Miniä on taas raskaana :/

Kesät mummolassa lapsena olivat ihania. Onneksi halusivat minut sinne ja sain yksin kaiken huomion sisarusten ollessa pienempinä kotona vanhempien huollettavana. Mummolta opin monet elämänviisaudet ja -taidot. Otti aina mukaan kaikkiin arkiaskareisiinsa. Pappa opetti omat taitonsa, mm. rakentamisesta ja kalastuksesta. Isovanhemmat olivat jo eläkkeellä ja viettivät hyvin tavallista sen ajan elämää omakotitalossa puutarhoineen ja mökkeineen.

Toki sisarusten kasvaessa tuli sitten heidän vuoronsa myös, tai oltiin yhdessä siellä.

Aivan uskomaton perustelu tuo että niitä lapsia pitää hoitaa että saa itse hoitoa kun ei enää vanhana pysty itse itsestään huolehtimaan. Aivan järkyttävän itsekäs ajattelumalli.

Meillä on yksi lapsi ja mummot (anoppi eläkkeellä, mun äiti töissä) tappelevat hoitovuoroista. Mun äidille meidän tyttö on ainoa lapsenlapsi ja anopille kolmas. Eli mitään lapsilaumaa ei kummallakaan ole kaitsettavana ja tyttöä annetaan kyllä välillä hoitoon pyydettäessä. Mutta sen pitää perustua vapaaehtoisuuteen! Jos miehen kanssa halutaan esim. Leffaan tai ulos syömään niin pyydetään naapurin nuori tai miehen kummityttö rahaa vastaan hoitamaan. Mun mielestä lastenhoito on nuorille mahtava työ, josta voi tienata ja molemmat ovat hoitaneet tehtävänsä todella hyvin! Toisinaan mummot haluavat lapsen yökylään, ja välillä annetaankin, mutta kuten joku aiemmi sanoikin, halutaan mahdollisimman usein viettää se vähä vapaa-aika perheaikaa kolmisteen. :) <3

Eikä siis olla rikkaita, mutta hyvin riittää rahaa lapsenvahdin palkkaamiseen tarpeen vaatiessa. :)

No ei tasan ole isovanhempien velvollisuus osallistua lastenlastensa hoitoon. Toki on lastenlasten etu, jos heitä kiinostaa. Mut eikai kukaan ole niin tyhmä, että hankkii lapsia sen varassa että muut, esim. isovanhemmat hoitaa?? Vanhemmat ovat 100% itse vastuussa lapsista joita maailmaan saattavat. Ei päiväkoti, yhteiskunta, isovanhemmat.  Lapsia tulee hankkia vain sen verran mihin itsellä on varaa ja mitä itse jaksaa hoitaa. Miten tällainen asia voi olla edes epäselvä aikuiselle ihmiselle?  Lapsia hankkiessa pitäisi ottaa huomioon myös se, että aika iso osa liitoista pääsee eroon. Että kukas sitten lapset hoitaa...? 

Tuo nuorten palkkaaminen lastenvahdiksi on win-win kummallekin. Nuori saa rahaa ja oppii samalla sitä vastuuta lastenhoidosta. Mahdollisesti myös tulevaisuutta varten. Vanhemmat saavat sen oman aikansa ja menonsa hoidettua.

Noita teiniäitiohjelmia joskus katsottua on monella liian ruusuiset kuvat, mitä se arki oikein on. Ei ole ollut kaikilla riittävästi kokemusta alkujaan. Loppuu se biletys siihen, vaikka kaverit menevät ja pääsevät. Olisi tehnyt muutama vaipanvaihto, päiväunille nukuttaminen ja syömään saaminen hyvää.

On muuten myös tuo kasvatuksen ulkoistaminen koulumaailmaan isovanhempien lisäksi oma issuensa. Koululaitoksen pitäisi turhan monen vanhemman mielestä hoitaa heidän vastuualueeseensa kuuluvat asiat.

Ap:n asiaan sinänsä kantaa ottamatta, miksi hoitoapua saisi pyytää vain esim. Hammaslääkäriin? Jos vanhemmat menossa vaikka ravintolaan niin se on liian mukavaa puuhaa ja apua ei saisi pyytää? Meillä toiset isovanhemmat auttaa ihan pikkuasioissakin. Toinen isoäiti taas todella nihkeä antamaan apua edes pariksi tunniksi vaikka meidän apu kelpaa hänelle kyllä. Ymmärrän kyllä että ei ole mitään hoitovelvollisuutta ja omat menot tietysti ensin. Ymmärrän myös että väsyttää mut pari tuntia kerran vuoteen? Itse tykkään vaan et puolin ja toisin voi apua antaa. Saavat toki lapsiamme nähdä mut väkisin ovat läheisempiä toisten isovanhempiensa kanssa.

Se on musta vähän jännä että mun sukupolvi (80-luvulla syntyneet) on viettäneet ihan tolkuttoman paljon aikaa mummulassa, ja isovanhemmat on ollu tosi läheisiä. Eli meidän omat vanhemmat on kyllä kehdanneet hoidattaa meidät omilla vanhemmillaan, mutta kun on heidän aikansa olla mummuja, he on niin väsyneitä, kiireisiä ja tarviivat vapaa-aikaa ( KUN OVAT JO OMAT LAPSENSA HOITANEET!) Että miten heitä kehdataan edes kysyä osallistumaan.

Tämä samainen sukupolvi on elänyt talouskasvun ihmeaikaa, saaneet halpaa opintolainaa, heidän nuoruudessaan ei ole ollut lamasta ja massatyöttömyydestä tietoakaan ja he elävät edelleen siinä kuplassa että kyllä työtä tekijöille riittää, työtön on vaan laiska loinen. Ovat myös hienosti kuluttaneet ja myyneet lastensa ja lastenlastensa ja seuraavien polvien omaisuuden ja tulevaisuuden ahneuksissaan.

Miksi sitten ovat niin itsekkäitä? Sotatraumatisoituneiden vanhempien kasvatama tunnekylmä, itsekäs ja narsistinen sukupolvi. Kiitos suuret ikäluokat vaan vallan vitusti.

Vierailija kirjoitti:

voi itsekkyyden määrää kirjoitti:

Nro 7

Miten muiden ihmisten pitäisi huomioida, että sinä pääset ilman neljää lastasi hammaslääkäriin? Miten itse vastavuoroisesti huomioit ihmistä, joka hoitaa lapsiasi sillä välin?

Jos lapsia aikoo hankkia, pitää ottaa huomioon varsinkin arjessa eteentulevat asiat. Jokainen hankkii ihan itse lapsensa eikä ole muiden tehtävä katsella heidän perään, jotta äidillä olisi "ihan kiva päästä yksin.." . Jos yksin haluaa mennä, kannattaa jättää lapset hankkimatta. Sitäpaitsi missä mies on? Ja jos kunnalliseen hammaslääkäriin ei pääse päiväsaikaan kun mies on töissä, yksityisiä hammaslääkäreitä piisaa. Ja jos vielä "itket" sitä, että yksityiseen ei ole varaa, asiaa olisi kannattanut miettiä ennen lasten hankkimista.

Itsellänikin on lapsia, mutta siitä huolimatta pidän tuollaisia ihmisiä todella törkeinä ja itsekkäinä.

Ja ap:tä kannusta: nauti sinä omasta elämästäsi ja annan miniän kitistä. Lohkaiset sitten tarpeen vaatiessa vain, että jos on itse lapset tehnyt, täytyy ne itse myös hoitaa.

Niin, ajattelitko että joka virastoasiat ja lääkärit voi järjestää viikonlopulle jos mies esim virka-ajat työssä 100km päässä? 4 Lapsen kanssa saa käydä n. 3krt/ viikko jotakin hoitamassa eikä lähellekään joka paikkaan voi ottaa kaikkia mukaan vaikka haluaisi.

Luuletko että lastenvahdin järjestäminen tarkoittaa ettei pärjää omiensa kanssa? Mietihän vielä. Ensin kysytään tuttavilta ja sen jälkeen järjestetään palkallinen jos tarvitsee.

Tahtoo olla täällä ainakin anoppi ja appi jatkuvasti jotakin remonttiapua vailla kun ei ruohoakaan saa itse leikattua. Näitä kyllä pidetään itsestään selvänä mutta lastenlasten perään katsominen on ylivoimaista.

Eikö tuossa tilanteessa kannattaisi muuttaa lähemmäs isän työpaikkaa?

Muutenkin osalla tuntuu olevan vaikeuksia asettua siihen isovanhemman asemaan. Osa on itsekin vielä työelämässä, omat ja puolison vanhemmat tarvitsevat apua/ ovat laitoksessa ja heitä haluaa käydä siellä katsomassa, sitten pitäisi hoitaa lastenlapset, mutta olisi kiva myös välillä harrastaa, matkustella ja viettää aikaa sen oman puolisonsa kanssa, sekä joskus ihan vain levätä ja palautua työpäivistä. Lisäksi on joskus myös itsellä niitä pakollisia menoja, hammaslääkäriä, lääkäriä, kampaajaa... Nopeasti loppuu arkipäivästä tunnit ja viikosta vapaapäivät.

Tuohon miniän raskaana olemiseen sekin, että aika harva vanhempi pystyy hoitamaan hyvin liian pienellä ikäerolla syntyneet lapsensa. Se mikä äidin mielestä on ihanaa vauvanteko-aikaa voi tarkoittaa lasten näkökulmasta laiminlyöntiä. Jos on neljä pientä lasta, on aika vaikeaa vastata lasten tarpeisiin. Ainakin kaiken pitäisi olla perhe-elämää, parisuhdetta ja rahatilannetta sekä varsinkin äidin mielenterveyttä ja vanhemmuutta myöten todella hyvin. Ja mun kokemuksen mukaan suuret lapsilaumat ovat usein siellä, missä vastuuta on huomattavan vähän. 

Vierailija kirjoitti:

Se on musta vähän jännä että mun sukupolvi (80-luvulla syntyneet) on viettäneet ihan tolkuttoman paljon aikaa mummulassa, ja isovanhemmat on ollu tosi läheisiä. Eli meidän omat vanhemmat on kyllä kehdanneet hoidattaa meidät omilla vanhemmillaan, mutta kun on heidän aikansa olla mummuja, he on niin väsyneitä, kiireisiä ja tarviivat vapaa-aikaa ( KUN OVAT JO OMAT LAPSENSA HOITANEET!) Että miten heitä kehdataan edes kysyä osallistumaan.

Tämä samainen sukupolvi on elänyt talouskasvun ihmeaikaa, saaneet halpaa opintolainaa, heidän nuoruudessaan ei ole ollut lamasta ja massatyöttömyydestä tietoakaan ja he elävät edelleen siinä kuplassa että kyllä työtä tekijöille riittää, työtön on vaan laiska loinen. Ovat myös hienosti kuluttaneet ja myyneet lastensa ja lastenlastensa ja seuraavien polvien omaisuuden ja tulevaisuuden ahneuksissaan.

Miksi sitten ovat niin itsekkäitä? Sotatraumatisoituneiden vanhempien kasvatama tunnekylmä, itsekäs ja narsistinen sukupolvi. Kiitos suuret ikäluokat vaan vallan vitusti.

Kannattaa ottaa huomioon, että aiemmin eläkkeelle jäätiin aikaisemmin ja osa naisista oli täysin kotirouvia, eli ne mummot eivät olleet lainkaan työelämässä.

Kyllä minä väittäisin että valtaosan mummot (kasarilla syntyneiden) oli työelämässä eikä mitään kotirouvia. Heillä oli kova tarve saada lapsilleen paremmat lähtökohdat ja tekivät niska limassa töitä että saatiin omakotitalo ja lapset korkeakouluihin.

Eläkkeelle pääsivät toki aiemmin ja paremmilla diileillä. Mummuni oli eläkkeellä siinä kuusikymppisenä, ja hoiti meidät ja muut lapsenlapset käytännössä joka viikonloppu ja kesä. Olen syntynyt 86 ja mummuni 31 eli ihan hyvän tovin hoiti meitä siinä työelämän ohessakin, myös ne minun vanhemmat sisarukset ja serkut ennen minua.

Aloittaja on tyypillinen mutrusuu suomalaisanoppi. Mitä tahansa miniä tekee on se huonosti. Jos ei saa lapsia, huokaillaan. Jos on vain yksi, valitetaan. Jos ei tuo lapsia käymään tai kutsu kylään, valitetaan. Jos tuo lapsen kiireissään hetkeksi kylään, valitetaan. Kun on vain kaksi lasta sanotaan että "vielä siihen kolmaskin sopisi, mutta on niin mukavuudenhaluinen miniä". Kun on kolme lasta, valitetaan että "niillä on niin pieni asuntokin". Kun alkavat rakentaa sitten taloa purnataan kun tuovat lapsia viikonlopuksi ja vievät appiukon töihin tontille, yksin minä niitä vahdin. Ja jos ei rakenna itse vaan ostaa isomman, valitetaan kädettömästä sukupolvesta. Valivalivali.

Ei ole kovin kauan aikaa siitä, kun oli maalta muuttamista kaupunkiin ja kotiapulaiset olivat tavallinen näky ihan peruskeskiluokkaisessa perheessä. Toimivat myös hoitajina muiden askareiden ohessa.

Elämänasenteet ja -odotukset ovat muuttuneet. Ihmiset elävät pidempään ja terveempinä. Yksilökeskeisyyden korostus yhteiskunnassa näkyy. Siksi esimerkiksi turvapaikanhakijoilla on vaikeampi sopeutua tänne, sillä aiheesta kiristetään oikeita ruuveja. Rahahanoja ja perheenyhdistämisiä. Niille jälkimmäinen on huomattavasti vaikeampi paikka, kuin monelle meistä. Toisaalta, miten joku mies jättää perheensä ja on täällä kaksikin vuotta, mikäli se vaimo on niin ihana ja rakas? Sitten ei huvita opiskella edes kieltä, mutta jatketaan hengailua.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612272200045864_uu.shtml

Valivali valivalivali

Meillä suvussa yksi tällainen pariskunta, jolle sattuu "vahinko" toisensa jälkeen. Jokainen savimajan asukaskin tietää, miten raskauksia ehkäistään, mutta näille se tuntuu olevan suuri mysteeri. Ja ennen kuin vinkuminen alkaa, kerrottakoon, että pari on ihan itsekin manannut paria viimeisintä raskautta, ja ihmetellyt, että mites tässä taas näin kävi. Perheellä ei todellakaan ole kaikki kohdallaan, talous on rempallaan, alkoholiongelmaa, mt-ongelmaa, kaksi lapsista ns. erityislapsia, tod näk ero tulee ennen tämän viimeisimmän vahingon syntymää. Pahalta tuntuu erityisesti isompien lasten kohdalla ja kyllä he jo oireilevatkin :(

voi itsekkyyden määrää kirjoitti:

Nro 7

Miten muiden ihmisten pitäisi huomioida, että sinä pääset ilman neljää lastasi hammaslääkäriin? Miten itse vastavuoroisesti huomioit ihmistä, joka hoitaa lapsiasi sillä välin?

Jos lapsia aikoo hankkia, pitää ottaa huomioon varsinkin arjessa eteentulevat asiat. Jokainen hankkii ihan itse lapsensa eikä ole muiden tehtävä katsella heidän perään, jotta äidillä olisi "ihan kiva päästä yksin.." . Jos yksin haluaa mennä, kannattaa jättää lapset hankkimatta. Sitäpaitsi missä mies on? Ja jos kunnalliseen hammaslääkäriin ei pääse päiväsaikaan kun mies on töissä, yksityisiä hammaslääkäreitä piisaa. Ja jos vielä "itket" sitä, että yksityiseen ei ole varaa, asiaa olisi kannattanut miettiä ennen lasten hankkimista.

Itsellänikin on lapsia, mutta siitä huolimatta pidän tuollaisia ihmisiä todella törkeinä ja itsekkäinä.

Ja ap:tä kannusta: nauti sinä omasta elämästäsi ja annan miniän kitistä. Lohkaiset sitten tarpeen vaatiessa vain, että jos on itse lapset tehnyt, täytyy ne itse myös hoitaa.

Sinä olet todella tyhmä "minäminäminä" - ihminen. Taidat olla isotuloinen tai joku opettajan lomilla varustettu.

Tuo alkoholiongelma voi selittää osasyynä ehkäisyn unohtumisen. Itse taas ihmettelin muslimikaverille, minkä vuoksi niiden kansa silti lisääntyy täällä, vaikka on hyvä tiedotus ehkäisystä viimeistään neuvolakäyntien yhteydessä. Kuuluu kuulemma uskontoon. Pitää vaan pykätä lisää lapsia maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä suvussa yksi tällainen pariskunta, jolle sattuu "vahinko" toisensa jälkeen. Jokainen savimajan asukaskin tietää, miten raskauksia ehkäistään, mutta näille se tuntuu olevan suuri mysteeri. Ja ennen kuin vinkuminen alkaa, kerrottakoon, että pari on ihan itsekin manannut paria viimeisintä raskautta, ja ihmetellyt, että mites tässä taas näin kävi. Perheellä ei todellakaan ole kaikki kohdallaan, talous on rempallaan, alkoholiongelmaa, mt-ongelmaa, kaksi lapsista ns. erityislapsia, tod näk ero tulee ennen tämän viimeisimmän vahingon syntymää. Pahalta tuntuu erityisesti isompien lasten kohdalla ja kyllä he jo oireilevatkin :(

MInäkin tunnen tällaisen perheen. Olivat eron partaalla vuosia, ja aina tupsahti uusi lapsi. Erosivat lopulta. Ja äiti itkee marttyyrina maailman pahuutta ja vääryyttä ja omaa osaansa kun niitä lapsia nyt pitäisi hoitaakin. 

Tässähän alkaa tuntea itsensä todella etuoikeutetuksi, kun isovanhemmat todella halusivat viettää vapaa-aikaansa meidän kanssa. Oltiin paljon yhdessä, ennen kuin aika heistä jätti. Jäi iso määrä hyviä muistoja.