Kyllä taas ärsyttää eräät työkaverit jotka saikuttaa jatkuvasti

Sain hiljattain lääkäriltä kuukauden saikun erään leikkauksen vuoksi. Teen toimistotyötä, jossa on hyvät etätyömahdollisuudet. Kolme päivää pidin saikkua, kun sen ajan olo tuntui työkyvyttömältä kipujen takia. Sen jälkeen sitten etätöiden kautta työnsyrjään kiinni. Ihan käsittämätöntä, että lääkäri kirjoitti niin pitkän saikun, kun kysyi vielä työstäni ja kerroin että se on toimistorottailua.

Toisaalta sitten jos olen vähänkään kuumeisessa flunssassa, niin en töihin mene. Kuumeettomassa flunssassa toki menen.

Kyllä sen tietää itsekin, milloin on työkykyinen ja milloin ei.

Kuumeraja on kyllä ihan sama kaikille ihmisille.  Nämä alilämmöt ja minun normaalilämpöni-mantrat on ihan huuhaa-juttuja.  Yleinen uskomus ihmisillä on myös se, että " minuun ei nouse kuume" tai minulla on aina alilämpöä, kun olen todella vakavasti sairas. Niinpä niin....

T. Lääkäri minäkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

adeaed kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä saikutin vuonna 2016 niin paljon, että jouduin työterveyden ja esimiehen kanssa palaveriin. Oli todella nöyryyttävää, koska mä en oo saikuttanut pikkuvaivojen takia.

Alkuvuodesta mulla oli virtsatientulehdus, johon työterveys kirjoitti antibiootit pelkän oirekuvauksen perusteella. Kävin tietysti normaalisti töissä. Pari päivää meni ja tuntui, ettei vaiva helpota. Sitten alkoi jumalaton polte vatsalla ja selässä ja pissatessa tuli olo, että taju lähtee. Kuume nousi, enkä pystynyt edes kunnolla kävelemään, joten lähdin sairaalan päivystykseen. Siellä todettiin, että mulla munuaisaltaan tulehdus. Saikutin monta monta päivää.

Tästä alkoi hirveä virtsiskierre ja sain antibioottia abtibiootin perään. Jouduin taas saikulle, kun kohdunkaula tulehtui! Lopulta kierre lakkasi.

Kesällä tuli sitten poskiontelontulehdus, pystyin kuitenkin käymään töissä. Mutta tästä seurasi välikorvantulehdus (lasten tauti!!!), joka nosti myös korkean kuumeen. Sain antibiootit ja saikkua. Antibiootti ei tehonnut, joten se vaihdettiin ja saikkua jatkettiin. Tästä ei mennyt kauan, kun poskissa tuntui taas järkky paine ja kysyin työterveydestä tarviiko abtibiootit, ei kuulemman. Meno noin viikko ja kuume nousi taas ja kaula turposi, ääni ei kulkenut. Työterveys totesi kilpirauhasen tulehtuneen. Jäin pariksi viikoksi saikulle, jonka jälkeen palasin töihin ja ei mennyt kuin hetki ja tulehdus palasi. Saatiin sitten lopulta kuriin kortisoonilla.

Ei ole kivaa ei ja aika nöyryyttävää palaveerata tällaisten asioiden takia. Onneksi työterveyden edustaja piti mun puolia tuolla palaverissa, joten esimieskin uskoi, etten ole saikuttanut "muuten vaan" tai koska "ilmapiiri on huono". Mutta siis tuon palaverin tarkoitus oli puuttua mun saikutteluun ja löytää ratkaisu, jotta en enää saikittelisi yhtä paljon.

Ymmärrän että tuntuu nöyryyttävältä mutta jos itse tietää olleensa oikeasti sairas ja todistuksen on, ei pitäisi olla ongelmaa ja toivon että itsetuntosi kesti tämän rutiinipalaverin. Toivon nimittäin todella että samanlainen palaveri on käyty oman työkaverini (turha saikuttelija) kanssa (oletan näin koska saikuttelu vähentynyt oleellisesti). Aikaisemmin tyyppi laskeskeli kuinka monta päivää voi olla poissa ilman että siihen puututaan ja laskelmoi. Sitten sairastuikin jonkun pätkän oikeasti, ja joutui kaiketi sitten työkykypalaveriin kun päivät ylittyivät.

Itsetunto kesti, mutta esimiehen asenne v*tutti silti. Kyseli, että onko mulla huolia kotona tai johtuuko poissaolot työyhteisöstä. Sitten oot sillain et hei en mä usko, että munuaiset / kohdunkaula / korva / kilpirauhanen tulehtuu henkisen voinnin vuoksi. Työterveys teki mulle kyllä kattavan terveystarkastuksen ja sovittiin, että jatkossa virtsasta otetaan aina bakteeriviljely, samaten lääkitään ja tarkistetaan tilanne, jos iskee poskiontelon tulehdus, jottei tilanne enää menisi yhtä pahaksi.

Nuohan on ihan rutiinikysymyksiä ja sullahan oli kyse oikeista sairastumisista. Ja eikö keskustelun lopputulos ollut sun tilanteessa hyvä: sait perusteellisen terveystarkastuksen ja vielä tuo, että heti menee bakteeriviljelyyn näyte. Ei ole munuaisaltaan tulehduksen kanssa leikkimistä! Työnantajan on nykyisin lain mukaan pakko selvittää, ettei sairastelu johdu työstä tai työpaikan olosuhteista. Ihmettelen kovasti kun täällä kerrotaan että jotkut on poissa joka kuukausi, eikä asiaan puututa mitenkään. Onko kyse sitten niin pienistä työpaikoista, ettei laki koske niitä? Joka tapauksessa, keinoja turhaan saikutteluun on, jos niitä vain halutaan käyttää. Ja jos kyse ei ole turhasta saikuttelusta, niin silloin varmaan tarvitaankin tarkempia tutkimuksia, että mistä johtuu. Ja se on vain sen työntekijän etu. Esim. omalla työpaikalla tämän käytännön myötä paljastui eräällä henkilöllä MS-tauti. Ilman asiaan puuttumista olisi saattanut tauti kehittyä vaikka kuinka pitkälle. Nyt sai lääkityksen ajoissa ja todennäköisesti toimintakykyisiä vuosia lisää elämäänsä.

Mä jouduin tähän keskusteluun ja aiheena oli lapsen sairastaminen. Vähän outo tilanne, että tilapäinen hoitovapaa luetaan työntekijän omaksi saikuksi ja siitä piti keskustella esimiehen ja työterveyden kanssa. Lapsen terveystiedot kun ei kuulu varsinaisesti työnantajalle, vaikka olin todistuksen toki toimittanut joka sairaudesta. Myöskään toiselle huoltajalle ei annettu mahdollisuutta keskustella lapsen sairastamisesta. Lisäksi jäi mietityttämään, että mihin henkilörekisteriin lapsen tiedot sairauksista yms. päätyivät ja kuinka niitä säilytetään. Sisältävät kuitenkin henkilötietoja.

Näitä kysymyksiä sun olisi varmaan kannattanut kysyä työnantajaltasi. Teillä varmaan on työpaikalla nähtävillä varhaisen puuttumisen toimintamalli (voi olla eri nimellä, riippuu työterveyshuollon toimijasta), josta selviää milloin niitä keskusteluja käydään. Hieman oudolta tuo kuulostaa. Toisaalta monilla työpaikoilla on niin, että poissaoloilmoitukseen täytyy liittää lääkärintodistuksen lisäksi selvitys toisen huoltajan työvuoroista, ts. että kuinka hän on ollut estynyt hoitamaan sairasta lasta. Jos siis palkan haluaa sairaan lapsen hoitopäiviltä. Ja hyvä niin. Kerrankin meillä nuori äiti silmät pyöreänä ihmetteli, kuinka hän ei voi palkallisena hoitaa lasta kotona, vaikka mies on vapaapäivänään siellä samassa kodissa.

Meillä rupeaa sijaiset , jotka vakinaistetaan heti saikuttelemaan.

Noiden kestosaikuttajien lisäksi itseäni kyllä risoo ne marttyyrit jotka tulevat 40 asteen kuumeessa töihin röhimään ja köhimään ja jeesustelemaan miten heitä ei pieni nuha tapa, kyllä töitä pitää tehdä. Ja saikuttajia katsellaan kuin mitäkin lintsareita, kun flunssakautena moni on vuoron perään kotona kuumeessa. Hehän tulevat töihin vaikka pää kainalossa! Ja vähätellään että ei se 37,5 asteen kuume mikään oikea kuume ole. Kyllä se minulle riittää huonoon oloon ja väsymykseen, mikäli alan talvipakkasilla lähtemään töihin tuossa kunnossa niin voipa olla että se pahaiset 37,5 astetta on pian useamman asteen korkeampi keuhkokuume.

Vierailija kirjoitti:

Kuumeraja on kyllä ihan sama kaikille ihmisille.  Nämä alilämmöt ja minun normaalilämpöni-mantrat on ihan huuhaa-juttuja.  Yleinen uskomus ihmisillä on myös se, että " minuun ei nouse kuume" tai minulla on aina alilämpöä, kun olen todella vakavasti sairas. Niinpä niin....

T. Lääkäri minäkin

On siinä taas lääkäri =D

Hei mun normilämpö on 35 ja alimmillaan ollu 34.8 ja tämä mitattiin ihan lääkärin toimesta(toki monta kertaa kun ei kerrasta uskonut)

Jos mulla on 37.5 lämpöä olen todella kipeä ja 38.5 makaan täysin taju kankaalla.

Meillä tä menee suvussa ja sisaruksilla on kaikilla tä sama.

Mistä näitä hiton "lääkäreitä" riittää?

Kehtaatkin tulla selittämään että kuumeraja on kaikilla sama.

Täällähän palstailee enemmänkin näitä "lääkäreitä".

Mistä vetoa että lähihoitajat siellä huutelee ja on niin tietävinään.

Mun lähäriystävä tiesi KAIKEN paremmin kuin lääkärit ja nyt kun hän on vasta valmistunyt sairaanhoitaja niin pätevyys senkun on kasvanut ;)

Hän neuvoo kaikkia yhteisiä tuttuja ja selittää ihan täyttä soopaa niin tärkeänä.

20v sairastaneelle ykköstyypin diabeetikolle ruvettiin jakamaan ruokaohjeita ja kommentoitiin insuliinimääriä.

Mielenterveysongelmista kärsivää ystävää opastettiin vaihtamaan lääkitystä yms.

Tämä lääkärinä itseään pitävä on työskennellyt tasan vanhainkodissa mutta luulee tietävänsä kaikista sairauksista kaiken ja tyrkyttää ohjeitaan.

Jokaisella henkilöllä pitäisi olla tietty määrä palkallisia sairaslomapäiviä vuodessa, esim. kuusi ja nämä eivät nollaantuisi vuoden vaihtuessa vaan esim. viiden työvuoden jälkeen voisi olla 30 päivää palkallisella sairaslomalla. Tämän ylittyessä saa sairastaa palkatta.

Tämä ei taida kuitenkaan koskaan toteutua, koska Suomi on sairaiden ja laiskojen luvattu maa.

Vierailija kirjoitti:

Noiden kestosaikuttajien lisäksi itseäni kyllä risoo ne marttyyrit jotka tulevat 40 asteen kuumeessa töihin röhimään ja köhimään ja jeesustelemaan miten heitä ei pieni nuha tapa, kyllä töitä pitää tehdä. Ja saikuttajia katsellaan kuin mitäkin lintsareita, kun flunssakautena moni on vuoron perään kotona kuumeessa. Hehän tulevat töihin vaikka pää kainalossa! Ja vähätellään että ei se 37,5 asteen kuume mikään oikea kuume ole. Kyllä se minulle riittää huonoon oloon ja väsymykseen, mikäli alan talvipakkasilla lähtemään töihin tuossa kunnossa niin voipa olla että se pahaiset 37,5 astetta on pian useamman asteen korkeampi keuhkokuume.

Niinpä! Ja sitten se tartuttaa flunssan kaikkiin muihin ja valittaa, kun ne jäävät saikulle. Kiva kiitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairastan migreeniä, ja joudun n. kerran tai kaksi päivää kuukaudessa olemaan migreenin takia saikulla. Tavallaan harmittaa että joudun saikuttaa sen päivän mutta olen asiakaspalvelija ja kovan migreenin kourissa ei pysty edes silmiä auki pitämään niin johan olis palvelua :D tuntuu että osa ei ymmärrä kuinka ikävä ja kauhee migreeni on, onneksi pomoni on edes jotenkuten ymmärtäväinen.

Ihan mielenkiinnosta millaiset migreenilääkkeet sulla on? Jos et jo käytä niin kannattaa vaihtaa nenäsumutteeseen. Imigran auttaa 10-15 minuutissa ja jos sulla on migreeniä vain 1-2 kertaa kuussa niin ei ole hirveän hintaistakaan. Mulla on migreeni myös, mutta lähes kerta viikkoon ainakin. Vielä en ole joutunut olemaan töistä pois koko päivää, joskus olen ilmoittanut aamulla että on migreeni ja otan lääkkeen ja tulen pari tuntia myöhemmin töihin. Se on tietenkin hankala jos ei voi myöhäistää töiden alkua esim. Tunnilla.

Oon eri tyyppi kun tuo migreenistä kirjoittava mutta kokemukset on samat.

Voin kertoa että turha kuvitella että mikään Imigran auttaa kaikkia.

Esim mulla se ei ole koskaan auttanut yhtään ja ainoa lääkehoito joka auttaa on iv ensiavussa!

Lääkärinä kyllä vähä mietityttää että mikähän on syynä että vain iv-hoito auttaa... Miksei sulle ole määrätty kortisonia suun kautta? Mikä siinä on taustalla ettei sulla lääkaineet imeydy suolistosta? Kallista on hoitaa päivystyksessä iv-hoidolla migreeniä säännöllisesti.

Vai lääkärinä ihmetyttää :D Hei joopa joo!

Ootko joku googlesta diagnoosinsa katsova terveyskeskuslääkäri?

Ensinnäkin mua ei kiinnosta pätkääkään kuinka KALLISTA päivystyksessä hoito on koska mikään muu ei auta!

Mistä sä tiedät mitä mulle on määrätty ja vuosien aikana kokeiltu?

Ja kyllä mulla imeytyy lääkkeet ihan normaalista.

Katso kun suun/nenän kautta otettavat lääkkeet ei auta kaikkia migreenipotilaita mutta tämänhän varmasti lääkärinä tiedät.

Niin, jos kortisoni ei toimi suun kautta mutta toimii iv niin silloin on yleensä joku vikana imeytymisessä. Jos menet sairaalaan migreenin takia niin sinut todennäköisesti laitetaan färkkilän tippaan minkä merkittävin vaikuttava aine on kortisoni. Yleensä näillä jotka toistuvasti tulevat päivystykseen migreenin vuoksi on häiriöitä ineytymisessä minkä vuoksi joudutaan antamaan tipassa samat aineet jotka voisi suun kauttakin ottaa. Itse kärsin myös migreenistä ja käytän kortisoni ja indometasiinia suun kautta kun kohtaus pitkittyy.

En ole neurologi, mutta suurin osa meidän päivystyksen migreenipotilaista on potenut kipujaan alle 24h (pitkittynyt migreenikohtaus on >72h) ja ovat lähinnä kokeilleet siellä kotona sitä Buranaa. Vähän epäilen että kuinka laajoissa tutkimuksissa olet käynyt ja neurologeja tavannut jos tosiaan mitään muuta hoitoa migreeniisi ei ole saatu kuin se että joka kerta päivystykseen kun kohtaus tulee ja varsinkin jos se vaikuttaa tulevan melko usein.

En ole lääkäri, enkä migreeneistä sen kummemmin tiedä, koska itselläni ei ole. Mutta sukulaisellani on Hortonin migreeni ja siihen joutuu käymään päivstyksessä tipassa. Sitä en tiedä, mitä häneen sen tipan kautta pannaan, mutta särky on niin kova, että pahimpana aikana on valmis tappamaan itsensä, että se loppuu.

Ja itse olen joutunut varhaisen puuttumisen keskusteluun, kun olin 4 viikkoa pois kohdun poiston vuoksi. En kai osannut siinä muuta todeta, kuin että tuskinpa työpaikan ilmapiiri ja minun henkinen jaksaminen paljon myoomiin vaikutti. Työterveydestä ihmeteltiin, miksi työnantaja oli koko kokouksen edes kutsunut koolle, koska pitkällä saikulla oli ihan selkeä syy.

Toivottavasti löysitte yhdessä jonkun keinon estää kohdunpoistosi jatkossa? :/ Nämä on kyllä vähän käsittämättömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

adeaed kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä saikutin vuonna 2016 niin paljon, että jouduin työterveyden ja esimiehen kanssa palaveriin. Oli todella nöyryyttävää, koska mä en oo saikuttanut pikkuvaivojen takia.

Alkuvuodesta mulla oli virtsatientulehdus, johon työterveys kirjoitti antibiootit pelkän oirekuvauksen perusteella. Kävin tietysti normaalisti töissä. Pari päivää meni ja tuntui, ettei vaiva helpota. Sitten alkoi jumalaton polte vatsalla ja selässä ja pissatessa tuli olo, että taju lähtee. Kuume nousi, enkä pystynyt edes kunnolla kävelemään, joten lähdin sairaalan päivystykseen. Siellä todettiin, että mulla munuaisaltaan tulehdus. Saikutin monta monta päivää.

Tästä alkoi hirveä virtsiskierre ja sain antibioottia abtibiootin perään. Jouduin taas saikulle, kun kohdunkaula tulehtui! Lopulta kierre lakkasi.

Kesällä tuli sitten poskiontelontulehdus, pystyin kuitenkin käymään töissä. Mutta tästä seurasi välikorvantulehdus (lasten tauti!!!), joka nosti myös korkean kuumeen. Sain antibiootit ja saikkua. Antibiootti ei tehonnut, joten se vaihdettiin ja saikkua jatkettiin. Tästä ei mennyt kauan, kun poskissa tuntui taas järkky paine ja kysyin työterveydestä tarviiko abtibiootit, ei kuulemman. Meno noin viikko ja kuume nousi taas ja kaula turposi, ääni ei kulkenut. Työterveys totesi kilpirauhasen tulehtuneen. Jäin pariksi viikoksi saikulle, jonka jälkeen palasin töihin ja ei mennyt kuin hetki ja tulehdus palasi. Saatiin sitten lopulta kuriin kortisoonilla.

Ei ole kivaa ei ja aika nöyryyttävää palaveerata tällaisten asioiden takia. Onneksi työterveyden edustaja piti mun puolia tuolla palaverissa, joten esimieskin uskoi, etten ole saikuttanut "muuten vaan" tai koska "ilmapiiri on huono". Mutta siis tuon palaverin tarkoitus oli puuttua mun saikutteluun ja löytää ratkaisu, jotta en enää saikittelisi yhtä paljon.

Ymmärrän että tuntuu nöyryyttävältä mutta jos itse tietää olleensa oikeasti sairas ja todistuksen on, ei pitäisi olla ongelmaa ja toivon että itsetuntosi kesti tämän rutiinipalaverin. Toivon nimittäin todella että samanlainen palaveri on käyty oman työkaverini (turha saikuttelija) kanssa (oletan näin koska saikuttelu vähentynyt oleellisesti). Aikaisemmin tyyppi laskeskeli kuinka monta päivää voi olla poissa ilman että siihen puututaan ja laskelmoi. Sitten sairastuikin jonkun pätkän oikeasti, ja joutui kaiketi sitten työkykypalaveriin kun päivät ylittyivät.

Itsetunto kesti, mutta esimiehen asenne v*tutti silti. Kyseli, että onko mulla huolia kotona tai johtuuko poissaolot työyhteisöstä. Sitten oot sillain et hei en mä usko, että munuaiset / kohdunkaula / korva / kilpirauhanen tulehtuu henkisen voinnin vuoksi. Työterveys teki mulle kyllä kattavan terveystarkastuksen ja sovittiin, että jatkossa virtsasta otetaan aina bakteeriviljely, samaten lääkitään ja tarkistetaan tilanne, jos iskee poskiontelon tulehdus, jottei tilanne enää menisi yhtä pahaksi.

Nuohan on ihan rutiinikysymyksiä ja sullahan oli kyse oikeista sairastumisista. Ja eikö keskustelun lopputulos ollut sun tilanteessa hyvä: sait perusteellisen terveystarkastuksen ja vielä tuo, että heti menee bakteeriviljelyyn näyte. Ei ole munuaisaltaan tulehduksen kanssa leikkimistä! Työnantajan on nykyisin lain mukaan pakko selvittää, ettei sairastelu johdu työstä tai työpaikan olosuhteista. Ihmettelen kovasti kun täällä kerrotaan että jotkut on poissa joka kuukausi, eikä asiaan puututa mitenkään. Onko kyse sitten niin pienistä työpaikoista, ettei laki koske niitä? Joka tapauksessa, keinoja turhaan saikutteluun on, jos niitä vain halutaan käyttää. Ja jos kyse ei ole turhasta saikuttelusta, niin silloin varmaan tarvitaankin tarkempia tutkimuksia, että mistä johtuu. Ja se on vain sen työntekijän etu. Esim. omalla työpaikalla tämän käytännön myötä paljastui eräällä henkilöllä MS-tauti. Ilman asiaan puuttumista olisi saattanut tauti kehittyä vaikka kuinka pitkälle. Nyt sai lääkityksen ajoissa ja todennäköisesti toimintakykyisiä vuosia lisää elämäänsä.

Mä jouduin tähän keskusteluun ja aiheena oli lapsen sairastaminen. Vähän outo tilanne, että tilapäinen hoitovapaa luetaan työntekijän omaksi saikuksi ja siitä piti keskustella esimiehen ja työterveyden kanssa. Lapsen terveystiedot kun ei kuulu varsinaisesti työnantajalle, vaikka olin todistuksen toki toimittanut joka sairaudesta. Myöskään toiselle huoltajalle ei annettu mahdollisuutta keskustella lapsen sairastamisesta. Lisäksi jäi mietityttämään, että mihin henkilörekisteriin lapsen tiedot sairauksista yms. päätyivät ja kuinka niitä säilytetään. Sisältävät kuitenkin henkilötietoja.

Näitä kysymyksiä sun olisi varmaan kannattanut kysyä työnantajaltasi. Teillä varmaan on työpaikalla nähtävillä varhaisen puuttumisen toimintamalli (voi olla eri nimellä, riippuu työterveyshuollon toimijasta), josta selviää milloin niitä keskusteluja käydään. Hieman oudolta tuo kuulostaa. Toisaalta monilla työpaikoilla on niin, että poissaoloilmoitukseen täytyy liittää lääkärintodistuksen lisäksi selvitys toisen huoltajan työvuoroista, ts. että kuinka hän on ollut estynyt hoitamaan sairasta lasta. Jos siis palkan haluaa sairaan lapsen hoitopäiviltä. Ja hyvä niin. Kerrankin meillä nuori äiti silmät pyöreänä ihmetteli, kuinka hän ei voi palkallisena hoitaa lasta kotona, vaikka mies on vapaapäivänään siellä samassa kodissa.

Tottakai kysyin. Ja vastaus oli tämä varhaisen puuttumisen malli! Tuota henkilörekisteriä aloin miettimään vasta sitten, kun vaihdoin työpaikkaa.

vittuuks oot tehny niitä kakaroita

Mit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuumeraja on kyllä ihan sama kaikille ihmisille.  Nämä alilämmöt ja minun normaalilämpöni-mantrat on ihan huuhaa-juttuja.  Yleinen uskomus ihmisillä on myös se, että " Mitminuun ei noe kuume" tai minulla on aina alilämpöä, kun olen todella vakavasti sairas. Niinpä niin....

Mitä ihmettä vikiset...Kuumeraja todellakin kaikille ihmisille sama, ihan sama näyttääkö mittarisi kotona 34,9 vain 36,5. Eri asia on se, miten sairaaksi itsesi tunnet. Tämä on asia josta aina ammattilaisten keskuudessa saa hyvät naurut. Nykyään on ihme  käsityksiä esim. alilämmöstä. Lääketiede ei tunne normaalin ihmisen alilämpöä kuin jossakin erittäin harvinaisissa tiloissa kuten anoreksiassa tai aineenvaihduntahäiriöissä. Se, että mittaat kotona 35,1 ei ole minkään sairauden oire. Jos et usko asiaa niin luo vaikka Terveyskirjasto: alilämpö. Mutta ei, tottakai uskot mielluummin vauvapalstaa :) t. Lääkäri

. T. Lääkäri minäkin

On siinä taas lääkäri =D

Hei mun normilämpö on 35 ja alimmillaan ollu 34.8 ja tämä mitattiin ihan lääkärin toimesta(toki monta kertaa kun ei kerrasta uskonut)

Jos mulla on 37.5 lämpöä olen todella kipeä ja 38.5 makaan täysin taju kankaalla.

Meillä tä menee suvussa ja sisaruksilla on kaikilla tä sama.

Mistä näitä hiton "lääkäreitä" riittää?

Kehtaatkin tulla selittämään että kuumeraja on kaikilla sama.

Vierailija kirjoitti:

Mit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuumeraja on kyllä ihan sama kaikille ihmisille.  Nämä alilämmöt ja minun normaalilämpöni-mantrat on ihan huuhaa-juttuja.  Yleinen uskomus ihmisillä on myös se, että " Mitminuun ei noe kuume" tai minulla on aina alilämpöä, kun olen todella vakavasti sairas. Niinpä niin....

Mitä ihmettä vikiset...Kuumeraja todellakin kaikille ihmisille sama, ihan sama näyttääkö mittarisi kotona 34,9 vain 36,5. Eri asia on se, miten sairaaksi itsesi tunnet. Tämä on asia josta aina ammattilaisten keskuudessa saa hyvät naurut. Nykyään on ihme  käsityksiä esim. alilämmöstä. Lääketiede ei tunne normaalin ihmisen alilämpöä kuin jossakin erittäin harvinaisissa tiloissa kuten anoreksiassa tai aineenvaihduntahäiriöissä. Se, että mittaat kotona 35,1 ei ole minkään sairauden oire. Jos et usko asiaa niin luo vaikka Terveyskirjasto: alilämpö. Mutta ei, tottakai uskot mielluummin vauvapalstaa :) t. Lääkäri

. T. Lääkäri minäkin

On siinä taas lääkäri =D

Hei mun normilämpö on 35 ja alimmillaan ollu 34.8 ja tämä mitattiin ihan lääkärin toimesta(toki monta kertaa kun ei kerrasta uskonut)

Jos mulla on 37.5 lämpöä olen todella kipeä ja 38.5 makaan täysin taju kankaalla.

Meillä tä menee suvussa ja sisaruksilla on kaikilla tä sama.

Mistä näitä hiton "lääkäreitä" riittää?

Kehtaatkin tulla selittämään että kuumeraja on kaikilla sama.

Alilämpöä ei ole olemassa. Kuumeraja on kaikille ihmisille sama. Jos sinun normaalilämpösi on 35,6 ja nyt mittaat 36,6, se ei tarkoita , että sinulla on kuumetta. Voit toki tuntea itsesi sairaaksi, kyse ei ole siitä. Lääketiede ei tunne alilämpöä kuin harvinaisissa endokrinologisissa sairauksissa . Tämä flunssapotilaiden "alilämpö" ei viittaa mihinkään sairauteen.  Tämän voi jokainen vaikka tarkastaa lukemalla Terveyskirjasto: alilämpö.  Jostain syystä nykyään todellakin on muotia olla alilämpöinen tai se, ettei " kellään meidän suvusta nouse kuume". Ja arvaa naurattaako ammattilaisia:) Mutta toki vauvapalstalla tiedetään paremmin, älä vaan lue oikeaa faktaa .....

Alilämpö on sama muotijuttu kuin seuraavat asiat. Ehkä aiemmin kukaan ei mittaillut lämpöään jatkuvasti, koska kukaan ei alilämmöstä 20 v sitten puhunut. Päivystyksessä viimeisen viiden vuoden aikana esiin tupsahtaneet ilmiöt:

-Kellekään meidän suvussa ei nouse kuume  ( ollaan niin vahvatekoista sukua...)

-Minulla on harvinaisen korkea kipukynnys  ( niin kaikilla on omasta mielestään, olen erityisen urhea ihminen)

-Minulla menee lämpö aina alaspäin kun olen sairas, se on minulle kuin kuume ( öhöm.....). Kyllä se kuume nousee jos tarpeeksi paha bakteeritulehdus iskee...

-google on opastanut myös erittäin harvinaisten  tilojen jäljille. Niitä ovat esim. "kuiva hukkuminen"

Vierailija kirjoitti:

Kuumeraja on kyllä ihan sama kaikille ihmisille.  Nämä alilämmöt ja minun normaalilämpöni-mantrat on ihan huuhaa-juttuja.  Yleinen uskomus ihmisillä on myös se, että " minuun ei nouse kuume" tai minulla on aina alilämpöä, kun olen todella vakavasti sairas. Niinpä niin....

T. Lääkäri minäkin

No mitenkä arvon lääkäri selittää sen, että itselläni 37 tuo kuumeisen olon.

Eilen jaksamattoman olon, päänsäryn ja hartialihassäryn takia mittasin lämmön ja 37.1 näytti.

Vierailija kirjoitti:

Minä en pitänyt viimevuonna päivääkään sairaslomaa vaikka kävin töissä koko vuoden, myös kesällä. Sen tasapainottamiseksi selailen puolet työajasta nettiä ja venytän oikeita töitä sopivasti. Pomo on niin idiootti, ettei tajua, että työni sais tehtyä tuplasti nopeamminkin. Olen sen verran korkeammin koulutettu kuin pomoni, että hän ei ymmärrä tehtäviini vaadittavaa työnmäärää. Teen omaan rauhalliseen tahtiin hommia ja pomo on tyytyväinen, en näe tässä ongelmaa.

Ihme lorvailijoita on Suomessakin näköjään varaa pitää töissä!!!!! Ja sitten vielä höpistään tuottavuuden tehostamisesta ja talouden nostamisesta. Ei tule tapahtumaan niin kauan kuin näitä netin selailijoita pidetään töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuumeraja on kyllä ihan sama kaikille ihmisille.  Nämä alilämmöt ja minun normaalilämpöni-mantrat on ihan huuhaa-juttuja.  Yleinen uskomus ihmisillä on myös se, että " minuun ei nouse kuume" tai minulla on aina alilämpöä, kun olen todella vakavasti sairas. Niinpä niin....

T. Lääkäri minäkin

No mitenkä arvon lääkäri selittää sen, että itselläni 37 tuo kuumeisen olon.

Eilen jaksamattoman olon, päänsäryn ja hartialihassäryn takia mittasin lämmön ja 37.1 näytti.

Olet herkkä lumihiutale.

Jos tekee puolikasta työpanosta, niin sitten pitää puolittaa palkkakin. Työterveydessä pitää uskaltaa lopettaa sairauslomakierteet. Moni pienyrittäjä ei uskalla palkata töihin, kun se sairastelu on niin kallista.