Lue keskustelun säännöt.
Tämä "mummoäideille"
19.12.2016 |
Miksi jok'ikisessä vanhemman äidin vastauksessa alleviivataan taloudellista pärjäämistä? Joku vertasi, että lapselle on tärkeämpää saada oma asunto Töölöstä, kuin se, että isoisoäiti olisi elossa.
Tiedoksi: yliopisto on pullollaan 3kymppisiä naisia, joilla on jo useampi lapsi -esikoinen jopa koulussa, tekevät mahdollisesti toista akateemista tutkintoa, on omistusasunto tai aso ja akateeminen koulutus ties monennessa sukupolvessa. Lapset eivät estä menestystä, työelämässä etenemistä ja vaurastumista.
Olen itse yksi näistä; lapseni nuorena saanut. Minulla on kolme lasta ja lähes valmiina kaksi akateemista tutkintoa, jotka molemmat työllistävät, on oma asunto pk-seudulla, hieno mies ja nuoret, työikäiset vanhemmat, joilla on aikaa ja varaa olla lapsenlapsen kanssa tekemisissä. Opiskellessa lasten saaminen on ollut valtavan hieno valinta, koska opinnot joustavat, työ ei.
Ja kyllä, näen että sillä on tosi iso merkitys, onko äidinäitisi 55 vai 70, kun synnyt. Meillä on iso ja laaja suku, ja lapset eivät moniakaan olisi oppineet tuntemaan, jos olisi syntynyt ollessani 35+-40.
Kaikkien koulutettujen äitien ei tarvitse odottaa 35+ ikään. Ehkä sinun tarvitsi, mutta kaikkien ei.
Kommentit (28)
Löysin miehen vasta 39 vee. Emme tosin hanki lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sua ap hiertää? Onko sittenkin oma pärjääminen pikkuisen heikompaa kuin annat ymmärtää, vai miksi yrität anonyymilla palstalla korottaa itseäsi kehumalla omia saavutuksiasi?
Tiesitkö, että nelikymppinenkin voi yhdistää opiskelun ja pienet lapset. Opiskelu joustaa. T: 40+ äiti, joka tekee toista tutkintoa ja hoitaa vaippaikäistä.
Totta. Minä olen ihan hirveä tapaus, sain lapseni 18-vuotiaana eli siis monien vanhempien äitien mielestä ihan teiniluuserina. Kävin lukion loppuun ja pääsin yliopistoon, valmistuin säällisessä ajassa, pääsin hyvään työpaikkaan ja hankin kaksi lasta lisää sitten vähän alle kolmekymppisenä. Saman miehen kanssa. Ei se ole aina niin mustavalkoista tämä elämä, jokainen taaplaa tyylillään ja nuorena tosiaan jaksaa kyllä vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä hinku nuoremmilla äideillä on korostaa sitä mitä kaikkea saavat suoritetuksi lapsen ohessa ja kuinka ovat pian vapaita lapsistaan? T:itsekin nuorena lapset tehnyt
En ole tuollaista huomannut. Minulle lapset eivät ole estäneet mitään, sen totesin. He ovat elämäni rikkaus ja rakkaus, ja siksi en todellakaan olisi jättänyt heidän tekemistään tyhjän kortin varaan. Tällä aloitulsella halusin tuoda esiin, että itse tunnen hirveän määrän todella kunnianhimoisia ja työteliäitä naisia, jotka ovat saaneet lapset aikaisin. Se ei ole mitään estänyt, päinvastoin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä sua ap hiertää? Onko sittenkin oma pärjääminen pikkuisen heikompaa kuin annat ymmärtää, vai miksi yrität anonyymilla palstalla korottaa itseäsi kehumalla omia saavutuksiasi?
Se hiertää, että aiemman ketjun MONESSA vastauksessa korostui joku ihme ajatus, että "olen vauras ja koulutettu, koska en saanut lapsia nuorena". Näinhän se ei millään tavoin ole, koska eivät lapset opiskelua ja työskentelyä estä - missään iässä..Monet, kunnianhimoiset ja aidosti pärjäävät naiset onnistuvat saamaan kaiken kuin käsikirjoitettuna. Ap
39 v ja lapsen saanut. On kiva, että isovanhemmat on eläkkeellä ja voivat hoitaa lastani milloin vaan. Ja myös oli mukavaa opiskella yliopistolla ja matkustella ilman lapsia. Mulle tämä vaan sopi niin paljon paremmin. Nyt vanhempana mulla on enemmän kärsivällisyyttä mutta moni varmaan valmis jo nuorena äidiksi. Minä en ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sua ap hiertää? Onko sittenkin oma pärjääminen pikkuisen heikompaa kuin annat ymmärtää, vai miksi yrität anonyymilla palstalla korottaa itseäsi kehumalla omia saavutuksiasi?
Se hiertää, että aiemman ketjun MONESSA vastauksessa korostui joku ihme ajatus, että "olen vauras ja koulutettu, koska en saanut lapsia nuorena". Näinhän se ei millään tavoin ole, koska eivät lapset opiskelua ja työskentelyä estä - missään iässä..Monet, kunnianhimoiset ja aidosti pärjäävät naiset onnistuvat saamaan kaiken kuin käsikirjoitettuna. Ap
Eli sä oot tehnyt asiat paremmin kuin muut ja olet aidosti pärjäävä? Sä oot mielestäsi onnistunut saamaan kaiken kuin käsikirjoitettuna, koska olet tehnyt asiat niin kuin olet tehnyt? Kuulostat kyllä todella ylimieliseltä, typerältä ja itseriittoiselta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sua ap hiertää? Onko sittenkin oma pärjääminen pikkuisen heikompaa kuin annat ymmärtää, vai miksi yrität anonyymilla palstalla korottaa itseäsi kehumalla omia saavutuksiasi?
Se hiertää, että aiemman ketjun MONESSA vastauksessa korostui joku ihme ajatus, että "olen vauras ja koulutettu, koska en saanut lapsia nuorena". Näinhän se ei millään tavoin ole, koska eivät lapset opiskelua ja työskentelyä estä - missään iässä..Monet, kunnianhimoiset ja aidosti pärjäävät naiset onnistuvat saamaan kaiken kuin käsikirjoitettuna. Ap
Onko se jotenkin oman kunnianhimon ja pärjäämisen ansiota, että satut olemaan syntynyt useamman polven akateemiseen ja helsinkiläiseen perheeseen?
Itse olen syntynyt vaatimattomaan perheeseen satojen kilometrien päähän yliopistokaupungeista. On ollut mahtavaa raivata itse oma tiensä akateemisiin piireihin, on ollut hienoa asua eri maissa ja tehdä duunia pää punaisena. Mutta tähän seikkailuun ei aso-asunto tai lapsi olisi mahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai sä oot ollut vauras ja menestyvä opiskelija joka samalla on hoitanut pieniä lapsia ja luonut uraa. Onkohan lapset jääneet vähän paitsioon sun suoriutumisputkessa? Itse en koskaan valitsisi noin kuten sinä, en jaksaisi elää stressin ja loppuunpalamisen partaalla vuosikausia. Huomaten että sitten kun onkin valmis siirtymään työelämään niin ne lapset ovatkin jo isoja ja niiden lapsuuden missasi omassa stressissään täysin. Ei kuulosta lainkaan aidolta pärjäämiseltä vaan pikemminkin painajaiselta.
Meidän tyttäremme syntyivät kun vaimo vielä opiskeli. Hiukan opiskelu tietty venyi, mutta toisaalta sai heti valmistuessan töitä, kun firmassa kai ajattelivat, että tuolla on jo lapset tehtynä. Ja se on täysin totta, että pomot ovat nuoria naisia palkatessaan aina huolissaan milloin tämä jää äitiyslomalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iästä viis, kunhan oma ratkaisu on parempi kuin muiden ja voi vähän eri tavalla tehneitä syyllistää ja naureskella.
Eli sä oot vaan sattunut saamaan kaiken helpolla ja isukki on maksanut kaiken. Älä lähde vertaamaan itseäsi niihin jotka on oikeesti joutuneet tekemään töitä pärjäämisensä eteen. Riippumatta ovatko tehneet lapsensa kaksi- vai nelikumppisinä. Sä et oo aito pärjääjä, olet hemmoteltu, kultalusikka suuussa syntynyt pissis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, kun sinun elämäsi on mennyt noin, niin kaikkein muidenkin elämien pitäisi mennä samaa rataa..... Paras varmaan , että tekee ( koettaa tehdä) lapsia, silloin kun itse tuntee siihen halua. Joku 2-kymppisenä, joku 4-kymppisenä. Joku ei löydä miestä kuin vasta 4-kymppisenä, joillekin tulee eroja ja pettymyksiä vaikka miten haluaisit lapsentekoon ryhtyä. Luulen, että aika harva jättää lasta tekemättä jonkun työn takia, jos on tunne että sen haluaa. Yleensä syynä on se, ettei ole edes kumppania jonka kanssa niitä tehdä. Suvaitsevaisuutta ihmiset. Kyllä varmaan jokainen täysjärkinen tietää, että biologian yms kannalta lapset kannattaa tehdä nuorena, mutta jokaisen elämä kulkee omia latujaan. T. kolmekymppisenä lapsensa saanut.
Ap asuu miehen maksamassa talossa, koska ei itse ole tehnyt päivääkään töitä. Kiva että miehellä on mahdollisuus ostaa omistusasunto ja elättää sua ja muksuja kun sä vähän harrastelet opiskeluja. Kaikilla se ei ole mahdollista.
Ja sitten voi käydä niinkin, että miehesi kuolee kun oot 20 ja äitisi 52-vuotiaana, kun oot 24.
Kuten meillä.
Ap ei ole saanut sitä tärkeintä, sydämen sivisystä. Sen näkee jo otsikosta. Ihmisenä ei ole kasvanut vaikka ulkoisia meriittejä riittää ja täytyy näyttää muille että pärjää. Sisältä tyhjä ihminen joka on epävarma valinnoistaan. Se kuva minulle tuli.
En vaihtaisia omaa elettyä elämääni koskaan ap:n kertomaan elämään. Minulla on jotain sisällä, en ole tyhjä kuori. Elettyä elämää, yksinäisiä vuosia, onnellisia vuosia, surua, iloa, kokemuksia, elämää. Ei pelkkää suorittamista kuten ap:lla.
Olen ylpeä itsestäni ja valinnoistani.
T: 37 vuotiaana esikoisen ihanana lahjana elämäänsä saanut
Vierailija kirjoitti:
Miksi jok'ikisessä vanhemman äidin vastauksessa alleviivataan taloudellista pärjäämistä? Joku vertasi, että lapselle on tärkeämpää saada oma asunto Töölöstä, kuin se, että isoisoäiti olisi elossa.
Tiedoksi: yliopisto on pullollaan 3kymppisiä naisia, joilla on jo useampi lapsi -esikoinen jopa koulussa, tekevät mahdollisesti toista akateemista tutkintoa, on omistusasunto tai aso ja akateeminen koulutus ties monennessa sukupolvessa. Lapset eivät estä menestystä, työelämässä etenemistä ja vaurastumista.
Olen itse yksi näistä; lapseni nuorena saanut. Minulla on kolme lasta ja lähes valmiina kaksi akateemista tutkintoa, jotka molemmat työllistävät, on oma asunto pk-seudulla, hieno mies ja nuoret, työikäiset vanhemmat, joilla on aikaa ja varaa olla lapsenlapsen kanssa tekemisissä. Opiskellessa lasten saaminen on ollut valtavan hieno valinta, koska opinnot joustavat, työ ei.
Ja kyllä, näen että sillä on tosi iso merkitys, onko äidinäitisi 55 vai 70, kun synnyt. Meillä on iso ja laaja suku, ja lapset eivät moniakaan olisi oppineet tuntemaan, jos olisi syntynyt ollessani 35+-40.
Kaikkien koulutettujen äitien ei tarvitse odottaa 35+ ikään. Ehkä sinun tarvitsi, mutta kaikkien ei.
Herne kuuluu laittaa suuhun, ei nenään... Onpas tänään ollut paljon aloituksia "oikean lapsenteko iän" suhteen. Onko ikis päässyt hoidosta vai kuka näitä jatkuvasti tehtailee?!
Olen mielummin köyhä kerjäläinen, kuin ap:n kaltainen sivistymätön lesoilija.
Mikä hinku nuoremmilla äideillä on korostaa sitä mitä kaikkea saavat suoritetuksi lapsen ohessa ja kuinka ovat pian vapaita lapsistaan? T:itsekin nuorena lapset tehnyt