Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Minkä kieliseksi lapsi olisi järkevintä kasvattaa tässä tilanteessa?
26.12.2016 |
Nainen on kaksikielinen. Hänen äidinkielensä ovat suomi ja venäjä. Hän on syntynyt ja kasvanut koko elämänsä Suomessa, puhuu venäjää vain toiselle vanhemmistaan, suomi on selkeästi hänen ns. "ykköskieli", vaikka molemmat hänen vanhempansa puhuvat venäjää.
Nainen muuttaa Saksaan ja asettuu sinne. Hänen jokapäiväinen työkielensä on saksa, jota hän käyttää kavereidensa kanssa ja töissä, oikeastaan kaikkialla.
Nainen tapaa Saksassa asuvan ranskalaisen miehen. Tämän miehen äidinkieli on ranska. Heidän yhteinen kieli on englanti, sillä mies ei osaa saksaa kuin muutaman lauseen. Nainen ei osaa ranskaa lähes ollenkaan.
Tämä nainen ja mies menevät naimisiin, asettuvat asumaan Saksaan ja saavat lapsen. Mitkä kielet tälle lapselle on järkevintä "opettaa"? Varmaankin naisen puolelta suomi ja miehen puolelta ranska, koska nämä ovat äidinkieliä? Ja sitten koulusta/päiväkodista tulee englanti ja saksa? Vai mitä mieltä olette?
Tiivistettynä: naisen äidinkieli suomi ja venäjä. Miehen äidinkieli ranska. Molemmat asuvat Saksassa ja puhuvat keskenään englantia. Nainen osaa saksaa sujuvasti ja käyttää sitä jokapäiväisessä elämässä jatkuvasti. Mies opettelee saksaa. Mikä/mitkä kielet lapselle?
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
"Tunnekieltä" painotetaan Suomessa hiukan liikaa, sillä vanhemman oma lapsuuden kieli tai murre on monilla nuorena muuttaneilla jo vanhentunut. Siksi vanhemman koulu- tai opiskelukieli voi olla parempi vaihtoehto, jos se tuntuu omalta. Itselle vierasta kieltä, jota ei tunne osaavansa kuin äidinkieltä, ei kuitenkaan pidä lapselle puhua.
Jos on monta tasavahvaa vaihtoehtoa, kolmen kielen oppiminen lapsena on etu. Jos osa on maailman suuria kieliä, hyöty on tietysti suurempi. Voi myös miettiä, mihin maahan saattaisitte myöhemmin muuttaa, koska kielitaito helpottaa lapsen sopeutumista ja koulunkäyntiä.
Kun lapsi muuttaa maasta toiseen, vanhan asuinmaan kieltä täytyy aktiivisesti ylläpitää, ettei se unohdu. Ratkaisu ei ole, että vanhemmat puhuisivat itselleen vierasta kieltä. Tämä onkin vaikeampi ongelma kuin kielen oppiminen.