Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sukulaislapset tekevät joulusta yhtä piinaa
23.12.2016 |
Pakko avautua tänne, kun en näistä tunnoista kehtaa kenellekään puhua. Tilanne on se, että olen kurkkuani myöten täynnä sekä omia että mieheni sukulaislapsia. Lapset ovat 3-10-vuotiaita, fiksuja ja lahjakkaita, mutta täysin kurittomia ja tulevat vuosi vuodelta huonotapaisemmiksi.
Nykyään kaikki perhetapahtumat ovat yhtä kaaosta ja sirkusta. Lapset riehuvat ja temmeltävät, vanhemmat huutavat ja komentavat. Mitään hyötyä komentamisesta ei ole ja tämän lapset näemmä hyvin tietävät. Isovanhemmat, tädit ja sedät kilpailevat lasten huomiosta ja tykkäämisestä, kukaan ei aseta mitään rajoja.
Minkäänlaisia käytästapoja lapsilta ei vaadita, ei tervehditä, hyvästellä, vastata kysymyksiin. Lahjasta hädintuskin mutistaan kiitos. Aikuisia lapset nimittelevät ja jopa lyövät, ja siihen suhtaudutaan väkinäisesti naureskellen ja huumorin varjolla toruen, mutta ikinä peliä ei laiteta poikki ja osoiteta lapsille, että noin ei kertakaikkiaan tehdä. Lapset ovat huomion keskipisteenä koko ajan, keskustelua mistään asiasta on turha edes yrittää.
Lasten vanhemmat (tässä kolme eri sisarusparvea) ovat minulle rakkaita ja fiksuina pitämiäni ihmisiä. En ymmärrä, miten joka perheessä kasvatus on mennyt näin mönkään. Kertokaa, onko kaikilla samanlaista, onhan vielä jossain kivojakin lapsia? Tuntemissani ei-suomalaisissa perheissä meininki on ihan eri: lapset kättelevät, eivät keskeytä aikuisia ja leikkivät lähinnä keskenään.
Kaipaan niin paljon lapsettomia jouluja, kun nautimme hyvistä keskusteluista, musiikista, ruoasta ja peleistä. Nykyään kaikilla on luultavasti sukutapaamisten jälkeen takki tyhjä ja paha mieli, vaikka urheina teekennelläänkin muuta.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla ei ole omia lapsia! Tää on niin lapsettoman ihmisen avautumista kuin olla ja voi.
Lyömistä tai nimittelyä en hyväksy ja sellaisen voi laskea huonoksi käyttäytymiseksi/kasvatuksesi, mutta mitään muuta tosta sun listaltasi ei voi.
Mietitäänpäs nyt heti. Viisi, kuusi serkusta, leikki-ikäisestä alakouluikäiseen. Tapaavat porukalla kerran vuodessa eli mummilassa jouluna. Varmaan jänskättää vähän joulun taika. Saavat luvan kanssa valvoa normaalia myöhempään, herkutella kunnolla, odotellaan pukkia ja vanhemmat lapset kertoo pienille, ettei se ole oikea pukki... Joku pienimmistä ei jaksa odottaa ja väsyy....
Ihan normaalia lasten elämää.
Kuule ap hyvä, se sun kuvasi, että lapset puhuvat vain puhutellessa ja vastaavat nätisti ja kuuluvalla äänellä, leikkivät hiljaa omissa oloissaan poissa aikuisten silmistä, syövät kiltisti omassa pöydässään ja antavat aikuisten keskustella aikuisten asioista niin - öö, olisiko sittenkin vikaa sun omissa mielikuvissasi?
Mutta hei, palaathan toki tänne kertomaan sitten, kun sulla on omia lapsia?
Hyvää joulua!
En ole ap, mutta pakko tarttua tähän. Olen niukin naukin nelikymppinen nainen. Minun lapsuudessani (ja sukujuhlissa) lapset puhuivat, jos aikuinen puhutteli. Aikuisten juttuja ei keskeytetty. Lapset odottivat, että suvun vanhimmat ottivat kahvipöydästä ensin. Sisällä ei juostu eikä riehuttu. Näin muutamia mainitakseni. Toki leikimme sisarusten ja serkkujen kesken, mutta aikuisten asettamilla rajoituksilla (juoksu/riehuminen/kiljuminen kielletty). Ja olenkin tänä päivänä tavat omaava aikuinen - joka myös hämmästelee usein nykyisten vanhempien kädettömyyttä ja lasten riekkumista... Olen omassa kodissani kieltänyt sukulaislapsen juoksemisen ja sain silmilleni erittäin närkästyneen lapsen äidin - lasta ei saa kieltää kuulema. No, olen eri mieltä edelleen.
Älä viitsi. Ai että oikein "sinun lapsuudessasi"? Missä 1700-luvulla se olikaan?
Aika kultaa muistot. Se, mikä on pysyvää, on se, että jokainen ikäluokka löytää aina arvosteltavaa siitä, miten lapsia kasvatetaan. Jokainen ikäluokka vuorollaan pääsee arvostelemaan sitä, miten "ne nykyajan lapset" eivät osaa enää käyttäytyä ja muistella sitä, että "kyllä ennen kaikki oli paremmin ja lapsetkin kiltimpiä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole lapsilla asiaa aikuisten olohuoneeseen. Mieheni, isäni ja muutama muu suvun mies viettää aikaa myös kirjastossa (juovat viskiä ja keskustelevat). Lapset leikivät keskenään muissa huoneissa.
Onks aattona muka kirjasto auki?
Eiköhän ollut ihan oman kodin kirjastosta kyse.
Joulu eli ei, tällä palstalla eivät vitsiniekat juhli...
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla ei ole omia lapsia! Tää on niin lapsettoman ihmisen avautumista kuin olla ja voi.
Lyömistä tai nimittelyä en hyväksy ja sellaisen voi laskea huonoksi käyttäytymiseksi/kasvatuksesi, mutta mitään muuta tosta sun listaltasi ei voi.
Mietitäänpäs nyt heti. Viisi, kuusi serkusta, leikki-ikäisestä alakouluikäiseen. Tapaavat porukalla kerran vuodessa eli mummilassa jouluna. Varmaan jänskättää vähän joulun taika. Saavat luvan kanssa valvoa normaalia myöhempään, herkutella kunnolla, odotellaan pukkia ja vanhemmat lapset kertoo pienille, ettei se ole oikea pukki... Joku pienimmistä ei jaksa odottaa ja väsyy....
Ihan normaalia lasten elämää.
Kuule ap hyvä, se sun kuvasi, että lapset puhuvat vain puhutellessa ja vastaavat nätisti ja kuuluvalla äänellä, leikkivät hiljaa omissa oloissaan poissa aikuisten silmistä, syövät kiltisti omassa pöydässään ja antavat aikuisten keskustella aikuisten asioista niin - öö, olisiko sittenkin vikaa sun omissa mielikuvissasi?
Mutta hei, palaathan toki tänne kertomaan sitten, kun sulla on omia lapsia?
Hyvää joulua!
Mitö ihmettä? Luitko ensimmäistä viestiä ollenkaan? Täytyy kyllä ihmetellä, miten kukaan voi pitää kuvailtua meininkiä hyvänä käytöksenä???
Taitaa vanhemmat olla todella sokeita omien lasten ympäristön terrorisoinnille!
Toinen (tai peukkujen perusteella sadas kolmaskymmenes) lasten riehumiseen kyllästynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole lapsilla asiaa aikuisten olohuoneeseen. Mieheni, isäni ja muutama muu suvun mies viettää aikaa myös kirjastossa (juovat viskiä ja keskustelevat). Lapset leikivät keskenään muissa huoneissa.
Onks aattona muka kirjasto auki?
Eiköhän ollut ihan oman kodin kirjastosta kyse.
Meidän kaupungissa on "oikea" kirjastokin aattona auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla ei ole omia lapsia! Tää on niin lapsettoman ihmisen avautumista kuin olla ja voi.
Lyömistä tai nimittelyä en hyväksy ja sellaisen voi laskea huonoksi käyttäytymiseksi/kasvatuksesi, mutta mitään muuta tosta sun listaltasi ei voi.
Mietitäänpäs nyt heti. Viisi, kuusi serkusta, leikki-ikäisestä alakouluikäiseen. Tapaavat porukalla kerran vuodessa eli mummilassa jouluna. Varmaan jänskättää vähän joulun taika. Saavat luvan kanssa valvoa normaalia myöhempään, herkutella kunnolla, odotellaan pukkia ja vanhemmat lapset kertoo pienille, ettei se ole oikea pukki... Joku pienimmistä ei jaksa odottaa ja väsyy....
Ihan normaalia lasten elämää.
Kuule ap hyvä, se sun kuvasi, että lapset puhuvat vain puhutellessa ja vastaavat nätisti ja kuuluvalla äänellä, leikkivät hiljaa omissa oloissaan poissa aikuisten silmistä, syövät kiltisti omassa pöydässään ja antavat aikuisten keskustella aikuisten asioista niin - öö, olisiko sittenkin vikaa sun omissa mielikuvissasi?
Mutta hei, palaathan toki tänne kertomaan sitten, kun sulla on omia lapsia?
Hyvää joulua!
En ole ap, mutta pakko tarttua tähän. Olen niukin naukin nelikymppinen nainen. Minun lapsuudessani (ja sukujuhlissa) lapset puhuivat, jos aikuinen puhutteli. Aikuisten juttuja ei keskeytetty. Lapset odottivat, että suvun vanhimmat ottivat kahvipöydästä ensin. Sisällä ei juostu eikä riehuttu. Näin muutamia mainitakseni. Toki leikimme sisarusten ja serkkujen kesken, mutta aikuisten asettamilla rajoituksilla (juoksu/riehuminen/kiljuminen kielletty). Ja olenkin tänä päivänä tavat omaava aikuinen - joka myös hämmästelee usein nykyisten vanhempien kädettömyyttä ja lasten riekkumista... Olen omassa kodissani kieltänyt sukulaislapsen juoksemisen ja sain silmilleni erittäin närkästyneen lapsen äidin - lasta ei saa kieltää kuulema. No, olen eri mieltä edelleen.
Minun lapsuudessani oli oltava kiltti eli hiljaa ja nätisti kun aikuisia oli paikalla.
Nykyisin lapset saavat olla enemmän omia itsejään.
Mutta siinä kohtaa, jossa emäntä kieltää sukulaislasta juoksemasta huushollissaan, olen samaa mieltä. Kodin haltija määrää talossaan. Vieraalle lapselle voi sanoa ystävällisesti, mutta määrätietoisesti, että tässä talossa on semmoinen sääntö, ettei juosta. Jos äiti siitä kitisee, voi todeta, että juoksukielto koskee myös häntä ;D
Älä viitsi. Ai että oikein "sinun lapsuudessasi"? Missä 1700-luvulla se olikaan?
Aika kultaa muistot. Se, mikä on pysyvää, on se, että jokainen ikäluokka löytää aina arvosteltavaa siitä, miten lapsia kasvatetaan. Jokainen ikäluokka vuorollaan pääsee arvostelemaan sitä, miten "ne nykyajan lapset" eivät osaa enää käyttäytyä ja muistella sitä, että "kyllä ennen kaikki oli paremmin ja lapsetkin kiltimpiä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän harmistuksen huonosti käyttäytyvistä lapsista.
Kuitenkin ihmettelen lapsettomien intoa tunkea mukaan lasten jouluun. Ihan voi viettää oman joulun pieruverkkareissa kissan kanssa. Tai lähteä vaikka Berliiniin.
Mihin ne ihanimmat asiat jouluna häviäisivät? Olen käsittänyt täältä, että vapaa piereskely ja matkailu ovat lapsettomien ylintä onnea.
Kiitos ymmärryksestä.
Jos kuitenkin tarkkoja ollaan, ne lapset ovat tulleet myöhemmin minun jouluuni. Vietimme sukulaisten ja miehen sukulaisten kanssa vuosia yhteisiä jouluja, ennen kuin lapsia oli kellään. Lasten kanssa olisin tosi mielelläni, jos he eivät käyttäytyisi niin rumasti.
Lapsettomiakin on monenlaisia. Itse en välitä kissoista enkä verkkareista, mutta olen joulun ystävä. Berliinissä on kyllä ihanat joulutorit, mutta mielummin olisin jouluna suvun kesken.
Ne lapset ovat käsittääkseni sukuasi? Katsos, suku ei pysy vuosikymmeniä ihan samanlaisena.
Ristiriita tässä. Haluaisit viettää joulun suvun kesken, mutta sisarustesi lapset eivät mahtuisi joukkoon.
Eli jos pieruverkkarit ja kissa ei kiinnosta, niin sitten vaikka lähikapakkaan.
Ainakin Helsingissä on paljon tarjontaa.
Jos on kyse kuitenkin omista ja lähisukulaisten lapsista, miksi sinä itse et aikuisena voi ottaa vähän tiukempaa otetta käytöstapojen suhteen? Kyllä peruskäytöstapoja voi sukulaislapsiltakin vaatia, se pitää vaan tehdä lasta kunnioittaen vaikka olisikin tiukka linja.
Kyllähän lasten täytyy saada energiaansa purkaa ja intoa varmaan riittää serkusten tapaamisissa, mutta ei silti saa terrorisoida muita vieraita. Pistäisin itse kyllä pelin poikki jos tilanne meinaisi riistäytyä käsistä.
Keksikää välillä jotain rauhoittavampaa tekemistä, en oikein ymmärrä että useampi aikuinen ei saa lapsijoukkoa sellaiseen ruotuun, ettei aikuiset menetä hermojaan. Ja voihan asian ottaa aikuisten kesken puheeksi jos tilanne ihan mahdottomaksi menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän harmistuksen huonosti käyttäytyvistä lapsista.
Kuitenkin ihmettelen lapsettomien intoa tunkea mukaan lasten jouluun. Ihan voi viettää oman joulun pieruverkkareissa kissan kanssa. Tai lähteä vaikka Berliiniin.
Mihin ne ihanimmat asiat jouluna häviäisivät? Olen käsittänyt täältä, että vapaa piereskely ja matkailu ovat lapsettomien ylintä onnea.
Kiitos ymmärryksestä.
Jos kuitenkin tarkkoja ollaan, ne lapset ovat tulleet myöhemmin minun jouluuni. Vietimme sukulaisten ja miehen sukulaisten kanssa vuosia yhteisiä jouluja, ennen kuin lapsia oli kellään. Lasten kanssa olisin tosi mielelläni, jos he eivät käyttäytyisi niin rumasti.
Lapsettomiakin on monenlaisia. Itse en välitä kissoista enkä verkkareista, mutta olen joulun ystävä. Berliinissä on kyllä ihanat joulutorit, mutta mielummin olisin jouluna suvun kesken.
Mikä ihmeen SINUN joulusi koko suvun joulu on?
Sinun (minä, minä, minä) jouluusi on tullut häiriötekijöitä eli sisarustesi lapset.
Mene sinne Berliinin joulutoreille ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Kävin muuten viime vuonna ja tylsää oli. Joka tori on tismalleen samanlainen. Jopa lähiostarilta löytyy enemmän vaihtelua.
Oletko siskoni? Minulla ja kahdella veljelleni on yhteensä 6 alle 6-vuotiasta. Joulu on vähän tuollainen kaaos. Rauhan saa, kun laitetaan videot pyörimään. Jo valmiiksi jännittää mitä siitä tulee, kun yksi vauva lisää.
Kälyt ovat hössöttäjiä, ja puuttuvat kaikkeen, mikä lisää meteliä. Itse antaisin lasten olla vapaammin keskenään. Vauva ja vajaa 2v. tarkemmin valvottavana.
Ei me kotona hössötetä, 3 ja 5 vuotiaat leikkivät paljon keskenään ihan eri huoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on luojan kiitos kiltti lapsi, joka ei riehu ja joka osaa käyttäytyä kaikenlaisissa sukukarkeloissa rauhallisesti.
Sen sijaan siskollani on neljä tyttöä, joiden käytös on mielestäni aika kauhea. Kaksi nuorempaa istuu ja tuijottaa kännykkäänsä kuin suolapatsaat puhumatta kenellekään mitään, ja ne kaksi vanhempaa... Toinen saattaa pysytellä omassa huoneessaan krapulassa niin, ettei käy edes tervehtimässä. Toinen saattaa olla omassa huoneessaan panemassa poikkiksensa kanssa samaan aikaan kun isovanhemmat kahvittelevat keittiössä - vaikka kyseessä olisi neidin omat synttärijuhlat.
Työkaverillani on tosi hyvin kasvatetut lapset. He tulevat aina tervehtimään, kun taloon tulee vieras, ja kahvipöydässäkin osaavat käyttäytyä hyvin. Syövät siististi, juttelevat kohteliaasti, antavat aikuisille suunvuoron. Eivät melua ja riehu, kun on vieraita. Itse tähtään tähän samaan oman lapseni kohdalla.
Olen yläkoulun opettaja. Tammikuussa on usein ainekirjoitus, joissa on kaikenlaisia aiheita. Yksi aihe on tavallisesti ollut "Jouluni" tai "Joululomani" tms. Kaikki, jotka kirjoittavat joulustaan, kuvaavat, kuinka ihanaa oli viettää sukujoulua ja tavata serkkuja ja oli niin jännää odottaa pukkia ja oli kaikki sukulaiset läsnä jne. Vielä teini-ikäisetkin tuntuvat nauttivan kaikesta jouluhumusta ihan yli äyräiden, ja nimenomaan sellaisesta sukujoulusta, jossa on paljon menoa ja meininkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Toivoisin myös, että joku vanhempi lukisi tämän ja kiinnittäisi huomiota siihen, että lapsille voisi myös opettaa toisten huomioon ottamista."
Joo, no nyt on luettu.
Se, että lapsille opetetaan toisten huomioon ottamista, ei tee niistä pieniä aikuisia, jotka käyttäytyvät niin kuin aikuiset. Se ei myöskään tarkoita sitä, että kaiken pitää pyöriä sinun napasi ympärillä.
Voit kiukutella vaikka kuinka mutta asia ei muutu. Ajatus siitä, että nämä lapset olisivat tulleet pilaamaan sinun joulusi, on sekä lapsellinen että itsekäs.
Ilmainen neuvo: älä mene sinne, jos noin ahdistaa. Se, että sinä menet sinne näyttämään hapanta naamaasi, tuhahtelemaan, pyörittelemään silmiäsi ja antamaan kaikin tavoin ymmärtää, että vanhemmat eivät ole kasvattaneet lapsiaan - se ei auta mitään mutta varmaan pilaa tunnelmaa.
Sanot niille, että te tulette seuraavan kerran, kun kaikki lapset on kasvaneet aikuisiksi. Problem solved.
Olet oikeassa – kirjoitin tuon lauseen typerästi ja itsekkäästi. Halusin vain kärjistää, koska hieman sinua epäkohteliaampi kirjoittaja moitti minua tunkemisesta lasten jouluun. Tehokeino ei ollut oikein onnistunut.
Oikeasti ajattelen, että joulun pitäisi olla kaikkien yhteinen. Meidän aikuisten täytyy tietenkin ottaa huomioon lapset ja lasten vanhempien täytyy OPASTAA lapsille, miten heidän täytyy opetella ottamaan huomioon kanssaihmiset. Pikkuaikuinen ei tarvitse olla, enkä todellakaan ole sitä mieltä, että lapsi saisi puhua vain puhuteltaessa. Keskipisteenä ja maailman napana ei voi olla kukaan, ei lapsi eikä vanhapiikatäti.
Mikä auttaisi? En itsekään halua arvostella vanhempia suoraan, se johtaisi konfliktiin. Luultavasti siksi lasten käytös onkin päässyt niin mahdottomaksi, kun kukaan ulkopuolinen aikuinen ei tohdi vanhempien kasvatuslinjaan puuttua.
Ilmeisesti vanhempien ehdottama keino on se, että lapsiperheiden kanssa ei olla tekemisissä noin 15 vuoteen? Ei kuulosta hyvältä ratkaisulta sekään, kenenkään kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun opettaja. Tammikuussa on usein ainekirjoitus, joissa on kaikenlaisia aiheita. Yksi aihe on tavallisesti ollut "Jouluni" tai "Joululomani" tms. Kaikki, jotka kirjoittavat joulustaan, kuvaavat, kuinka ihanaa oli viettää sukujoulua ja tavata serkkuja ja oli niin jännää odottaa pukkia ja oli kaikki sukulaiset läsnä jne. Vielä teini-ikäisetkin tuntuvat nauttivan kaikesta jouluhumusta ihan yli äyräiden, ja nimenomaan sellaisesta sukujoulusta, jossa on paljon menoa ja meininkiä.
Tämä on kuva josta itsekin tykkäisin ja omasta lapsuudestani vaalin.
Ilmeisesti monet vanhemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että lasten huonoon käytökseen puuttuminen ei tule kyseeseen eikä onnistu, vaan parempi on, että sedät, tädit ja isovanhemmat viettävät joulua muualla, vaikkapa matkustellen, jos eivät enää halua huonosta käytöksestä, sirkuksesta ja kaaoksesta kärsiä.
Neuvo johtaa tietenkin siihen, että lapsiperheet joutuvat lopulta viettämään joulun keskenään. Uusia muistoja suvusta ja yhteisestä juhlahumusta ei pääse syntymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on kyse kuitenkin omista ja lähisukulaisten lapsista, miksi sinä itse et aikuisena voi ottaa vähän tiukempaa otetta käytöstapojen suhteen? Kyllä peruskäytöstapoja voi sukulaislapsiltakin vaatia, se pitää vaan tehdä lasta kunnioittaen vaikka olisikin tiukka linja.
Kyllähän lasten täytyy saada energiaansa purkaa ja intoa varmaan riittää serkusten tapaamisissa, mutta ei silti saa terrorisoida muita vieraita. Pistäisin itse kyllä pelin poikki jos tilanne meinaisi riistäytyä käsistä.
Keksikää välillä jotain rauhoittavampaa tekemistä, en oikein ymmärrä että useampi aikuinen ei saa lapsijoukkoa sellaiseen ruotuun, ettei aikuiset menetä hermojaan. Ja voihan asian ottaa aikuisten kesken puheeksi jos tilanne ihan mahdottomaksi menee.
Tuollaista uhmaa ja huonoa käytöstä ei yksi aikuinen korjaa yhdessä illassa eikä viikossakaan. Jos lapsen kunnioitus aikuista kohtaan on tuota luokkaa, että saa lyödä, tiedossa on aika monta painimatsia, koska puhumalla ohjaaminen on lapsesta lähinnä ärsyttävää hyttysen ininää. Tämän tapaisiin tottelemattomiin lapsiin ei tehoa mikään tiukka äänensävy, vakava ilme tai minkäänlainen uhkailu. Eikä ainakaan jos koko aikuisjoukko ei toimi samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän harmistuksen huonosti käyttäytyvistä lapsista.
Kuitenkin ihmettelen lapsettomien intoa tunkea mukaan lasten jouluun. Ihan voi viettää oman joulun pieruverkkareissa kissan kanssa. Tai lähteä vaikka Berliiniin.
Mihin ne ihanimmat asiat jouluna häviäisivät? Olen käsittänyt täältä, että vapaa piereskely ja matkailu ovat lapsettomien ylintä onnea.
Kiitos ymmärryksestä.
Jos kuitenkin tarkkoja ollaan, ne lapset ovat tulleet myöhemmin minun jouluuni. Vietimme sukulaisten ja miehen sukulaisten kanssa vuosia yhteisiä jouluja, ennen kuin lapsia oli kellään. Lasten kanssa olisin tosi mielelläni, jos he eivät käyttäytyisi niin rumasti.
Lapsettomiakin on monenlaisia. Itse en välitä kissoista enkä verkkareista, mutta olen joulun ystävä. Berliinissä on kyllä ihanat joulutorit, mutta mielummin olisin jouluna suvun kesken.
Mikä ihmeen SINUN joulusi koko suvun joulu on?
Sinun (minä, minä, minä) jouluusi on tullut häiriötekijöitä eli sisarustesi lapset.
Mene sinne Berliinin joulutoreille ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Kävin muuten viime vuonna ja tylsää oli. Joka tori on tismalleen samanlainen. Jopa lähiostarilta löytyy enemmän vaihtelua.
Samaa voi sanoa lapsista. Jokaisen jutut tismalleen samanlaisia, kato sitä kato tätä, minäminäminä. Myös vanhemmat tuntuvat muuttuvan lasten myötä toistensa kopioiksi.
Alue: Aihe vapaa
Vieraillaan siis useassa paikassa, ja jokaisessa sama meininki.
Sehän minua on ihmetyttänytkin, kun ei ole yksittäisestä perheestä kyse. Muutaman perheellisen kommenteista päätellen käytös on kuitenkin hyväksyttävää, mikä selittää paljolti sitä, että lasten huonoon käytökseen ei puututa.