Lue keskustelun säännöt.
Tappajakoira raateli taas, vaaralliset rodut kiellettävä!
27.12.2016 |
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3586 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika ei ole koskaa, ei koskaan, koirassa, vaan omistajassa. Ihan sama onko kyseessä chihuahua, kultainen noutaja vai amstaffi, se pitää kouluttaa.
Ja milläs koulutat vietin pois koirasta, häh?
Sama kuin kouluttaisi lehmästä hevosen.
Minkä vietin? Koiralla tappovietti? Olen kyllä kuullut lintukoirista ja ajokoirista yms.mutta LUONTAISESTAtappaja koirasta en koskaan.
Koirasta tulee juuri sellainen kun siitä KASVATETAAN ja KOULUTETAAN!
Luonnevikaiset ovat asiaerikseen, myös ihmisissä!
Meinaatko että ne taistelukoirat jalostetaan vaan halailemaan toisia koiria ja kissoja?
Haluatko kokeilla uudestaan tuon viestisi kanssa, ei mennyt ihan putkeen?
Kyllä, koiria on jalostettu tappamaan. Taidat inhimillistää koiraa liikaa, niillä ei ole samanlaisia moraaliongelmia mitä ihmisellä.
Sepä se kun seurakoirilla ei ole enää jäljellä loppuun asti tappamisen viettiä tai käytösketjua tä kuinka sen muotoilisi, paitsi näillä tietyillä roduilla jotka on ninenomaan ja tietoisesti jalostettu viemään tappaminen loppuun asti ja vieläpä tajunnan rajamailla niin kuin on asia pitbullilla. Luin joskus että Amerikassa suositellaan että jokainen pitbullin omstaja kantaisi mukanaan ns breaking stickiä, mutta en usko että suomalaiset bitbullien omistajatedes tietävät minä se on. Pitbull on Alunperin jalostettu tappamaan härkä. Siitä sitten kaikki perhekoiraa ottamaan. Sama kuin ottaisi jäniskoiran ja väittäisi että se ei missään olosuhteissa eikä koskaan yritä ajaa jänistä, koska minä ole niin päättänyt ja koulutan sen.
En ikinä sanoisi koirasta 100% varmuudella, että se ei tekisi mitään kenellekään, koska kyse on eläimestä jolla on oma tahto. Ei viettiä voi kokonaan poistaa koirasta (ajo, suojelu, tappo jne.) Mutta omistaja/kouluttaja voi päättää mitä viettiä vahvistaa ja mitä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N41 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Kerropa sitten vielä, mitkä ovat vaarallisia rotuja. Minua on purrut tasan 3 koiraa: puudeli, jack russel-terrieri ja suomenpystykorva. Itselläni 65-kiloinen boerboel ( http://www.tueborboerboels.com/boerboel/ ), joka on kuin sylikoira... Kas kun se on kasvatuksesta kiinni, eikä koiran rodusta.
Sinunkaan koirasi ei ole koirapuistokelpoinen kuten linkkaamassasi tekstissä lukee. Miksi saisi ottaa koiria, jotka eivät sovi nyky-yhteiskuntaamme?
No just ehdinkin kommentoimaan, etten päästä sitä koirapuistossa irti :) Lähinnä kyllä sen takia, että se myös leikeissään luulee olevansa pentu...eli saattaisi tassulla polkaista joltain chihuahualta selkärangan poikki.
Aivan tämähän se vaara aina on kun pennut leikkivät keskenään....
Voisin melkein vannoa että suurimmassa osassa tapauksia jos koira on ollut agressiivinen, on koiran kasvatuksessa ollut vikaa, tai esim. lapsiin kohdistuvassa agressiivisuudessa lapsia ei ole opetettu olemaan koiran kanssa eikä koiraa ole kunnolla koulutettu.
Kasvatus on tärkeää. Pennusta pitäen koiralle pitää osoittaa sen järjestys laumassa ja totuttaa se muihin koiriin, kosketukseen, siihen ettei se ala vartioida esim. ruokakuppia, lapsiin, liikenteeseen jne. Ihan järjestelmällisesti. Jos tätä ei tee, se tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Koiraa ei pidä ottaa jos se ei saa riittävästi aktivointia mitä rotu tarvii ja liikuntaa.
On typerää ottaa rotu jonka pitämiseen itsellä ei rahkeet riitä helpomman sijaan. Joillakin koirilla on tietyt vaistot sen perusteella mihin ne on jalostettu ja tämä tulee aina huomioida kun koirarotua alkaa miettimään.
Pitbulleja ei kannata viedä pääasiallisesti koirapuistoon, ja monien koirien kanssakin kannattaa käyttää harkintaa. Jos koiraa ei ole sosiaalistettu tai se on osoittanut agressiota, niin silloin sitä ei tule viedä koirapuistoon.
Suurin osa koirien käytöshäiriöistä johtuu ihan niistä koiranomistajista itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän tuohon "raateluun" on johtanut? Pitbullit ei minun kokemuksen mukaan ole vaarallisia. Väärissä käsissä on, mutta siinä tapauksessa on vika omistajassa. Valitettavasti pittejä otetaan munanjatkeeksi pelottelemaan ihmisiä ja hyökkäämään muiden kimppuun. Mun pittiuros ei tekisi mitään pahaa kenellekkään. Kissanpennut pelkää sitä ja raatelee naamaa, tämä vaan heiluttaa häntää ja yrittää mennä pusuttelemaan. Koskaan ole yrittänyt hyökätä vaikka on monesti nenilleen saanut veri tirskuen.
Tää on niin taas tätä... Media vaan ennestään korostaa pitbullien "vaarallisuutta" jos kyseessä olisi pikkunen paskakasa chihuahua niin ketään ei kiinnostais. Chihuthan ne niitä hirveimpiä on. Räksyttää ja puree ja näykkii. Ei tosin saa tuhoa aikaan, mutta ei siihen kiinnitetä huomiota.
Mun isä oli niin ennakkoluuloinen ja asiaa vastaan, kun kerroin ottavani pitbullin. On sitten mieli muuttunut, sanoi ettei ole koskaan tavannut kiltimpää koiraa. Nukkuvat aina yhdessä päiväuniakin kun olen kylässä.
Rodusta tietämättömät taas huutelee... Ottakaa asioista selvää ennenkun nimitätte ketään tappajaks! Enemmän ne vitun labbikset hyökkää
Älähän hauku chihuja rotuna. Tuollainen käytöshän on vain koulutuksen puutetta.
Tässä on koko ketju pitbullien haukkumiseen, vaikka kyseinen tapaus on myöskin hyvin todennäköisesti koulutuksen puutetta? Miksi pittejä saa sitten leimata tappajakoiriksi?
En sanonut, että pittejä saa, vaan että syyllistyt itse rodun haukkumiseen siksi, että kyseisiä chihu-yksilöitä ei ole koulutettu oikein (tai ollenkaan).
(Yleisesti ottaen kyllä silläkin on merkitystä, minkälaista tuhoa mikäkin rotu saa kouluttamattomana mahdollisesti aikaan).
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä roduissa on eroja ja vielä enemmän ihmisissä jotka ottaa koiria. Miksi kukaan haluaa taistelukoiraksi jalostetun koiran kotikoiraksi?
Muista en tiedä, itsellä enemmän suojelu- kuin taistelukoira, mutta halusin ison ja "pelottavan näköisen" koiran. Asutaan isossa omakotitalossa maalla (kaupunki kuitenkin kävelymatkan päässä) aika syrjäisellä tiellä, ja aviomies on työnsä puolesta paljon pois kotoa. Eli ihan minun turvaksi hankittiin.
Huokaus. Kuka suojelisi lapsia ja vanhuksia tällaisilta koiranomistajilta...
En ole edellisen viestin kirjoittaja mutta myös meillä yhtenä kriteerinä rodun valinnalle oli se että koirasta on oltava vahdiksi. Eli halusimme isokokoisen koiran jolla on sopivasti vahtiviettiä, koulutettavuutta mukavasti, myös uskollisuus ja lapsirakkaus oli kriteereinä. Meillä on rottweiler (kirjoitin edellisellä sivulla viestin myös, vastauksena "eläinlääkärille".
Ilmeisesti minäkin olen mielestäsi kelvoton koiranomistaja kun tuo koko ja näkö oli yhtenä valintakriteerinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Kerropa sitten vielä, mitkä ovat vaarallisia rotuja. Minua on purrut tasan 3 koiraa: puudeli, jack russel-terrieri ja suomenpystykorva. Itselläni 65-kiloinen boerboel ( http://www.tueborboerboels.com/boerboel/ ), joka on kuin sylikoira... Kas kun se on kasvatuksesta kiinni, eikä koiran rodusta.
Tuohan on täyttä paskapuhetta. Tietyillä roduilla on suurempi riski käydä kiinni, tästä syystä poliisit käyttävät saksanpaimenkoiraa kultaisennoutajan asemasta. Jos se olisi vain kasvatuksesta kiinni, miksi näin on?
Käyttävät saksan- ja belgianpaimenkoiria lähinnä siitä syystä, että ko. koirat ovat erittäin helposti koulutettavissa...
Mutta eivät bordercollieita vaikka ne vasta koulutettavissa ovatkin?
Bordercolliet on koulutettavissa lyhytkestoisten temppujen tekemiseen, ei niillä ole samanlaista viettikestävyyttä esim. pitkäkestoiseen jäljestämiseen kuin saksan- tai belgianpaimenkoirilla.
Eli kyse ei ole siitä että koira vain koulutetaan sellaiseksi kun omistaja sen haluaa, vaikka täällä niin inkutetaan, vaan kyse on koirarodulle ominaisesta käytöksestä.
N41 kirjoitti:
Kerropa sitten vielä, mitkä ovat vaarallisia rotuja. Minua on purrut tasan 3 koiraa: puudeli, jack russel-terrieri ja suomenpystykorva. Itselläni 65-kiloinen boerboel ( http://www.tueborboerboels.com/boerboel/ ), joka on kuin sylikoira... Kas kun se on kasvatuksesta kiinni, eikä koiran rodusta.
Kyllä mä tosta terrieristä uskon että puree, vaikka kuinka kasvattaa, niin arvaamattomia ovat. Puudeli, heh, mikähän rotu toi on, tommoset pienet sylikoiratkin ovat yllättävän arvaamattomia, koska pelkäävät kaikkea mikä liikkuu. Pystykorvasta nyt en sitten oikein osaa sanoa, purevatko vai eivät. Jokatapauksessa, eläin on aina eläin ja sen mukaan siihen tulee suhtautua, tottakai ne pitää kasvattaa, siis ihan ne pienetkin koirat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä roduissa on eroja ja vielä enemmän ihmisissä jotka ottaa koiria. Miksi kukaan haluaa taistelukoiraksi jalostetun koiran kotikoiraksi?
Muista en tiedä, itsellä enemmän suojelu- kuin taistelukoira, mutta halusin ison ja "pelottavan näköisen" koiran. Asutaan isossa omakotitalossa maalla (kaupunki kuitenkin kävelymatkan päässä) aika syrjäisellä tiellä, ja aviomies on työnsä puolesta paljon pois kotoa. Eli ihan minun turvaksi hankittiin.
Huokaus. Kuka suojelisi lapsia ja vanhuksia tällaisilta koiranomistajilta...
Öööh, mun 68-vuotias mutsi (lasketaan kai jo vanhukseksi) on aina koiravahtina, kun ollaan ite lomalla. Ei kukaan lapsi tai vanhus mun koiran kanssa joudu tekemisiin, ellei itse halua. Koira on pihallakin ollessaan aitojen takana "omalla alueellaan", ja jos tulee lapsia kylään (kuten jouluna tuli), laitetaan pienempien tullessa koira omaan huoneeseen, jos on pelkoa että lapsi on liian pieni kömpelölle koiralle. Ei se, että mä halusin ison koiran turvaksi, tarkoita sitä, ettenkö mä olisi kouluttanut mun koiraa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Mutta eivät bordercollieita vaikka ne vasta koulutettavissa ovatkin?
Bortsuilla ei ole samanlaista puolustushalua kuin sakemanneilla ja belgeillä ja ovat pienempiä, eli tilanteessa jossa koiran pitää saada epäilty pysymään paikallaan kunnes poliisit saapuvat paikalle, olisi pienempi ja sirompi bortsu altavastaajana verrattuna sakemanniin joka on bortsun vierellä paljon raskasrakenteisempi.
SPURDU SBÖRLAX :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä roduissa on eroja ja vielä enemmän ihmisissä jotka ottaa koiria. Miksi kukaan haluaa taistelukoiraksi jalostetun koiran kotikoiraksi?
Muista en tiedä, itsellä enemmän suojelu- kuin taistelukoira, mutta halusin ison ja "pelottavan näköisen" koiran. Asutaan isossa omakotitalossa maalla (kaupunki kuitenkin kävelymatkan päässä) aika syrjäisellä tiellä, ja aviomies on työnsä puolesta paljon pois kotoa. Eli ihan minun turvaksi hankittiin.
Huokaus. Kuka suojelisi lapsia ja vanhuksia tällaisilta koiranomistajilta...
En ole edellisen viestin kirjoittaja mutta myös meillä yhtenä kriteerinä rodun valinnalle oli se että koirasta on oltava vahdiksi. Eli halusimme isokokoisen koiran jolla on sopivasti vahtiviettiä, koulutettavuutta mukavasti, myös uskollisuus ja lapsirakkaus oli kriteereinä. Meillä on rottweiler (kirjoitin edellisellä sivulla viestin myös, vastauksena "eläinlääkärille".
Ilmeisesti minäkin olen mielestäsi kelvoton koiranomistaja kun tuo koko ja näkö oli yhtenä valintakriteerinä?
Ei se koiran iso koko siitä parempaa vahtia tee, sinä olet pikemminkin halunnut ison koiran siksi, että sinä haluat suojelukoiran, pelkäät kaikkea mikä liikkuu. Meillä on Kleini ja Mitteli, 6 ja 8 kiloisia, ovat muuten vahtikoiria ja pieniä. Mikään eikä kukaan tule meille meidän tietämättämme sisälle, äärimmäisen valppaita vahteja. Ihmiset sotkevat helposti vahti ja suojelukoiran. Jopa määrättyjä papukaijoja on aikoinaan pidetty vahteina. Vahdin tehtävä on ilmoittaa isännälleen "vieraasta tunkeutujasta". Lisäksi, kyllä näillä suojelullistakin käyttöä on, jos joku on tulossa varkaisille, niin kyllä tyhmä varas saa olla, jos ei häivy hyvänsään aikana näiden koirien räkytyksen saattelemana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä roduissa on eroja ja vielä enemmän ihmisissä jotka ottaa koiria. Miksi kukaan haluaa taistelukoiraksi jalostetun koiran kotikoiraksi?
Muista en tiedä, itsellä enemmän suojelu- kuin taistelukoira, mutta halusin ison ja "pelottavan näköisen" koiran. Asutaan isossa omakotitalossa maalla (kaupunki kuitenkin kävelymatkan päässä) aika syrjäisellä tiellä, ja aviomies on työnsä puolesta paljon pois kotoa. Eli ihan minun turvaksi hankittiin.
Huokaus. Kuka suojelisi lapsia ja vanhuksia tällaisilta koiranomistajilta...
En ole edellisen viestin kirjoittaja mutta myös meillä yhtenä kriteerinä rodun valinnalle oli se että koirasta on oltava vahdiksi. Eli halusimme isokokoisen koiran jolla on sopivasti vahtiviettiä, koulutettavuutta mukavasti, myös uskollisuus ja lapsirakkaus oli kriteereinä. Meillä on rottweiler (kirjoitin edellisellä sivulla viestin myös, vastauksena "eläinlääkärille".
Ilmeisesti minäkin olen mielestäsi kelvoton koiranomistaja kun tuo koko ja näkö oli yhtenä valintakriteerinä?
Ei se koiran iso koko siitä parempaa vahtia tee, sinä olet pikemminkin halunnut ison koiran siksi, että sinä haluat suojelukoiran, pelkäät kaikkea mikä liikkuu. Meillä on Kleini ja Mitteli, 6 ja 8 kiloisia, ovat muuten vahtikoiria ja pieniä. Mikään eikä kukaan tule meille meidän tietämättämme sisälle, äärimmäisen valppaita vahteja. Ihmiset sotkevat helposti vahti ja suojelukoiran. Jopa määrättyjä papukaijoja on aikoinaan pidetty vahteina. Vahdin tehtävä on ilmoittaa isännälleen "vieraasta tunkeutujasta". Lisäksi, kyllä näillä suojelullistakin käyttöä on, jos joku on tulossa varkaisille, niin kyllä tyhmä varas saa olla, jos ei häivy hyvänsään aikana näiden koirien räkytyksen saattelemana.
Ei, vaan vahtikoiria on kahta tyyppiä: hälyttäviä ja pysäyttäviä. Sinun koirasi ovat noita ensimmäisiä ja rottweiler puolestaan jälkimmäisiä. Monesti nämä ovat toimineet aikoinaan yhteistyössä niin, että hälyttävä kutsuu äänellään pysäyttävän paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi kun ihmetellä jotain vastausta täällä. Kaikki koirat tulee kouluttaa, koosta viis. Oman chihuahuani sain vasta vanhalla ikää, joten en sen tapoja pysty juurikaan enää muuttamaan. Kokeiltu on. Mutta ei se ketään pure. Ja haukku lenkillä ei tapa. Eri asia, kun kyseessä on suuri koira. Useat ihmiset jopa pelkäävät suuria koiria, varsinkin jos ne haukkuvat ja murisevat jatkuvasti. Ei suuren koiran tarvitse kun kerran kunnolla purra, niin jälki on kamalaa ja jollain ikuinen koirapelko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän tuohon "raateluun" on johtanut? Pitbullit ei minun kokemuksen mukaan ole vaarallisia. Väärissä käsissä on, mutta siinä tapauksessa on vika omistajassa. Valitettavasti pittejä otetaan munanjatkeeksi pelottelemaan ihmisiä ja hyökkäämään muiden kimppuun. Mun pittiuros ei tekisi mitään pahaa kenellekkään. Kissanpennut pelkää sitä ja raatelee naamaa, tämä vaan heiluttaa häntää ja yrittää mennä pusuttelemaan. Koskaan ole yrittänyt hyökätä vaikka on monesti nenilleen saanut veri tirskuen.
Tää on niin taas tätä... Media vaan ennestään korostaa pitbullien "vaarallisuutta" jos kyseessä olisi pikkunen paskakasa chihuahua niin ketään ei kiinnostais. Chihuthan ne niitä hirveimpiä on. Räksyttää ja puree ja näykkii. Ei tosin saa tuhoa aikaan, mutta ei siihen kiinnitetä huomiota.
Mun isä oli niin ennakkoluuloinen ja asiaa vastaan, kun kerroin ottavani pitbullin. On sitten mieli muuttunut, sanoi ettei ole koskaan tavannut kiltimpää koiraa. Nukkuvat aina yhdessä päiväuniakin kun olen kylässä.
Rodusta tietämättömät taas huutelee... Ottakaa asioista selvää ennenkun nimitätte ketään tappajaks! Enemmän ne vitun labbikset hyökkää
Älähän hauku chihuja rotuna. Tuollainen käytöshän on vain koulutuksen puutetta.
Tässä on koko ketju pitbullien haukkumiseen, vaikka kyseinen tapaus on myöskin hyvin todennäköisesti koulutuksen puutetta? Miksi pittejä saa sitten leimata tappajakoiriksi?
En sanonut, että pittejä saa, vaan että syyllistyt itse rodun haukkumiseen siksi, että kyseisiä chihu-yksilöitä ei ole koulutettu oikein (tai ollenkaan).
(Yleisesti ottaen kyllä silläkin on merkitystä, minkälaista tuhoa mikäkin rotu saa kouluttamattomana mahdollisesti aikaan).
Mä perustan mun näkemykseni kokemuksille. Mä tiedän neljä henkilöä, joilla on chihu, joka ikinen niistä on räksyttävä, näykkivä ja aggressiivinen muita eläimiä kohtaan ja yrittää purra kun silitän. Itselläni on pitti joka on todella kiltti. Käydään usein kasvattajan luona, jolla on neljä pittiä ja kaikki ihania ihmisystävällisiä eikä lainkaan aggressiivisia. Chihuja ei taideta niin kouluttaa, mutta pittejä kyllä. Jos pitti hyökkää, taustalla on ilmeisesti väärä omistaja ja vääränlainen koulutus tai sitten sitä pidetään egokoirana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä roduissa on eroja ja vielä enemmän ihmisissä jotka ottaa koiria. Miksi kukaan haluaa taistelukoiraksi jalostetun koiran kotikoiraksi?
Muista en tiedä, itsellä enemmän suojelu- kuin taistelukoira, mutta halusin ison ja "pelottavan näköisen" koiran. Asutaan isossa omakotitalossa maalla (kaupunki kuitenkin kävelymatkan päässä) aika syrjäisellä tiellä, ja aviomies on työnsä puolesta paljon pois kotoa. Eli ihan minun turvaksi hankittiin.
Huokaus. Kuka suojelisi lapsia ja vanhuksia tällaisilta koiranomistajilta...
En ole edellisen viestin kirjoittaja mutta myös meillä yhtenä kriteerinä rodun valinnalle oli se että koirasta on oltava vahdiksi. Eli halusimme isokokoisen koiran jolla on sopivasti vahtiviettiä, koulutettavuutta mukavasti, myös uskollisuus ja lapsirakkaus oli kriteereinä. Meillä on rottweiler (kirjoitin edellisellä sivulla viestin myös, vastauksena "eläinlääkärille".
Ilmeisesti minäkin olen mielestäsi kelvoton koiranomistaja kun tuo koko ja näkö oli yhtenä valintakriteerinä?
Ei se koiran iso koko siitä parempaa vahtia tee, sinä olet pikemminkin halunnut ison koiran siksi, että sinä haluat suojelukoiran, pelkäät kaikkea mikä liikkuu. Meillä on Kleini ja Mitteli, 6 ja 8 kiloisia, ovat muuten vahtikoiria ja pieniä. Mikään eikä kukaan tule meille meidän tietämättämme sisälle, äärimmäisen valppaita vahteja. Ihmiset sotkevat helposti vahti ja suojelukoiran. Jopa määrättyjä papukaijoja on aikoinaan pidetty vahteina. Vahdin tehtävä on ilmoittaa isännälleen "vieraasta tunkeutujasta". Lisäksi, kyllä näillä suojelullistakin käyttöä on, jos joku on tulossa varkaisille, niin kyllä tyhmä varas saa olla, jos ei häivy hyvänsään aikana näiden koirien räkytyksen saattelemana.
Ei, vaan vahtikoiria on kahta tyyppiä: hälyttäviä ja pysäyttäviä. Sinun koirasi ovat noita ensimmäisiä ja rottweiler puolestaan jälkimmäisiä. Monesti nämä ovat toimineet aikoinaan yhteistyössä niin, että hälyttävä kutsuu äänellään pysäyttävän paikalle.
Ok, välillä kyllä tuntuu, että nää olisi niitä pysäyttäviä. meinaa nimittäin sydän pysähtyä, jos joku tulee yllättäen ovelle ja nää alkaa "hälyttelemään".
Eikä kenenkään pitäisi mennä koskemaan vieraaseen koiraan. Varsinkin jos omistaja kieltää, että "älä koske siihen". Ihan sama, mikä rotu kyseessä. Toisten koiriin ei satuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän tuohon "raateluun" on johtanut? Pitbullit ei minun kokemuksen mukaan ole vaarallisia. Väärissä käsissä on, mutta siinä tapauksessa on vika omistajassa. Valitettavasti pittejä otetaan munanjatkeeksi pelottelemaan ihmisiä ja hyökkäämään muiden kimppuun. Mun pittiuros ei tekisi mitään pahaa kenellekkään. Kissanpennut pelkää sitä ja raatelee naamaa, tämä vaan heiluttaa häntää ja yrittää mennä pusuttelemaan. Koskaan ole yrittänyt hyökätä vaikka on monesti nenilleen saanut veri tirskuen.
Tää on niin taas tätä... Media vaan ennestään korostaa pitbullien "vaarallisuutta" jos kyseessä olisi pikkunen paskakasa chihuahua niin ketään ei kiinnostais. Chihuthan ne niitä hirveimpiä on. Räksyttää ja puree ja näykkii. Ei tosin saa tuhoa aikaan, mutta ei siihen kiinnitetä huomiota.
Mun isä oli niin ennakkoluuloinen ja asiaa vastaan, kun kerroin ottavani pitbullin. On sitten mieli muuttunut, sanoi ettei ole koskaan tavannut kiltimpää koiraa. Nukkuvat aina yhdessä päiväuniakin kun olen kylässä.
Rodusta tietämättömät taas huutelee... Ottakaa asioista selvää ennenkun nimitätte ketään tappajaks! Enemmän ne vitun labbikset hyökkää
Älähän hauku chihuja rotuna. Tuollainen käytöshän on vain koulutuksen puutetta.
Tässä on koko ketju pitbullien haukkumiseen, vaikka kyseinen tapaus on myöskin hyvin todennäköisesti koulutuksen puutetta? Miksi pittejä saa sitten leimata tappajakoiriksi?
En sanonut, että pittejä saa, vaan että syyllistyt itse rodun haukkumiseen siksi, että kyseisiä chihu-yksilöitä ei ole koulutettu oikein (tai ollenkaan).
(Yleisesti ottaen kyllä silläkin on merkitystä, minkälaista tuhoa mikäkin rotu saa kouluttamattomana mahdollisesti aikaan).
Mä perustan mun näkemykseni kokemuksille. Mä tiedän neljä henkilöä, joilla on chihu, joka ikinen niistä on räksyttävä, näykkivä ja aggressiivinen muita eläimiä kohtaan ja yrittää purra kun silitän. Itselläni on pitti joka on todella kiltti. Käydään usein kasvattajan luona, jolla on neljä pittiä ja kaikki ihania ihmisystävällisiä eikä lainkaan aggressiivisia. Chihuja ei taideta niin kouluttaa, mutta pittejä kyllä. Jos pitti hyökkää, taustalla on ilmeisesti väärä omistaja ja vääränlainen koulutus tai sitten sitä pidetään egokoirana.
Et vieläkään tajua: älä hauku chihuja - niiden omistajilla on vastuu niiden käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Voisin melkein vannoa että suurimmassa osassa tapauksia jos koira on ollut agressiivinen, on koiran kasvatuksessa ollut vikaa, tai esim. lapsiin kohdistuvassa agressiivisuudessa lapsia ei ole opetettu olemaan koiran kanssa eikä koiraa ole kunnolla koulutettu.
Kasvatus on tärkeää. Pennusta pitäen koiralle pitää osoittaa sen järjestys laumassa ja totuttaa se muihin koiriin, kosketukseen, siihen ettei se ala vartioida esim. ruokakuppia, lapsiin, liikenteeseen jne. Ihan järjestelmällisesti. Jos tätä ei tee, se tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Koiraa ei pidä ottaa jos se ei saa riittävästi aktivointia mitä rotu tarvii ja liikuntaa.
On typerää ottaa rotu jonka pitämiseen itsellä ei rahkeet riitä helpomman sijaan. Joillakin koirilla on tietyt vaistot sen perusteella mihin ne on jalostettu ja tämä tulee aina huomioida kun koirarotua alkaa miettimään.
Pitbulleja ei kannata viedä pääasiallisesti koirapuistoon, ja monien koirien kanssakin kannattaa käyttää harkintaa. Jos koiraa ei ole sosiaalistettu tai se on osoittanut agressiota, niin silloin sitä ei tule viedä koirapuistoon.
Suurin osa koirien käytöshäiriöistä johtuu ihan niistä koiranomistajista itsestään.
Uskomatonta settiä, tuosta voisi pistää perustelut suoraan kieltoadressiin.
Eli lapsen vika, jos ei osaa käyttäytyä oikein agressiivisen taistelukoiran kanssa.
Koirarodussa ei vikaa, jos alkaa sairaalloisesti vahtimaan yli esimerkiksi koirankuppia.
Jos vieras tervehtii perheen lasta ja koira hyökkää kimppuun, niin ei koirarodulla ei väliä, vaan omistaja ei ole kitkenyt tuota ominaisuutta pois.
Koiralla on "vaistoja" jotka pitää ottaa huomioon, mutta koirarodulla ei kuitenkaan väliä.
Uskomattomin lopuksi: Jos (luontaisesti aggressiivinen ja siihen tehtävää nimenomaisesti jalostettu) taistelu/suojelukoira ei ole sosiaalistunut tai on osoittanut aggressiota silloin koiraa ei tule viedä koirapuistoon. Siis muuten valtakunnassa kaikki hyvin, mutta ei pidä viedä koiraa puistoon raatelemaan heikompia koiria.
Tuossa tilanteessa vastuullinen koiranomistaja vie tuollaisen tapauksen heti piikille. Mutta tuossa kirjoittaja tiivisti sen oleellisen;Suurin osa koirien käytöshäiriöistä johtuu ihan niistä koiranomistajista itsestään. Sen takia vaaralliset koulutusta vaativat rodut tulee kieltää, ettei luonnevikaiset tai liian laiskat/heikot emännät ja isännät pääse tekemään potentiaalisesti vaarallisesta koirasta oikeasti vaarallista.
Olen kyllä sitä mieltä että kaikki taistelukoirat, etenkin pit bullit tulisi kieltää Suomessa. Ei kukaan täysijärkinen ja vastuullinen koiranomistaja edes halua näitä rotuja vaan niitä hankkivat vain WT-idiootit jotka haluavat ison ja pelottavannäköisen statuskoiran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N41 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä roduissa on eroja ja vielä enemmän ihmisissä jotka ottaa koiria. Miksi kukaan haluaa taistelukoiraksi jalostetun koiran kotikoiraksi?
Muista en tiedä, itsellä enemmän suojelu- kuin taistelukoira, mutta halusin ison ja "pelottavan näköisen" koiran. Asutaan isossa omakotitalossa maalla (kaupunki kuitenkin kävelymatkan päässä) aika syrjäisellä tiellä, ja aviomies on työnsä puolesta paljon pois kotoa. Eli ihan minun turvaksi hankittiin.
Huokaus. Kuka suojelisi lapsia ja vanhuksia tällaisilta koiranomistajilta...
En ole edellisen viestin kirjoittaja mutta myös meillä yhtenä kriteerinä rodun valinnalle oli se että koirasta on oltava vahdiksi. Eli halusimme isokokoisen koiran jolla on sopivasti vahtiviettiä, koulutettavuutta mukavasti, myös uskollisuus ja lapsirakkaus oli kriteereinä. Meillä on rottweiler (kirjoitin edellisellä sivulla viestin myös, vastauksena "eläinlääkärille".
Ilmeisesti minäkin olen mielestäsi kelvoton koiranomistaja kun tuo koko ja näkö oli yhtenä valintakriteerinä?
Ei se koiran iso koko siitä parempaa vahtia tee, sinä olet pikemminkin halunnut ison koiran siksi, että sinä haluat suojelukoiran, pelkäät kaikkea mikä liikkuu. Meillä on Kleini ja Mitteli, 6 ja 8 kiloisia, ovat muuten vahtikoiria ja pieniä. Mikään eikä kukaan tule meille meidän tietämättämme sisälle, äärimmäisen valppaita vahteja. Ihmiset sotkevat helposti vahti ja suojelukoiran. Jopa määrättyjä papukaijoja on aikoinaan pidetty vahteina. Vahdin tehtävä on ilmoittaa isännälleen "vieraasta tunkeutujasta". Lisäksi, kyllä näillä suojelullistakin käyttöä on, jos joku on tulossa varkaisille, niin kyllä tyhmä varas saa olla, jos ei häivy hyvänsään aikana näiden koirien räkytyksen saattelemana.
Ei, vaan vahtikoiria on kahta tyyppiä: hälyttäviä ja pysäyttäviä. Sinun koirasi ovat noita ensimmäisiä ja rottweiler puolestaan jälkimmäisiä. Monesti nämä ovat toimineet aikoinaan yhteistyössä niin, että hälyttävä kutsuu äänellään pysäyttävän paikalle.
Mä tarvin nimenomaan pysäyttävän koiran. En pelkää kaikkea mikä liikkuu mutta sen jälkeen kun on kerran käynyt varkaita, tulee vähän varovaisemmaksi. On siinä vähän eroa katsooko ikkunasta 5 kg vai 50 kg koira... Rotikka on kaksitehoinen, olemus voi hyvin pysäyttää jo aikeet ja jos ei niin varkaan pysäyttänee viimeistään.
(Plus että mä tykkään halailla koiraa, iso koira on kivempi siihen. Usein makaillaan sohvalla yhdessä niin että mulla on rotikainen tyynynä. <3 )
Amerikassa pitbull tappaa pari ihmistä kuukaudessa eli sellainen ihmisystävä kyseessä.