Miniä on taas raskaana :/

Vierailija kirjoitti:

Se mummo on voinut hoitaa niitä lapsenlapsia, mutta perhe on omasta mielestään niin kiireinen, ettei välttämättä silti tulla sinne vanhainkotiin katsomaan kuin pari kertaa vuodessa. Siinä ei ole mitään hoitotakuuta.

Joopa joo. Mutta todennäköisyys on kyllä paljon suurempi että sitä mummoa käydään katsomassa joka on antanut aikaansa lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No totta kai poika on osallisena jokaiseen lapseen, kuinka tyhmänä te minua pidätte? Miniä on nainen, nainen on raskaana, vaikka kuinka yhdessä olisi suunniteltu ja tehty. Ja poika saa kyllä itse lisääntyä vaimonsa kanssa miten haluaa, kuten sanottu niin omapa on asiansa.

Kuinka paljoon isovanhempien pitäisi venyä, että se riittää? Me ollaan miehen kanssa vielä molemmat työelämässä ja kotona on yksi alaikäinen, siinä on mielestäni ne meidän tärkeimmät vastuut. Aikuisille lapsille ja omille vanhemmille annetaan apua oman jaksamisemme mukaan, omilla ehdoillamme. Vähin mitä odotan vastineeksi avusta on vilpitön kiitos, ei marina siitä ettei autettu tarpeeksi tai että autettiin jotain muuta enemmän. Tuli se marina sitten suoraan päin naamaa tai kautta rantain tai selän takana, ei tunnu kivalta.

ap

Eli tajuat itsekin ettei tuo marina selän takana tunnu kivalta?

Ilmeisesti muu teksti osui, kun vain tähän tartuttiin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Neljäs lapsi pienillä ikäeroilla, nuorimmainen ei ole vielä vuottakaan. Omapa on asiansa, en minä sillä, mutta kun jo nytkin on rivien välissä syyllistämistä kun ei isovanhemmilta saa tarpeeksi apua, niin kuinka mahtaa jatkossa olla...

Poikasi on sitten vissiin tehnyt temppujaan!! Miten olet poikasi opettanut? Oletko kertonut turvaseksistä?

Ap, ymmärrän hyvin ettet jaksa tai ehdi. Omat ruuhka-aikasi elit jo ja nyt et ehkä työuran lisäksi jaksa senioriana enempää. Mun äiti on lääkäri ja todella vaativassa työssä, isä paljon työmatkoilla. Tätä tekevät vielä lähellä eläkeikää joten ei tulisi mieleenkään kuormittaa heitä lastenvahtijutuilla kun on jo ikää ja työt. Miehen vanhemmat myös työuralla vielä. Me nuorempina hoidetaan itse lapset ja työurat.

Äiti ja isä antoi mulle paljon, eväät elämään, tuki kun opiskelin psykologiksi jne. Miehen vanhemmat tuki hänet juristiksi taloudellisesti ja henkisesti. Nyt on meidän vuoro auttaa missä voidaan. Kylässä käydään ja ovat osa lastenlasten elämää mutta ei yhtään vastuuta enää heille. Se on meidän asia nyt kantaa vastuu mein perheestä ja he saa kerätä voimia että jaksaa työurat loppuun ja eläkkeellä saavat nauttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neljäs lapsi pienillä ikäeroilla, nuorimmainen ei ole vielä vuottakaan. Omapa on asiansa, en minä sillä, mutta kun jo nytkin on rivien välissä syyllistämistä kun ei isovanhemmilta saa tarpeeksi apua, niin kuinka mahtaa jatkossa olla...

Poikasi on sitten vissiin tehnyt temppujaan!! Miten olet poikasi opettanut? Oletko kertonut turvaseksistä?

Tää palsta on kyllä klassikko. Eiköhän aikuinen naimisissa oleva mies hallitse ehkäisyn, vaikka äiti ei jostain syystä olisi aikoinaan valistanutkaan. Ja eiköhän se iäkäs äiti tajua, että seksillä ne kolme muutakin lapsenlasta on saatu aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teinit kaipaavat aina taskurahaa. Sitten maksaa siitä vahtipalvelusta. Näin meidänkin nuoruudessa. Ensin oli itse vahdittavana ja kun kasvoi, vahti nuorempia. Rahasta.

4 pientä lasta joista nuorin alle vuoden. Joo, jätäppä tosiaan teinille hoidettavaksi.

Hyvin hoitui itseltä tuo yhdistelmä jo yläasteikäisenä! Eivät kaikki teinit ole lapsiperheen arjesta vieraantuneita uusavuttomia.

Niinpä. Lestadiolaisperheissä kun ne lapset jo nelivuotiaasta hoitavat pienempänsä. Kun äiti ei jaksa.

Ei kuule tarvitse olla edes lesta, kun suvussa on paljon lapsia ja itse sattuu olevan vanhin siitä ikäpolvesta. Oppipahan kantamaan vastuuta jo varhain. Vaipanvaihto sujui kätevästi jo ala-asteikäisenä. Toisissa maissa osa on teini-iässä jo useamman lapsen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin makaa kuin petaa. Lapset on pystyttävä huolehtimaan lähtökohtaisesti itse. Isovanhempien apu on pelkkää ylimääräistä plussaa, ei oletusarvo.

Se nyt todellisuudessa ei oikein mene sillä tapaa että pidetään omat lapset elämässä mukana mutta ei haluta lapsenlapsia elämään.

Sitä kun antaa niin ehkä myös itsekin saa. Oletusarvo ei tosiaan ole myöskään se että lapset tai miniä hoitaa ne anopit vanhana ja sairaana. Sielläpä makaa 24h samassa vaipassa kyräillen kiittämättömiä miniöitä ja lapsiaan ja kiroten miksi ei käy.

Eli mummon on väännettävä itsensä vaikka solmuun kun miniä niin käskee? Koska jos ei, niin sitten ei saa enää lapsiakaan nähdä, koskaan? Reilu peli.

Ei, vaan mummon ymmärrettävä että sillä omalla kullannupulla on nyt oma perhe ja oma vaimo. Otettava se miniä pois sieltä vihatuimpien listalta ja ajatella että ehkä se oma kullannuppukin on ollut osallisena siinä lapsimäärän suunnittelussa ja perheen perustamisessa eikä arvostella kaikesta miniää. Ymmärtää että pikkulapsiarki on haastavaa ja kiireistä aikaa ja olla vähintäänkin kuormittamatta perhettä enää omilla kyräilyillään.

Jos ymmärrystä, rakkautta ja taitoa löytyy pitää välit läheisinä, terveet ihmissuhteet todellakin kestää myös sanoa ei. Tällaista kyräilyä ja arvostelua lasten lukumäärästä ja pärjäämisestä ei varmasti mikään ihmissuhde kestä.

Monet isovanhemmat ovat vielä työelämässä, joten on suorastaan törkeää vaatia, että työpäivän jälkeen pitää lähteä lapsenlapsia hoitamaan.

Minä en ole vielä mummo mutta usein työpäivän jälkeen niin puhki, että en kertakaikkisan jaksais lähteä lapsia hoitamaan enää ja aamulla takas töihin. Ja tokihan pikku lasten vanhemmat odottavat, että vapaapäivinä ei mummon tarvitse levätä ja palautua vaan tokihan lapsia on hoidettava mukisematta.

Ihan turha vetästä kiristyskorttia, että ei kyllä mekään tulla vanhainkotiin katsomaan sitten. Ihan et asia, miksette pyydä isovanhempia luoksenne kun itsekin olette kotona eikä töitä tekemään?

Palkatkaa lapsenvahti kun tarvitsette hoitoapua.

Niin me tehtiin ja isovanhemmat saivat nauttia lapsenlapsistaan ilman velvoitteita ja kiristystä.

Nykyaikana ehkäisy on niin helppoa, yleisesti hyväksyttyä ja valinnanvaraakin on, että perhekokoon voi todellakin itse vaikuttaa. Sitä suuremmalla syyllä oma jälkikasvu pitäisi itse hoitaa, eikä odottaa tai vaatia isovanhemmilta mitään. Jos nuorilla aikuisilla on raskasta, niin rajat ne on keski-ikäistenkin jaksamisella!

Mitä se "rivien välistä syyllistäminen" on? :D

Eli onko oikeasti syytelty vai oltu vain turhautuneita kun kukaan ei voi jossain hammaslääkäritilanteessa auttaa läheistä ihmistä. Tuntuu että lasten kanssa saisi kaikkein vähiten pyydellä keneltäkään apua ja sitä oikein hurrataan jos kieltäydytään, vaikka luulisi juuri pikkulapsiaikaan ymmärrettävä eniten jos _joskus_ tarvitsee apuja. :D

Hyvä anoppi, sinun miniäsi raskaus ei ole sinun asiasi. Ei ole mitenkään sinun asiasi päättää poikasi perheen lapsiluvusta tai kommentoida sitä - tai edes antaa ymmärtää, että sinulla on mielipide asiasta. Mitä ikinä ajattelitkin, olet aikuinen ja itsekin äiti ja ymmärrät pitää mielipiteesi omana tietonasi. Et nyt etkä myöhemminkään puhu missään siihen sävyyn, että "ei olisi pitänyt teidänkään enempää lapsia tehdä" ja "mitä minä nyt sanoin" ja mitä näitä nyt on, tyypillisiä suomalaisia kommentteja.

Mutta se sinun pitää ymmärtää, että sinulla on oma elämä ja sinä saat ihan itse päättää, minkä verran olet hoitoapuna.

Mutta kun pitäisi saada se suu auki.

Olisiko mitään, jos kertoisit vaikka sille omalle pojallesi ihan asiallisesti, että kuule jani-petteri, tiedäthän, että mummi rakastaa kaikkia lapsenlapsiaan mutta että mummin aika ja jaksaminen ei riitä kaikkeen. Ja sitten kerrot, minkä verran haluat olla lasten elämässä. Ja jos olet toisten lasten elämässä enemmän kuin toisten, niin se pitää sitten perustella tai miniäsi tietenkin kokee sen epäreiluksi. Niin kuin se onkin.

Muista, että ne lapsenlaset on tärkeimpä eikä heillä ole osaa aikuisten ristiriitoihin. Lapset eivät voi valita, mihin perheeseen syntyvät.

Johan alkoi taas syyllistäminen. No ei ihme, kun mammapalstalla ollaan...

Miksi pienten lasten vanhemmat katsovat, että hoitovastuu HEIDÄN lapsistaan on mukamas myös heidän vanhemmilla?  No ei ole. Jokainen tekee sen määrän lapsia, kuin katsoo pystyvänsä huolehtimaan. Tai pitäisi tehdä...  Isovanhemmat ovat usein vielä työelämässä, kotona voi olla myös

vielä huollettavia lapsia, teinejä. Isovanhemmat saattavat myös huolehtia vielä omista vanhemmistaan. Siihen vielä lapsiperhe,joka kitiseee ja syyllistää, että "miksi ette ota lapsia koskaan hoitoon..."

KUN EI JAKSA, prkle!

Minulla kanssa 4 lasta. Vanhimman ja nuorimman cälillä 7.5 vuotta elinuorin syntyi kun ensimmäinen lähti kouluun. Kyllä meitäkinaikanaan kauhisteltiin. Jopa oma siskoni kysyi kävikö vahinko kun kerroin, että neljäs tulossa :). Mutta joo ihan suunniteltuja oli jokaikinen. Nyt jo kaksi banhinta täysi-ikäisiä ja olen hengissä edelleen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et ole avuksi? Ja sinunko pitäisi päättää heidän lapsilukunsa?

Ei ole ap:n ongelma jos aikuinen lapsi lisääntyy kuin kani vaikka ei pysty huolehtimaan edellisistä lapsista. Jokainen tehköön niin monta lasta kuin ITSE pystyy huolehtimaan.

Eiköhän se miniän perhe itse nämä huolehdi? Vai missä mainittiin että sijoitettuna muualle?

4 pienen lapsen kanssa on ihan mukava jos joskus pääsee vaikka itse hammaslääkäriin niin ettei tarvitse ottaa 4:ää mukaan eikä se käytännössä onnistuisi yhdenkään 1.v.n kanssa. Tarkoittaako se ettei pysty itse huolehtimaan?[/

Lueppa uudestaan ajatuksen kanssa aloitusviesti. Siinä luki näin:mutta kun jo nytkin on rivien välissä syyllistämistä kun ei isovanhemmilta saa tarpeeksi apua, niin kuinka mahtaa jatkossa olla...

Niin että eikö tuo ole jo pyytämistä lastenvahdiksi kun ei pärjää?

Enkä kirjoittanut mitään muualle sijoittamisesta

Se nyt vain ei tarkoita sitä että jos pyytää lastenvahtiapua ettei pärjäisi. Lapsia kun ei voi kukaan joka paikkaan mukaan ottaa.

Ei tarkoita, mutta ei voi myöskään olettaa, että joku muu niistä tuolloin vastuun ottaisi. Pitää palkata ihan oikea maksettu lapsenvahti.

Kun saimme lapsen tuli anopista TODELLA rasittava. Mies oli pitkiä päiviä töissä ja viikonloput olisi pitänyt olla huoltamassa äitinsä omakotitaloa. Vaihtamassa lamppuja, leikkaamassa nurmikkoa, hakemassa mitä milloinkin (kun teillä on se auto). Huoh. Ei pidä asua omakotitalossa jos siellä ei itse pärjää. Kyseessä alle 60 v. perusterve ja töissä käyvä anoppi. Jos ei mummit jaksa kaikkea niin ei jaksa lapsiperheetkään ylimääräistä. Ekan kerran saatiin hoitoapua kun lapsi oli lähes kolme. Sitä ennen mies auttanut useita kymmeniä kertoja ja minä hoisin lapsia

Meillä 4 lasta pienillä ikäeroilla.

Apua pyydän vain kun se on ns. välttämätöntä, kuten ultran tai synnytyksen ajaksi. Muuten olen itsenäinen ja hoidan lapset yhdessä mieheni kanssa.

Nautin äitiydestä ja perhe-elämästä. Jaksan ihan hyvin. Taloudellisia ongelmia ei ole.

Toisin sanoen, ulkopuolista apua pyydän 1-2 kertaa vuodessa pariksi tunniksi. Tässä kaikki.

Silti anoppi kauhistuneen näköisenä huusi: "Ei!" kun kerroin, että toiveessa olisi vielä lisää lapsia. Anoppi vielä väitti, että tämän täytyy olla mun juttujani ja mun täytyy kuulemma ajatella myös hänen poikaansa.

Anoppi on muutenkin kärkäs arvostelemaan. Kun kotimme on siisti (mulle kaunis koti tärkeää), hän sitten vaikka valittaa, että lattiaa en ole pessyt. Hän myös valittaa, että poikansa joutuu tekemään liian paljon kotona (=laittaa tiskikoneen päälle kolmisen kertaa viikossa ja antaa hammasharjat lapsille iltaisin).

Anoppia en päästä enää lähelle.

Vierailija kirjoitti:

Sanot sille suoraan

Eiköhän se vähän myöhäistä nyt ole. Olisi varmaan n. toisen lapsen jälkeen kannattanut kertoa ehkäisystä ja ilmoittaa kuinka ei aio lapsenlapsia hoitaa tms. 

Rivien välistä...?

Anopit on kovia lukemaan rivien välistä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä 4 lasta pienillä ikäeroilla.

Apua pyydän vain kun se on ns. välttämätöntä, kuten ultran tai synnytyksen ajaksi. Muuten olen itsenäinen ja hoidan lapset yhdessä mieheni kanssa.

Nautin äitiydestä ja perhe-elämästä. Jaksan ihan hyvin. Taloudellisia ongelmia ei ole.

Toisin sanoen, ulkopuolista apua pyydän 1-2 kertaa vuodessa pariksi tunniksi. Tässä kaikki.

Silti anoppi kauhistuneen näköisenä huusi: "Ei!" kun kerroin, että toiveessa olisi vielä lisää lapsia. Anoppi vielä väitti, että tämän täytyy olla mun juttujani ja mun täytyy kuulemma ajatella myös hänen poikaansa.

Anoppi on muutenkin kärkäs arvostelemaan. Kun kotimme on siisti (mulle kaunis koti tärkeää), hän sitten vaikka valittaa, että lattiaa en ole pessyt. Hän myös valittaa, että poikansa joutuu tekemään liian paljon kotona (=laittaa tiskikoneen päälle kolmisen kertaa viikossa ja antaa hammasharjat lapsille iltaisin).

Anoppia en päästä enää lähelle.

Sama meillä! En ole paljon pyydellyt, ja silti otti asiakseen ehdotella piuhojen katkaisua.

Nyt en uskalla pyytää enkä kysyä mitään, kun tiedän hänen ajattelevan noin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

.... Tuli se marina sitten suoraan päin naamaa tai kautta rantain tai selän takana, ei tunnu kivalta.

ap

Eli tajuat itsekin ettei tuo marina selän takana tunnu kivalta?

Ilmeisesti muu teksti osui, kun vain tähän tartuttiin.

ap

Eiköhän tässä nyt tarkoitettu sitä, että tajuat ap itsekin, ettei miniästäsi tunnu kivalta, kun mariset täällä selän takana tuollaisesta asiasta ?

Meillä on 3- ja 6-vuotiaat lapset, ja he ovat muutaman kerran vuodessa vanhemmillani tai vaimoni sisaren luona yökylässä. Lisäksi ovat hoidossa tarvittaessa lyhyempiä aikoja aina silloin tälllöin. Tässä ei varmasti ole mitään epänormaalia, vaan isovanhempien kuuluu varmasti osallistua aina välillä jälkeläistensä hoitamiseen, vaikka siinä olisi sitten se yksi sukupolvi välissä. 

Olen vaimolleni sanonut useasti, että meidän pitää ymmärtää itse omalla kohdallamme asennoitua niin, että meillä on tässä elämässä omaa elämää tiedossa noin 5-7 vuoden ajan, eli silloin kun muksut ovat tulleet täysi-ikäisiksi ja ennen kuin hankkivat omia lapsia, eli sinä aikana kun ne ovat noin 20-25 vuoden iässä.

 Tämän jälkeen meillä alkaa sama rumba mistä tässä ketjussa on puhuttu, eli ottaa lapsenlapsia silloin tällöin tarvittaessa hoitoon, kun heidän vanhempiensa menot sitä vaativat.

En voi edelleenkään käsittää, kenelle tässä isovanhempien toimesta tehtävässä hoitamisessa on jotain ihmeellistä ja mukamas epänormaalia.

Rakastan valtavasti kaikkia lapsiani ja lapsenlapsia, älkää yhtään epäilkökään. Autan myös mielelläni siinä missä voin, mutta kun niitä avun tarvitsijoita on myös muita kuin pojan perhe. Ja jos nyt joku menee etusijalle, niin kyllä se on se vielä kotona oleva teini, ilman muuta. Lapsenlapsia tapaisin myös mielelläni ilman hoitoapua, siis ihan vierailun yhteydessä. Ja tapaankin, tietysti.

Ja sanon nyt vielä kerran, että poikani perheen lapsiluku ei kuulu minulle vaan on heidä itsensä päätettävissä. Sanotaan nyt vielä sekin, että vaikka otsikossa lukee että miniä on taas raskaana, ymmärrän oikein hyvin poikani osuuden tässä tapahtumassa. Ilmeisesti valitsin sanani väärin, koska kyseessä ei ole hyökkäys miniää kohtaan.

ap