Miksi sinulla ja miehelläsi on omat menot ja omat harrastukset?

Tiedätkö ap, että kaikki ihmiset eivät harrasta mitään. Vaikutat hieman läheisriippuvaiselta kun kaikki on tehtävä yhdessä. Osaatteko nauttia ajasta, joilloin ette tee mitään?

Ei todellakaan ole syytä mukautua tai muuttua toisen ihmisen mieltymysten mukaiseksi. ap

Eiköhän arjessa ole aika paljon asioita jaettavaksi ilman harrastuksiakin. Kuulostaa vähän siltä, että ap ja miehensä eivät järin kauan ole yhteiseloa harrastaneet. Kun sitä on takana 20 vuotta ja ylikin niin alkaa tuntumaan melko terveelle ne muutkin ihmissuhteet

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö ap, että kaikki ihmiset eivät harrasta mitään. Vaikutat hieman läheisriippuvaiselta kun kaikki on tehtävä yhdessä. Osaatteko nauttia ajasta, joilloin ette tee mitään?

Ei meidän ole pakko tehdä asioita yhdessä, mutta meitä sattuu kiinnostamaan 100% samat asiat. Ehkä sitten olemme riippuvaisia toisistamme, mutta pirun onnellisia :D Osaamme nauttia myös ajasta, kun emme tee mitään. Meidän uuden vuoden juhlinta on sitä, että teemme hyvää ruokaa ja katsomme elokuvia kylki kyljessä. ap

Apua, ollaankohan me jotenkin läheisriippuvaisia, kun harrastetaan yhdessä? Meillä on pelivuoro kerran viikossa ystäväperheen kanssa, lauletaan samassa kuorossa ja käydään iltalenkilläkin yhdessä.

Yhdistellään niitä juttuja, missä mieltymykset kohtaa, muiden juttujen osalta joko tehdään kompromisseja tai mennään erikseen.

Käytännössä tämä näkyy arjessa esim niin. että juoksemassa, hiihtämässä ja patikoimassa käydään yhdessä, mutta minä käyn ryhmäliikuntatunneilla ja mies yksinään punttiksella ja uimassa. 

Yleensä tehdään joka kesä yksi Lapin-vaellus ja mies jää toiseksi viikoksi kalastamaan yksin. Sillä välin minä saatan pyörähtää kavereideni ja/tai siskoni kanssa jossain ulkomailla. 

Yhteisillä ulkomaanreissuillakin on usein päivä tai pari kun tehdään omiakin juttuja, tai sitten voidaan tehdä kuten pari vuotta sitten, kun oli yhteinen reissu ystäväpariskunnan kanssa jolla alkuun käytiin mm. patikoimassa Alpeilla ja miehet jäivät vielä muutamaksi päiväksi sinne kalastelemaan kun me naiset lähdimme  edeltä Nizzaan shoppailemaan ja löhöämään rannalla. 

Vierailija kirjoitti:

Eli ollaan aika outo pariskunta... Minä puhun miehelleni kaikki asiat ja hän samoin minulle. Ei käydä missään sosiaalisissa riennoissa, kun viihdytään niin hyvin kahdestaan. Harrastuksissa ja töissä ollaan toki tekemisissä muidenkin ihmisten kanssa, mutta vastapainoksi vietetään todella paljon aikaa ihan vaan kahdestaan. Meillä on kummallakin intohimoinen suhde urheiluun ja samoihin lajeihin, joten siksi erikseen harrastaminen ei ole tullut mieleenkään koskaan. Avantouinnista mies ei alunperin ollut kovin innostunut, mutta nykyään tykkää siitä melkein enemmän kuin minä. ap

Joo, ei minulla ja miehellä ole omissa asioissamme salaisuuksia, mutta pointti oli, että mies ei ihan kaikkea ymmärrä naisen vinkkelistä silti. Eikä ole asiallista pettää ystävien luottamusta ja kertoa vaikkapa ystävättären murheita miehelle - eikä ne häntä edes kiinnostaisikaan.

Minusta pieni määrä erillisyyttä on siis virkistävää, koska muista ihmissuhteista tuo jotain aina parisuhteeseenkin, virikkeitä, tietoa, ideoita.

Hyvin on pelittänyt ainakin meillä tämä, tuli just 30 vuotta täyteen meillä.

11

Me ollaan eri paikoissa töissä ja käydään eri kuntosaleilla. Mä en viitsi vaihtaa miehen kuntosalille, kun siellä on kkmaksu 30 € enemmän ja naisten pukuhuone tosi huono verrattuna "omaan" saliin. Asutaan yhdessä ja jaetaan arki ja käydään usein ulkona syömässä, ostoksilla ym. Käydään myös kavereiden kanssa ulkona sekä yhdessä että erikseen. Mun mielestä on ihan normaalia, ettei kaikkea tehdä yhdessä ja olla koko ajan vain kumppanin kanssa.

Siksi koska emme ole identtiset kaksoset. 

Meillä on osin omat menot ja osin yhteiset. Miehen kanssa käydään ulkona liikkumassa yhdessä, mutta millekään metsähiihtoretkille en jaksa lähteä mukaan. Mieluummin kiitos hyvin kunnostetulle ladulle. Miestä taa ei voisi vähempää kiinnostaa minun tanssituntini. Mies on hieman erakkoluonne, minä taasen pidän ihmisten seurasta.

Viihdytään kahdestaan, mutta viihdytään myös erikseen. Viihdytään myös perheenä, viihdytään kumpikin lapsen kanssa kahdestaan jne. Sopiva kombo kun on yhteistä ja omaa tekemistä, niin se toimii.

Vierailija kirjoitti:

Eli mitä asioita esimerkiksi teette yhdessä, mitä yhdistäviä asioita teillä on? ap

Ihan ykkösenä harrastetaan seksiä yhdessä. Pidetään yllä perhe-elämää, kasvatetaan lapsia. Matkustetaan, remontoidaan taloa. Saunotaan yhdessä jne.

Emme ole siamilaisia kaksosia emmekä omista toinen toistamme.

Totta kai on omat menot ym

Kahlil Gibran kirjoitti filosofisessa ja runollisessa kirjassaan "Profeetta" näin avioliitosta ja yhteiselämästä:

 

"Sitten puhui Almitra uudelleen ja sanoi: Mitä sanot Avioliitosta, mestari?

Ja hän vastasi sanoen:

Te olette syntynet yhdessä ja yhdessä pitää teidän olemaan alati.

Teidän pitää olla yhdessä silloinkin kun kuoleman valkoiset siivet hajottavat päivänne.

Niin, teidän pitää oleman yhdessä vieläpä muistellessanne Jumalaa hiljaisuudessa.

Mutta antakaa etäisyyden olla välillänne.

Ja antakaa taivaan tuulien tanssia keskellänne.

Rakastakaa toinen toistanne, mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.

Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä sielujenne rantojen välillä.

Täyttäkää toistenne pikarit, mutta älkää juoko samasta pikarista.

Antakaa toisillenne omasta leivästänne, mutta älkää syökö samasta leivästä.

Laulakaa ja tanssikaa yhdessä ja olkaa iloisia, mutta antakaa toinen toisenne olla yksinään.

Samoin kuin luutun kielet ovat erillisiä vaikkakin sama sävel saa ne värisemään.

Antakaa sydämenne, mutta älkää antako sitä toisen säilytettäväksi.

Sillä ainoastaan Elämän käsi voi säilyttää sydämenne.

Ja seisokaa yhdessä älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin.

Sillä temppelin pilarit ovat erillään.

Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."

Mulle jäi nyt lopulta kovin epäselväksi aloituksen pointti. Mutta me siis ollaan eri paikoissa töissä. Vapaalla minä harrastan erilaisia jumppia ja kuntosalia, mies ei. Yhdessä me tehdään kävelylenkkejä, käydään leffassa, ulkona syömässä, joskus järjestetään illanistujaisia kaverien kanssa, matkustellaan, pelataan korttia ja mitä milloinkin. Mun mielestäni meillä ollaan hyvin balanssissa siinä että on sopivasti sekä omaa että yhteistä aikaa. Ollaan lapseton pari ja molemmat jääty leskeksi alle nelikymppisenä. Siinä elämän realiteetti siitä että pitää osata olla myös yksin, korostuu. Kun ei ole itsestäänselvää että toinen on vierellä aina.

Me harrastamme yhdessä koirien kanssa, katsomme leffoja yms mutta liikuntaharrastukset ovat erillisiä. Mies pelaa sählyä, minä ratsastan. Mies ei innostunut kuntosalista vaikka hyvää tekisikin.