Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Minkä kieliseksi lapsi olisi järkevintä kasvattaa tässä tilanteessa?
26.12.2016 |
Nainen on kaksikielinen. Hänen äidinkielensä ovat suomi ja venäjä. Hän on syntynyt ja kasvanut koko elämänsä Suomessa, puhuu venäjää vain toiselle vanhemmistaan, suomi on selkeästi hänen ns. "ykköskieli", vaikka molemmat hänen vanhempansa puhuvat venäjää.
Nainen muuttaa Saksaan ja asettuu sinne. Hänen jokapäiväinen työkielensä on saksa, jota hän käyttää kavereidensa kanssa ja töissä, oikeastaan kaikkialla.
Nainen tapaa Saksassa asuvan ranskalaisen miehen. Tämän miehen äidinkieli on ranska. Heidän yhteinen kieli on englanti, sillä mies ei osaa saksaa kuin muutaman lauseen. Nainen ei osaa ranskaa lähes ollenkaan.
Tämä nainen ja mies menevät naimisiin, asettuvat asumaan Saksaan ja saavat lapsen. Mitkä kielet tälle lapselle on järkevintä "opettaa"? Varmaankin naisen puolelta suomi ja miehen puolelta ranska, koska nämä ovat äidinkieliä? Ja sitten koulusta/päiväkodista tulee englanti ja saksa? Vai mitä mieltä olette?
Tiivistettynä: naisen äidinkieli suomi ja venäjä. Miehen äidinkieli ranska. Molemmat asuvat Saksassa ja puhuvat keskenään englantia. Nainen osaa saksaa sujuvasti ja käyttää sitä jokapäiväisessä elämässä jatkuvasti. Mies opettelee saksaa. Mikä/mitkä kielet lapselle?
Kommentit (42)
Ei kannata mennä naimisiin, eikä tehdä lapsia. Liitto ei tule kestämään. Ei myöskään oikein lapsia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se noin luontevimmin menisi kun ehdotit. Kumpikin vanhemmista puhuu lapselle omaa äidinkieltään. Kielen oppimisessa minusta tärkeää kuulla sitä oikein puhuttuna ja äännettynä. Samalla ehkä mieskin sitten oppisi vähän suomea ja vaimo ranskaa.
Ideaali varmasti saada opetettua kaikkea muuta ehkä tärkeimpänä mielestäni opettaa saksa synnyin ja asuinmaan takia ja englanti, jotta pysytte kommunikoimaan parhaiten keskenänne. Ohessa puhua suomea ja ranskaa arjessa, jottei pääse ne unohtumaan. Venäjää vaikka vähäsen siten, jotta oppisi vähintään alkeet :)
Kielet on rikkaus! Onnea teille!
No ihan kuule omat äidinkielensä opettavat lapselle. Miten tuo nyt on niin vaikeaa?
Suositeltavaa on, että molemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään. Sen lisäksi perheen yhteinen kieli voi aluksi olla englanti ja sitten asuinmaan mukaan saksa. Lapsi tulee saamaan loistavan kielitajun, kokemusta on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat puhuvat äidinkieltään, äiti suomea ja isä ranskaa. Saksa tulee päiväkodista ja ympäriltä. Jos tarkoitus ei ole jäädä Saksaan pitkäksi aikaa, voi laittaa englanninkieliseen päiväkotiin. Venäjän voi oppia joskus myöhemmin.
Onnistuu hyvin. Meillä 3 lasta kasvanut juuri noin, vaikka kielet eri. Äiti puhuisi siis lapsille suomea, isä ranskaa, koulusta/ympäristöstä saksa, ja englannin ymmärtäminen tulee kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettaisin lapselle ehdottomasti molempien vanhempien äidinkielet eli tässä tapauksessa Ranskan ja venäjän. Äitinä opettaisin mielummin venäjän kuin suomen sillä hänen omat vanhemmat ovat venäjänkielisiä ja olisi kurjaa jos lapsenlapset eivät voisi kommunikoida isovanhempien kanssa. Jos äidin vanhemmat sen sijaan puhuvat myös suomea ja se on äidille se ns vahvempi kieli niin silloin opettaisin suomea venäjän sijaan. Saksan lapsi oppii todennäköisesti kavereilta ja ympäristöstä jos kerta Saksassa asuvat ja englannin kotoa jos vanhemmat puhuvat englantia keskenään. Eli englantia ja saksaa tuskin tarvitsee erikseen opettaa vaan lapsi oppii omaksumaan ne ihan itse. Sen sijaan vanhempien pitää päättää mitä kieltä lapselle puhuvat ja itse ainakin opettaisin äidinkieleni eli sen kielen mitä vanhempani ja suurinosa sukulaisistani puhuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä puhuu lapselle ranskaa ja äiti suomea. Keskenään vanhemmat puhuvat englantia. Lapsi oppii saksaa, kun ja jos menee Saksassa kouluun ja päiväkotiin :)
Vanhemmat puhuvat äidinkieltään, englannin lapsi oppii kotoa äidin ja isän välillä ja saksa tietenkin koulusta ja kavereilta. Mikäli naisen suku puhuu enimmäkseen venäjää niin venäjä olisi hyvä opettaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen monikielisen lapsen äiti.
Minä tekisin näin: äiti puhuu lapselle vain suomea, isä puhuu lapselle vain ranskaa, lapsi oppii automaattisesti ympäristön kielen saksan, perheen yhteinen kieli englanti ja lisäksi laittaisin lapsen englanninkieliseen päiväkotiin ja kouluun, koska muuten englanti jää tankerokieleksi.
Monikielisen lapsen kielikasvatus on haastavaa, koska lapselle tulee vaiheita jolloin kieltäytyy puhumasta heikoimpia kieliä. Sitkeydellä selviää ja ei saa luovuttaa. Ja aina pitää puhua vain "omaa" kieltä lapselle. Eli jos lapsi alkaa kiukuttelemaan sinulle saksaksi niin teeskentelet ettet ymmärrä ja sanot suomeksi, että "äiti ei ymmärrä, kerro minulle suomeksi mikä sinua harmittaa".
Meillä lapsen tunnekieli on englanti ja puhuu mieluiten englantia. Suomen sanavarasto on mielestäni hieman laajempi. Ruotsin kielestä suuttuu nykyään, yrittää ettei tarvitsisi vastata ruotsiksi, mutta puhun silti ruotsia ja vaadin vastausta ruotsiksi.
Mikä järki tuossa tilanteessa tehdä lapsia? Lapsi vain hämmentyy ja lopputuloksena ei osaa mitään kieltä kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, lapsen isä puhuu lapselle tietenkin ranskaa. Koulussa lapsi oppii saksan. isän kannattaa lähteä saksan kielikursseille, jotta osaa sitten myöhemmin auttaa kotiläksyissä yms. Aika haastavaa on myös toimia yhteiskunnassa, jos sitä saksaa ei osaa.
Onko suomi naisen jommankumman vanhemman äidinkieli, vai ns. koulukieli? Jos on vain koulukieli, niin nainen ei tod. näk., pysty rakastamaan suomella yhtä vahvasti kuin venäjällä. Jos on ajatuksia, että saattaisitte muuttaa Suomeen jossain vaiheessa, niin sitten tietenkin naisen kannattaa puhua suomea.
Ransakassa pystyy vierailemaan usein, joten lapsi saa kokea ranskan puhumista aidoissa tilanteissa. Saksan oppimista tukisin esim. lapsenlikalla, joka tulisi pari kertaa viikossa lukemaan saksankielisiä satuja, loruja. Lisäksi lapsi suomikouluun oppimaan myös hieman kieltä muiltakin kuin äidiltään.
Molemmat puhuvat lapselle äidinkieltään ja toisilleen kotikieltä, lapsi oppii ne siinä kaikki. Oppii Saksan sitten siinä sivussa.
Äiti puhuu lapselle suomea, isä ranskaa. Päiväkodin kieli tilanteen mukaan.
No ainakin saksa, kun kerran Saksassa asuvat. Englantia oppii varmaan koulussa, ja vanhemmat voivat puhua lapselle myös omia äidinkieliään niin halutessaan, mutta kaikkia kieliä on turha opettaa, siinä ei mene kuin sekaisin.
Meillä on myös samankaltainen tilanne, eli äidin- ja isänkielet, vanhempien yhteinen kieli ja ympäristön kieli. Kumpikaan vanhemmista ei tosin ole kaksikielisestä perheestä eli tuo bonuskieli puuttuu. Teinit puhuvat, kirjoittavat ja lukevat sujuvasti neljällä kielellä, vanhempien kieli on kirjoittamisessa heikoin, mutta opiskelevat sitä koulussa. Keskenään puhuvat yleensä ympäristökieltä joka on se vahvin.
Kielten kunnolliseen oppimiseen ei riitä yhdden vanhemman kanssa puhuminen, kannattaa panostaa dvdihin, musiikkiin ja ennenkaikkea kirjojen lukemiseen vauvasta asti. Lukemaan pitää myös oppia jokaisella kielellä erikseen elleivät kielet nyt satu olemaan hyvin smankaltaisia, kuten vaikka ruotsi ja norja jotka "toimivat" samalla tavalla.
Bonuskieli, eli aplla venäjä, on ihana kulttuurilisä, mutta jos sitä puhuu vain mummolassa saattaa se jäädä heikommaksi. Mutta hyvän pohjan siihen kuitenkin saa, jos vaikka innostuu myöhemmin opiskelemaan sitä.
Meillä teinit ovat valinneet koulussa kaksi vierasta kieltä koska oppiminen on heille helppoa ja hauskaa.
Isä puhuu lapselle omaa äidinkieltään. Äiti kun on kaksikielinen voi hän puhua kumpaa kieltä haluaa.
Alue: Aihe vapaa
Kamala sekasotku. Mutta joo, äidinkielet eli äiti puhuu suomea lapselleen ja isä ranskaa.