Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miniä on taas raskaana :/

Vierailija
26.12.2016 |

Neljäs lapsi pienillä ikäeroilla, nuorimmainen ei ole vielä vuottakaan. Omapa on asiansa, en minä sillä, mutta kun jo nytkin on rivien välissä syyllistämistä kun ei isovanhemmilta saa tarpeeksi apua, niin kuinka mahtaa jatkossa olla...

Kommentit (141)

Vierailija
81/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isovanhemmille ei oo mitään vastuuta hoitaa lasten lapsia. Eri asia jos ehtii jos on työssä.harrastaa.matkustaa.tapaa ystäviä jne. Eläkeläisrllä on myös elämää. Harrastaa.matkustaa .tapaa niitä ystäviä jotka ei oo vielä kuolleet jne. Mikäli on aikaa.terveyttä.halua jne niin omien voimien mukaan.

Vierailija
82/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Annapa pojallesi pari kortsupakettia. Jospa ymmärtäisi vihjeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

No toivottavasti ei ole ainakaan kaikilla sama isä. Luulisi jo ymmärtävän, että ei kannata samalla reseptillä yrittää saada mitään parempaa tulosta aikaiseksi.

Vierailija
84/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Trine kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

.... Tuli se marina sitten suoraan päin naamaa tai kautta rantain tai selän takana, ei tunnu kivalta.

ap

Eli tajuat itsekin ettei tuo marina selän takana tunnu kivalta?

Ilmeisesti muu teksti osui, kun vain tähän tartuttiin.

ap

Eiköhän tässä nyt tarkoitettu sitä, että tajuat ap itsekin, ettei miniästäsi tunnu kivalta, kun mariset täällä selän takana tuollaisesta asiasta ?

Meillä on 3- ja 6-vuotiaat lapset, ja he ovat muutaman kerran vuodessa vanhemmillani tai vaimoni sisaren luona yökylässä. Lisäksi ovat hoidossa tarvittaessa lyhyempiä aikoja aina silloin tälllöin. Tässä ei varmasti ole mitään epänormaalia, vaan isovanhempien kuuluu varmasti osallistua aina välillä jälkeläistensä hoitamiseen, vaikka siinä olisi sitten se yksi sukupolvi välissä. 

Olen vaimolleni sanonut useasti, että meidän pitää ymmärtää itse omalla kohdallamme asennoitua niin, että meillä on tässä elämässä omaa elämää tiedossa noin 5-7 vuoden ajan, eli silloin kun muksut ovat tulleet täysi-ikäisiksi ja ennen kuin hankkivat omia lapsia, eli sinä aikana kun ne ovat noin 20-25 vuoden iässä.

 Tämän jälkeen meillä alkaa sama rumba mistä tässä ketjussa on puhuttu, eli ottaa lapsenlapsia silloin tällöin tarvittaessa hoitoon, kun heidän vanhempiensa menot sitä vaativat.

En voi edelleenkään käsittää, kenelle tässä isovanhempien toimesta tehtävässä hoitamisessa on jotain ihmeellistä ja mukamas epänormaalia.

Isovanhempien "kuuluu" osallistua?     Missä laissa niin sanotaan?  Ja entäs jos sinulla on vielä omat vanhemmat ja puolison vanhemmat elossa?  Missä välissä ajattelit tehdä vielä työtä... Kyse on jaksamisesta ja siitä että lapset kuormittavat isovanhempiaan KOHTUUTTOMASTI käyttämällä ilmaista hoitoapua häikäilemättömästi.  Tiedän tapauksen, että isoäiti joutui käyttämään omia lomapäiviään hoitaakseen lapsenlapsiaan ja sinne ne lomat häneltä sitten paloikin...

Juuri niin, luit ihan oikein, _kuuluu_ osallistua. Ei siihen todellakaan tarvita mitään lakia.

 Jälkeläisiä ne ovat lapsenlapsetkin, ei se vastuu lopu siihen, kun saa omat lapset potkaistua pois kotoa. Sitten olisi tarvinnut jättää omat lapset tekemättä, jos pitää paeta omaa osuuttaan siitä vastuusta, että on jälkeläisiä maailmaan tehnyt.

Kuinka paljon mielestäsi kuuluu osallistua, että se riittää? Pitääkö olla aina hoito-/yökyläilyvalmiudessa, vai saako esimerkiksi viikon lomalle varata reissun vain itselle ja puolisolle? Saako viettää viikonlopun kotona leväten, vai pitääkö silloikin hoitaa lapsenlapsia, kun kerran edellisenä viikonloppuna hoiti toisen perheen lapsia? Pitääkö antaa vuosittain ylimääräistä rahaa esim. lasten haalareihin, vai saako ostaa itselleen merkkilaukun? Missä siis mielestäsi menee raja?

En ole edellinen, mutta mielestäni rajan vetämiseen ei tarvita rakettitiedettä. Kolme asiaa riittää:

- jokainen tietää itse, paljonko jaksaa ja viitsii

- jokainen kommunikoi selkeästi avun pyytäjille, milloin voi ja jaksaa olla apuna, että väärinkäsityksiltä vältytään mahdollisimman paljon 

- omien lasten kesken kannattaa toimia tasapuolisesti, niin ei synny pahaa verta jälkikasvun kesken

Vierailija
85/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanopa pojallesi, ettei enää tuputa rumia lapsia tähän maailmaan yhtään enempää. Vai käykö miniäsi vieraissa?

Vierailija
86/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen jo hyvinkin nuoret lapset joutuivat ottamaan ihan eri tavalla vastuuta elämässä ja arjessa kuin nykyisin. Ei silloin kysytty, onko henkisesti tarpeeksi kypsä, tai että pitää olla sitä pleikka-aikaa ja harrastuksiin kuskaamista. Niin vain oltiin ja elettiin. Yllättäen asiat sujuivat.

Nykyisin osa vanhemmista pelkää jonkun 18-vuotiaan traumatisoituvan, jos joutuu oikeisiin töihin ja kohtaamaan todellisen elon haasteet. Sen vastuun joutuu tänä päivänä valitettavasti kantamaan lähinnä päihdeperheiden jälkikasvu jo kovin varhain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on kuule aivan sama onko niitä lapsia poikasi perheessä 2 vai 12, asia ei kuulu sinulle pätkän vertaa.

Sinä et päätä aikuisen lapsesi elämästä, siitä montako lasta hankkii, minkälaista työtä tekee tai missä asuu.

Jos olet kykenemätön vetämään omia rajojasi, se on sinun OMA SYYSI, ei poikasi.

Opettele irrottautumaan marttyyriydesta ja pitämään omat puolesi.

Se on myös poikasi etu, että mummo tuntee itsensä,omat rajansa ja huolehtii itsestään.

Jos et jaksa lapsenlapsia hoitaa, SANO SE.

Ei ole poikasi tehtävä toimia ajatustenlukijana ja päätellä mistä suunnasta tuuliviirimummolla tänään tuulee.

Vierailija
88/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

poikas onkin kovemman sortin panomies

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole lastenhoitoapua anopilta kaivannut silti käski tehdä vain yhden lapsen.

Mulla samanlainen anoppi ja enemmän tai vähemmän ollaan riidoissa sen takia.

En suosittele sanomaan lapsiluvusta mitään, mutta jos lastenhoito rassaa, niin siitä voi kieltäytyä.

Vierailija
90/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoitaminen ei takaa käyntejä vanhainkodissa. Se käynti lähtee ihmisen omasta luonteesta. Pidän härskinä että nuoret ämmät kiristää vanhempiaan.

Mun äiti ei hoitanut mun lapsia ja nyt äidillä alzheimer ja kuule kyllä minä pinkaisen taas äidin luokse ensi viikonloppuna ja eri kaupungissa asutaan.

Ei pidä tehdä toisille lapsia. Onneksi mun lapset on poikia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teinit kaipaavat aina taskurahaa. Sitten maksaa siitä vahtipalvelusta. Näin meidänkin nuoruudessa. Ensin oli itse vahdittavana ja kun kasvoi, vahti nuorempia. Rahasta.

4 pientä lasta joista nuorin alle vuoden. Joo, jätäppä tosiaan teinille hoidettavaksi.

Hyvin hoitui itseltä tuo yhdistelmä jo yläasteikäisenä! Eivät kaikki teinit ole lapsiperheen arjesta vieraantuneita uusavuttomia.

Niinpä. Lestadiolaisperheissä kun ne lapset jo nelivuotiaasta hoitavat pienempänsä. Kun äiti ei jaksa.

Täyttä valetta!

Vierailija
92/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hoitaminen ei takaa käyntejä vanhainkodissa. Se käynti lähtee ihmisen omasta luonteesta. Pidän härskinä että nuoret ämmät kiristää vanhempiaan.

Mun äiti ei hoitanut mun lapsia ja nyt äidillä alzheimer ja kuule kyllä minä pinkaisen taas äidin luokse ensi viikonloppuna ja eri kaupungissa asutaan.

Ei pidä tehdä toisille lapsia. Onneksi mun lapset on poikia.

Veit sanat suustani!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmetyttää noin ylipäätään vanhemmat, jotka sekaantuvat aikuisten lastensa elämään ja päätöksiin arvosteluillaan, vaikka omillaan toimeen tulevat ja vastuunsa kantavat. Arvot voivat olla erilaiset, eikä niitä muuteta kummankaan toimesta. Kasvatustyö tapahtui jo. Perustelu on usein, koska itsellä on enemmän elämänkokemusta. Maailma kuitenkin muuttuu, eivätkä kaikki pysy perässä.

Vierailija
94/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teinit kaipaavat aina taskurahaa. Sitten maksaa siitä vahtipalvelusta. Näin meidänkin nuoruudessa. Ensin oli itse vahdittavana ja kun kasvoi, vahti nuorempia. Rahasta.

4 pientä lasta joista nuorin alle vuoden. Joo, jätäppä tosiaan teinille hoidettavaksi.

Hyvin hoitui itseltä tuo yhdistelmä jo yläasteikäisenä! Eivät kaikki teinit ole lapsiperheen arjesta vieraantuneita uusavuttomia.

En kyllä minäkään ymmärrä nykyteinien avuttomuutta. Itse poljin pyörällä koko kesän 12 v lasten hoitajana(pakko, että sai koulurahaa, kun ei ollut ilmista peruskoulua). Lapset 4v ja 1,5 v Down-lapsi. Ei ollut kännykkää eikä edes lankapuhelinta.

Nyt omat lapsenlapset: 7v vahtii mielellään 5 ja 6v pikkusisaruksia kauppareissun ajan. Osaa tehdä myös lähes minkä kotihomman tahansa ja HALUAA TEHDÄ.

Kännykkää osaa käyttää.

Tämä! Itse sijaistin TET-harjoittelun aikana opettajan sairastuttua itsekseni reilun viikon kokonaista ala-asteen koululuokkaa ja hyvin pysyi hanskassa niin oppilaat kuin opetus. Tosin tulen opettajasuvusta, joten touhu ei ollut vierasta alun alkaenkaan, kun tuli kasvettua sen keskellä. Kukaan ei valittanut järjestelystä, ei edes vanhemmat, kun olin heille jo tuttu kerhotoiminnan kautta.

Paljonko sinulle maksettiin palkkaa viikon open sijaisena toimimisesta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teinit kaipaavat aina taskurahaa. Sitten maksaa siitä vahtipalvelusta. Näin meidänkin nuoruudessa. Ensin oli itse vahdittavana ja kun kasvoi, vahti nuorempia. Rahasta.

4 pientä lasta joista nuorin alle vuoden. Joo, jätäppä tosiaan teinille hoidettavaksi.

Hyvin hoitui itseltä tuo yhdistelmä jo yläasteikäisenä! Eivät kaikki teinit ole lapsiperheen arjesta vieraantuneita uusavuttomia.

En kyllä minäkään ymmärrä nykyteinien avuttomuutta. Itse poljin pyörällä koko kesän 12 v lasten hoitajana(pakko, että sai koulurahaa, kun ei ollut ilmista peruskoulua). Lapset 4v ja 1,5 v Down-lapsi. Ei ollut kännykkää eikä edes lankapuhelinta.

Nyt omat lapsenlapset: 7v vahtii mielellään 5 ja 6v pikkusisaruksia kauppareissun ajan. Osaa tehdä myös lähes minkä kotihomman tahansa ja HALUAA TEHDÄ.

Kännykkää osaa käyttää.

Tämä! Itse sijaistin TET-harjoittelun aikana opettajan sairastuttua itsekseni reilun viikon kokonaista ala-asteen koululuokkaa ja hyvin pysyi hanskassa niin oppilaat kuin opetus. Tosin tulen opettajasuvusta, joten touhu ei ollut vierasta alun alkaenkaan, kun tuli kasvettua sen keskellä. Kukaan ei valittanut järjestelystä, ei edes vanhemmat, kun olin heille jo tuttu kerhotoiminnan kautta.

Paljonko sinulle maksettiin palkkaa viikon open sijaisena toimimisesta?

Ei teinille tietenkään mitään. Otona tunnit hoitanut opettaja sai sen palkan "vahtimisesta". Kysyi joskus välitunnilla opettajienhuoneessa, meneekö edelleen hyvin. Sairastunut opettaja maksoi omasta pussistaan pienen korvauksen. Minä nautin työkokemuksesta ja siitä, että sain tarkat ohjeet tuntisuunnitelmiin. Sittemmin päteväksi kouluttautunut ope kuittaa. Edelleen samoilla poluilla.

Vierailija
96/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Neljäs lapsi pienillä ikäeroilla, nuorimmainen ei ole vielä vuottakaan. Omapa on asiansa, en minä sillä, mutta kun jo nytkin on rivien välissä syyllistämistä kun ei isovanhemmilta saa tarpeeksi apua, niin kuinka mahtaa jatkossa olla...

Hirveetä!

Vierailija
97/141 |
27.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enhän minä olisi saanut olla edes virallisesti sijainen. Siihen vaaditaan täysikäisyys ja yo-tutkinto. Juridiset vastuukysymykset.

Vierailija
98/141 |
28.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monet odottavat lapsenlapsia kuin kuuta taivaalta, eikä niitä koskaan tule. Siinä mielessä olet onnekas, kun saat lapsenlapsia. Jos asia kuitenkin tuntuu ahdistavalta, kannattaa varmaan ottaa asia hienovaraisesti puheeksi miniän kanssa? Jos sinulta odotetaan apua, kannattaa tehdä selvät pelisäännöt, ettet ole aina käytettävissä. Sinulla on oma elämäsi ,heillä omansa.

Vierailija
99/141 |
28.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No totta kai poika on osallisena jokaiseen lapseen, kuinka tyhmänä te minua pidätte? Miniä on nainen, nainen on raskaana, vaikka kuinka yhdessä olisi suunniteltu ja tehty. Ja poika saa kyllä itse lisääntyä vaimonsa kanssa miten haluaa, kuten sanottu niin omapa on asiansa.

Kuinka paljoon isovanhempien pitäisi venyä, että se riittää? Me ollaan miehen kanssa vielä molemmat työelämässä ja kotona on yksi alaikäinen, siinä on mielestäni ne meidän tärkeimmät vastuut. Aikuisille lapsille ja omille vanhemmille annetaan apua oman jaksamisemme mukaan, omilla ehdoillamme. Vähin mitä odotan vastineeksi avusta on vilpitön kiitos, ei marina siitä ettei autettu tarpeeksi tai että autettiin jotain muuta enemmän. Tuli se marina sitten suoraan päin naamaa tai kautta rantain tai selän takana, ei tunnu kivalta.

ap

On todella ihanaa, että itsellä ei ole ollut tuollaista selän takana marisevaa anoppia. Pitäisikö katsoa peiliin, voit vielä jonain päivänä tarvita itsekin sitä apua muilta.

Vierailija
100/141 |
28.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en kolmekymppisenä työssäkäyvänä kahden lapsen äitinä ymmärrä, miksi isovanhempien _kuuluisi_ hoitaa lapsenlapsia. Itse olin lapsena usein mummolassa hoidossa, ja se varmasti osaltaan vaikutti siihen, että isovanhemmat olivat minulle erityisen rakkaat. Silti jokainen äiti ja isä hankkii lapsensa itse. Jos isovanhemmat haluavat auttaa, hieno juttu, jos eivät, se on täysin hyväksyttävää.

Meillä on miehen kanssa molemmilla sen verran rankka työ ja pitkät työpäivät, ettei mielessä ole juurikaan käynyt, että esim. viikonloppuna vietäisiin lapsia isovanhemmille hoitoon. Lähtökohtaisesti haluamme viettää kaiken vapaa-aikamme lastemme kanssa. Isovanhemmat auttavat aina silloin tällöin hakemalla lapsia päiväkodista, kun esim. toinen vanhemmista on työmatkoilla. Välillä kun soitetaan ja pyydetään apua, he kieltäytyvät heti, ja tämä on mielestäni erittäin ok, enkä siitä ole ikinä valittanut, enkä tule valittamaankaan. Välillä soittelevat itse, ja tarjoutuvat auttamaan ja olemaan lasten kanssa. Aina tällöin pyrimme järjestämään heille mahdollisuuden siihen.

Meille ei lisää lapsia ainakaan tietoisesti hankkimalla tule. Nämä ruuhkavuode kahden taaperon kanssa yhdistettynä vaativaan työhön, on ihan tarpeeksi. Yhtäkään päivää tai hetkeä en lasteni kanssa vaihtaisi pois (no ok, jonkun uhmakiukuttelun ehkä), ja olemme mieheni kanssa päättäneet, että me jaksamme niin henkisesti kuin taloudellisestikin hyvin  juuri tämän lapsiluvun eli toisin sanottuna pystymme ja saamme elää kahden lapsen kanssa juuri sellaista elämää, jota haluamme.

Välillä kummastelen ystäväperheitä, joissa vanhemmat valittavat oman ajan puutetta ja ovat jatkuvalla syötöllä kärräämässä lapsiaan hoitoon milloin isovanhemmille, milloin muille läheisille, jotta pääsisivät kahdenkeskisille matkoille tai illallisille tai saisivat omaa aikaa. Kukin tyylillään. Me käymme lomilla lastemme kanssa ja kahdenkeskiset illalliset hoidetaan kotona lasten jo nukkuessa. Itse olemme lapsemme halunneet, itse heidät myös hoidamme ja kasvatamme. Tämä on myös ollut meidän yhteinen valintamme avioparina.

Itse aion kyllä käydä katsomassa ja pitää huolta vanhemmistani, kun he joskus ovat huonoon kuntoon menneet - ovathan he MINUN vanhempiani ja minulle hyvin rakkaat ihan jo siksi, että olen saanut viettää hienon lapsuuden heidän kanssaan ja he ovat satsanneet minuun ja pitäneet minusta huolta. En minä siinä kohtaa lastenhoitotunteja laske.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi neljä