Sinä, jolla lapsia.. Mitä mieltä olet lapsettomista?
Kyseletkö esim. lapsettomilta työkavereiltasi, että milloin nämä aikovat tehdä lapsia?
Mikä minussa voi olla niin outoa, kun olen aina tiennyt ja asiaa monesti pohtinut, että en vain tahdo lapsia.. Koko ikäni minulle on hoettu, että kyllä se mieli muuttuu. En saa olla lapseton, koska..? Ei riitä, että sanon vastaan tai olen hiljaa, ihmiset "tietävät", että mieli muuttuu. Itse taas tunnen itseni ja tiedän kyllä, että olen onnellisempi yksin tai korkeintaan parisuhteessa.
Miksi siis kyselet noinkin intiimiä asiaa kuin lastenteko (tiedät itsekin, että se muuttaa ratkaisevasi elämää eikä välttämättä hyvään suuntaan)?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että lapsettomat eivät ymmärrä, miten helppoa heidän elämänsä on.
Väärin. Lapsettomat nimenomaan ymmärtävät, miten helppoa ja ihanaa heidän elämänsä on ilman lapsia. Siksi he ovat lapsettomia. Jotkut meistä tarvitsevat lapsia, ennen kuin asian tajuavat, toiset onneksi tajuavat asian jo ennen lasten hankintaa.
Mitä mieltä? Kadehdin.
T. Neljän äiti
No ei. Oikeesti usein mietin miks ovat lapsettomia ja mahtavatko vihata lapsia ylipäätään. Ehkä itsekkäitä. Onnettomia. Niin paljon hukkaan heitettyä rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että lapsettomat eivät ymmärrä, miten helppoa heidän elämänsä on.
Tulet töistä kotiin, kukaan ei ole vinkumassa sinulta mitään, voit syödä rauhassa ja lähteä vaikka kuntosalille tai elokuviin.
Viikonloppuna voit nukkua pitkään ja lähteä halutessasi vaikka baariin ,tai ihan mihin vaan.
Kotiasi ei ole kukaan sotkemassa jatkuvasti, joten et judu paljoakaan tehdä kotitöitä.
On vastuussa vain itsestään.
Voi kun olisin tajunnut....
Kiitos, minä tajuan kyllä, ja olen todella iloinen, että en ole ikinä halunnut lapsia tai parisuhdettakaan. Olen sen verran vapaudenkaipuinen ja omaa tilaa tarvitseva, että näitä omia henkilökohtaisia tarpeitani olisi todella, todella vaikeata sovittaa lapsiperhearkeen - etenkin, kun olisin se äiti ja/tai vaimo.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että lapsettomat eivät ymmärrä, miten helppoa heidän elämänsä on.
Tulet töistä kotiin, kukaan ei ole vinkumassa sinulta mitään, voit syödä rauhassa ja lähteä vaikka kuntosalille tai elokuviin.
Viikonloppuna voit nukkua pitkään ja lähteä halutessasi vaikka baariin ,tai ihan mihin vaan.
Kotiasi ei ole kukaan sotkemassa jatkuvasti, joten et judu paljoakaan tehdä kotitöitä.
On vastuussa vain itsestään.
Voi kun olisin tajunnut....
Tämä onneksi helpottaa ajan myötä. Vuodet kuitenkin kuluvat niin äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että lapsettomat eivät ymmärrä, miten helppoa heidän elämänsä on.
Tulet töistä kotiin, kukaan ei ole vinkumassa sinulta mitään, voit syödä rauhassa ja lähteä vaikka kuntosalille tai elokuviin.
Viikonloppuna voit nukkua pitkään ja lähteä halutessasi vaikka baariin ,tai ihan mihin vaan.
Kotiasi ei ole kukaan sotkemassa jatkuvasti, joten et judu paljoakaan tehdä kotitöitä.
On vastuussa vain itsestään.
Voi kun olisin tajunnut....
Tietenkin ymmärrän. Ihan niin kuin ymmärrän, mistä jään paitsi, kun en lapsia hanki. Miten sumussa ihmiset oikein elävät ja tekevät päätöksiä?
Itsekkääksi ja vastuuttomaksi leimaaminen on idotismia huipussaan. Minusta nimenomaan on vastuullista olla hankkimatta lapsia, jos kokee ettei sellaista elämää jaksaisi.
Mitään itsekästä en siinä näe. Eiköhän jokaisella ole oikeus käyttää palkkansa mihin tahansa ja elää niin vapaasti kun haluaa ilman että on itsekäs ihminen.
Itse olen vapaaehtoisesti lapseton. Eikä ole onneksi udeltu että miksi näin on.
Joutuisin kuitenkin paskamyrskyn kohteeksi jos kertoisin todellisen syyn, en pidä lapsista ollenkaan.
Minä sanoin nuorempana uteliaille sukulaisille, että kyllähän me ahkerasti harjoitellaan. Harvoin kysyivät uudelleen. Muille sanoin, että hoivaviettini ainakin toistaiseksi on pyöreä nolla.
Eivät ihmiset kysymyksellään pahaa tarkoita. Ovat itse tyytyväisiä ratkaisuunsa tehdä lapsia ja toivovat teille samaa iloa. Hyväntahtoiset hölmöt vaan eivät ymmärrä, ettei kaikki ole heidän kaltaisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että lapsettomat eivät ymmärrä, miten helppoa heidän elämänsä on.
Tulet töistä kotiin, kukaan ei ole vinkumassa sinulta mitään, voit syödä rauhassa ja lähteä vaikka kuntosalille tai elokuviin.
Viikonloppuna voit nukkua pitkään ja lähteä halutessasi vaikka baariin ,tai ihan mihin vaan.
Kotiasi ei ole kukaan sotkemassa jatkuvasti, joten et judu paljoakaan tehdä kotitöitä.
On vastuussa vain itsestään.
Voi kun olisin tajunnut....Tämä onneksi helpottaa ajan myötä. Vuodet kuitenkin kuluvat niin äkkiä.
Tuossa on muuten myös yksi hyvä puoli siinä, ettei ole lapsia: aika ei kulu yhtä nopeasti eikä sen tarvitsekaan kulua, kun elämä on hyvää tässä ja nyt ja siitä haluaa nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkääksi ja vastuuttomaksi leimaaminen on idotismia huipussaan. Minusta nimenomaan on vastuullista olla hankkimatta lapsia, jos kokee ettei sellaista elämää jaksaisi.
Mitään itsekästä en siinä näe. Eiköhän jokaisella ole oikeus käyttää palkkansa mihin tahansa ja elää niin vapaasti kun haluaa ilman että on itsekäs ihminen.Itse olen vapaaehtoisesti lapseton. Eikä ole onneksi udeltu että miksi näin on.
Joutuisin kuitenkin paskamyrskyn kohteeksi jos kertoisin todellisen syyn, en pidä lapsista ollenkaan.
Varsinkin kun vastuuta voi ottaa monesta muustakin asiasta kuin lapsista. Itselläni on vastuuta vaativa työ, joka imee kaikki voimat. Jos siihen päälle lisättäisiin pari lasta, olisin valmista kauraa suljetulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kysele.
Täällä palstalla aina lapsettomat väittää että heiltä tivataan asiaa jatkuvasti joka puolella kassajonosta sukulaisten joulupöytään. En kuitenkaan voi olla miettimättä, onko asia totta monenkaan kohdalla... Esim. töissä en koskaan kahvipöydässä ole kuullut tälläistä keskustelua. Ei tuollaista vaan kysytä, suomalaiset on niin jäyhiä muutenkin. Kun meillä vielä ei ollut lapsia, ei meiltä asiaa kyselty koskaan. Joskus joku saattoi heittää läppänä jotain vauvajuttua, tilannekomiikkana.
Sit vasta jos ollaan tosi läheisiä voi kysyä vauvasuunnitelmia, ja jotkut vanhemmat sukulaiset on joskus kokemukseni mukaan hieman tahdittomia. Mutta he ovat tahdittomia muissakin asioissa, ei vain lisääntymisasioissa.
Tässä nyt väität lapsettomia valehtelijoiksi.
Sinunko pitäisi olla paikalla todistamassa kysymyksiä, jolloin ne olisivat totta, muuten ei?!
Sanonpahan vaan, että täällä palstalla tapahtuu paljon karrikointia ja liioittelua. Toinen ryhmä on nämä lapsivihaajat, jotka joutuu lapsiperheiden terrorismin kohteeksi minne ikinä menevätkään. Aina on jonkun superräkäinen lapsi syömässä tän raukan soppakiposta tai jonkun kolmoset roikkumassa kassapöydän päädyssä räpläämässä hänen ostoksiaan kilpaa.
Muut sitten harvemmin törmää näihin mainittuihin tapauksiin, jos koskaan... just saying.
Luulin että tässä ketjussa oikeasti haluttiin tietää mitä mieltä olen lapsettomista.
Mutta tämä olikin taas vaan yksi ketju missä suitsutetaan lapsettomuuden ihanuutta ja järkevyyttä. *haukotus*
Kukas se olikaan, joka on jatkuvasti hieromassa omaa elämäntapaansa muiden nokkaan?
En kysele keneltäkään noin intiimiä asiaa.
Jos lapseton ihminen on yhteistyökykyinen, empaattinen, muutkin kuin itsensä huomioon ottava ja hänellä on kykyä tehdä kompromisseja, lapseton ihminen on oman elämänfilosofiani mukaan ihan samanlainen kuin kuka tahansa. Mielestäni on joissakin tilanteissa jopa järkevämpää ja osoittaa suurta itsetuntemusta ja tervettä minäkuvaa, jos on sinut itsensä kanssa lapsenhankkimisasiassa. Isien ja äitienkin joukosta löytyy erilaisia persoonallisuuksia ja esim. kiinnostuksen kohteita ym. Myös isien ja äitien joukosta löytyy hyvinkin itsekkäitä ihmisiä. Ihmisen persoonallisuus ratkaisee, esim. elämänarvot ja elämisen filosofia, ei se, onko lapsia vai ei. Joskus tosin meidän kaikkien on tietyssä määrin hyväkin osata olla vähän itsekäs, riippuu tosin elämäntilanteesta ja asiasta.
Itselleni 27 -vuotiaana sukulaistäti esitti kysymyksen: "Oletko lesbo, kun sinulla ei ole miestä eikä lapsia?" Minusta tämän tyyppiset kysymykset kertovat vain kysymyksen esittäjän ajatusmaailmasta enkä välitä niistä pätkääkään. Kyllä se elämä "meitä" kaikkia vielä opettaa :-D, uskon siihen.
Nyt "lapsellisena" olen ajoittain, itseasiassa useinkin, kaiholla muistellut lapsettoman elämän vapauksia, mutta toisaalta kyllä oma lapsi on myös tuonut uskomattoman ihania asioita elämään ts. sellaisia asioita ja varsinkin tunteita, joita en ilman lasta olisi koskaan kokenut. Molemmissa elämäntavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Mielestäni koskaan ei ole täydellistä elämää, se tosiasia täytyy hyväksyä. Kun sen hyväksyy, on tasapainossa itsensä kanssa ja sehän se elämän tärkein oppi kai onkin.
Kaikille hyvää alkavaa vuotta!
Kukaan ei ole tullut vielä kyselemään,joten mä olen toistaiseksi säästynyt siltä tuskasta.
Naureskelulta ja "kyllä se mieli siitä muuttuu kun oikea mies löytyy" kommenteilta taas sen sijaan...Argh 😡!
Miksi minulla olisi joku mielipide toisten lasten hankkimisista?
Siis kunnioitat hänen toivettaan olla hankkimatta lapsia ja samaan syssyyn toteat, että olet kysynyt spermanluovutuksesta, eikä miehesi ollut halukas, koska et voi saada lapsia...?? Lähinnä kuulostaa siltä, että sinä et ole fine asian kanssa, vaikka miehesi on ja sinun on vain siihen tyydyttävä, koska et voi hankkia enempää lapsia. Jos se olisi mahdollista olisitko yrittänyt ylipuhua miehesi hankkimaan lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Siis kunnioitat hänen toivettaan olla hankkimatta lapsia ja samaan syssyyn toteat, että olet kysynyt spermanluovutuksesta, eikä miehesi ollut halukas, koska et voi saada lapsia...?? Lähinnä kuulostaa siltä, että sinä et ole fine asian kanssa, vaikka miehesi on ja sinun on vain siihen tyydyttävä, koska et voi hankkia enempää lapsia. Jos se olisi mahdollista olisitko yrittänyt ylipuhua miehesi hankkimaan lapsia?
Tämä siis nro 6:lle. (lainaus epäonnistui)
En ole minäkään koskaan kysellyt ihmisten lapsimäärästä.
Sisareni ei halunnut lapsia ja minusta se on ihan yhtä luonteva ja hyvä päätös kuin se, että lapsia tekee. Ellei jopa rohkeampi ja perustellumpi.
Olen sitä mieltä, että lapsettomat eivät ymmärrä, miten helppoa heidän elämänsä on.
Tulet töistä kotiin, kukaan ei ole vinkumassa sinulta mitään, voit syödä rauhassa ja lähteä vaikka kuntosalille tai elokuviin.
Viikonloppuna voit nukkua pitkään ja lähteä halutessasi vaikka baariin ,tai ihan mihin vaan.
Kotiasi ei ole kukaan sotkemassa jatkuvasti, joten et judu paljoakaan tehdä kotitöitä.
On vastuussa vain itsestään.
Voi kun olisin tajunnut....