Ilta-Sanomien uusin köyhä, Harri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä artikkelit osoittavat että niin pientä rahasummaa ei olekaan ettäko joku ei siitä olisi kateellinen. Köyhä on köyhä ja varsinkin pidempään köyhänä olleelle tulee noita ongelmia että ei saa ostettua vaatteita tai uusittua rikkoontuneita kodinkoneita yms.

No niinpä, rahat näiden harrien ja mäkisten elättämiseen tulevat taikaseinästä, eiks niin?

Mitä merkitystä sillä on mistä rahat tulevat? Raha ei riitä yhtään sen paremmin vaikka joku kaltaisesi pelle siitä palstoilla vikisisikin.

Ja tässä on se ongelma: vaikka Harrille ja Mäkisille ja vastaaville kannettaisiin saavikaupalla rahaa, niin parin kuukauden kuluttua oltaisiin samassa tilanteessa kuin nyt eli ei ne rahat nyt vaan riitä, kun on sitä eriarvoisuutta! Kun kahtiajako vain syvenee, kun ei vieläkään ole varaa vaatteisiin ja ruokaan, kun ostettiin vähän uudempi auto isommalla moottorilla. Ja osamaksulla parempi puhelin.

Toiset saa pienet rahasummat riittämään, toisille saa taikaseinästä syytää satasia, ja silti rahat on aina loppu.

Tästä syystä yhteiskunnan pitäisikin antaa talousneuvontaa paljon enemmän ihan kädestä kiinni pitäen. Tulisi loppupeleissä varmasti halvemmaksi sekä rahallisesti että monille ihmisille auttaisi henkisessä jaksamisessa. Peruskouluissakin pitäisi olla 9.luokkalaisille uskonnon tilalle talousneuvontaa konkreettisesti kun ykyinen opetus näyttää olevan riittämätöntä.

Yläkoulussa käydään monessa eri aineessa läpi talousasioita (ainakin kotitaloudessa, matematiikassa ja yhteiskuntaopissa). Silti suurin osa ysiluokkalaisista ei tajua yhtään mitään raha-asioista, jos ei ole kotona rahoista puhuttu. Moni uskoo, että sijoittaminen on säästämistä tai että lainan korko pysyy samana koko laina-ajan tai että veroja joutuvat maksamaan vain rikkaat. Vaikka kolme vuotta jauhetaan samaa asiaa, ei se mene perille, jos kotoa saa sen mallin, että rahat on aina loppu.

Muistan aina, kun silloin 10v poikani kysyi, koska saan palkan. Hänen kavereittensa perheissä kun oli tapana käydä palkkapäivänä yhdessä syömässä ja humputteluostoksilla, kun rahaa oli. Sitten loppukuusta taas valitettiin, että rahat on lopussa. Poika halusi tietää, miksi meillä rahat riittävät, vaikka palkkani oli pienempi kuin kaverin vanhemmilla.

Meillä käytiin vastaava keskustelu äidin kanssa palkkapäivästä joskus 80-luvulla. Minä olin myös noin kymmenvuotias, kun kyselin, mikä siinä palkkapäivässä on niin ihmeellistä, kun kaverit saavat silloin aina kaikkea kivaa. Parhaalle kaverillekin oli silloin luvattu jo uudet lenkkarit ja muuta vaatetta. Minä olin aina saanut sen, mitä tarvitsin ajankohdasta riippumatta. Ostoksille menon mahdollisuutta ei tarvinnut koskaan katsoa kalenterista. Pienipalkkainen mutta säästeliäs äitini piti silloin pienen luennon, kuinka tulot on tarkoitus jakaa siten, että ne riittävät koko kuukaudeksi ja vuodeksi, ja että rahaa on aina oltava myös säästössä yllättäviä menoja varten. 

Meillä tehtiin ruoat itse alusta alkaen, käytiin joka vuosi perheen kanssa useita kertoja keräämässä marjoja ja sieniä, vertailtiin kaikkia hintoja, eikä käyty ikinä ulkona syömässä eikä kahviloissa. Me harrastimme ystäväpiirin kanssa kyläilyjä ja eväsretkiä. Tupakkaa ei poltettu, eikä alkoholia käytetty. Sen sijaan vanhemmat ostivat heti nuorina pienen omistusasunnon, jonka maksettua pääsimme muuttamaan vähitellen isompaan. Tajusin vasta aikuisena, kuinka hirveän vähällä rahalla ja aluksi ahtaastikin me elimme koko lapsuusaikani. Itse en silti kokenut puutetta mistään.

Koko taloudenpidon kulmakivi on se, että eletään sen mukaan mihin on varaa. Lyön vetoa, että kenenkään "Iltiksen virallisen köyhän" tulo- ja menolistaus ei kestäisi lähempää tarkastelua. Jos muutama satanen ei riitä yhden ihmisen ruokaan kuin kahdeksi viikoksi, niin mihin muuhun sitä rahaa oikein käytetään?  

Ihan kiva, mutta ulkona syöminen, kahviloissa käynti ja ylipäätään palveluiden käyttö olisi helpoin ja ekologisin tapa saada Suomen taloutta nousuun. En tiedä miksi se on tällä palstalla joku kirosana ja ylipäätään ollaan ylpeitä, kun päästään sanomaan ettei ikinä. Kulttuurikasvatusta myös vielä lapsia kerran pari vuodessa tasokkaisiin ravintoloihin, jos vaan tulot yhtään antaa periksi.

Siinä tosiaan kaatuu moni ravintola, jos ihmiset ei käy. Jos rankasti Sipilän malliin vedetään köyhät ahtaalle, niin on sillä laajempikin vaikutus, ei se pelkästään heihin vaikuta. On ravintolat, kampaajat ja kaikki pienet liikkeet ahtaalla myös. Työttömillä ei ole varaa ja eläkeläisten rahat menevät lääkkeisiin. Nämä perheet ovat jo iso osa kansasta.

Ravintoloita ei voida ylläpitää suuremmilla työttömyystuilla tai eläkkeillä, eli verorahoilla. Mutta mitä enemmän ruokailijoita, sitä enemmän uusia työntekijöitä tarvitaan.

Mutta tämä on myös kulttuurista johtuva ongelma. Suomesta puuttuu palvelukulttuuri ja palveluiden käyttö. Kaikki pitäisi tehdä itse.

Näitä kommentteja lukiessani voin vain ihmetellä, miksi kadehditaan niitäkin, joilla menee huonosti. Työttömät ovat aivan erityisesti tämän kadehdinnan kohteita. Itse en ole työtön, mutta tunnen monia työttömiä. Heitä lyödään varsinkin varakkaiden suunnalta kuin vierasta sikaa. En käsitä, miksi?

Vierailija kirjoitti:

Lyön vetoa, että kenenkään "Iltiksen virallisen köyhän" tulo- ja menolistaus ei kestäisi lähempää tarkastelua. Jos muutama satanen ei riitä yhden ihmisen ruokaan kuin kahdeksi viikoksi, niin mihin muuhun sitä rahaa oikein käytetään?  

Alkoholiin, tupakkaan, takseihin ja baariin. Sinnehän ne menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä ilmiö, että joku vakavissaan voi sanoa ettei toisen todellinen kokemus pidä paikkaansa.

Vaikka operaattorilla olet työskennellyt, tuskin voit sanoa kaikkien Suomen puhelinoperaattoreiden tai työntekijöiden puolesta miten he ovat menetelleet.

Tuo ystävä on ex-mieheni ja olin paikalla puhelun aikaan.

Yritimme saada kuluja nipistettyä,mutta hänen osaltaan se  osoittautui lähestulkoon mahdottomaksi(kun ei ollut niitä luottotietoja).

En olisi osannut kuvitellakaan, miten moneen asiaan luottotiedottomuus vaikuttaa ellen olisi päässyt niin aitiopaikalta näkemään.

Olisipa mielenkiintoista kuulla mikä operaattori mielestäsi voi pakottaa ihmisen (oli sitten luottotiedot tai ei) väkipakolla pitämään tiettyä liittymätyyppiä vastoin tahtoaan, ellei tässäkin tapauksessa jätetty taas kertomatta sitä oleellista asiaa, että kyseessä oli määräaikainen sopimus. Olisi kannattanut viedä asiaa eteenpäin jos oikeesti näin muka on ollut.

Olen itse luottotiedoton vielä vuoden verran, velat on kyllä maksettu. Soneran asiakas olen ollut vuosia.

Soneran omilla sivuilla vaihdoin liittymäni paljon halvempaan kuin minulla oli entinen.

Ei mitään ongelmaa.

Vahvistuksena sain tekstiviestin ja liittymä vaihtui laskutuskauden lopussa.