Rehellisesti - mitä kaikkia vaivoja ylipaino on aiheuttanut sinulle?
Oli kyse sitten pienistä kolotuksista tai vakavammasta sairastumisesta - kerro kaikki
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jalat on tosi kipeät, jos joutuu seisomaan enemmän. Jalkapöydät romahtaneet, lättäjalat.
Astma.
Allergiat ja iho-oireet pahentuneet lihomisen myötä.
Kuukautiskierto pidentynyt ja tullut vaihdevuosioireita (oon 30v.).
Verensokeriarvot siinä ja siinä, edessä varmasti diabetes tulevaisuudessa.
Virtsarakon laskeuma ja virtsankarkailu, kun liikapaino painaa lantionpohjaa.
Verenpaine kohonnut.BMI ollut pari vuotta n. 30, lihoin rajusti yhtäkkiä
Miten voi olla noin rajut oireet noin pienellä ylipainolla. Ei bmi 30 kauheasti ole.
Itsellä bmi varmasti paljon enemmän, en nyt jaksa laskea.. 174cm ja 97kg, eikä mulla ole tuollaisia oireita.
Käyn salilla pari kertaa viikossa ja jaksan hölkätä noin 6km. Rasvaton paino oli kehonkoostomus mittauksen mukaan 64 kg, eli rasvaa yli 30 kg.
Itseasiassa minulla ei ole mitään muita ylipainosta johtuvia vaivoja, kuin itsetunnollisia..
Olen 35 vuotias, eli en nyt mikään nuorikaan enää. Siitäkään ei siis vaivattomuus voi johtua..
BMI 30 on sairaalloisen ylipainon raja, eli on se nyt vähän enemmän kuin "ei kauheasti".
Sinun mittauksesi on myös joko todella pielessä, tai sitten olet todella lihaksikas. Normaalivartaloinen 20-22% rasvoissa oleva nainen painaisi sinun pituudessa sen minkä tuo mittari tarjoaa sinulle rasvattomana painona. Sinä olisit siis 174/80 mitoissa vielä todella timmissä kunnossa. Jos asia on oikeasti näin, niin ei ihme että ei oireita ole, sinähän olet fyysisesti huippukunnossa tuota ylipainoa lukuunottamatta.
Käyttäjä3449 kirjoitti:
Ylipainoni seurauksena minulla on aivan valtavat rinnat (80 G), lisäksi olen vaaleaverikkö, joten aivan vääräntyyppiset miehet yrittävät iskeä minua. Duunarit ja yrittäjät, kun olen itse enemmän kiinnostunut älyköistä ja filosofeista.
En ymmärrä alapeukutuksia. Isot rinnat eivät ole minusta mitenkään hyvä juttu, tämä on oikea ongelma, ja minusta on outoa, että jotkut niitä niin arvostavat. Kuitenkaan minulla ei tähän mennessä ole ollut juurikaan varsinaisia terveysongelmia ylipainosta, enkä voi niitä teidän mieliksi keksiäkään...
Ilmavaivoja, vatsakipua ja kiristäviä vaatteita.
Polvissa nivelet selvästi kuluneet, särkee pitkän päivän jälkeen välillä.
Jos hyppää jostain korkealta alas niin ottaa pohkeisiin, muutenkin mulla saattaa krampata pohjelihakset täysin syyttä kun vain kävelen. Siis lihas on jännittyy ja jumittaa siihen tilaan ja tuntuu ehkä enemmän jännältä kun jotenkin sattuisi, ei sinällään estä kävelyä mutta tuntuu epämiellyttävältä
Aika ilmeinen: hengästyn helposti
On yleisesti todella pöhnä olo koko ajan, mutta en edes muista miltä tuntuisi olla normaalipainoinen
T. 145kg
pulutossu kirjoitti:
Ilmavaivoja, vatsakipua ja kiristäviä vaatteita.
En yleensä kysele peukkujen perään mutta nyt on pakko, eikö muka muita ylipainoisia pieretä, satu vatsaan tai vaatteet kiristä vai mikä teitä miinustajia mättää? :D
[/quote]BMI 30 on sairaalloisen ylipainon raja, eli on se nyt vähän enemmän kuin ei kauheasti.[/quote]
Vaikea alipaino < 16.0
Merkittävä alipaino 16.0 - 16.99
Lievä alipaino 17.0 - 18.49
Normaali paino 18.5 - 24.99
Lievä lihavuus 25.0 - 29.99
Merkittävä lihavuus 30.0 - 34.99
Vaikea lihavuus 35.0 - 39.99
Sairaalloinen lihavuus 40.0 >=
Månsterin oli pakko ottaa osaa ketjuun, kun ärsytti tuo typerä kommentoija. Muut viestit eivät ole månsterin.
Maha röllöttää tiellä. Välillä sitä joutuu asettelemaan paremmin tai ns. siirtämään syrjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jalat on tosi kipeät, jos joutuu seisomaan enemmän. Jalkapöydät romahtaneet, lättäjalat.
Astma.
Allergiat ja iho-oireet pahentuneet lihomisen myötä.
Kuukautiskierto pidentynyt ja tullut vaihdevuosioireita (oon 30v.).
Verensokeriarvot siinä ja siinä, edessä varmasti diabetes tulevaisuudessa.
Virtsarakon laskeuma ja virtsankarkailu, kun liikapaino painaa lantionpohjaa.
Verenpaine kohonnut.BMI ollut pari vuotta n. 30, lihoin rajusti yhtäkkiä
Miten voi olla noin rajut oireet noin pienellä ylipainolla. Ei bmi 30 kauheasti ole.
Itsellä bmi varmasti paljon enemmän, en nyt jaksa laskea.. 174cm ja 97kg, eikä mulla ole tuollaisia oireita.
Ihmiset on erilaisia mm. kudostyypiltään ja geneettiseltä sairastumisalttiudeltaan. Ylipainoinen voi hyvin olla paremmassa kunnossa kuin joku toinen normaalipainoinen, mutta asia voi olla myös toisinpäin.
Vertailun vuoksi esim. raskaus ja synnytys aiheuttavat toisille elinikäiset vaivat, kun taas toiset selviävät koettelemuksesta ilman mitään ihmeellistä.
Olen 172/78, eli lievästi ylipainoinen. Jo tämäkin ylipaino on minulla nostanut verenpainetta. Kolesterolista en tiedä... Lenkkeily on rankempaa. Hengästyn helpommin. Muutenkin arjen jaksaminen on heikompaa nyt kuin 172/65, mitkä ovat ns. "normaalimittani", koska olin tuon painoinen pikään ennen isoa elämänmuutosta, joka johti ahdistukseen ja ahmimiseen.
171cm/99kg. Ei vaivoja toistaiseksi. Pitäisi silti kyllä laihduttaa...
Olin suurimman osan aikuisuutta noin 10 kg ylipainoinen, kunnes se lyhyessä ajassa nousi noin 25 kilon ylipainoon. Varsinaisesti mitään sairauksia minulle ei ole ollut, mutta nyt olen laihduttamassa, ja olen jotain muutoksia huomannut:
- Hengästyminen, ei sellainen puuskutus, mutta jatkuvasti kaikki ylimääräinen liike sai aikaan vähän keskimääräistä enemmän hengitystarvetta
- Pienet kolotukset ovat jääneet laihtumisen myötä pois. Ei edes kivut, mutta välillä saattoi alakropassa polvissa, nilkoissa jne. tuntua jotain ylimääräistä epämiellyttävää. Siihen tottui, kunnes jossain vaiheessa laihdutusta tajusin, että niitä tunteita ei ole ollut pitkään aikaan.
- Verenpaine nousi, tosin alhaisen lähtötason takia pysyi edelleen normaalin rajoissa.
- Arkiaskareet alkoivat väsyttää fyysisesti. Siis joku siivous on välillä raskasta, mutta ei niin raskasta kuin miltä se tuntui.
- Kroppa alkoi olla jäykkä ja kömpelö nimenomaan siksi, että läski oli tiellä.
- Refluksi
Ei mikään yksittäinen asia ole ollut iso juttu, mutta kaikkien parantuminen yhdessä on parantanut kokonaisvointia huomattavan paljon. Tältä pohjalta suosittelen kyllä edes laihduttamisen yritystä, jos ylipainoa on! Nämä kaikki jutut ovat sellaisia, joita en hirveästi noteerannut ylipainoisena, vaan niiden poistuttua vasta tajusin, miten paljon ne vaikuttavat oloon.
Mulla on nyt n. 35kg ylipainoa, enimmillään ollut vähän yli 50kg. Ylipainoon liittyviä vaivoja on aika vaikea yksiselitteisesti erottaa, koska minulla tilanteeseen liittyy vähäinen liikunta ja huono yleiskunto, mutta on olemassa myös liikunnallisia, notkeita, vahvoja ja jaksavia lihavia.
Mutta niin, joissain venyttelyliikkeissä on rehellisesti läski tiellä. Viime vuonna oli vamma-alkuinen plantaarifaskiitti jonka paranemista ylipaino varmaan hidasti. Ei mulla (vielä) oikein sellaisia fyysisiä lihavuusvaivoja ole, ei mitään kipuja tai esteitä tai fyysisiä terveyspulmia (veriarvot, verenpaine ok). Mutta arvottomuuden ja epäonnistumisen tunne sekä itseinho on suurimmat ongelmat. Ja kyllä se nivelrikko sieltä näillä geeneillä on tulossa...
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jalat on tosi kipeät, jos joutuu seisomaan enemmän. Jalkapöydät romahtaneet, lättäjalat.
Astma.
Allergiat ja iho-oireet pahentuneet lihomisen myötä.
Kuukautiskierto pidentynyt ja tullut vaihdevuosioireita (oon 30v.).
Verensokeriarvot siinä ja siinä, edessä varmasti diabetes tulevaisuudessa.
Virtsarakon laskeuma ja virtsankarkailu, kun liikapaino painaa lantionpohjaa.
Verenpaine kohonnut.BMI ollut pari vuotta n. 30, lihoin rajusti yhtäkkiä
Miten voi olla noin rajut oireet noin pienellä ylipainolla. Ei bmi 30 kauheasti ole.
Itsellä bmi varmasti paljon enemmän, en nyt jaksa laskea.. 174cm ja 97kg, eikä mulla ole tuollaisia oireita.
Käyn salilla pari kertaa viikossa ja jaksan hölkätä noin 6km. Rasvaton paino oli kehonkoostomus mittauksen mukaan 64 kg, eli rasvaa yli 30 kg.
Itseasiassa minulla ei ole mitään muita ylipainosta johtuvia vaivoja, kuin itsetunnollisia..
Olen 35 vuotias, eli en nyt mikään nuorikaan enää. Siitäkään ei siis vaivattomuus voi johtua..BMI 30 on sairaalloisen ylipainon raja, eli on se nyt vähän enemmän kuin "ei kauheasti".
Sinun mittauksesi on myös joko todella pielessä, tai sitten olet todella lihaksikas. Normaalivartaloinen 20-22% rasvoissa oleva nainen painaisi sinun pituudessa sen minkä tuo mittari tarjoaa sinulle rasvattomana painona. Sinä olisit siis 174/80 mitoissa vielä todella timmissä kunnossa. Jos asia on oikeasti näin, niin ei ihme että ei oireita ole, sinähän olet fyysisesti huippukunnossa tuota ylipainoa lukuunottamatta.
Bmi 40 on sairaalloisen ylipainon raja, ei 30.
Tarkistin tuon omani ja se on 32.
Mittaus on otettu kaksi kertaa muutama kk välissä ja sen otti liikuntakeskuksen pt.
Koitan linkata tähän kuvan itsestäni. Lihava olen kyllä, mutta en sairaalloisen.
http://aijaa.com/IO5rMQ
Takapuolta saa olla jatkuvasti pyyhkimässä
165 cm ja 76 kg. Terveydellisesti ei mitään, olen vähän alle 40 v. Mutta itsetunto on huono, vaatteet kiristää. Käytän vaatekokoa 42, ja se on nöyryyttävää. Laihdutin 10 vuotta sitten yli 12 kiloa. Se oli valtava urakka, ja kärsin rajuista suolisto-oireista, mm. sairaalahoitoon johtaneesta suolistotulehduksesta. Vähensin mm. leivän syönnin ja maitotuotteet pois, ja söin enimmäkseen kasvisruokaa. Kuntosalilla kävin 4 kertaa viikossa. Lopetin laihdutusdieetin terveyssyistä ja paino tuli takaisin.
Lähinnä normaalipainoisten suoraputkisten elämänpuutteesta johtuva toisten painon murehteminen vituttaa. Jos olisi normaalipainoinen olisi elämäni täydellistä. Kaikilla on ristinsä kannettavana ja minulla se on tämä ylipaino. Toislla on itsehankittu aids, tupakkikeuhkosyöpä, vammatuminen ajattelmattomuudesta, köyhyys, yksinäisyys, jne,jne. Kyllä tässä maailmassa murheita riittää enkä pidä ylipainoa niistä pahimpana.
Aloitetaanko nollahetkestä , kun reipas 6 kg tuli alatiesynnytyksellä läpi elossa? En tarvinnut syntymämerkkiä jotta erottaisi muista vauvoista eikä minulla ollut pikku kätösiä tai pikku jalkoja. Olen kerran eläessäni nähnyt liian suuret kengät. JoO ja ei pääse lyhtypylvään taakse piiloon.
Kyllä mulla on paino kohonnut lasten jälkeen sellaisiin mittoihin, että vaivoja on alkanut tulemaan. 100kg oli mulla rajana, sen jälkeen alkoi paino tosissaan tuntumaan.
Mutta mulla mm. Kohonnut verensokeri, sappivaivoja, virtsankarkailua, jalkasärkyä, polvikipua. Noita särkyjä ja kolotuksia tosin tunnen vain raskaan rasituksen jälkeen. Kyllä nää läskit mun elämää haittaa, en mä sitä kiellä. Laihduttaa pitäisi mutta ei se sitten kuitenkaan ole vaan niin helppoa. Ikää on vielä sen verran vähän, että painelen vielä täysillä menemään enkä enää edes muista miltä tuntuu olla hoikempi. Sen tiedän, että näillä elintavoilla en pitkälle pääse ennenkuin vakavammin sairastun.