Lue keskustelun säännöt.
Yksi tuttavaperhe ihan tosissaan ovat sitä mieltä että koirankoulutus ja lastenkasvatus sama asia
19.12.2016 |
Siinäpä se, otsikossa. Ja minulla kiehahtaa, huvittaa, en tiedä itkeäkö vai nauraa. Heillä on pieni lapsi, eivät raukat tiedä vielä mistään mitään. :) Ehkä elämä opettaa, mun tehtävä se ei ole. Nolatkoon itsensä ympäriinsä, en rupea aikuisille ihmisille opettamaan, ja sikäli itseriittoisia ovat ettei se onnistuisikaan.
Onnea vaan heille!
Kommentit (58)
Koiran ja pienen lapsen hoidossa on hyvin paljon rutiininomaista hoivaa. Vauvaa syötetään, vaihdetaan vaipat, laitetaan nukkumaan, taas syötetään, samat rutiinit toistuu, toki muotoaan muuttaen vuosia ja vuosia, hampaanpesut, hyvät yöt... Samaa perushoivaa tarvitsee myös koira. Ja molemmat hoivataan rakkaudella.
Lapsen kohdalla yksinkertaiset asiat on ne tärkeimmät. Se, että ruokaa saa kun on nälkä ja jääkappi on täynnä. Että vaatteita on tarpeeksi ja ne ovat puhtaita ja lämpimiä. Uni, puhtaus, ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys. Se tieto, että huolehditaan, kun itse on vielä kykenemätön. Ettei jätetä yksin.
Hyvin yksinkertaisia asioita, mutta monelle vanhemmallle ylitsepääsemättömän vaikeita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teille on sattunut aika yksinkertaisia lapsia, jos kouluttaminen on sujunut samaan malliin kuin koirien kanssa.
Mulle on sattunut enemmänkin apinanpoikasia. Oppivat mallista ihan kaiken, varsinkin sellaiset asiat, joita heidän ei toivoisi oppivan.
Tätä juuri tarkoitin sillä kommentillani käsien levittelystä. Nää nyt vaan on tällaisia nämä mun lapset... Olet kuin äitini aikanaan.
Otan osaa. On varmasti ollut tosi kamala lapsuus, jos näkee oman äitinsä jopa tuntemattomassa nettikeskustelijassa, josta oikeasti ei tiedä mitään.
Näen ympärilläni olevissani henkilöissä niitä, jotka yrittävät vaikuttaa toisen käytökseen ja niitä, jotka kuvittelevat ihmisten olevan sellaisia miksi ne nyt vaan ovat syntyneet. Surulista se on silloin, kun lapsen oma vanhempi ei tajua, että sitä lasta saa ja pitää kasvattaa. Siltä saa vaatia ja edellyttää asioita ja sitä pitää myös ohjata ja opastaa.
Ehkä parasta, että keskityt niihin ympärilläsi oleviin ihmisiin etkä hyökkäile epämääräisesti tuntemattomia kohti. Ihminen on kädellinen ja toimii eri logiikalla kuin koira. Tämän toteaminen ei vielä kerro mitään ihmisestä kasvattajana.
Onhan siinä paljonkin samoja elementtejä. Johdonmukaisuutta, pitkäjänteisyyttä, toistoa, palkitsemista...
Ei lapsen ja koiran kasvattamista voi verrata ollenkaan! Koiran ei tarvitse osata kuin tietyt perusasiat, ihmislapsen on opittava tuhatkertaisesti enemmän. Epäilen, että lapsia ja koiria samalla tavalla kasvattavat eivät osaa edes ajatella miten suuria kysymyksiä ihmisyyteen ja siinä kehittymiseen liittyy. Enkä itse ainakaan halua lapsistani samalla tavalla hyväkäytöksisiä, mutta miellyttämisenhaluisia tai kohtaloonsa alistuneita kuin mitä koirat ovat (rodusta riippuen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyneillä opettajilla ja koirankasvattajilla on hyvä ote myös lapsiin. Luontaista auktoriteettia ja pelisilmää sekä mahdollisesti opiskeltua teoriaakin.
Koira noin keskimäärin voi hyvin, kun sille pidetään tiukkaa jöötä. Lapsen kohdalla on aina yhtä arvailua, milloin kuria on riittävästi ja milloin liikaa. Seuraukset näkee usein vasta, kun lapsi on 30-40-vuotias - jos on paikalla näkemässä.
Tosin varmaan nämä koirankasvattajavanhemmat ajattelevat, että masennuskin on pelkkää laiskuutta.
On teillä mielenkiintoisia ajatuksia koiran kanssa elämisestä. Moni tämän päivän koiranomistaja käy koiransa kanssa harrastuksissa jne, missä koiraa ohjataan pehmeästi ja sen tarpeita lukien ja molemmat nauttivat yhteisestä ajasta. Täysin sopivaa rinnastusta myös lapsen suhteen.
Kasvatussuhde on ensisijaisesti ihmissuhde, ja sen ilo ja haastavuus on siinä, että pintaan nousee niin paljon erilaisia tunteita. Jos lapsen kasvatus tuntuu samalta kuin koiran koulutus, täyty jonkun tunnehanan olla kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä et ap oo ymmärtänyt jutun pointtia. Parempi silloin olla sanomatta asiaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsen ja koiran kasvattamista voi verrata ollenkaan! Koiran ei tarvitse osata kuin tietyt perusasiat, ihmislapsen on opittava tuhatkertaisesti enemmän. Epäilen, että lapsia ja koiria samalla tavalla kasvattavat eivät osaa edes ajatella miten suuria kysymyksiä ihmisyyteen ja siinä kehittymiseen liittyy. Enkä itse ainakaan halua lapsistani samalla tavalla hyväkäytöksisiä, mutta miellyttämisenhaluisia tai kohtaloonsa alistuneita kuin mitä koirat ovat (rodusta riippuen).
Näin. Puhumattakaan siitä, että koirat kasvatetaan noudattamaan sääntöjä loppuiäkseen, lasten on tarkoitus itsenäistyä ja laatia omat sääntönsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisit keksiä tämän aiheen tuosta toisesta aloittamastasi keskustelusta ja sinne tulleesta viestistä?
Joka tapauksessa. Jotkut mammat tuntuvat loukkaantuvan kovasti siitä, että heidän kullanmurujaan verrataan koiriin. Se on jo lähtökohtaisesti heille pöyristyttävää, koska koirat ovat likaisia ja haisevia kun taas heidän jälkikasvunsa on maailman napa. Lapset ei haise tai ole likaisia. Lapset eivät möykkää, riko paikkoja tai riehu.
Ikävää olla se, joka nyt suoraan kirjoittaa tän teille, mutta kaikkia ihmisiä teidän lapset ei kiinnosta tippaakaan. Anteeksi, mutta juuri SUN jälkikasvusi on esimerkiksi mulle aivan täysin yhdentekevä, mä en tunne sitä eikä mua mitenkään erityisesti kiinnosta tutustua. Ja voin verrata sitä koiriin. Jos oikeasti yksinkertaistaa nyt asioita, vetää mutkia suoraksi ja ei rupea saivartelemaan erilaisista temperamenteista, lähtökohdista yms, niin KYLLÄ koiran kouluttaminen on paljon samanlaista kuin lapsen. Vapaalla kasvatuksella saa huonostikäyttäytyviä koiria ja lapsia. Rankaisemisella ja pahimmassa tapauksessa väkivallalla saat säikyn ja arvaamattoman koiran tai lapsen. Positiivisilla vahvisteilla, terveillä rajoilla, rutiineilla ja säännönmukaisuuksilla kasvatat parhaassa tapauksessa yhteiskuntakelpoisen yksilön.
Mikä tässä on sun mielestäsi sellaista mikä tekee tästä täysin vertailukelvottoman asian? Sen lisäksi, että olet täysin sokaistunut oman persehedelmäsi sädekehän valosta ja et halua sitä verrattavan mihinkään kurjiin elukoihin. Pöyristyttävää! Pyhäinhäväistys!
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsen ja koiran kasvattamista voi verrata ollenkaan! Koiran ei tarvitse osata kuin tietyt perusasiat, ihmislapsen on opittava tuhatkertaisesti enemmän. Epäilen, että lapsia ja koiria samalla tavalla kasvattavat eivät osaa edes ajatella miten suuria kysymyksiä ihmisyyteen ja siinä kehittymiseen liittyy. Enkä itse ainakaan halua lapsistani samalla tavalla hyväkäytöksisiä, mutta miellyttämisenhaluisia tai kohtaloonsa alistuneita kuin mitä koirat ovat (rodusta riippuen).
Haloo! Vauvan/lapsen vanhemmat on ihmisiä, eiköhän ne ymmärrä ihmisyydestä aika paljon, naurattaa sun tyhmyys. Meinaatko että koiranomistajat on koiria itsekin? Kuule, koiran omistaminen tekee ihmisestä inhimillisemmän ja ylevämmän olennon. Se että kykenee rakastamaan jotain toisenlaista olentoa, tekee ihmisestä suurisydämisen.
Jos sulle syntyy vammainen lapsi, joka on kehitystasoltaan aikuista koiraa heikompi, eli alle 2 vuotiaan tasolla. Mitä teet, hoidatko jotenkin erilailla?? Julmuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme, että on pahoinvointia, itsekkyyttä ja kiusaamista, kun ihmisiä verrataan johonkin hemmetin rakkeihin.
Sama. Enkä ymmärrä mistä tässä ketjussa tämä ajatus että nämä kaksi asiaa ovat täysin verrannollisia, ja että vain koiran kasvattajat ymmärtävät positiivisen kautta kasvattamisen ja tulevat vielä arvostelemaan toisia. Ikään kuin muut ihmiset eivät olisi yhtään mitään eivätkä voisi mitään ymmärtää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Enkä ymmärrä mistä tässä ketjussa tämä ajatus että nämä kaksi asiaa ovat täysin verrannollisia, ja että vain koiran kasvattajat ymmärtävät positiivisen kautta kasvattamisen ja tulevat vielä arvostelemaan toisia. Ikään kuin muut ihmiset eivät olisi yhtään mitään eivätkä voisi mitään ymmärtää..
Minä ainakaan en ole väittänyt niiden olevan missään muotoa täysin verrannollisia, vaikka todellakin tukevat toisiaan erittäin vahvasti. Jos onnistut toisessa, onnistut todennäköisemmin toisessakin ja päin vastoin. Täällä on muutama ihan poskettoman yksinkertainen koiravihaaja tai maalaisjärjestä tai luonnosta erkaantunut yksilö, joka ei voi nähdä metsää puilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestyneillä opettajilla ja koirankasvattajilla on hyvä ote myös lapsiin. Luontaista auktoriteettia ja pelisilmää sekä mahdollisesti opiskeltua teoriaakin.
Koira noin keskimäärin voi hyvin, kun sille pidetään tiukkaa jöötä. Lapsen kohdalla on aina yhtä arvailua, milloin kuria on riittävästi ja milloin liikaa. Seuraukset näkee usein vasta, kun lapsi on 30-40-vuotias - jos on paikalla näkemässä.
Tosin varmaan nämä koirankasvattajavanhemmat ajattelevat, että masennuskin on pelkkää laiskuutta.
On teillä mielenkiintoisia ajatuksia koiran kanssa elämisestä. Moni tämän päivän koiranomistaja käy koiransa kanssa harrastuksissa jne, missä koiraa ohjataan pehmeästi ja sen tarpeita lukien ja molemmat nauttivat yhteisestä ajasta. Täysin sopivaa rinnastusta myös lapsen suhteen.
Kasvatussuhde on ensisijaisesti ihmissuhde, ja sen ilo ja haastavuus on siinä, että pintaan nousee niin paljon erilaisia tunteita. Jos lapsen kasvatus tuntuu samalta kuin koiran koulutus, täyty jonkun tunnehanan olla kiinni.
Juuri näin, täysin samaa mieltä!
Ja näistä rinnastajista huokuu koko ajan tämä oma ylemmyden tunne, jota en voi käsittää.. olevinaan parempia ja suurisydämisempiä. Pätee tasan niitä kohtaan jotka muistavat kehua heitä tai olla vähintään samaa mieltä. Tainnut omalla kohdalla koulutus olla vastaavaa luokkaa, ehdollistunut kehuille. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on tosiaan se palsta, jolla koirat pelastetaan ensin liekeistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään yhteistä. Koirat ovat vaistonavaraisia elukoita, jotka täytyy vain ehdollistamalla saada liekaan.
Juuri näin. Ethän voi jättää edes koiraa kahdestaan lapsen kanssa. Eläin on vaistonvarainen, vaikka missä voissa kouluttaisi ja mitä vaatteita pukisi tai missä harrastuksissa kuskaisi. Enkä sano tätä mitenkään pahalla vaan se on totuus. Koirat on silti ihania!
Ei koiraa tarvitse inhimillistää, idiootit, mutta sitä voi ja tarvitsee rakastaa ja hoivata, kuten ihmislastakin. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää??
Tuttavasi ovat oikeassa. Samat periaatteet molemmissa ja lopputulokset ovat samat tietynlaisista toiminnoista.
On teillä mielenkiintoisia ajatuksia koiran kanssa elämisestä. Moni tämän päivän koiranomistaja käy koiransa kanssa harrastuksissa jne, missä koiraa ohjataan pehmeästi ja sen tarpeita lukien ja molemmat nauttivat yhteisestä ajasta. Täysin sopivaa rinnastusta myös lapsen suhteen.