Lue keskustelun säännöt.
Missä te introvertit akateemiset n. 40-kymppiset kilttimiehet luuraatte?
26.12.2016 |
Usein puhutaan, että otsikon kaltaiset miehet ovat usein yksin. Missä te sitten luuraatte? Minnne minun pitäisi mennä, että löydän teidät? Missä tapahtumissa käytte ja millä tavalla teihin pitäisi tutustua, että kokisitte miellyttävän tutustumisen naiseen. Olen itse sosiaalinen, hauska ja nätti, mutta minua kiehtoo myös tiede ja älykkyys sunnattomasti. Olen jopa harkinnut Mensatestejä (ystävän kehoituksesta), jotta kohtaisin itseäni fiksumpaa seuraa. Nettitesteistä saan n. 130 tulokset ja varmaan siksi tiede kiehtoo, mutta onko tuokaan nyt sitten niin fiksu veto, että käyn testeissä ja hakisin miestä Mensan jäsenistä? Tuntuu niin brassailulta. Eikö noita älyköitä löydy muuten?
Toivon ihan asiallisia vastauksia, enkä mitään provopropagandaa. Haluaisin, että nämä kilttimiehet itse vastaisivat.
Kommentit (135)
Suomi, tuo 0-tieteen luvattu maa jossa ihan kuka tahansa pääsee olemaan akateeminen jos vain haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei suuri osa akateemisista naisista mitään vihervasemmisto feministejä ole. Mistävsellainennkuva on tähän ketjuun tullut? Minä alen akateeminen nainen, oikeistolainen ja rotukriittinen lihansyöjä joka lukee juoppiksia ja tykkää yksityisautoilusta. Ja tekee suurimman osan kotitöistä. Samanlaisia on myös ystäväni.
Minäkin etsin akateemista nelikymppistä tyyppiä. Sydämen viisaus kuitenkin ratkaiseva tekijä. Sitä ei voita mikään tutkinto. Onnea kaikille etsintään.
T:amk+maisteri+jatkokoulutettu
Musta on mielenkiintoista seurata tätä tunteiden paloa. Onpa joillain hyvin voimakkaita ja kapeita stereotyyppisiä käsityksiä akateemisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee akateemisesta naisesta ensimmäisenä mieleen sellainen rauhallinen ja älykäs nainen, joka arvostaa tiedettä. Mikä siinä on niin kamalaa?
Siinä on se kamalaa, että todennäköisesti saat juuri näiltä hurjan viisailta, objektiivista tiedettä arvostavilta yläpeukkuja: "joo, tällaisia me ollaan! Kuulostaa hyvältä", vaikka tuo on samanlainen stereotypia kuin mikä tahansa muukin. (Homot neiteilee ja läskit on leppoisia jne.) Eikä kaikki vastaa tätä ollenkaan.
Joo, varmaan monen kohdalla pitää paikkansa, mut mua huolestuttaa se, et aina kun joku on itselle kivaa ja myönteistä, niin se merkitsee eniten eikä miten asiat oikeesti on. Ja nämä on samalla niitä "mua ei voi ymmärtää syvällisesti kukaan niin ku toinen akateeminen, kun olen jotain niiin spesiaalia" Samanlaisia tuulella käyviä akateemisissakin on.
Kaikenlaisia löytyy, mutta uskon että heissä on keskimääräistä enemmän luonteeltaan rauhallisia, jotka jaksavat puurtaa tutkimuksensa äärellä.
Sinä et taatusti itse ole, kun sorrut moiseen typerään yleistykseen
En olekaan:) Haluaisitko kertoa, minkä luonteiset ihmiset haluavat keskittyä elämässään tutkimuksentekoon, analysoimaan tekstejä jne.? Eli mielestäsi heissä on vähemmän luonteeltaan rauhallisia kuin muun tyyppisissä töissä?
En halua, koska en pysty siihen. Älä laita sanoja mun suuhun missään nimessä en väitä mitään tuollaistakaan, mitä sinä sanot. En akateemisena sano mitään, ellen tiedä tutkimusta asiaan liittyen ja koska käyttäytymistieteet eivät varsinaisesti ole omaa alaani, niin en tunne onko sellaista ylipäätään tehtykään. Tuskinpa on. Mutta voisin hyvin kuvitella, että on vaikea määritellä kuinka suuri osa akateemisista on rauhallisia luonteeltaan ja miten koko rauhallisuus ylipäätään määritellään, käsittääkseni se ei ole varsinaisesti mikään vakiintuneen määrityksen saanut luonteenpiirre tai ominaisuus ihmisessä kuten esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuus. Korjatkaa joku paremmin tietävä.
Uskon, että erilaisia persoonallisuudenpiirteitä on laaja kirjo ja ne piirteet näyttäytyy eri tavoin akateemisilla eri ympäristössä. Se ei tarkoita, että akateemiset olisivat rauhallisempia kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta on mielenkiintoista seurata tätä tunteiden paloa. Onpa joillain hyvin voimakkaita ja kapeita stereotyyppisiä käsityksiä akateemisista.
Melkeinpä voisi sanoa toisinpäin. Itse olen yksi ap:n kärkkäistä arvostelijoista (akateeminen itsekin) ja kritiikkini perustuu ainoastaan hänen omaan ulosantiinsa. Hän on korostanut omaa statustaan ja akateemisuuden merkitystä ja myöntänyt itsekin ajattelevan suppeasti ei-akateemisista.
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sä tuot just ylpeenä esiin et olen Akateeminen ja minun Status! Ehkä ne ympärillä olevat akateemiset miehet on fiksumpia ja kaipaa jotain aidompaa elämäänsä. Jotain muuta kuin se hieno akateemisuus. Kuka sillä jaksaa kotona päteä?
Ja tähän liittyy usein just se "miehet pelkää mun koulutusta / menestystä"-harhatulkinta. Kun oikeasti ne ei jaksa sellaista itseään korostavaa pöyhkeilijää...
Onpa taas kerran logiikkaa. Yliopistokoulutettu henkilö, joka haluaa kanssaan samalla koulutustasolla olevan puolison, ei pelota kohderyhmäänsä, ei kuvittele pelottavansa, eikä pöyhkeile näille. Hän on kohderyhmälle ihan tavallinen.
Pelottavia ja pöyhkeileviä akateemisia näkee ympärillään vain ovat vain muutama av-pelätti, joilla on loputon alemmuuskompleksi koulutuksestaan. Ei sellaisia onneksi ole netin ulkopuolella tullut vastaan.
Tuota... ap:han just teki näin. Yritäpä pysyä kärryillä. Ja olen itse akateeminen, että se siitäkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n hakemat miehet ovat tämän ketjun luettuaan hipihiljaa ja poistuvat harkitusti takavasemmalle...
Ymmärrän, että joku arvostaa älykkyyttä (tai jopa edellyttää sitä) kumppania valitessa. Mutta sitä en millään ymmärrä, mitä tuolla nelikymppisyydellä haetaan tuossa. Väistämättäkin tulee mieleen lähinnä kaksi vaihtoehtoa: ensin se, että ap:lla on niin rajoittunut maailmankuva, että vain nelikymppiset olisivat älykkäitä (tähän en usko, mikäli ap on yhtä nelikymppinen kuin esittää olevansa) ja surullisempi ja todennäköisempi vaihtoehto on tietysti se, että tässä on kyse jostain status-asiasta.
Itse en arvostaisi tuollaista toivetta kumppaniehdokkaalta. Oli syy mikä hyvänsä, niin tuollainen lokerointi kertoo aika suppeasta tavasta nähdä ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lataamassa Suicide Squad leffaa 4k versiona, 58Gb. Älkää häiritkö.
Kotona ja kun menen ulos välttelen kaikkia mahdollisia ihmiskontakteja varsinkin vastakkaisen sukupuolen kanssa käytän kameleonttitaktiikkaa, eli yritän sulautua ympäristöön ja toimii joka kerta. Olen täysin tosissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oma ÄÖ on 99 eli melkeen täydet,
oon lähinnä peran kanssa lähipubissa iskemässä naisii
Skotlannin kilttimies kirjoitti:
Ymmärrän, että joku arvostaa älykkyyttä (tai jopa edellyttää sitä) kumppania valitessa. Mutta sitä en millään ymmärrä, mitä tuolla nelikymppisyydellä haetaan tuossa. Väistämättäkin tulee mieleen lähinnä kaksi vaihtoehtoa: ensin se, että ap:lla on niin rajoittunut maailmankuva, että vain nelikymppiset olisivat älykkäitä (tähän en usko, mikäli ap on yhtä nelikymppinen kuin esittää olevansa) ja surullisempi ja todennäköisempi vaihtoehto on tietysti se, että tässä on kyse jostain status-asiasta.
Itse en arvostaisi tuollaista toivetta kumppaniehdokkaalta. Oli syy mikä hyvänsä, niin tuollainen lokerointi kertoo aika suppeasta tavasta nähdä ihmiset.
Haen sillä vain ikäistäni seuraa, eli siinä mielessä lokeroin kyllä ikähaarukkaa. En sen kummempaa. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kahden sortin akateemisia
1) ne jotka ovat suorittaneet tutkinnon ja oikeastaan vihaavat sitä tekopyhää jargonia mitä yliopistoissa lukeminen vaatii ja ovat onnellisia kun koko revahka on ohi ja ovat ehkä päässeet duuniin ja unohtaneet kirjallisuuden ja muun sivistyksen onnistuneesti taakseen
2) ne joille homma kilahtaa hattuun, luulevat olevansa suuria filosofeja jo ehkä opiskelujen alussa, lukevat "Sartrea, Nietzscheä, Hegelia ja Kanttia aamun koittoon" , jatkavat vielä lisäopintoja ja kokevat olevansa jotenkin fiksumpia kuin muut, kun on luettu kirjallisuutta - usein näistä tulee maailman tyhmimpiä arkkipiispoja, Helsingin piispoja ja muita paskanpuhujia, joilla järki voitti uskon ja saatana tuli herraksi
Suurin osa akateemisesta tutkimuksesta on lähinnä säälittävää räpeltämistä: kuuluvat lähinnä sarjaan "keskinkertaisuudet jatkorahoitusta metsästämässä". Eli ei mitään arvoa tai hyötyä kenellekään/millekään (kirjoittaja toki saanut taskurahansa).