Lue keskustelun säännöt.
Miniä on taas raskaana :/
26.12.2016 |
Neljäs lapsi pienillä ikäeroilla, nuorimmainen ei ole vielä vuottakaan. Omapa on asiansa, en minä sillä, mutta kun jo nytkin on rivien välissä syyllistämistä kun ei isovanhemmilta saa tarpeeksi apua, niin kuinka mahtaa jatkossa olla...
Kommentit (141)
Jos niitä lapsenlapsia olisi yksi, niin ei olisi mitään ongelmaa hoitaa häntä joskus, mutta kun niitä on jo viisi ja samanikäisiä, niin olen suoraan ilmoittanut, että minä en jaksa.
Kun on vuorotyö ja oman äidin luona käyn kaksi kertaa päivässä joka toinen viikko, niin vapaapäivät menevät kyllä levätessä. Lapsenlapsia tapaan, kun käyn heidän luonaan kylässä, kerron tarinoita ja laulelen. Onneksi omat lapseni ymmärtävät tilanteeni, eivätkä ole koskaan kyseenalaistaneet tai arvostelleet päätöstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole avuksi? Ja sinunko pitäisi päättää heidän lapsilukunsa?
Ei ole ap:n ongelma jos aikuinen lapsi lisääntyy kuin kani vaikka ei pysty huolehtimaan edellisistä lapsista. Jokainen tehköön niin monta lasta kuin ITSE pystyy huolehtimaan.
Eiköhän se miniän perhe itse nämä huolehdi? Vai missä mainittiin että sijoitettuna muualle?
4 pienen lapsen kanssa on ihan mukava jos joskus pääsee vaikka itse hammaslääkäriin niin ettei tarvitse ottaa 4:ää mukaan eikä se käytännössä onnistuisi yhdenkään 1.v.n kanssa. Tarkoittaako se ettei pysty itse huolehtimaan?
Miksei pesueen siittänyt isä pysty vahtimaan niitä kolmea muuta sillä aikaa? Myös lastenhoitajan voi palkata. Ja isommat lapset voivat jo mennä päiväkotiinkin.
Nyt tulee varmaan alapeukkuja ihan julmetusti, mutta minusta kenenkään ei pitäisi tänä päivänä tehdä neljää lasta, kun maapallo kärsii juurikin siitä kyseisestä seikasta, että ihmiset lisääntyvät kuin kaniinit. Järkevää perhesuunnittelua olisi resursseista riippuen se yhdestä kahteen, korkeintaan kolmeen muksua ja kolmaskin vähän, että jos ehkäisy vahingossa pettää.
Itse olisin onnellinen siitä yhdestäkin lapsesta, jonka kasvatukseen voisi sitten kunnolla paneutua ja jonka esim. isovanhemmatkin varmaan ottavat mieluummin hoitoon kuin kokonaisen kakarapesueen. Muuta hoivavietin tyydyttämistä voin sitten toteuttaa vaikka lemmikkieläinten muodossa - juu, taakka ympäristölle nekin, mutta elävät huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin ihminen. Ja kodinvaihtajia yleensä nekin, eli ei ole minun takiani tarvinnut teettää tähän maailmaan, vaan huolehdin niistä, joista nämä pentuja ostelevat eivät sitten kyenneetkään huolehtimaan. Adoptiolapsikin olisi mahdollinen, jos ei olisi niin saakelin kallis ja vaivalloinen prosessi, että helpompi tehdä itse. Ja toki hieman itsekkäästi haluan omia geenejänikin siirtää eteenpäin sen yhden lapsen muodossa.
En tajua, mikä tarve enää tänä päivänä on tehdä lapsia noin iso lauma. Ennen vanhaanhan heitä haluttiin vanhuuden turvaksi, tietämys ehkäisystä oli hyvin hyvin vajavaista tähän päivään verrattuna ja myös lapsikuolleisuus oli suurempi.
Omastakin suvusta löytyy tällainen holtittomasti lisääntyvä tapaus, jolla kuulemma viidestä seitsemään muksua (en edes muista tarkkaan, miten iso pesue). Paketti kortsuja voisi olla heille hyvä joululahja.
Et sitten valistanut poika asu kun lapsi luku täynnä niin menee vasektomiavasektomiasn. Ai jai jai sua. Mukavia mummopäiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... Tuli se marina sitten suoraan päin naamaa tai kautta rantain tai selän takana, ei tunnu kivalta.
ap
Eli tajuat itsekin ettei tuo marina selän takana tunnu kivalta?
Ilmeisesti muu teksti osui, kun vain tähän tartuttiin.
ap
Eiköhän tässä nyt tarkoitettu sitä, että tajuat ap itsekin, ettei miniästäsi tunnu kivalta, kun mariset täällä selän takana tuollaisesta asiasta ?
Meillä on 3- ja 6-vuotiaat lapset, ja he ovat muutaman kerran vuodessa vanhemmillani tai vaimoni sisaren luona yökylässä. Lisäksi ovat hoidossa tarvittaessa lyhyempiä aikoja aina silloin tälllöin. Tässä ei varmasti ole mitään epänormaalia, vaan isovanhempien kuuluu varmasti osallistua aina välillä jälkeläistensä hoitamiseen, vaikka siinä olisi sitten se yksi sukupolvi välissä.
Olen vaimolleni sanonut useasti, että meidän pitää ymmärtää itse omalla kohdallamme asennoitua niin, että meillä on tässä elämässä omaa elämää tiedossa noin 5-7 vuoden ajan, eli silloin kun muksut ovat tulleet täysi-ikäisiksi ja ennen kuin hankkivat omia lapsia, eli sinä aikana kun ne ovat noin 20-25 vuoden iässä.
Tämän jälkeen meillä alkaa sama rumba mistä tässä ketjussa on puhuttu, eli ottaa lapsenlapsia silloin tällöin tarvittaessa hoitoon, kun heidän vanhempiensa menot sitä vaativat.
En voi edelleenkään käsittää, kenelle tässä isovanhempien toimesta tehtävässä hoitamisessa on jotain ihmeellistä ja mukamas epänormaalia.
Isovanhempien "kuuluu" osallistua? Missä laissa niin sanotaan? Ja entäs jos sinulla on vielä omat vanhemmat ja puolison vanhemmat elossa? Missä välissä ajattelit tehdä vielä työtä... Kyse on jaksamisesta ja siitä että lapset kuormittavat isovanhempiaan KOHTUUTTOMASTI käyttämällä ilmaista hoitoapua häikäilemättömästi. Tiedän tapauksen, että isoäiti joutui käyttämään omia lomapäiviään hoitaakseen lapsenlapsiaan ja sinne ne lomat häneltä sitten paloikin...
Trine kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... Tuli se marina sitten suoraan päin naamaa tai kautta rantain tai selän takana, ei tunnu kivalta.
ap
Eli tajuat itsekin ettei tuo marina selän takana tunnu kivalta?
Ilmeisesti muu teksti osui, kun vain tähän tartuttiin.
ap
Eiköhän tässä nyt tarkoitettu sitä, että tajuat ap itsekin, ettei miniästäsi tunnu kivalta, kun mariset täällä selän takana tuollaisesta asiasta ?
Meillä on 3- ja 6-vuotiaat lapset, ja he ovat muutaman kerran vuodessa vanhemmillani tai vaimoni sisaren luona yökylässä. Lisäksi ovat hoidossa tarvittaessa lyhyempiä aikoja aina silloin tälllöin. Tässä ei varmasti ole mitään epänormaalia, vaan isovanhempien kuuluu varmasti osallistua aina välillä jälkeläistensä hoitamiseen, vaikka siinä olisi sitten se yksi sukupolvi välissä.
Olen vaimolleni sanonut useasti, että meidän pitää ymmärtää itse omalla kohdallamme asennoitua niin, että meillä on tässä elämässä omaa elämää tiedossa noin 5-7 vuoden ajan, eli silloin kun muksut ovat tulleet täysi-ikäisiksi ja ennen kuin hankkivat omia lapsia, eli sinä aikana kun ne ovat noin 20-25 vuoden iässä.
Tämän jälkeen meillä alkaa sama rumba mistä tässä ketjussa on puhuttu, eli ottaa lapsenlapsia silloin tällöin tarvittaessa hoitoon, kun heidän vanhempiensa menot sitä vaativat.
En voi edelleenkään käsittää, kenelle tässä isovanhempien toimesta tehtävässä hoitamisessa on jotain ihmeellistä ja mukamas epänormaalia.
Isovanhempien "kuuluu" osallistua? Missä laissa niin sanotaan? Ja entäs jos sinulla on vielä omat vanhemmat ja puolison vanhemmat elossa? Missä välissä ajattelit tehdä vielä työtä... Kyse on jaksamisesta ja siitä että lapset kuormittavat isovanhempiaan KOHTUUTTOMASTI käyttämällä ilmaista hoitoapua häikäilemättömästi. Tiedän tapauksen, että isoäiti joutui käyttämään omia lomapäiviään hoitaakseen lapsenlapsiaan ja sinne ne lomat häneltä sitten paloikin...
Juuri niin, luit ihan oikein, _kuuluu_ osallistua. Ei siihen todellakaan tarvita mitään lakia.
Jälkeläisiä ne ovat lapsenlapsetkin, ei se vastuu lopu siihen, kun saa omat lapset potkaistua pois kotoa. Sitten olisi tarvinnut jättää omat lapset tekemättä, jos pitää paeta omaa osuuttaan siitä vastuusta, että on jälkeläisiä maailmaan tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Trine kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... Tuli se marina sitten suoraan päin naamaa tai kautta rantain tai selän takana, ei tunnu kivalta.
ap
Eli tajuat itsekin ettei tuo marina selän takana tunnu kivalta?
Ilmeisesti muu teksti osui, kun vain tähän tartuttiin.
ap
Eiköhän tässä nyt tarkoitettu sitä, että tajuat ap itsekin, ettei miniästäsi tunnu kivalta, kun mariset täällä selän takana tuollaisesta asiasta ?
Meillä on 3- ja 6-vuotiaat lapset, ja he ovat muutaman kerran vuodessa vanhemmillani tai vaimoni sisaren luona yökylässä. Lisäksi ovat hoidossa tarvittaessa lyhyempiä aikoja aina silloin tälllöin. Tässä ei varmasti ole mitään epänormaalia, vaan isovanhempien kuuluu varmasti osallistua aina välillä jälkeläistensä hoitamiseen, vaikka siinä olisi sitten se yksi sukupolvi välissä.
Olen vaimolleni sanonut useasti, että meidän pitää ymmärtää itse omalla kohdallamme asennoitua niin, että meillä on tässä elämässä omaa elämää tiedossa noin 5-7 vuoden ajan, eli silloin kun muksut ovat tulleet täysi-ikäisiksi ja ennen kuin hankkivat omia lapsia, eli sinä aikana kun ne ovat noin 20-25 vuoden iässä.
Tämän jälkeen meillä alkaa sama rumba mistä tässä ketjussa on puhuttu, eli ottaa lapsenlapsia silloin tällöin tarvittaessa hoitoon, kun heidän vanhempiensa menot sitä vaativat.
En voi edelleenkään käsittää, kenelle tässä isovanhempien toimesta tehtävässä hoitamisessa on jotain ihmeellistä ja mukamas epänormaalia.
Isovanhempien "kuuluu" osallistua? Missä laissa niin sanotaan? Ja entäs jos sinulla on vielä omat vanhemmat ja puolison vanhemmat elossa? Missä välissä ajattelit tehdä vielä työtä... Kyse on jaksamisesta ja siitä että lapset kuormittavat isovanhempiaan KOHTUUTTOMASTI käyttämällä ilmaista hoitoapua häikäilemättömästi. Tiedän tapauksen, että isoäiti joutui käyttämään omia lomapäiviään hoitaakseen lapsenlapsiaan ja sinne ne lomat häneltä sitten paloikin...
Juuri niin, luit ihan oikein, _kuuluu_ osallistua. Ei siihen todellakaan tarvita mitään lakia.
Jälkeläisiä ne ovat lapsenlapsetkin, ei se vastuu lopu siihen, kun saa omat lapset potkaistua pois kotoa. Sitten olisi tarvinnut jättää omat lapset tekemättä, jos pitää paeta omaa osuuttaan siitä vastuusta, että on jälkeläisiä maailmaan tehnyt.
Minusta vastuu ulottuu siihen, että kasvattaa lapsensa kunnon kansalaisiksi, jotka osaavat tehdä vastuullisia päätöksiä esim. perhekoon suhteen. Sen jälkeen oma (yhteiskunnallinen) vastuu jatkuu siinä, että hoitaa kunnialla työuransa loppuun, tekee osansa tässä yhteiskunnassa. Se muodostuu hankalammaksi mitä vanhempi ja väsyneempi on. Sen jälkeen voi levätä ja silti voi olla mitä parhain isovanhempi lastenlasten kyläillessä perheineen ja osoittaa rakkautta ja olla turvallinen aikuinen, joka välittää ja on kiinnostunut lapsen asioista. Vastuu hoidosta ja kasvatuksesta sen sijaan on vanhemmilla ja niillä ammattilaisilla, joille vanhemmat harkintansa mukaan hoitovastuuta siirtävät ostamalla hoitopalvelua.
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Trine kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... Tuli se marina sitten suoraan päin naamaa tai kautta rantain tai selän takana, ei tunnu kivalta.
ap
Eli tajuat itsekin ettei tuo marina selän takana tunnu kivalta?
Ilmeisesti muu teksti osui, kun vain tähän tartuttiin.
ap
Eiköhän tässä nyt tarkoitettu sitä, että tajuat ap itsekin, ettei miniästäsi tunnu kivalta, kun mariset täällä selän takana tuollaisesta asiasta ?
Meillä on 3- ja 6-vuotiaat lapset, ja he ovat muutaman kerran vuodessa vanhemmillani tai vaimoni sisaren luona yökylässä. Lisäksi ovat hoidossa tarvittaessa lyhyempiä aikoja aina silloin tälllöin. Tässä ei varmasti ole mitään epänormaalia, vaan isovanhempien kuuluu varmasti osallistua aina välillä jälkeläistensä hoitamiseen, vaikka siinä olisi sitten se yksi sukupolvi välissä.
Olen vaimolleni sanonut useasti, että meidän pitää ymmärtää itse omalla kohdallamme asennoitua niin, että meillä on tässä elämässä omaa elämää tiedossa noin 5-7 vuoden ajan, eli silloin kun muksut ovat tulleet täysi-ikäisiksi ja ennen kuin hankkivat omia lapsia, eli sinä aikana kun ne ovat noin 20-25 vuoden iässä.
Tämän jälkeen meillä alkaa sama rumba mistä tässä ketjussa on puhuttu, eli ottaa lapsenlapsia silloin tällöin tarvittaessa hoitoon, kun heidän vanhempiensa menot sitä vaativat.
En voi edelleenkään käsittää, kenelle tässä isovanhempien toimesta tehtävässä hoitamisessa on jotain ihmeellistä ja mukamas epänormaalia.
Isovanhempien "kuuluu" osallistua? Missä laissa niin sanotaan? Ja entäs jos sinulla on vielä omat vanhemmat ja puolison vanhemmat elossa? Missä välissä ajattelit tehdä vielä työtä... Kyse on jaksamisesta ja siitä että lapset kuormittavat isovanhempiaan KOHTUUTTOMASTI käyttämällä ilmaista hoitoapua häikäilemättömästi. Tiedän tapauksen, että isoäiti joutui käyttämään omia lomapäiviään hoitaakseen lapsenlapsiaan ja sinne ne lomat häneltä sitten paloikin...
Juuri niin, luit ihan oikein, _kuuluu_ osallistua. Ei siihen todellakaan tarvita mitään lakia.
Jälkeläisiä ne ovat lapsenlapsetkin, ei se vastuu lopu siihen, kun saa omat lapset potkaistua pois kotoa. Sitten olisi tarvinnut jättää omat lapset tekemättä, jos pitää paeta omaa osuuttaan siitä vastuusta, että on jälkeläisiä maailmaan tehnyt.
Kuinka paljon mielestäsi kuuluu osallistua, että se riittää? Pitääkö olla aina hoito-/yökyläilyvalmiudessa, vai saako esimerkiksi viikon lomalle varata reissun vain itselle ja puolisolle? Saako viettää viikonlopun kotona leväten, vai pitääkö silloikin hoitaa lapsenlapsia, kun kerran edellisenä viikonloppuna hoiti toisen perheen lapsia? Pitääkö antaa vuosittain ylimääräistä rahaa esim. lasten haalareihin, vai saako ostaa itselleen merkkilaukun? Missä siis mielestäsi menee raja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ne pienet ikäerot sitten tarkoittavat, ainakin kolmas ja neljäs ymmärtääkseni syntyvät peräkkäisinä vuosina. Tuskin vanhemmilla lapsillakaan on kovin paljon enempää ikäeroa, eli kyllähän noin hurja lisääntyminen eräänlaisesta holtittomuudesta kertoo, tuskin on kaikki suunniteltuja.
Kiva lukea tätä.. Muutoinkin tekee pahaa satunnaisesti kysyä mummulta ja vaarilta hoitoapua, nyt vielä vähemmän.
Itsepä olen " holtittomasti lisääntynyt", joten taidanpa lopullisesti irtautua suvusta, enkä edes yritä pitää hyviä suhteita sukuun.
Tätä arvostelua seläntakana se on varmasti meilläkin.
Harvoin pyydämme apua, mutta niitä harvoja kertoja varmasti käytetään selkäänpuukottamiseen. Sitten on anopin hyvä kälyn kanssa oikein mässyttää meidän tilanteella.
On ämmät, niin mummut kuin anopitkin karmeeta sakkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiva lukea tätä.. Muutoinkin tekee pahaa satunnaisesti kysyä mummulta ja vaarilta hoitoapua, nyt vielä vähemmän.
Itsepä olen " holtittomasti lisääntynyt", joten taidanpa lopullisesti irtautua suvusta, enkä edes yritä pitää hyviä suhteita sukuun.
Tätä arvostelua seläntakana se on varmasti meilläkin.
Harvoin pyydämme apua, mutta niitä harvoja kertoja varmasti käytetään selkäänpuukottamiseen. Sitten on anopin hyvä kälyn kanssa oikein mässyttää meidän tilanteella.On ämmät, niin mummut kuin anopitkin karmeeta sakkia.
Ihan sama juttu täällä.
Sana toki on vapaa, mutta ap:n kaltaiset itsekkäät ja omahyväiset "isovanhemmat" olisivat voineen silloin aikoinaan sitten miettiä pariin otteeseen, ennen kuin lapsia hankkivat, sillä aika todennäköisesti ne omat lapsetkin joskus lisääntyvät, ja niiden kanssakin isovanhemmilla on oma vastuullinen roolinsa.
Vierailija kirjoitti:
Kiva lukea tätä.. Muutoinkin tekee pahaa satunnaisesti kysyä mummulta ja vaarilta hoitoapua, nyt vielä vähemmän.
Itsepä olen " holtittomasti lisääntynyt", joten taidanpa lopullisesti irtautua suvusta, enkä edes yritä pitää hyviä suhteita sukuun.
Tätä arvostelua seläntakana se on varmasti meilläkin.
Harvoin pyydämme apua, mutta niitä harvoja kertoja varmasti käytetään selkäänpuukottamiseen. Sitten on anopin hyvä kälyn kanssa oikein mässyttää meidän tilanteella.On ämmät, niin mummut kuin anopitkin karmeeta sakkia.
Sanoiko ap, tai kukaan muukaan ketjun isovanhemmista, ettei voisi auttaa satunnaisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin makaa kuin petaa. Lapset on pystyttävä huolehtimaan lähtökohtaisesti itse. Isovanhempien apu on pelkkää ylimääräistä plussaa, ei oletusarvo.
Se nyt todellisuudessa ei oikein mene sillä tapaa että pidetään omat lapset elämässä mukana mutta ei haluta lapsenlapsia elämään.
Sitä kun antaa niin ehkä myös itsekin saa. Oletusarvo ei tosiaan ole myöskään se että lapset tai miniä hoitaa ne anopit vanhana ja sairaana. Sielläpä makaa 24h samassa vaipassa kyräillen kiittämättömiä miniöitä ja lapsiaan ja kiroten miksi ei käy.
Tiedän kokevani juuri tuon kohtalon, vaikka olen vuosikausia ollut puhelin taskussa tisurissa, että lähden, kun kutsu kuuluu.Toki rakastan niitä lapsia ja olen mielellään heidän kanssaan, mutta liika on liikaa.
Miten ne perheet, jotka koko ajan tarvitsevat itse apua olisivat valmiit sitten niiden vanhuksien takia uhrautumaan. Älkää unta nähkö.
T. mummi, joka parast'aikaa hoitelele niitä lapsia ja myös suvun vanhuksia ja itsekin alkaa ola hoidon tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut olettaa, että isovanhempien kuuluu uhrata elämänsä lapsenlapsilleen.
Jotkut, ei kaikki. 18 vuotta olen odottanut milloin mun vanhemmilla olisi aikaa ees päiväseltään lapsenlapsia nähdä, äiti reilu 56, isä 64, eläkkeellä molemmat. Kysyin toista kertaa nuorena katsoisiko esikoista, ei ole kuulemma lapsenhoitaja. Sen jälkeen en ole kysellyt, eikä ole tarjouduttu, ihan fine. Anoppi tarjoutuu ottamaan pienet jos aikaa kulunut hänen mielestään liikaa. Pari kertaa vuodessa alle kouluikäiset anopin huomassa. Ja siitä olen onnellinen!
Aikaa on ryyppäillä ja mökkeillä ja olla vihaisia pikkuasioista. Nuorinta, alle 3-vuotiasta eivät ole vaivautuneet tapaamaan edes, lähetän kuvia välillä lapsenlapsista kun makeilee facessa kumminkin niistä.
Joku anoppi kuvittelee voivansa kommentoida oman jälkipolvensa lapsiluvun määrää, lol! Hoitoa ei pidä edellyttää ja olettaa, mutta ei ole anopin asia puuttua siihen, miten paljon sitä ilman ehkäisyä seksistä pariskunta keskenään sovitusti harrastaa. Noin intiimiin asiaan puuttuminen on todellakin loukkaus. Ihan yhtä lailla kuin se tiedustelu, milloin jälkikasvua syntyy. Kaikki eivät voi tai halua saada lapsia, mutta katsovat, ettei anoppi tai appi kuulu sen tiedon piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinit kaipaavat aina taskurahaa. Sitten maksaa siitä vahtipalvelusta. Näin meidänkin nuoruudessa. Ensin oli itse vahdittavana ja kun kasvoi, vahti nuorempia. Rahasta.
4 pientä lasta joista nuorin alle vuoden. Joo, jätäppä tosiaan teinille hoidettavaksi.
Hyvin hoitui itseltä tuo yhdistelmä jo yläasteikäisenä! Eivät kaikki teinit ole lapsiperheen arjesta vieraantuneita uusavuttomia.
En kyllä minäkään ymmärrä nykyteinien avuttomuutta. Itse poljin pyörällä koko kesän 12 v lasten hoitajana(pakko, että sai koulurahaa, kun ei ollut ilmista peruskoulua). Lapset 4v ja 1,5 v Down-lapsi. Ei ollut kännykkää eikä edes lankapuhelinta.
Nyt omat lapsenlapset: 7v vahtii mielellään 5 ja 6v pikkusisaruksia kauppareissun ajan. Osaa tehdä myös lähes minkä kotihomman tahansa ja HALUAA TEHDÄ.
Kännykkää osaa käyttää.
Miten kukaan voi olla noin törkeän itsekäs, että pitää isovanhempia automaationa hoitoapuun, koska itse hankki tämän röyhkeän sukupolven? Meni kasvatus pieleen kyllä tällaisten vaatijoiden osalta. Minä, minä, minä. Vastuu loppuu tasan siihen täysi-ikäisyyteen tai kotoa pois potkimiseen. Kaikki muu on pelkkää omaa vapaaehtoisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinit kaipaavat aina taskurahaa. Sitten maksaa siitä vahtipalvelusta. Näin meidänkin nuoruudessa. Ensin oli itse vahdittavana ja kun kasvoi, vahti nuorempia. Rahasta.
4 pientä lasta joista nuorin alle vuoden. Joo, jätäppä tosiaan teinille hoidettavaksi.
Hyvin hoitui itseltä tuo yhdistelmä jo yläasteikäisenä! Eivät kaikki teinit ole lapsiperheen arjesta vieraantuneita uusavuttomia.
En kyllä minäkään ymmärrä nykyteinien avuttomuutta. Itse poljin pyörällä koko kesän 12 v lasten hoitajana(pakko, että sai koulurahaa, kun ei ollut ilmista peruskoulua). Lapset 4v ja 1,5 v Down-lapsi. Ei ollut kännykkää eikä edes lankapuhelinta.
Nyt omat lapsenlapset: 7v vahtii mielellään 5 ja 6v pikkusisaruksia kauppareissun ajan. Osaa tehdä myös lähes minkä kotihomman tahansa ja HALUAA TEHDÄ.
Kännykkää osaa käyttää.
Tämä! Itse sijaistin TET-harjoittelun aikana opettajan sairastuttua itsekseni reilun viikon kokonaista ala-asteen koululuokkaa ja hyvin pysyi hanskassa niin oppilaat kuin opetus. Tosin tulen opettajasuvusta, joten touhu ei ollut vierasta alun alkaenkaan, kun tuli kasvettua sen keskellä. Kukaan ei valittanut järjestelystä, ei edes vanhemmat, kun olin heille jo tuttu kerhotoiminnan kautta.
Mä en tosiaan tajua, miks joku nillittäis siitä, että lähellä eläkeikää olevat vanhemmat ei toimi lastenvahteina, vaan ovat kyläilypaikkoja. He ovat jo omat lapset hoitaneet. Täällä oli hammaslääkäriesimerkkejä ym. niin tottahan vastuulliset vanhemmat sitten etukäteen selvittää, mistä kyseistä palvelua saa. Etäisyys miehen vanhempiin meillä reilu 300km ja mun vanhempiin vielä enemmän. Ei edes teoriassa vois ajella hammaslääkäriaikaiseksi lastenvahdiksi. Ja kauheaa kiristystä, että ei sit käydä, ellet hoida. Ne vanhainkotikäynnit, jos sellaiset on tarpeen, tehdään siksi, että kyseessä on oma vanhempi, joka on kasvattanut ja hoitanut minut, ei siksi, että he olisi olleet lastenvahteina.
Me ollaan käytetty tarvittaessa ostopalvelua ja hyvin toimii, esim. hoivanet. Jos sellaista ei ole tarjolla niin lehti-ilmoituksella voi hakea vakihoitajaa ym tai käydä yksityisellä hammaslääkärillä, jolloin aikoja voi sopia tarkemmin ei-kotona olevan vanhemman työaikataulujen mukaan. Päivystysluontoiset tapaukset on asia erikseen, mutta niistä sitten jotenkin selviää. Ei meidän tapauksessa auttais isovanhemmatkaan, jos pitäis lähteä päivystykseen, koska heillä olis monen tunnin ajomatka. Jotenkin ne hoidetaan.
Työelämä on nykyään aika raskas ja kuormittava, joten en vois kuvitellakaan kuormittavani työssäkäyviä vanhempia lastenhoidolla. Osa haluais lapsivapaata aikaa ja siksi lastenhoitajaa. Jos mä en jaksais työuran lisäksi lapsia ja tarvisin vapaata heistä niin kuinka kummassa lähes eläkeikäinen sitten jaksaisi. Lapsella on kaksi vanhempaa, ei yksin äiti sais kuormittua, vaan isä auttaa sitten ja jos isän työ on sellainen, ettei hän voi auttaa, vaan on reissussa ni tottahan se on tiedossa, eikä tee kuin vaikka yhden lapsen tai ei yhtään, jos kokee, että perheen tilanne on sellainen, että kuormittuisi liikaa.
Jokainen joka haluis lastenvahdin oman kuormittumisen takia, voi miettiä, jaksaako työuraa tekevä vanha ihminen sitä kuormitusta sen paremmin. Kysyähän voi aina, mutta jos vastaus on, että "en jaksa" niin sen vastauksen pitäis saada täysi hyväksyntä ilman kyseenalaistamista. Hoitajia löytyy kyllä, kun maksaa palkan eli ongelmaa ei ole.