Miniä on taas raskaana :/
Neljäs lapsi pienillä ikäeroilla, nuorimmainen ei ole vielä vuottakaan. Omapa on asiansa, en minä sillä, mutta kun jo nytkin on rivien välissä syyllistämistä kun ei isovanhemmilta saa tarpeeksi apua, niin kuinka mahtaa jatkossa olla...
Kommentit (141)
Itsellä ei ollut oikein mitään kontaktia omiin isovanhempiin kun asuivat kaukana ja kuolivat ennen kuin tulin kouluikään. Olisi ollut paljon tarinoita kuultavana ja ilmeisesti leppoisan mukavia tyyppejä ainakin vaari. Ei isovanhempiin oikeasti tutustu vain jouluna ja juhannuksena käydessä. Pitäisi elää vähän arjessakin. Meillä taas anoppi touhuaa mieluiten muuta eikä juuri nähdä. Sitten lapsilta kuulee yllättäviä kysymyksiä joskus, kuten "onko isoäidillä SISAR? kuka se on?" Sitten pitää selittää että se yksi rouva isoäidin syntymäpäivillä on tämän sisko. Myös kun isovanhemmat ei näe lapsenlapsia arjessa niin mummeilta ja ukeilta tulee outoja kysymyksiä lasten leluista tms. kun eivät ole lainkaan perillä näiden elämästä. Tuntuu etteivät lapset opi mitään niitä edellisten sukupolvien kuuluisia taitoja tai elämänviisautta isovanhemmilta kun eivät näe kuin synttäreillä. Eivät opi näiden leipomuksia, ruokia, veistämistä jne.
Jotkut vanhemmat ovat jaksavampia koska voi olla ,että hoitavat ja huolehtivat itsestään liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla sekä riittävällä levolla. Osaavat sanoa Ei ja eivät välitä mitä selän takana puhutaan.
Elävät omanlaista elämää, ei tarvitse tehdä niinkuin jokin toinen perhe.
Eräs vanha viisas mummo oli todennut ettei kannate vertailla omia asioita muiden asioihin= pysyy tyytyväisenä.Ei ollenkaan muuten huono neuvo!!!
Vierailija kirjoitti:
Rakastan valtavasti kaikkia lapsiani ja lapsenlapsia, älkää yhtään epäilkökään. Autan myös mielelläni siinä missä voin, mutta kun niitä avun tarvitsijoita on myös muita kuin pojan perhe. Ja jos nyt joku menee etusijalle, niin kyllä se on se vielä kotona oleva teini, ilman muuta. Lapsenlapsia tapaisin myös mielelläni ilman hoitoapua, siis ihan vierailun yhteydessä. Ja tapaankin, tietysti.
Ja sanon nyt vielä kerran, että poikani perheen lapsiluku ei kuulu minulle vaan on heidä itsensä päätettävissä. Sanotaan nyt vielä sekin, että vaikka otsikossa lukee että miniä on taas raskaana, ymmärrän oikein hyvin poikani osuuden tässä tapahtumassa. Ilmeisesti valitsin sanani väärin, koska kyseessä ei ole hyökkäys miniää kohtaan.
ap
Ap, et valinnut sanojasi väärin. Palstan henki vaan on semmoinen, että paskavesi lentää, jokainen mamma ottaa herneen nenään henkilökohtaisesti. Ilman muuta sinulla menee oma kotona asuva lapsesi kaiken muun edelle, ja tuo on ihan tervettä priorisointia. Olet kuitenkin ensisijaisesti äiti, vasta sitten jonkun mummo. Poikasi lapset eivät ole sinun lapsiasi, eivät sinun vastuullasi. Tämän kun jokainen mariseva miniä muistaisi. Miksei isovanhemmuutta nähdä niin että he ovat oman osuutensa jo hoitaneet, lapsenlapsista voi mielellään nauttia yhteisen tekemisen kautta mutra varsinainen hoitoapu käy ihan työstä, ja vanhemmalle ihmiselle erityisesti on raskasta. Itse olen vain täti, en kenenkään mummo vielä, mutta otin jo aikaan sen periaatten että mun kanssa voi touhuta kaikkea ja viettää aikaa ulkomaita myöten mutta mikään hoitaja en ole, ne hoitaa jotka on hankkineetkin. Nyt kun sisarusten lapset jo aikuistuvia, tykkäävät meillä edelleen käydä koska ollaan monet yhteiset muistot hankittu sen sijaan että oltais väsytetty itsemme hoitotaakan alle.
Vähän samalla logiikalla voisi hommata lemmikin, mistä tietäisi jo valmiiksi, ettei aina voi hoitaa. Sitten olettaisi sen olevan tuosta vaan muille lykättävissä. Päälle voisi loukkaantua, kun sanottaisiinkin, ettei muuten käy.
Meillä narsistianopilla tuli kiire saada hoitoon illasta-aamuun (eli vain nukkumaan) minun lapseni, kun alkoi poikansa biologisen lapsen laskettu aika lähestyä!:D Tosi laskelmoivaa, että saa sitten vauvan hoitoon.
Kun haettiin lapsia oli se yhtä narinaa ja marinaa, kuinka söivät paljon jne...
Miehen kanssa olimme yhtä mieltä siitä,että olisimme saaneet lepoa enemmän, kun lapset olisivat tapansa mukaan nukkuneet kotona.
Paskamyrskyä kuitenkin välttelimme aikamme ja toisesta korvasta sisään toisesta ulos-vittuilua,
kunnes alkoi riittämään.
Hän oli todella vieraantunut muiden ihmisten rajoista, vaati itsekkäästi naurettavuuksia ja sai meidät perääntymään.
Nyt voimme hyvin. Mitä enemmän saamme etäisyyttä häneen, sitä absurdimmalta tuo kiusaaminen vaikuttaa.
Olemme hoitaneet lapsemme täysin itse ja hyvä niin, sillä ei ole ollut tervepäisiä isovanhempia lähellä.
Ap anoppi, älä puutu toisten elämään. Joku täällä kirjoitti hyvin, että sinun tehtäväsi on kertoa omat rajasi, eikä valittaa takanapäin kuviteltuja vaatimuksia.
Oli jo niin pitkä ketju, etten jaksanut alusta loppuun lukea. Tuli mieleeni, kun tuossa juuri luin kirjan ranskalaisesta elämänmenosta, että miksei Suomessa käytetä enemmän lapsenvahteja? Vaihtoehdot tuntuvat olevan mummo tai sitten "ei ikinä pääse minnekään". Vai onko niin, että lapsenvahtina olo on niin matalapalkkaista, ettei sitä kukaan halua tehdä tai lapsenvahdille ei haluta maksaa mitään? Oma äitini hoiti etenkin esikoistamme aika paljon, kun opiskelin, ja vaikka se oli toisaalta tietysti kiva juttu, se jotenkin sotki elämäämme. Mummolla oli liian iso rooli lapsen elämässä ja lapsi itsekin oli jotenkin "sekaisin" asiasta. Jos hän olisi ollut päivähoidossa, olisi ehkä ollut toisin. En osaa selittää tätä kunnolla, mutta vaikka siis meidän kaikkien välit ovat ok, siinä tuli jotain kummallista valtataistelua. Tietysti lapsenvahdin käyttö maksaa, mutta ihmettelen kuitenkin, että sitä ei haluta, vaikka tilanne olisi jo aika paha (äiti täysin uupunut, vanhemmilla ei ikinä yhteistä, rauhallista aikaa, äiti ei pääse lääkäriin jne. jne.). Minusta on itsestäänselvää, että lapsista koituu kuitenkin kuluja. Ihan niin kuin joku kirjoittikin, yksityiselle hammaslääkärille saa yleensä ilta- tai viikonloppuaikojakin. Tuntuu kuin haluttaisiin vain saada ilmaista hoitoapua tai sitten vain valittaa kunnolla ilman aikomustakaan ratkaista ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille suoraan
Voi v***u siinä on tosi idiootti. Suomi on täynnä tyhmiä ihmisiä, jotka tönsäyttävät suoraan kaikkea aivotonta. Tunge pääsi nyrkkeilysäkkiin ja jätä salille. Tuommoisesta ei ole naapuriksi tai perheenjäseneksi. Syljen varjollesi.
Vierailija kirjoitti:
Isket miniälle kasan kumeja ja kehoituksen käyttää niitä jos ei jaksa lapsiperhe-elämää.
Tuommoisen kirjoittanut pitäisi etsiä ja haudata elävältä nylkemisen jälkeen kaatopaikan likalammikkoon. SINUN vanhempiesi olisi pitänyt käyttää kumia, purukumiaivoinen koiranjätös.
Onko aloittaja jotenkin sairas? Narsisti tms?
Tuo viimeisten kommenttien kirjoittaja on sairas.
Olisimpa miäkin, mutta kun jouluna meni kesken. 😣Pienellä ikäerolla yritetään kolmatta. Rankasta elämästä saa kiksejä 😂😃
Aloittaja on narsisti ja tajuaa sen verran ulkomaailmasta, että neljäs lapsenlapsi vie pojan perheen pois hänen kontrollistaan. Hän ei pysty enää pomottamaan ja määräilemään noin suurta joukkoa.
Entä jos ap vain tuntee miniänsä luonteenlaadun vähän paremmin kuin palstalaiset?
Uh, meillä on ollut suvussa yliahkeria suorittaja-anoppeja. Ovat vaatineet muilta samaa ja jatkuvaa hääräämistä. Joskus piti valehdella menevänsä tekemään muita töitä, että sai nukkua päiväunet rauhassa. Ei olisi tullut moinen laiskottelu kysymykseenkään. Tosin ei tohtinut kertoa väsymyksen syytä. Puoli yötä seksiä poikansa kanssa, joten unet jäivät välillä vähän vähemmälle.
Ken lapsen tekee he hänestä itse huolehtikoot. SE EI OLE ISOVANHEMPIEN VASTUU.
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeelle pääsivät toki aiemmin ja paremmilla diileillä. Mummuni oli eläkkeellä siinä kuusikymppisenä, ja hoiti meidät ja muut lapsenlapset käytännössä joka viikonloppu ja kesä. Olen syntynyt 86 ja mummuni 31 eli ihan hyvän tovin hoiti meitä siinä työelämän ohessakin, myös ne minun vanhemmat sisarukset ja serkut ennen minua.
Aika monella tuntuu aika kultaavan muistot. Mummolassa oltiin koko kesä ja lapsuuden kesät olivat aina pelkästään lämpimiä ja aurinkoisia, eikö niin? Todellisuudessa ne, jotka ovat viettäneet koko lapsuutensa kesät mummolassa, ovat yleensä olleet siellä apulaisina, eivät täyshoidossa.
Ei me ainakaan oltu mummolassa apulaisina tai piikomassa. Ihan normaalisti osallistuttiin joihinkin arjen askareisiin, mutta niin olisi ollut kotona kaupungissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeelle pääsivät toki aiemmin ja paremmilla diileillä. Mummuni oli eläkkeellä siinä kuusikymppisenä, ja hoiti meidät ja muut lapsenlapset käytännössä joka viikonloppu ja kesä. Olen syntynyt 86 ja mummuni 31 eli ihan hyvän tovin hoiti meitä siinä työelämän ohessakin, myös ne minun vanhemmat sisarukset ja serkut ennen minua.
Aika monella tuntuu aika kultaavan muistot. Mummolassa oltiin koko kesä ja lapsuuden kesät olivat aina pelkästään lämpimiä ja aurinkoisia, eikö niin? Todellisuudessa ne, jotka ovat viettäneet koko lapsuutensa kesät mummolassa, ovat yleensä olleet siellä apulaisina, eivät täyshoidossa.
Tottahan aika kultaa muistot, mutta kaikkien mummolat ei olleet maalla. Meidän mummola oli kaupungissa ja mummun kanssa kyllä touhuttiin kaikenlaista. Toki myös autettiin. Mutta ei se mitään piikahommaa ollut että hait postin, tai pesit perunat. Tai huuhdoit kun mummu tiskasi, normaalia osallistumista. Ja muistaakseni lapsuuden kesät olivat hieman sateisempia ja pilvisempiä kun nykyään.
Eikai nykyäänkään vaadita että mummula on täyshoitola missä lapsi asetetaan sohvalle ja sitten sille kannetaan kaikki nokan eteen. Voihan lapsi ihan samalla tavalla auttaa mummulassa kun kotonakin. Kivaahan se lapselle on tehdä perheen kanssa yhdessä asioita kotona ja muallakin.
Et sitten valistanut poikaasi. Vasektomia. Sitten saa naija miten päin vaan. Lokoisia mummopäiviä.
Joillakin on toisin jo syystä, että isovanhemmat ovat vielä niin nuoria että ovat työelämässä tiivisti, jotkut asuvat kaukana , jopa ulkomailla.
Meitä on moneen junaan, niin vanhempina kuin isovanhempina ja jokainen valitsee oman tapansa, eikä pidä syytellä jos isovanhemmat eivät olekaan "perinteisiä" mummoja ja ukkeja, jotka ovat aina käsillä kun tarvitsee.