Ymmärtävätkö ateistit uskonnot ja jumalat tarkoituksella väärin, vai ovatko tyhmiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinä niputat ateistit :) Mä en tosiaankaan tunne mitään yhteenkuuluvuutta näiden palsta-ateistien kanssa, jotka huutavat satukirjaa niin, että ääni on jo ihan käheä. Sanoisin, että ymmärrän uskonnon olemuksen ihan hyvin, enkä vähättele ihmisten uskonnollisia kokemuksia. Vaikka minulla onkin aika tieteellinen maailmankatsomus, en ajattele, että uskonnollisen ihmisen pitäisi osata survoa uskonnollinen ajattelunsa jonkun palikanlajittelulaatikon reikien läpi, jotta minä voisin sen hyväksyä ja osoitella siitä porsaanreikiä. Minä ajattelen, että jos on ihan oikeasti tieteellinen maailmankatsomus, on myös edes jonkinlaiset antropologiset perustiedot sekä käsitys siitä, että ihminen ei oikeasti ole niin rationaalinen olento kuin haluaa kuvitella (alkaen ihan perusneurologiasta: jos ihmisen tunnekeskus vaurioituu, hänen on vaikea tehdä rationaalisia päätöksiä, koska vaarasta varoittava elementti puuttuu – sehän on tunne!).

Mua päin vastoin kiinnostaa ihmisten uskonnollisuus ja uskonnolliset kokemukset. Suhtaudun uskonnollisiin tunteisiin kunnioituksella ja tietenkin oletan, että myös minun maailmankatsomukseeni suhtaudutaan niin!

Tuo on totta, että rationaalisuutta ei ole ilman tunnetta. Eikä ateisti voi toisaalta olla ateisti lman tunneet, koska emme voi ymmärtää olemassaoloa rationaalisesti. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin emme edes ole varmoja muodostuuko tietoisuus aivoissamme vai ovatko ne pelkkä tietoisuuden vastaanotin. Kovin jyrkkiä kantoja ei ateistinkaan kannata ottaa, sillä todellisuus on meille liian suuri pala ymmärrettäväksi. Voi vain uskoa tai olla uskomatta, rationaalisuuden kannalta nuo ovat minun silmissäni samalla viivalla.

Ap

Niin, jotkut tiedemiehethän ovat sitä mieltä, että on todennäköisempää, että elämme jonkinlaisessa simulaatiossa. Tämän huomioon ottaen on minusta aika pientä, uskooko joku jumalaan vai ei. 

Jos elämme simulaatiossa, silloinhan Jumala on olemassa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinä niputat ateistit :) Mä en tosiaankaan tunne mitään yhteenkuuluvuutta näiden palsta-ateistien kanssa, jotka huutavat satukirjaa niin, että ääni on jo ihan käheä. Sanoisin, että ymmärrän uskonnon olemuksen ihan hyvin, enkä vähättele ihmisten uskonnollisia kokemuksia. Vaikka minulla onkin aika tieteellinen maailmankatsomus, en ajattele, että uskonnollisen ihmisen pitäisi osata survoa uskonnollinen ajattelunsa jonkun palikanlajittelulaatikon reikien läpi, jotta minä voisin sen hyväksyä ja osoitella siitä porsaanreikiä. Minä ajattelen, että jos on ihan oikeasti tieteellinen maailmankatsomus, on myös edes jonkinlaiset antropologiset perustiedot sekä käsitys siitä, että ihminen ei oikeasti ole niin rationaalinen olento kuin haluaa kuvitella (alkaen ihan perusneurologiasta: jos ihmisen tunnekeskus vaurioituu, hänen on vaikea tehdä rationaalisia päätöksiä, koska vaarasta varoittava elementti puuttuu – sehän on tunne!).

Mua päin vastoin kiinnostaa ihmisten uskonnollisuus ja uskonnolliset kokemukset. Suhtaudun uskonnollisiin tunteisiin kunnioituksella ja tietenkin oletan, että myös minun maailmankatsomukseeni suhtaudutaan niin!

Tuo on totta, että rationaalisuutta ei ole ilman tunnetta. Eikä ateisti voi toisaalta olla ateisti lman tunneet, koska emme voi ymmärtää olemassaoloa rationaalisesti. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin emme edes ole varmoja muodostuuko tietoisuus aivoissamme vai ovatko ne pelkkä tietoisuuden vastaanotin. Kovin jyrkkiä kantoja ei ateistinkaan kannata ottaa, sillä todellisuus on meille liian suuri pala ymmärrettäväksi. Voi vain uskoa tai olla uskomatta, rationaalisuuden kannalta nuo ovat minun silmissäni samalla viivalla.

Ap

Niin, jotkut tiedemiehethän ovat sitä mieltä, että on todennäköisempää, että elämme jonkinlaisessa simulaatiossa. Tämän huomioon ottaen on minusta aika pientä, uskooko joku jumalaan vai ei. 

Jos elämme simulaatiossa, silloinhan Jumala on olemassa.

Ap

Niin, jos ajattelee, että se on jumalan simulaatio. Mutta voihan se olla toisten ihmisten, tai toisten ihmisten kaltaisten olentojen luoma simulaatio. En tunne itse tuota simulaatioteoriaa kovin läheiseksi, mutta en toisaalta ole kauhean käsitteellinen ajattelija. Näpertelen enemmän historian ja sensellaisen parissa.

2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinä niputat ateistit :) Mä en tosiaankaan tunne mitään yhteenkuuluvuutta näiden palsta-ateistien kanssa, jotka huutavat satukirjaa niin, että ääni on jo ihan käheä. Sanoisin, että ymmärrän uskonnon olemuksen ihan hyvin, enkä vähättele ihmisten uskonnollisia kokemuksia. Vaikka minulla onkin aika tieteellinen maailmankatsomus, en ajattele, että uskonnollisen ihmisen pitäisi osata survoa uskonnollinen ajattelunsa jonkun palikanlajittelulaatikon reikien läpi, jotta minä voisin sen hyväksyä ja osoitella siitä porsaanreikiä. Minä ajattelen, että jos on ihan oikeasti tieteellinen maailmankatsomus, on myös edes jonkinlaiset antropologiset perustiedot sekä käsitys siitä, että ihminen ei oikeasti ole niin rationaalinen olento kuin haluaa kuvitella (alkaen ihan perusneurologiasta: jos ihmisen tunnekeskus vaurioituu, hänen on vaikea tehdä rationaalisia päätöksiä, koska vaarasta varoittava elementti puuttuu – sehän on tunne!).

Mua päin vastoin kiinnostaa ihmisten uskonnollisuus ja uskonnolliset kokemukset. Suhtaudun uskonnollisiin tunteisiin kunnioituksella ja tietenkin oletan, että myös minun maailmankatsomukseeni suhtaudutaan niin!

Tuo on totta, että rationaalisuutta ei ole ilman tunnetta. Eikä ateisti voi toisaalta olla ateisti lman tunneet, koska emme voi ymmärtää olemassaoloa rationaalisesti. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin emme edes ole varmoja muodostuuko tietoisuus aivoissamme vai ovatko ne pelkkä tietoisuuden vastaanotin. Kovin jyrkkiä kantoja ei ateistinkaan kannata ottaa, sillä todellisuus on meille liian suuri pala ymmärrettäväksi. Voi vain uskoa tai olla uskomatta, rationaalisuuden kannalta nuo ovat minun silmissäni samalla viivalla.

Ap

Sulta unohtuu nyt se, että ei ateistin tarvitse ymmärtää olemassaolosta muuta kuin että se on. Erittäin paljon on ihmisiä, joita ei ollenkaan haittaa se, että eivät tiedä miten universumi on saanut alkunsa.

Ja sulta unohtuu se, että jonkinlainen maailmankuva sillä ateistillakin on. Ja se maailmankuva on opittu.

Ap

Joopas joo. Kaikki on opittua, eikä ihmisellä ole kykyä ajatella ja valita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinä niputat ateistit :) Mä en tosiaankaan tunne mitään yhteenkuuluvuutta näiden palsta-ateistien kanssa, jotka huutavat satukirjaa niin, että ääni on jo ihan käheä. Sanoisin, että ymmärrän uskonnon olemuksen ihan hyvin, enkä vähättele ihmisten uskonnollisia kokemuksia. Vaikka minulla onkin aika tieteellinen maailmankatsomus, en ajattele, että uskonnollisen ihmisen pitäisi osata survoa uskonnollinen ajattelunsa jonkun palikanlajittelulaatikon reikien läpi, jotta minä voisin sen hyväksyä ja osoitella siitä porsaanreikiä. Minä ajattelen, että jos on ihan oikeasti tieteellinen maailmankatsomus, on myös edes jonkinlaiset antropologiset perustiedot sekä käsitys siitä, että ihminen ei oikeasti ole niin rationaalinen olento kuin haluaa kuvitella (alkaen ihan perusneurologiasta: jos ihmisen tunnekeskus vaurioituu, hänen on vaikea tehdä rationaalisia päätöksiä, koska vaarasta varoittava elementti puuttuu – sehän on tunne!).

Mua päin vastoin kiinnostaa ihmisten uskonnollisuus ja uskonnolliset kokemukset. Suhtaudun uskonnollisiin tunteisiin kunnioituksella ja tietenkin oletan, että myös minun maailmankatsomukseeni suhtaudutaan niin!

Tuo on totta, että rationaalisuutta ei ole ilman tunnetta. Eikä ateisti voi toisaalta olla ateisti lman tunneet, koska emme voi ymmärtää olemassaoloa rationaalisesti. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin emme edes ole varmoja muodostuuko tietoisuus aivoissamme vai ovatko ne pelkkä tietoisuuden vastaanotin. Kovin jyrkkiä kantoja ei ateistinkaan kannata ottaa, sillä todellisuus on meille liian suuri pala ymmärrettäväksi. Voi vain uskoa tai olla uskomatta, rationaalisuuden kannalta nuo ovat minun silmissäni samalla viivalla.

Ap

Mutta uskovaiselle on ok ottaa jyrkkä kanta? Sinun uskoma uskontosi on se ainoa oikea tuhansista uskonnoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnot on tehty massojen hallitsemiseksi ja ne käskyt ja lait on kirjoitettu ihmisten toimesta. Massoja on helpompi  hallita ja varsinkin verottaa herran pelolla. Rahasta ja vallasta siinä on kysymys, ei muusta.

Uskonnot ovat kehittyneet kymmenien tuhansien vuosien aikana, ennen kuin mitään massojen hallintaa oli edes olemassa. Uskontoja voidaan toki siihenkin tarkoitukseen käyttää, mutta väitteesi on vailla perusteita.

Ap

Väitteelleni on todellakin perusteita jos viitsit ottaa sen pääsi puskasta ja tarkastella asiaa hieman laajemmin. Suuri valta heimoissa oli  aina poppamiehellä ja hän käski uhraamaan (verotus) jotta jumalat olisivat suosiollisia. Sama pätee aivan kaikkiin sivilisaatioihin kautta historian. Uskonnon nimissä on hallittu, peloteltu, verotettu.Kyse on vallasta ja rahasta. Sama kaava toistuu niin kauas kun ihmisen historiaa voidaan jäljittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos niistä tuhansista eri uskontojen jumalista ei ole mitään konkreettista näyttöä, miksi minun pitäisi elämää elellessä ja suunnitellessani ottaa ne huomioon? Jos joskus se jumala sieltä pomppaa esiin ja sanoo että ilmestyskirja. nyt., niin tuskin sitä jaksaa paljon kiinnostaa, mitä minä puuhasin vuonna 1994 vaikkapa (tein kaljaa eli syntiä). Eikä muuten luulisi kutittelevan kenenkään rauhasia myöskään maan päällä, jos en kiusaa tee.

Jos maailmankaikkeudella on jokin transendentti ulottuvuus, se voi tarkoittaa sitä, että kaikella on jokin tarkoitus. Myös jokaisella jumalalla. Ja jumalat voi nähdä myös arkkityyppeinä, niistä me voimme saada jopa konkreettista näyttöä.

Ap

Mä luulen, että meillä on hieman samanlainen ajatusmaailma, vaikka se eroaakin tässä uskon asiassa :) Hienoa kohdata sinut täällä.

2

No sä tunnut näköjään ymmärtävän uskonnon perusluonteen. Pisteet siitä :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinä niputat ateistit :) Mä en tosiaankaan tunne mitään yhteenkuuluvuutta näiden palsta-ateistien kanssa, jotka huutavat satukirjaa niin, että ääni on jo ihan käheä. Sanoisin, että ymmärrän uskonnon olemuksen ihan hyvin, enkä vähättele ihmisten uskonnollisia kokemuksia. Vaikka minulla onkin aika tieteellinen maailmankatsomus, en ajattele, että uskonnollisen ihmisen pitäisi osata survoa uskonnollinen ajattelunsa jonkun palikanlajittelulaatikon reikien läpi, jotta minä voisin sen hyväksyä ja osoitella siitä porsaanreikiä. Minä ajattelen, että jos on ihan oikeasti tieteellinen maailmankatsomus, on myös edes jonkinlaiset antropologiset perustiedot sekä käsitys siitä, että ihminen ei oikeasti ole niin rationaalinen olento kuin haluaa kuvitella (alkaen ihan perusneurologiasta: jos ihmisen tunnekeskus vaurioituu, hänen on vaikea tehdä rationaalisia päätöksiä, koska vaarasta varoittava elementti puuttuu – sehän on tunne!).

Mua päin vastoin kiinnostaa ihmisten uskonnollisuus ja uskonnolliset kokemukset. Suhtaudun uskonnollisiin tunteisiin kunnioituksella ja tietenkin oletan, että myös minun maailmankatsomukseeni suhtaudutaan niin!

Tuo on totta, että rationaalisuutta ei ole ilman tunnetta. Eikä ateisti voi toisaalta olla ateisti lman tunneet, koska emme voi ymmärtää olemassaoloa rationaalisesti. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin emme edes ole varmoja muodostuuko tietoisuus aivoissamme vai ovatko ne pelkkä tietoisuuden vastaanotin. Kovin jyrkkiä kantoja ei ateistinkaan kannata ottaa, sillä todellisuus on meille liian suuri pala ymmärrettäväksi. Voi vain uskoa tai olla uskomatta, rationaalisuuden kannalta nuo ovat minun silmissäni samalla viivalla.

Ap

Niin, jotkut tiedemiehethän ovat sitä mieltä, että on todennäköisempää, että elämme jonkinlaisessa simulaatiossa. Tämän huomioon ottaen on minusta aika pientä, uskooko joku jumalaan vai ei. 

Jos elämme simulaatiossa, silloinhan Jumala on olemassa.

Ap

Aivan. Simulaation luoja elää jonkun vielä korkeamman jumalan simulaatiossa? Ei olemassaoloa voi selittää luojalla, koska ongelmaksi jää, kuka loi luojan. Toisaalta jos luoja syntyi itsestään tai on aina ollut olemassa, yhtä hyvin tämä meidän maailma saattoi syntyä itsestään tai olla aina olemassa. Luojaan uskominen olemassaolon selityksenä on tyhmyyttä pahimmillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnot on tehty massojen hallitsemiseksi ja ne käskyt ja lait on kirjoitettu ihmisten toimesta. Massoja on helpompi  hallita ja varsinkin verottaa herran pelolla. Rahasta ja vallasta siinä on kysymys, ei muusta.

Uskonnot ovat kehittyneet kymmenien tuhansien vuosien aikana, ennen kuin mitään massojen hallintaa oli edes olemassa. Uskontoja voidaan toki siihenkin tarkoitukseen käyttää, mutta väitteesi on vailla perusteita.

Ap

Väitteelleni on todellakin perusteita jos viitsit ottaa sen pääsi puskasta ja tarkastella asiaa hieman laajemmin. Suuri valta heimoissa oli  aina poppamiehellä ja hän käski uhraamaan (verotus) jotta jumalat olisivat suosiollisia. Sama pätee aivan kaikkiin sivilisaatioihin kautta historian. Uskonnon nimissä on hallittu, peloteltu, verotettu.Kyse on vallasta ja rahasta. Sama kaava toistuu niin kauas kun ihmisen historiaa voidaan jäljittää.

Kuten täällä jo selitettiin, uskonnot ovat kehittyneet selittämään maailmaa ja ilmiöitä. Ehkä muihinkin tarkoituksiin, mutta se tuntuu olevam ihmiselle luonnollinen asia. Uskontoja on kyllä käytetty vaikka mihin, mutta uskonnot eivät ole olemassa vain tuon takia. Selityksesi kattaa murto-osan uskontojen olemassaolosta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos niistä tuhansista eri uskontojen jumalista ei ole mitään konkreettista näyttöä, miksi minun pitäisi elämää elellessä ja suunnitellessani ottaa ne huomioon? Jos joskus se jumala sieltä pomppaa esiin ja sanoo että ilmestyskirja. nyt., niin tuskin sitä jaksaa paljon kiinnostaa, mitä minä puuhasin vuonna 1994 vaikkapa (tein kaljaa eli syntiä). Eikä muuten luulisi kutittelevan kenenkään rauhasia myöskään maan päällä, jos en kiusaa tee.

Jos maailmankaikkeudella on jokin transendentti ulottuvuus, se voi tarkoittaa sitä, että kaikella on jokin tarkoitus. Myös jokaisella jumalalla. Ja jumalat voi nähdä myös arkkityyppeinä, niistä me voimme saada jopa konkreettista näyttöä.

Ap

Mä luulen, että meillä on hieman samanlainen ajatusmaailma, vaikka se eroaakin tässä uskon asiassa :) Hienoa kohdata sinut täällä.

2

No sä tunnut näköjään ymmärtävän uskonnon perusluonteen. Pisteet siitä :)

Ap

Enkä mä usko, että olen siinä mitenkään poikkeuksellinen ateisti. Kysehän on siitä, onko halua ymmärtää muitakin asioita kuin niitä, jotka liittyvät omaan viitekehykseen. Sanotaan, että kaunokirjallisuuden lukeminen kasvattaa tätä kykyä nähdä asioita muistakin näkökulmista kuin omasta, ja kaunokirjallisuushan on ollut mulle sellaista perusravintoa ihan nuoresa.

2

Vierailija kirjoitti:

Uskonnot on tehty massojen hallitsemiseksi ja ne käskyt ja lait on kirjoitettu ihmisten toimesta. Massoja on helpompi  hallita ja varsinkin verottaa herran pelolla. Rahasta ja vallasta siinä on kysymys, ei muusta.

Tämä on niin totta.

Uskonnot ovat eliitille (eli maailman rikkaimmalle 1%:lle, joka omistaa käytännössä koko maapallon)

tehokas keino hallita ja pitää kurissa ihmismassoja. 

Itse en pidä uskonnoista, ne ovat vain satuja. En kuitenkaan ole ateisti, sillä uskon korkeampaan voimaan/elämän lähteeseen/selittämättömään energiaan, joka antaa elämän kaikelle.

Uskon mm. uudelleensyntymiseen, elämän kiertokulkuun. En ole oppinut sitä mistään kirjasta, vaan usko on tullut omista havainnoista ja kokemuksista, yhteydentunteesta "lähteeseen".

Tähän varmaan nyt joku kommentoi, että "lääkkeet" ;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos niistä tuhansista eri uskontojen jumalista ei ole mitään konkreettista näyttöä, miksi minun pitäisi elämää elellessä ja suunnitellessani ottaa ne huomioon? Jos joskus se jumala sieltä pomppaa esiin ja sanoo että ilmestyskirja. nyt., niin tuskin sitä jaksaa paljon kiinnostaa, mitä minä puuhasin vuonna 1994 vaikkapa (tein kaljaa eli syntiä). Eikä muuten luulisi kutittelevan kenenkään rauhasia myöskään maan päällä, jos en kiusaa tee.

Jos maailmankaikkeudella on jokin transendentti ulottuvuus, se voi tarkoittaa sitä, että kaikella on jokin tarkoitus. Myös jokaisella jumalalla. Ja jumalat voi nähdä myös arkkityyppeinä, niistä me voimme saada jopa konkreettista näyttöä.

Ap

Mä luulen, että meillä on hieman samanlainen ajatusmaailma, vaikka se eroaakin tässä uskon asiassa :) Hienoa kohdata sinut täällä.

2

No sä tunnut näköjään ymmärtävän uskonnon perusluonteen. Pisteet siitä :)

Ap

Enkä mä usko, että olen siinä mitenkään poikkeuksellinen ateisti. Kysehän on siitä, onko halua ymmärtää muitakin asioita kuin niitä, jotka liittyvät omaan viitekehykseen. Sanotaan, että kaunokirjallisuuden lukeminen kasvattaa tätä kykyä nähdä asioita muistakin näkökulmista kuin omasta, ja kaunokirjallisuushan on ollut mulle sellaista perusravintoa ihan nuoresa.

2

Et ole varmastikaan poikkeus. Uskonkin että ne aggressivisimmat ateistit kokevat uskonnot jostain syystä uhkana. Voi olla huonoja kokemuksia uskonnosta tai sitten uskonnot ovat ristiriidassa jonkin omaksutun ideologian kanssa (joka useimmiten, ellei joka kerta, muistuttaa uskontoa).

Ap

Ihmiset uskovat evoluutioon vaikka tiede ei pysty sitä todistamaan:) Sen uskominen vasta on tyhmää. Jonkun teologin 5 vuoden merimatkalla keksimä satu. Darwin ilmeisesti palkattiin pitämään kapteenille seuraa rahvasmaisen merimiesten vastapainoksi. Tiede ei edes pysty selittämään mite ensimmäinen solu sai alkuunsa.

Huvittavimpia ovat ne uskikset, jotka eivät usko edes selkeästi tieteen keinoin todistettavissa (tai hyvin todennäköisiksi todettuja) asioita vaan koska ne riitelevät satukirjan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnot on tehty massojen hallitsemiseksi ja ne käskyt ja lait on kirjoitettu ihmisten toimesta. Massoja on helpompi  hallita ja varsinkin verottaa herran pelolla. Rahasta ja vallasta siinä on kysymys, ei muusta.

Uskonnot ovat kehittyneet kymmenien tuhansien vuosien aikana, ennen kuin mitään massojen hallintaa oli edes olemassa. Uskontoja voidaan toki siihenkin tarkoitukseen käyttää, mutta väitteesi on vailla perusteita.

Ap

Ihmisjoukkojen hallintaa on myös ollut kymmeniä tuhansia vuosia siitä lähtien, kun ihmiset ensimmäisiä kertoja ryhtyivät elämään isommissa kuin parin perheen kokoisissa yhteisöissä. Aina siellä on joku johtavassa asemassa oleva on halunnut saada ihmiset tekemään jotain. Uskontoja on alusta asti käytetty ihmisten hallitsemiseen, herran pelolla ja jollain mitä ei tarvitse konkreettisesti todistaa ihmiset on lukemattomia kertoja ihmiskunnan historiassa saatu tekemään melkeimpä mitä vaan.