Rumat naiset - avaudutaan tänne kokemuksistamme
Tänne saa avautua nöyryyttävistä ja kipeistä hetkistään, minä aloitan.
Olin pääsykokeissa, tehtävänä oli esitellä muille jumppaliike. Jokaiseen liikkeeseen piti pyytää avustaja ryhmästä. Yksi poika viittoili itsensä avustajaksi jokaiselle kauniille tytölle. Kun tuli minun vuoroni, hän ei yhtäkkiä tullutkaan innolla auttamaan, lopulta eräs vanhempi nainen tuli avustajakseni. Tapauksesta tulee vieläkin ahdistava olo, se oli niin nöyryyttävää kaikkien edessä.
Toinen tapaus on kanssa syöpynyt mieleeni erittäin ahdistavana. Tapasin mieheni kavereiden naiset ensimmäistä kertaa. Oli todella nöyryyttävää kun esiin astelee kaksi hoikkaa ja upeaa alle parikymppistä naista, olin todella nolona mieheni puolesta, koska itse olen aivan toista maata. Minun oli pakko poistua jossain kohtaa, ahdistus ja häpeä alkoi olla niin suurta. Itkin yöllä ahdistustani, miksi minulle on annettu näin kamalat kasvot...
Kommentit (1086)
Nyt päästiin asiaan. Haluaisin nimittäin kaikkein eniten tietää, mikä on niiden julmien nuorten miesten sisäinen todellisuus, joille ei riitä heidän mielestään ei-kiinnostavan nuoren naisen ohittaminen, vaan ainoastaan rusentaminen, ainakin sen yrittäminen. Avautukaa kokemuksistanne julmat nuoret miehet!
Ovatko nämä haukkuvat miehet sitten komistuksia, epäilen? Varmaan heillä on pettymyksiä naisten kanssa, siitä käytös saattaa johtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkkarissakin on ollut hyviä ohjelmia joissa sikarumista ollaan leivottu stailauksella kaunotar. Että kyllä se hyvällä maulla aina onnistuu! Saadaan jopa miehestäkin superkaunokainen. Ihan on osaamisesta / viitsimisestä kiinni.
Höpöhöpö, Sikaruma on sikaruma vaikka voissa paistas!
Mainitsemasi rumat on ihan normaalinnäköisiä, hieman väsyneen ja nuhruisen näköisiä jotka muuttuvat ihan mukavan näköisiksi vähän vaatetta ja tukkaa stailaamalla.
Sikaruman pitäs päästä ihan kirurgin veitsen alle ja tällaista ohjelmaa en ole nähnyt.
Tässä ohjelmassa käytettiin myös plastiikkakirurgiaa ulkonäköä kohentamaan.
No just. Tuo tyttö ei edes ollut millään tavalla ruma.
Kauniit naiset ja pitkät miehet pärjää työpaikkahaastattelussa.
Saavat paikan.
Kohdellaanko rumia asiakaspalvelijoita huonommin asiakkaiden toimesta?
UliuluuliuliuliuliUliuluuliuliuliuliUliuluuliuliuliuliUliuluuliuliuliuliUliuluuliuliuliuliUliuluuliuliuliuli
Eikö kellään ole enää kokemuksia? Olisin halunnut vielä kuulla lisää mutta tämä ketju on näköjään jo hiljenemässä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kellään ole enää kokemuksia? Olisin halunnut vielä kuulla lisää mutta tämä ketju on näköjään jo hiljenemässä.
Ketju pysy ilmeisesti esillä niin kauan, kuin provoilijat jaksoi kirjoittaa :D
Minun ulkonäköä on kyllä haukkuneet ainoastaan rumat tai läskit miehet. Hyvännäköiset ja suositut ja timmit miehet ovat sanoneet minulle vain kehuja.
Tähän ketjuun tuli kauniit vain kiillottamaan omaan kilpeään, ja uhriutumaan saadakseen lisää huomiota, ihan kuin heille ei sitä olisi tarjolla tuolla reaalielämässäkin enemmän kuin tarpeeksi. Olen tätä ketjua lukuessa pyöritellyt silmiäni epäuskossa että miten mahdottoman itsekeskeisiä ja röyhkeitä jotkut ihmiset osaavat olla.
Tällä viestillä en sano että kaikki kauniit käyttäytyisivät näin mutta ne itseään täynnä olevat naiset ovat eksyneet kaikista palstan ketjuista juuri tähän rumille naisille tarkoitettuun ketjuun, ja ovat suoraan sanottuna pilanneet sitä jo usean sivun verran jankuttamalla typeristä, ketjun kannalta irrelevanteista asioista kuten siitä että kuka haukkui rumaksi tai kuka vähätteli ja ketä.
Yhteenvetona teille lukutaidottomille, mistään mitään ymmärtämättömille, ja aivan äärimmäisen rasittaville jankuttajille: ketju koskee siis fyysisesti rumia naisia, jotka haluaisivat keskustella rumuudestaan ja sen aiheuttamista haitoista, jotka koskevat heidän päivittäistä elämäänsä.
Te kauniit tulitte tähän ketjuun kehumaan itseänne, ja pönkittämään jo entuudestaan ylipaisunutta egoanne vähättelemällä fyysisesti epäviehättävien naisten kokemuksia, heitä samalla tahallanne provosoiden ja halveeraten. Oikein hierotte sen omahyväisyytenne meidän kasvoillemme toteamalla kuinka fyysinen rumuus ei muka vaikuta ihmisen elämään mitenkään, kuinka ulkonäöllä ei mukamas ole mitään merkitystä, väitätte että vain sisäinen kauneus merkitsee, samaan aikaan näyttäen omaan sisäisen mädännäisyytenne. Katsokaa peiliin, ihan oikeasti, aikuiset ihmiset!
Ja ei, kukaan noihin julkkisten ulkonäköä koskeviin ketjuihin kirjoitellut tuskin on tässä ketjussa kommentoimassa, ja nuo henkilöt, jotka tulivat tähän ketjuun länkyttämään julkkisten ulkonäöstä, ovat ketjua tahallaan sotkevia idiootteja, heidän viesteillään ei ole mitään tekemistä ketjuun kommenttia laittavien, kokemuksiaan tänne jakavien rumien naisten kanssa.
Joten antakaa jo olla, menkää johonkin toiseen ketjuun kehumaan itseänne, ja moralisoimaan, tuollaisia ihmisiä ei tässä ketjussa kaivata ollenkaan. Ette tänne kuulu, koska teillä ei ole pienintäkään hajua siitä, että millaista on olla yhteiskunnan -ja muiden ihmisten systemaattisesti syrjimä henkilö. Me rumat naiset haluamme keskustella täällä rumuuteemme liittyvistä lieve-ilmiöistä emme vääntää kättä epä-empaattisten ja egoististen ihmisten kanssa.
Saamme jo netin ulkopuolella kuulla ihan tarpeeksi kuinka " ilkeistä kommenteista ei tule välittää", kuinka "rumuutta ei ole olemassa", "kaikki ovat kauniita omalla tahallaan", "kaikissa on jotakin kaunista", "luonne ratkaisee"-ynnä muuta epärealistista huttua, jolla ei ole mitään tekemistä realiteettien kanssa.
Rumien naisten kokemaa tuskaa ei noteerata millään tavalla, olen saanut netissä jopa tappouhkauksia sen takia, koska olen uskaltanut sanoa ääneen sen, mitä suurin osa ihmisistä eikä tämä maailma halua myöntää, ja se on: fyysinen rumuus on todellista, ja se ei millään vastaan inttämisellä muutu yhtään miksikään. Joten asian kiistäjät, olkaa hyvä ja menkää muualle.
Viimeksi noin kuukausi sitten: minulle myytiin Gigantissa aivan paska puhelin. Kun menin vaihtamaan puhelinta parempaan, nuorehko miesmyyjä oli selvästi vaivaantunut minulle puhumisesta. Siis kaikesta huokui, ettei hän halunnut katsoa silmiin tai minuun päinkään! Olin kuitenkin ostamassa vain puhelinta, en iskemässä ketään.
Ylipäätään etenkin nuoret naiset tuijottavat naureskellen ja miespuoliset asiakaspalvelijat ovat vaivaantuneita. Huoh..
N26
Olen muuten huomannut saman asian, nuoret -ja kauniit naiset ovat minun läsnäollessani todella vaivautuneita, ihan suoraan sanottuna kiusaantuneen näköisiä. Joko katsovat kuin jotakin ilmestyskirjan petoa tai sitten kikattelevat, supattelevat minusta keskenään minua vaivihkaa katsoen. Luulisi että naiset olisivat tyytyväisiä että vierellä oleva nainen saisi heidät näyttämään entistä kauniimmilta muta eipä näköjään. Kauniit naiset katsovat että olen ulkonäköni vuoksi heidän alapuolellaan, ja siksi avoimesti halveksuvat minua. Miehet ovat minua kohtaan olleet aina hyvin ilkeitä, osa jopa suoranaisen vihamielisiä. Osa heistä myös Ikäänkuin katsoo lävitseni vaiko seisoisin ihan heidän nenänsä edessä, eivät siis ole noteeraavinaan olemassa oloani. Arvatkaa vain olenko koskaan seurustellut yhdenkään miehen kanssa? No en todellakaan ole. Ainoa "suhde" minulla oli 15-vuotiaana itseäni muutamaa vuotta vanhempaan mieheen, joka kohteli minua kuin paskaa, petti minua jatkuvasti ja joka lopulta jätti minut tapailtuamme pari kuukautta, että sellainen säälittävä suhteen yritys oli se, tuon miehen jälkeen ei elämässäni ole ollut yhtäkään miestä. Kanssani ei halua seurustella edes ne miehet, jotka eivät itsekään ulkonäöllään häikäise. Joten mitä se kertoo minun tasostani? Sitä että se on todella alhainen, jopa siinä määrin että epäviehättävät miehetkin katsovat asiakseen kohdella minua kuin jotakin ali-ihmistä. Se tuntuu niin pahalta ajatellakaan että koko loppuelämäni joudun viettämään täysin yksin, ilman rakkautta ja intiimiyttä. Kavereita minulla oli vuosia sitten, heille olin aina varalla jos heillä ei ollut muuta seuraa. Muuten sain viettää aikani omissa oloissani, kanssani ei haluttu näyttäytyä julkisilla paikoilla ellei ne tilanteet olleet sellaisia, joissa oli muitakin paikalla, ja joissa minua saisi nöyryyttää niiden muiden henkilöiden paikalla ollessa. Sama koskee myös tilanteita, jotka eivät tapahtuneet julkisella paikalla, minua pilkattiin porukalla. Lähdin yleensä noista tilanteista nopeasti pois, toisinaan saatoin mennä henkisesti niin lukkoon etten kyennyt sanomaan ivaajilleni yhtään mitään takaisin. Olin muiden heittopussi nuoruusvuosinani, koulussa minua kiusattiin sekä ala- että ylä-asteella, joskus jopa opettajat nälvivät minua. Kotona sain kuulla äidiltäni ilkeitä kommentteja ulkonäöstäni, minua arvostelivat myös sisarukseni. Etenkin minun painoni oli puheenaihe useinkin, sain kuulla olevani läski vaikka olin täysin normaalipainoinen. Siitä minulle on jäänyt elinikäiset traumat, olen todella epävarma itsestäni, vakava masennus -ja ahdistuneisuus riivaavat minua nyt aikuisiällä. Hyvää -ja tervettä itsetuntoa minulla ei ole koskaan ollutkaan. Olen pelkkä ihmisraunio, joka pelkää kuollakseen sosiaalisia tilanteita, ja joka hädin tuskin uskaltaa lähteä ovesta ulos. Ainoat kontaktini ulkomaailmaan ovat satunnaiset nettitutut, ja toimintaterapeuttini, jonka luona käyn kerran viikossa. Masennukseni takia en ole kyennyt opiskelemaan itselleni ammattia, olen tällä hetkellä työtön. En tiedä miten lähtisin rakentamaan elämääni kun lähtökohtani ovat näin surkeat. En ole saanut elämässäni niitä onnistumisen kokemuksia lainkaan, pelkkää kuraa niskaan yhtäjaksoisesti useiden vuosien ajan. En usko että minusta koskaan saa ehjää -ja täysipainoista ihmistä, minut on niin nujerrettu että illat ja yöt menee itkiessä itseni uneen unilääkepöpperössä ja päivät kuluvat itsemurhaa miettiessä.
N23
Kylläpä tuli surullinen mieli kun luki näitä kommentteja. :( Osalla teistä on ihan kamalia kokemuksia ja eihän sitä käy kiistäminen, että tässä maailmassa ulkonäöllä on valitettavasti merkitystä. Miten te rumaksi itsenne kokevat haluaisitte, että teidät kohdataan arjessa? Tietysti ihmisarvoisesti ja kunnioittavasti kuten muutkin, mutta onko jotain erityistä, mitä haluatte / ette halua kokea? Minä en ainakaan halua omalta osaltani vahvistaa näitä teidän negatiivisia kokemuksia vaan kohdata teidät yksilöinä, kuten kaikki muutkin. Valitettavasti täytyy myöntää, että joskus joku poikkeava piirre saattaa kiinnittää huomioni, mutta en tee sitä ilkeyttäni. Olen pahoillani siitä, että joudutte kokemaan tällaista. :(
Gigantissa myyjien taso vaihtelee aika paljon, viittaan tuohon aiempaan jossa joku kertoi että myyjäpoika siellä oli vaivaantuneen oloinen kun joutui palvelemaan kirjoittajaa. Olen sieltä saanut mahtavaa asiakaspalvelua nuorelta myyjäpojalta ja toisella kertaa taas kohtasin myyjän joka oli kuin yläasteikäinen jonne jota ei voisi vähempää kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Näistä ei voi paljon päätellä.Jenni Aholan mukaan superkauniit naiset itkevät rumuuttaan.
Totta muuten puolet tuosta.., monet kuvittelevat olevansa rumia yms vain siksi että ovat upeita naisia ja yksilöitä. Tämä johtuu siitä että kateelliset haukkuvat heitä, pahimmassa tapauksessa oikein ryhmänä. Vain siksi että ovat kateellisia. Jolloin luulo tulee, että on jotain vikaa itsessään. Surullista mutta totta. :(
Vinkki: kaikki, jotka tuntevat itsenne rumaksi, muuttakaa pois Suomesta. Ihan oikeasti. Suomessa ei hyväksytä erilaisuutta. Suomi on liian paljon hyvinvointivaltio, että ihmiset voisivat todella ymmärtää erilaisuutta. Ihmiset eivät kohtaa nälkää näkeviä, eivät sodassa runneltuja ihmisiä, ei nähdä kodittomuutta ja haisevia ja sekavia ihmisiä kadulla. Ei pystytä hyväksymään, että kaikilla ei ole asiat ihan niin hyvin. Kaikki on liian siloteltua ja kivannäköistä. Ei anneta armoa kanssaihmiselle vaan julmasti ivataan. Suomi on hyvä maa monessa asiassa, mutta tässä asiassa erityisen julma.
rumakaunis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkkiä alapeukkuja laittamassani kuvassa,kiitos vaan hemmetisti vertaistuesta.
Ei täältä tunnu vertaistukea löytyvän, liikaa kiusaajia. En tajua miksi tänne änkeää nämä viehättävämmät ihmiset pätemään. On toki tullut myös koskettavia tarinoita, kiva lukea muiden rumien mietteitä itsestään. Vain me ymmärretään kuinka syvästi tää vaikuttaa, peiliin katsominen satuttaa joka päivä. 😓
Minulla on kokemusta molemmista puolista. Olin koulukiusattu koko kouluajan ja minua haukuttiin rumaksi ja vastenmieliseksi eikä kukaan halunnut leikkiä kanssani. Minua revittiin hiuksista, heitettiin kivillä ynnä muuta vastaavaa. Kun sitten muutin teini-ikäisenä toiseen kaupunkiin kaikki kääntyi yhtäkkiä päälaelleen ja minusta tulikin kaunis ja haluttu. Koska olin tottunut alistuneiseen rooliini, olin liian kiltti ja tulin raiskatuksi ja hyväksikäytetyksi. Seksuaalista ahdistelua oli paljon ja jatkuvasti sain kuulla kuinka kaunis/seksikäs olen. Itse en kuitenkaan tuntenut itseäni kauniiksi ja kaikki ahdistelu masensi minua. Lopulta päädyin lihottamaan itseni tarkoituksella koska halusin vain olla rauhassa kaiken kokemani( sekä sen aikaisemman rumaksi haukkumisen että ahdistelun ja kourimisen) jälkeen. No sain toki olla rauhassa lähentelyiltä mutta läski-kommentteja sain sitten kuulla ja seurustelin väkivaltaisen miehen kanssa useita vuosia kuunnellen kuinka ruma ja vastenmielinen olen, eikä kukaan muu koskaan minua huolisi. Lopulta en kestänyt enää olla suhteessa kun sain kannustusta ystäviltä että olen kelpo ihminen. Sain energiaa alkaa laihduttamaan. Hyvän terveellisen olon myötä myös itsetuntoni kasvoi ja lopulta lähdin huonosta suhteesta. Nykyään olen ihan ok kasvoistani vaikka kropassa on parantamista. Arpia ja roikkuvaa nahkaa en enää pois saa(ei ole varaa leikkaukseen) mutta ainakin voi edes mahtua suht normaaleihin vaatteisiin ettei tarvitse telttoja käyttää. Kasvoissa on paljon mustapäitä ja kasvaa tummia karvoja huulten päällä ja leuassa. Nenääni olen aina inhonnut koska se on niin keskieurooppalaisen näköinen. Yhdistettynä muuten tummaan ulkonäköön minua luullaan usein ulkomaalaiseksi. Kaipa sekin osaltaan vaikutti siihen että minua kiusattiin koulussa. Yhteen aikaan olisin tehnyt melkein mitä vain saadakseni siniset silmät ja luonnonvaaleat hiukset. Halusin tällä tuoda esille että molemmat saattavat olla raskaita, rumuus ja kauneus.. Mitä sitten lopulta lienevätkään. Itselleni kauneutta ihmisessä on herttaisuus, iloisuus, huumorintaju ja välittäminen, elämänilo loistaa silmistä. Rumuutta minulle taas on ilkeys, pahansuopaisuus,egoismi, koppavuus ja julmuus. Nämä myös näkyvät silmistä. Ulkokuori ei auta jos sisin on mätä. Sen verran vielä haluan kirjoittaa että jos ei ole koskaan ollut toisen kengissä, ei voi olettaa mitä toinen on elämässään kokenut. Tuntuu että "kauniiden" ihmisten on vaikea kuvitella millaista kohtelua "rumat" saavat osakseen koska luulevat että heidät jätetään lähinnä rauhaan. Samoin myös "rumien" voi olla vaikea uskoa ettei elämä kauniina aina ole niin helppoa. Molemmat voivat kokea ulkonäön vuoksi rumaa kohtelua. Kunpa todellakin ihmiset näkisivät pintaa syvemmälle. Toivon kaikille rauhaa ja oikeutta olla omia itsejänne ilman kurjaa kohtelua ikävien ihmisten taholta
Tuossahan tuo tuli. Kumpikin on ahdistelua, se että pilkataan rumuutta ja myös se seksuaalinen ahdistelu.
Kylläpä tulee miehenä paskamainen olo näitä lukiessa. On teitä kyllä rumasti, epäreilusti ja arvottomasti kohdeltu. Ei tuolla tavalla saa toista ihmistä kohdella vaikka mikä olisi! Kyllä ihan varmana teissäkin paljon hyvää löytyy ja paljon on annettavaa.
Muutenkin sanon sen, ettei se keho taikka naamakerroin ole kaiken a ja o, monen ihanan naisen tunnen laidasta laitaan ja aivan upeita ihmisiä ovatkin. Tekisi kyllä oikein mieli halata oikein kunnolla niin näkisitte itsekkin, että teissä on paljonkin arvoa ihmisenä, vaikka näköjään jotkut eivät ole osanneet arvostaa.
Hyvä lukija muista tämä: Sinä olet kaunis ja sen arvoinen! Äläkä ikinä anna kenenkään vakuuttaa sinua siitä toisin! =) <3
Minä olen joskus huomannut, että jos joku ärsyttää tai on vastenmielinen niin tietyt ihmiset saattavat silloin alkaa puhua kyseisen henkilön ulkonäöstä. Oikein kaivamalla kaivavat hänestä ne huonot piirteet ja sitten juoruilevat ja kommentoivat niitä joko selän takana tai muuten. Ongelmahan ei tuolloin ole sen ärsyttävän ihmisen "rumuus" tai "ärsyttävyys" vaan sen kommentoijan oma käytös.