
Jos kotona ei seksi tai muu elämä suju , on se selvitettävä ja sen jälkeen otettava ero ellei muut vaihtoehdot sovi ( avoin suhde esim).
Jos mieheni pettäisi , saisi hän kenkää. Toisen naisen kimppuun en kävisi mutta halveksisin kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän kulttuurissamme jos kahden aikuisen välistä suhdetta pitää piilotella eikä kyse ole mistään julkisuuden henkilöistä jotka esiintyvät sinkkuina ettei suhde vaikuttaisi kummankaan uraan, niin yleensä joku suhteen osapuoli tekee omasta mielestään jotain väärää olemalla suhteessa. Jollet se ole sinä ap, niin se on mies. Ilmeisesti suhteenne on kuitenkin salainen yhteisestä sopimuksesta, eikä mies ole painostanut sinua pitämään sitä salassa. Eli sinäkin tiedät tekeväsi jotain väärää. Joten miksi tulet täältä tekopyhästi kyselemään mitä väärää teet.
Ei ainakaan siinä mielessä salainen, etteikö tehtäisi kaikkea, mitä muutkin rakastavaiset. Käydään leffassa, ravintoloissa, ystävien luona kylässä, lenkillä jne. Jos joku haluaa siitä juoruilla, niin siitä vaan. Olen kyllä huomannut, että kun itse toimii avoimesti, niin sitä vähemmän muut jaksavat sitä märehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hyvä se on, että on jakorasioita, joissa voi käydä latauttamassa ilmaiseksi :D
Olisi syytä lopettaa kaksinaismoralismi. Yksikään nainen ei ole jakorasia. Naisella on yhtäläinen oikeus seksiin kuten miehelläkin. Ja seksin harrastaminen ei tee kenestäkään lähtökohtaisesti huonoja ihmisiä.
Mulle seksi on perustarve, jos en saa kotona, tarve hoidetaan muualla.
Näin. Suurin osa ketjuun kirjoittavista vaikuttaa olevan naisia, ja silti kirjoittavat kuin seksi olisi vain miehelle pussien tyhjennystä ja naiselle vastenmielistä jakamista. Jos näin heidän osaltaan on, niin ei kumma, jos mies hakee rakkautta muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen vierailija 108 tekstiin viitaten, miksi et ajattele ollenkaan työparisi/seksisuhteesi puolisoa? Vai onko työparin vaimolle seksisuhteemme ihan ok?
Kypsinä ja elää nähneinä ihmisinä voisitte varmasti istahtaa yhdessä puolisoidenne kanssa alas ja sopia tästä järjestelystänne? Jos ette voi niin miksi ette voi? Mikä oikeus teillä on päättää puolisoidenne puolesta tästä asiasta? Olette heille varmaan kuitenkin jotakin luvanneet?
Missä on teidän arvostus ja kunnioitus puolisoitanne kohtaan? Usein ihmiset lupaavat olla uskollisia toisilleen. Elämä ei ole mustavalkoista, mutta on oksettavaa kun ihmiset asettavat itsensä toisten yläpuolelle (niinku olette työparisi kanssa tehneet ja asettautuneet puolisoidenne yläpuolelle) ja olette päättäneet olla kuuntelematta puolisoidenne ajatuksia siitä, millaisessa suhteessa he haluavat olla, onko suhteen ulkopuolinen seksi ok vai eikö ole. Olette omavaltaisesti päättäneet, että te voitte hoidella seksitarpeet keskenänne. Viisikymppiset ihmiset vielä! Toimitte ja ajattelette tässä asiassa vastuuttomasti kuin teinit. Ettekö kunnioita ja arvosta itseännekään yhtään kun alennusta tuollaiseen? Sillon on tietysti vaikea arvostaa ja kunnioittaa muitakaan ihmisiä, jos ei edes itsearvostusta löydy.
En tarkoittanu sitä, että tämä työparisi/salasuhteeni valehtelisi sinulle arkielämänsä kaikista yksityiskohdista, mutta ihmettelen millä perusteella luotat ihmiseen, joka pettää puolisoaan? Millä tavoin tämä työparisi on osoittanut olevansa sinulle rehellinen? Ja miksi sinä olisit sen erityisempi ihminen että hän olisi sinulle rehellinen? Se, että olet tuntenut hänet 7 vuotta ei ole peruste luottamukselle. Miksi suljet silmäsi siltä, miten hän kohtelee omaa puolisoaan? Varmaan siksi kun teet itse ihan samaa.
Kyllä, uskon edelleen tuntevani miesten ajattelumaailma sinua paremmin. Sinulle mies maalaa sellaista todellisuutta omasta elämästään, että seksin saanti pysyy taattuna. Kyllä, hän varmasti välittää sinusta, koska saa sinulta sen mitä tarvitsee. Ei hän välttämättä sinulle paljon valehtele kodin seksielämän suhteen.. Mutta voi hyvinkin omaa etuaan ajatellen värittää totuutta. Typerää on kuitenkin olettaa pettävällä ihmiseltä rehellisyyttä!
Olen nähnyt myös niitä tilanteita, kun jäädään kiinni ja mies paljastaakin oman kumppaninsa toiveesta koko tilanteen/salasuhteen myös toisen osapuolen puolisolle. Mies ei tule olemaan hankalassa tilanteessa sen lojaalimpi sinullekaan kuin on vaimolleen. Joudut vielä pahaan pulaan tuon suhteenne vuoksi, mutta itsepä sitten soppansa selvitätte, kun olette sen keittäneet. Huomaat sitten ettei se seksi ollutkaan sen arvoista, mitä tulette tulevaisuudessa menettämään kun asia paljastuu. Onneksi puolisonne sentään pääsevät halutessaan eroon teistä. Te, joudutte omat tekonne jollain tavalla käsittelemään itsenne kanssa jossakin vaiheessa kuitenkin ja elämään niiden kanssa.
Toivottavasti tämä viestiketju pisti edes hieman miettimään omaa toimintaansa. Ainahan sitä pettäjä löytää "oikeutuksia" pettämiselleen ja ne, jotka ymmärtävät, ovat usein myös samalla tavalla narsistisia piirteitä ja ajattelua omaavia.
Jos uskaltaisitte kypsinä ihmisinä nyt edes ottaa puolisoidenne kanssa puheeksi nämä seksiasiat? Voisi olla, että ei tarvitsisi enää kenenkään pettää ketään ja silti voisitte harrastaa sitä seksiänne keskenänne? Mikä estää toimimasta rehellisesti ja avoimesti?
Mä en ole sulle tilivelvollinen, enkä netissä tilannetta avaa kovinkaan paljon. Siihen mulla ei ole mitään syytä.
Voit vaikkapa miettiä niin, että joillekin naisille ja niihin kuuluu mun rakastajani puoliso, puitteet ja se minkä puolison tulot mahdollistavat on tärkeämpää kuin parisuhde. Mies tienaa yli 2 kertaa niin paljon kuin puolisonsa. Seksi on loppunut tilanteeseen jossa mies on nolattu seksikeskustelussa ystäväparin edessä. Seksiä heillä on siis ollut 10 vuotta sitten.
Myös mun parisuhteessani seksi on päättynyt puolison kyvyttömyyteen jota en avaa tämän enempää. Meillä minä olen se, joka tienaa huomattavasti puolisoani enemmän, mutten lähde juuri tuosta kyvyttömyydestä johtuen.
Molemmissa tilanteissa ihanko aikuisten oikeasti pitäisi pistää puolisot sen nolon tilanteen eteen, että heille esiteltäisiin tyypit, jotka pitävät päät kasassa ja hoitelevat yhden osan puolison elämää. En usko, että koskaan tästä tulee mitään seuraamuksia. Aikaan toisen meistä puoliso ei välitä sen vertaa. Mulle itselleni ero voisi jopa olla helpotus, mutta olen tilanteessa, jossa koen mulla olevan velvollisuuksia.
Mä olen työskennellyt koko työurani miehisessä maailmassa, tiedän todrllakin miten miehet ajattelevat ja mun parhaat ystäväni ovat miehiä. Se, että tunnen tuon miehen usealta vuodelta ennen suhteen alkua on opettanut mut tuntemaan hänet todella, todella hyvin. Valitan, sinä et tunne minua, puolisoani, häntä tai vaimoaan. Jokainen meistä on yksilö, jos joku mies on kohdellut sua paskasti ei se tarkoita, että kaikki niin tekevät. Ja sama koskee meitä naisia.
Sanoisin, että sun on aika kasvaa aikuiseksi ja ruveta näkemään harmaansävyjä. Ja pitää huolta puolisostasi sekä antaa välillä vaikkei huvittaisi.
Annatko sinä kaverimiehellesi vaikkei huvita?
Harvoin tulee luetuksi noin alentuvaa ja ylimielistä kirjoitusta kuin sinun.
Mutta eipä siinä mitään, sinähän olet vähän näitä parempia ja fiksumpia naisia, niitä joiden parhaita ystäviä on ilman muuta miehet.Kun puhutaan toisista naisista ( tai miehistä) niin tarkoitetaan yleensä pettämistä. Ei avoimia suhteita, ei järjestelyitä, joissa jokainen edes suunnilleen tietää ( tai arvaa) ja hyväksyy kuvion jne.
Kaikista huvittavinta on tuo toisten naisten kritiikitön usko omiin ylivertaisiin seksitaitoihin .
Mä en ole omista seksitaidoistani puhunut yhtään mitään. Mä oon kaukana ylimielisestä. Sen sijaan täällä on lauma besserwisdereitä valmiina tuomitsemaan.
Omalta osaltani lopetan tämän keskustelun tähän, se on ihan turhaa.
Mutta te, jotka olette sitä mieltä, että se mies valehtelee mulle kaiken. Tuleeko yhtään mieleen, että työkaverin juttuja voi olla kuulemassa vaikka 5 muutakin henkilöä mun lisäkseni. Kertooko mies kaikille valheita, miten ne valheet pystyy pitämään vuosikausia kasassa? Osa porukasta tehnyt töitä yhdessä jo parikymmentä vuotta. Vai onko mitenkään kuitenkin mahdollista, että mies puhuukin totta? Miksi pitäisi valehdella puolison leikkauksista ja sairaslomista, anopin vierailuista, puolison omista lomista, lapsista ja heidän harrastuksistaan, tyttö- ja poikaystävistä, naapureista, mökkireissuista jne? Kaikki tämä on asiaa, josta jutellaan normi työpäivien aikana. Kahvitauoilla, kokousten alkuja odotellessa, lounaalla. Harva ihminen on niin taitava, että valehtelee työyhteisölle koko elämäntarinansa jäämättä mistään kiinni. Suurin osa ihmisistä kertoo itsestään työpaikalla todella paljon asioita pienissä erissä tosin ja se on normaalia.
Teet väärin itseäsi kohtaan. Olet enemmän arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luulet äijän puhuvan totta ja olevasi tosissasi vain se toinen kun tod.näk. listan pituus ylittää kahden naisen helposti.
ainut tapa varmistua on kysäistä äijän eukolta ja sinullahan ei siihen rahkeet riitä ettei pilvilinnasi murennu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä sykli tuo kerran vuoteen. Onkohan aina samaan aikaan joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Moni ei tunnu käsittävän sitä, että ei sitä toista naista kiinnosta arki sen miehen kanssa, lahjoista puhumattakaan. On myös naisia, joille seksi on tärkeää ja varattu mies on tähän turvallinen vaihtoehto.
Valitettavan monta kertaa se mies sitten kuitenkin rakastuu, ja siinä sitten onkin sotku valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Pakko todeta että ns. toisena naisena saat tietoosi vain sen toisen osapuolen näkemyksen kyseessä olevan liiton asioista ja seksielämästä. Sen osapuolen jota sinä et kuule, näkemys voi olla täysin erilainen.
Toisaalta, voi hyvin olla että heidän liittonsa on seksitön, niin on meidän liittomme ollut jo vuosien ajan.
Miksi, se vastaus on niin laaja että voin hyvin kuvitella että mieheni näkemys on siitä yksinkertaistettuna se että vaimo on itsekäs nihilisti joka ei anna.
Näinhän se on mutta meillä syyt siihen ovat melkoisen laajat.
* alkuvuosista saakka jatkunut perusteeton mustasukkaisuus
* psykoosin kaltainen kohtaus jonka juurisyynä oli ilmeisesti hoitamaton masennus mutta siinä yhteydessä minun pahoinpitely ja alaikäisten lasten vaaraan saattaminen
* muu ahdistava käyttäytyminen ja määräily
Jotenkin nämä kaikki ovat saaneet alussa vahvana roihunneen rakkauteni muuttumaan niin että koen vastuuta miehestäni ja ajattelen että en kehtaa jaksa ja viitsi alkaa eroamaan mutta normaaliin parisuhteeseen en enää kykene. On sitten vain eletty taloudellisena työyhteenliittymänä ilman läheisyyttä.
Avauduin tässä lähinnä sen vuoksi että huomaisit että kaikki ei aina ole ihan sitä miltä näyttää ja totuuskin on eri osapuolilla erilainen ilman että siihen liittyy valhetta. On vain erilainen kokemuspohja.
Voi olla että sinun rooliisi ei liity edes avioliiton sisältä mitään erikoista draamaa toisen naisen roolin glamourista puhumattakaan.
Minä olen jo vuosia kokenut että voisi olla molemmille osapuolille helpotus jos mieheni löytäisi uuden kumppanin. Kaikkien elämänlaatu saattaisi parantua.
Miksi ihmeessä roikut siinä miehessä? Ota ero.
Mietipä, miten neuvoisit jos sinun paikalla olisi oma tyttäresi? Kuvittele tilanne, että vuosien päästä oma tyttäresi on ajautunut "kakkosnaiseksi" tiukasti avioliitossa pysyvälle miehelle, mitä siihen sanoisit?
Ja miettikää kaikki vastaavassa tilassa olevat?[/quote]
Miksi minun pitäisi tyttäreni seksielämään puuttua :0[/quote
Niinpä. Jos on viileät ja etäiset välit tyttäreensä niin tuskin tytär tulee kysymään mitään sulta tai hakemaan apua tai tukea missään asiassa. Kylmät välit ja välinpitämättömyys ei tue ketään.
Sihteeriopistolla pillu on 150e, sulta saa ilmasee tai leffalipun hinnalla. Tota mäki käyttäsin, jos en jaksais kuksii oman ukkoni kaa
Fiksu mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen vierailija 108 tekstiin viitaten, miksi et ajattele ollenkaan työparisi/seksisuhteesi puolisoa? Vai onko työparin vaimolle seksisuhteemme ihan ok?
Kypsinä ja elää nähneinä ihmisinä voisitte varmasti istahtaa yhdessä puolisoidenne kanssa alas ja sopia tästä järjestelystänne? Jos ette voi niin miksi ette voi? Mikä oikeus teillä on päättää puolisoidenne puolesta tästä asiasta? Olette heille varmaan kuitenkin jotakin luvanneet?
Missä on teidän arvostus ja kunnioitus puolisoitanne kohtaan? Usein ihmiset lupaavat olla uskollisia toisilleen. Elämä ei ole mustavalkoista, mutta on oksettavaa kun ihmiset asettavat itsensä toisten yläpuolelle (niinku olette työparisi kanssa tehneet ja asettautuneet puolisoidenne yläpuolelle) ja olette päättäneet olla kuuntelematta puolisoidenne ajatuksia siitä, millaisessa suhteessa he haluavat olla, onko suhteen ulkopuolinen seksi ok vai eikö ole. Olette omavaltaisesti päättäneet, että te voitte hoidella seksitarpeet keskenänne. Viisikymppiset ihmiset vielä! Toimitte ja ajattelette tässä asiassa vastuuttomasti kuin teinit. Ettekö kunnioita ja arvosta itseännekään yhtään kun alennusta tuollaiseen? Sillon on tietysti vaikea arvostaa ja kunnioittaa muitakaan ihmisiä, jos ei edes itsearvostusta löydy.
En tarkoittanu sitä, että tämä työparisi/salasuhteeni valehtelisi sinulle arkielämänsä kaikista yksityiskohdista, mutta ihmettelen millä perusteella luotat ihmiseen, joka pettää puolisoaan? Millä tavoin tämä työparisi on osoittanut olevansa sinulle rehellinen? Ja miksi sinä olisit sen erityisempi ihminen että hän olisi sinulle rehellinen? Se, että olet tuntenut hänet 7 vuotta ei ole peruste luottamukselle. Miksi suljet silmäsi siltä, miten hän kohtelee omaa puolisoaan? Varmaan siksi kun teet itse ihan samaa.
Kyllä, uskon edelleen tuntevani miesten ajattelumaailma sinua paremmin. Sinulle mies maalaa sellaista todellisuutta omasta elämästään, että seksin saanti pysyy taattuna. Kyllä, hän varmasti välittää sinusta, koska saa sinulta sen mitä tarvitsee. Ei hän välttämättä sinulle paljon valehtele kodin seksielämän suhteen.. Mutta voi hyvinkin omaa etuaan ajatellen värittää totuutta. Typerää on kuitenkin olettaa pettävällä ihmiseltä rehellisyyttä!
Olen nähnyt myös niitä tilanteita, kun jäädään kiinni ja mies paljastaakin oman kumppaninsa toiveesta koko tilanteen/salasuhteen myös toisen osapuolen puolisolle. Mies ei tule olemaan hankalassa tilanteessa sen lojaalimpi sinullekaan kuin on vaimolleen. Joudut vielä pahaan pulaan tuon suhteenne vuoksi, mutta itsepä sitten soppansa selvitätte, kun olette sen keittäneet. Huomaat sitten ettei se seksi ollutkaan sen arvoista, mitä tulette tulevaisuudessa menettämään kun asia paljastuu. Onneksi puolisonne sentään pääsevät halutessaan eroon teistä. Te, joudutte omat tekonne jollain tavalla käsittelemään itsenne kanssa jossakin vaiheessa kuitenkin ja elämään niiden kanssa.
Toivottavasti tämä viestiketju pisti edes hieman miettimään omaa toimintaansa. Ainahan sitä pettäjä löytää "oikeutuksia" pettämiselleen ja ne, jotka ymmärtävät, ovat usein myös samalla tavalla narsistisia piirteitä ja ajattelua omaavia.
Jos uskaltaisitte kypsinä ihmisinä nyt edes ottaa puolisoidenne kanssa puheeksi nämä seksiasiat? Voisi olla, että ei tarvitsisi enää kenenkään pettää ketään ja silti voisitte harrastaa sitä seksiänne keskenänne? Mikä estää toimimasta rehellisesti ja avoimesti?
Mä en ole sulle tilivelvollinen, enkä netissä tilannetta avaa kovinkaan paljon. Siihen mulla ei ole mitään syytä.
Voit vaikkapa miettiä niin, että joillekin naisille ja niihin kuuluu mun rakastajani puoliso, puitteet ja se minkä puolison tulot mahdollistavat on tärkeämpää kuin parisuhde. Mies tienaa yli 2 kertaa niin paljon kuin puolisonsa. Seksi on loppunut tilanteeseen jossa mies on nolattu seksikeskustelussa ystäväparin edessä. Seksiä heillä on siis ollut 10 vuotta sitten.
Myös mun parisuhteessani seksi on päättynyt puolison kyvyttömyyteen jota en avaa tämän enempää. Meillä minä olen se, joka tienaa huomattavasti puolisoani enemmän, mutten lähde juuri tuosta kyvyttömyydestä johtuen.
Molemmissa tilanteissa ihanko aikuisten oikeasti pitäisi pistää puolisot sen nolon tilanteen eteen, että heille esiteltäisiin tyypit, jotka pitävät päät kasassa ja hoitelevat yhden osan puolison elämää. En usko, että koskaan tästä tulee mitään seuraamuksia. Aikaan toisen meistä puoliso ei välitä sen vertaa. Mulle itselleni ero voisi jopa olla helpotus, mutta olen tilanteessa, jossa koen mulla olevan velvollisuuksia.
Mä olen työskennellyt koko työurani miehisessä maailmassa, tiedän todrllakin miten miehet ajattelevat ja mun parhaat ystäväni ovat miehiä. Se, että tunnen tuon miehen usealta vuodelta ennen suhteen alkua on opettanut mut tuntemaan hänet todella, todella hyvin. Valitan, sinä et tunne minua, puolisoani, häntä tai vaimoaan. Jokainen meistä on yksilö, jos joku mies on kohdellut sua paskasti ei se tarkoita, että kaikki niin tekevät. Ja sama koskee meitä naisia.
Sanoisin, että sun on aika kasvaa aikuiseksi ja ruveta näkemään harmaansävyjä. Ja pitää huolta puolisostasi sekä antaa välillä vaikkei huvittaisi.
Annatko sinä kaverimiehellesi vaikkei huvita?
Harvoin tulee luetuksi noin alentuvaa ja ylimielistä kirjoitusta kuin sinun.
Mutta eipä siinä mitään, sinähän olet vähän näitä parempia ja fiksumpia naisia, niitä joiden parhaita ystäviä on ilman muuta miehet.Kun puhutaan toisista naisista ( tai miehistä) niin tarkoitetaan yleensä pettämistä. Ei avoimia suhteita, ei järjestelyitä, joissa jokainen edes suunnilleen tietää ( tai arvaa) ja hyväksyy kuvion jne.
Kaikista huvittavinta on tuo toisten naisten kritiikitön usko omiin ylivertaisiin seksitaitoihin .
Mä en ole omista seksitaidoistani puhunut yhtään mitään. Mä oon kaukana ylimielisestä. Sen sijaan täällä on lauma besserwisdereitä valmiina tuomitsemaan.
Omalta osaltani lopetan tämän keskustelun tähän, se on ihan turhaa.
Mutta te, jotka olette sitä mieltä, että se mies valehtelee mulle kaiken. Tuleeko yhtään mieleen, että työkaverin juttuja voi olla kuulemassa vaikka 5 muutakin henkilöä mun lisäkseni. Kertooko mies kaikille valheita, miten ne valheet pystyy pitämään vuosikausia kasassa? Osa porukasta tehnyt töitä yhdessä jo parikymmentä vuotta. Vai onko mitenkään kuitenkin mahdollista, että mies puhuukin totta? Miksi pitäisi valehdella puolison leikkauksista ja sairaslomista, anopin vierailuista, puolison omista lomista, lapsista ja heidän harrastuksistaan, tyttö- ja poikaystävistä, naapureista, mökkireissuista jne? Kaikki tämä on asiaa, josta jutellaan normi työpäivien aikana. Kahvitauoilla, kokousten alkuja odotellessa, lounaalla. Harva ihminen on niin taitava, että valehtelee työyhteisölle koko elämäntarinansa jäämättä mistään kiinni. Suurin osa ihmisistä kertoo itsestään työpaikalla todella paljon asioita pienissä erissä tosin ja se on normaalia.
Hahaha, avaat keskustelun jossa pyydät ihmisiä perustelemaan mitä teet väärin. Sitten kun saat -epäilemättä odotetusti- saavikaupalla paskaa niskaan, toteat että keskustelu on ihan turhaa. Mitä oikein kuvittelit kun aloitit tämän keskustelun?
Jos tilanne on oikeasti niin kuin kirjoitat, niin kummastelen miksi ihmeessä viitsit olla yhdessä miehesi kanssa velvollisuudentunnosta? En minä ainakaan jaksaisi tuhlata päiviäni sellaisen kumppanin kanssa, jonka luona oleilen säälistä. Samaten ihmettelen tätä salarakastasi, jos muija on niin kamala niin miten mikään määrä rahaa tai statusta voi olla riittävä syy emotionaalisessa tyhjiössä kitkutteluun? Itse poistuisin rapa lentäen ja perävalot vilahtaen ja aivan sama vaikka joutuisin asumaan laavussa.
Siinä te molemmat teette itsellenne väärin.
En jaksa miettiä keskinäisen suhteenne paneskelupuolta, koska se näyttää molemmilla olevan joku laastari, jolla koitetaan korjata katkennutta reisiluuta. Ehkä se auttaa väliaikaisesti, mutta omiin varsinaisiin suhteisiinne se ei juurikaan lohtua varmaan tuo, ehkä toki jotain jännitystä muuten kurjaan olemassaoloon. Mutta senkun tunnet ylemmyyttä ja kaatelet tuhkaa päällesi kun olet niin uhrautuva marttyyri ollessasi niin velvollisuudentuntoinen että pidät nurkissasi miestä, jota enää lähinnä säälit. Ehkä joku joskus antaa sinulle siitä pokaalin.
Niin tai naimaan itsensä timminä ja positiivisena pitävää yhtä naista.