Lue keskustelun säännöt.
Muuten lähes täydellinen mies mutta hän ei vetoa minuun seksuaalisesti.
31.12.2016 |
Mitenköhän juttu voisi toimia.
Olen kai melko pinnallinen ja mietin mitä muut ajattelevat jos esittelisin miehen.
Tiedän, todella paskamaista ajattelua.
Suuri ikäerokin liittyy asiaan.
Muuten meillä menee todella hyvin.
Hän on fiksu ja ihana. Todella ihastuttava ja karismaattinen sivistynyt mies.
Molemmat olemme rakastuneita ja onnellisia, että tässä kävi näin.
Epäröin kuitenkin. Koska hän ei nyt vain satu olemaan mikään komistus ja vatsaakin on kertynyt aikalailla.
Olemme fyysisesti aivan vastakohdat.
Niin, että meitä varmasti tuijotettaisiin kaduilla.
Pidän kyllä hänestä sellaisenaan ja näen seksikkäitäkin piirteitä mutta silti jotenkin inhottaa ajatus, että olisimme oikeasti yhdessä sekä harrastaisimme säännöllisesti seksiä.
En tiedä pystynkö pakottamaan itseni rakastumaan myös hänen ulkonäköönsä.
Voiko siinä edes onnistua tai onko siinä saatika mitään järkeä..?
Harmi kun en pysty täysin nauttimaan koska olen kai niin pinnallinen. Tai sitten olemme vain liian erilaisia.
Kommentit (22)
Sellaista se on. En minäkään ole koskaan ihastunut muihin kuin kauniisiin naisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko hartastaneet seksiä? Ehkä hänellä olisikin joku ässä hihassa!
Tuolla asenteella suhteellanne ei ole tulevaisuutta. Jos nuo seikat häiritsevät sinua jo nyt, niin mieti tilannetta parin vuoden päähän, kun suurin huuma on haihtunut. Ja se ukkokin on vanhentunut ja pönäköitynyt lisää.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko hartastaneet seksiä? Ehkä hänellä olisikin joku ässä hihassa!
Tai lahkeessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän samanlainen tilanne. Mies on ihan todella ihana, fiksu, osaa keskustella asiasta kuin asiasta ja tykkää hemmotella mua eri tavoin. Mutta... on tositosi laiha, siis sellaisella sairaalloisella tavalla, on myös liikunnallinen eli ei ole sellainen laiha läski, mutta siis näyttää pitkän matkan juoksijalta. Seksuaalista vetoa ei oikein ole, vaikka toisaalta tunnen häntä kohtaan yhteenkuuluvuutta, läheisyyttä ja vähän rakkauttakin. Vähän hankala yhtälö, toisaalta en usko, että löydän mistään yhtä hyvää miestä, mutta jos seksi ei suju, onko suhteella tulevaisuutta? Mulle kuitenkin seksikin on tärkeää parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä laskelmoiva narttu olet! Häpeä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä laskelmoiva narttu olet! Häpeä!!!
Enemmän kuulostaa naiselta, jolla on itsetunto nollilla. Vanha ukko, joka kohtelee nätisti, tuntuu "lähes täydelliseltä", vaikka hävettää esiintyä tämän rinnalla.
En vaan usko, että on mahdollista löytää miestä, jossa kaikki ominaisuudet olisivat kohdillaan. Jos yläpää pelaa, alapää ei ja toisinpäin. Sit pitää vain miettiä, mitä elämässä arvostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän juttu voisi toimia.
Olen kai melko pinnallinen ja mietin mitä muut ajattelevat jos esittelisin miehen.
Tiedän, todella paskamaista ajattelua.
Suuri ikäerokin liittyy asiaan.Muuten meillä menee todella hyvin.
Hän on fiksu ja ihana. Todella ihastuttava ja karismaattinen sivistynyt mies.
Molemmat olemme rakastuneita ja onnellisia, että tässä kävi näin.Epäröin kuitenkin. Koska hän ei nyt vain satu olemaan mikään komistus ja vatsaakin on kertynyt aikalailla.
Olemme fyysisesti aivan vastakohdat.
Niin, että meitä varmasti tuijotettaisiin kaduilla.
Pidän kyllä hänestä sellaisenaan ja näen seksikkäitäkin piirteitä mutta silti jotenkin inhottaa ajatus, että olisimme oikeasti yhdessä sekä harrastaisimme säännöllisesti seksiä.
En tiedä pystynkö pakottamaan itseni rakastumaan myös hänen ulkonäköönsä.
Voiko siinä edes onnistua tai onko siinä saatika mitään järkeä..?Harmi kun en pysty täysin nauttimaan koska olen kai niin pinnallinen. Tai sitten olemme vain liian erilaisia.
Minusta juuri tämä erottaa rakastetun ystävästä. Onneksi oma mies vetoaa minuun seksuaalisesti, aikaisemmat kumppanini taas eivät. Se viehätysvoiman puute rupeaa häiritsemään koko ajan enemmän, ei se siitä miskikään korjaannu, ellei kyse ole asiasta mitä voi treenata/muuttaa (kroppa, kampaus yms). Jos taas kasvonpiirteet ovat yksinkertaisesti sellaiset mistä ei viehäty, niiin en ottaisi enää itselleni kumppaniksi.
Vierailija kirjoitti:
En vaan usko, että on mahdollista löytää miestä, jossa kaikki ominaisuudet olisivat kohdillaan. Jos yläpää pelaa, alapää ei ja toisinpäin. Sit pitää vain miettiä, mitä elämässä arvostaa.
On täysin mahdollista löytää kumppani, joka on yhteensopiva sekä henkisesti että seksuaalisesti. Eri juttu on sitten, jos on sellainen fetissi että kiihottuu huonossa suhteessa olemisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän juttu voisi toimia.
Olen kai melko pinnallinen ja mietin mitä muut ajattelevat jos esittelisin miehen.
Tiedän, todella paskamaista ajattelua.
Suuri ikäerokin liittyy asiaan.Muuten meillä menee todella hyvin.
Hän on fiksu ja ihana. Todella ihastuttava ja karismaattinen sivistynyt mies.
Molemmat olemme rakastuneita ja onnellisia, että tässä kävi näin.Epäröin kuitenkin. Koska hän ei nyt vain satu olemaan mikään komistus ja vatsaakin on kertynyt aikalailla.
Olemme fyysisesti aivan vastakohdat.
Niin, että meitä varmasti tuijotettaisiin kaduilla.
Pidän kyllä hänestä sellaisenaan ja näen seksikkäitäkin piirteitä mutta silti jotenkin inhottaa ajatus, että olisimme oikeasti yhdessä sekä harrastaisimme säännöllisesti seksiä.
En tiedä pystynkö pakottamaan itseni rakastumaan myös hänen ulkonäköönsä.
Voiko siinä edes onnistua tai onko siinä saatika mitään järkeä..?Harmi kun en pysty täysin nauttimaan koska olen kai niin pinnallinen. Tai sitten olemme vain liian erilaisia.
Minusta juuri tämä erottaa rakastetun ystävästä. Onneksi oma mies vetoaa minuun seksuaalisesti, aikaisemmat kumppanini taas eivät. Se viehätysvoiman puute rupeaa häiritsemään koko ajan enemmän, ei se siitä miskikään korjaannu, ellei kyse ole asiasta mitä voi treenata/muuttaa (kroppa, kampaus yms). Jos taas kasvonpiirteet ovat yksinkertaisesti sellaiset mistä ei viehäty, niiin en ottaisi enää itselleni kumppaniksi.
Sulla on ollut hyvä tuuri, kun olet löytänyt nykyisen miehesi.
Miehen pitää olla rakastaja ensiksi ja sitten vasta muu. Muuten tulee ero .
Mistä te löydätte noita rikkaita miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän juttu voisi toimia.
Olen kai melko pinnallinen ja mietin mitä muut ajattelevat jos esittelisin miehen.
Tiedän, todella paskamaista ajattelua.
Suuri ikäerokin liittyy asiaan.Muuten meillä menee todella hyvin.
Hän on fiksu ja ihana. Todella ihastuttava ja karismaattinen sivistynyt mies.
Molemmat olemme rakastuneita ja onnellisia, että tässä kävi näin.Epäröin kuitenkin. Koska hän ei nyt vain satu olemaan mikään komistus ja vatsaakin on kertynyt aikalailla.
Olemme fyysisesti aivan vastakohdat.
Niin, että meitä varmasti tuijotettaisiin kaduilla.
Pidän kyllä hänestä sellaisenaan ja näen seksikkäitäkin piirteitä mutta silti jotenkin inhottaa ajatus, että olisimme oikeasti yhdessä sekä harrastaisimme säännöllisesti seksiä.
En tiedä pystynkö pakottamaan itseni rakastumaan myös hänen ulkonäköönsä.
Voiko siinä edes onnistua tai onko siinä saatika mitään järkeä..?Harmi kun en pysty täysin nauttimaan koska olen kai niin pinnallinen. Tai sitten olemme vain liian erilaisia.
Minusta juuri tämä erottaa rakastetun ystävästä. Onneksi oma mies vetoaa minuun seksuaalisesti, aikaisemmat kumppanini taas eivät. Se viehätysvoiman puute rupeaa häiritsemään koko ajan enemmän, ei se siitä miskikään korjaannu, ellei kyse ole asiasta mitä voi treenata/muuttaa (kroppa, kampaus yms). Jos taas kasvonpiirteet ovat yksinkertaisesti sellaiset mistä ei viehäty, niiin en ottaisi enää itselleni kumppaniksi.
Sulla on ollut hyvä tuuri, kun olet löytänyt nykyisen miehesi.
No en nyt tiedä, on tullut ihan kelpoja kumppaniehdokkaita enemmänkin vastaan. Vasta itsetunnon kohottua ymmärsin etsiä sellaisen ihmisen joka on kiinnostunut samoista asioista ja jakaa samat arvot, eli ystävän joka viehättää myös seksuaalisesti. Ei nämä mitenkään harvinaisia ole.
Mun kokemuksen mukaan on kyllä aika harvinaista löytää sekä henkisesti että fyysisesti itselle sopiva mies. Omassa tuttavapiirissä näitä on löytynyt lähinnä tosi kauniille naisille.
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen mukaan on kyllä aika harvinaista löytää sekä henkisesti että fyysisesti itselle sopiva mies. Omassa tuttavapiirissä näitä on löytynyt lähinnä tosi kauniille naisille.
Oma kokemus on että ihmiset etsivät liian usein vain jotain kenen kanssa seurustella ja kiirehtivät liikaa. Ripustautuvat ensimmäiseen vaihtoehtoon. Harrastuspiireistä löytyy usein itselleen sopivia kumppaneita kun ollaan kiinnostuneita samoista asioista. Lisäksi olen huomannut että jotkut ovat ihan liian vaativia, siis jos huomaavat jonkun pienenkin virheen he turhautuvat, mutta kyse saattaa olla (ainakin näissä tapauksissa mitä tiedän) jostain mielenterveysongelmasta. Tietenkin hyvännäköisellä ihmisellä on varaa valita, mutta omaa ulkonäköään on helppo kohentaa meikillä, vaatteilla ja kampauksella, niin kuin suurin osa ihmisistä tekee.
No kylläpä kuulostaa täydelliseltä...