Lue keskustelun säännöt.
En pääse opiskelemaan luokanopettajaksi.
16.12.2016 |
Kaksi vuotta olen nyt hakenut, enkä ole päässyt. En ole päässyt edes haastatteluvaiheeseen, joten pitäisi varmaan joku varasuunnitelma keksiä, jos ei ens vuonnakaan ovet aukea. Mitään muuta koulutusta en ole ikinä halunnut eli siis mikään toinen koulutus ei ole ollut mielessä. Auttakaa minua keksimään itselleni koulutus, jota on kasvatustieteitä helpompi päästä opiskelemaan. Tässä jotain itsestäni ja haluamastani koulutuksesta;
- Haluan yliopistoon
- En ole kiinnostunut mistään koulutuksesta, joihin liittyy matikka, kemia, fysiikka...
- En ole yltiösosiaalinen, mutten myöskään mikään tosi hiljainen.
- Olen hyvä kielissä, varsinkin englannissa (mielessäni on käynyt englanninopettajan ura, mutta jotenkin ei innosta...)
- Olen hyvä organisoimaan
- Tykkään työskennellä mielummin ryhmässä kuin yksin
- Haluan monipuolisen työn
Muuta ei nyt tule mieleen, toivottavasti ehdotatte edes jotakin :)
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue vaikka sitä englantia opelinjalla, pitkäksi sivuaineeksi opettajan monialaiset opinnot niin saat saman pätevyyden kuin kuka tahansa muukin :)
En ole yhtään varma noista englannin opinnoista... Toisaalta haluaisin, toisaalta en... Mitään ihmekutsumusta mulla ei tolle alalle ole. Ääääääää on tää vaan niin vaikeeta...
Ap
Mihin sulla sitten on kutsumusta? Englantia joudut luokanopettajanakin opettamaan ja saat tuolla kaksoispätevyyden (luokanopettajuus+lisää palkkaakin).
Mitä luulet luokanopettajuuden olevan jos mikään muu opettajuus pohjakoulutuksena ei kelpaa kun "ei ole kutsumus"?
Tähän jos ap olis voinut vastata niin olisi ollut oikeasti helpompi löytääkin joku vaihtoehtoinen ala. Jos opettajuus kiinnosti niin oletin että se oli nimenomaan opettajuus mikä kiinnosti. Mutta ilmeisesti ei.. jos se on lapset mutta ei vissiin ollut sekään.
Mitä ap uskot luokanopettajuuden sisältävän ja mikä niistä on se "kutsumus" siinä?
Suunnittelutyötä, ihmisläheisyyttä, opettajuutta, yksin puurtamista, pitkiä lomia, suht yksinkertaista koulutusta "korkeakoulutuksena", paskaa palkkaa, alakoululla hengailua, peruskoulutietojen syventämistä... Näitä on oma luokanopettajakoulutukseni sisältänyt. Mikään muu koulutus ei varmaan sisällä näitä kaikkia, mutta jos näistä yksi tai muutama on se minkä määrittelet kutsumukseksesi, saattaisimme löytääkin sen vaihtoehtoisen alan.
Haluan tehdä jotain merkityksellistä, haluan työskennellä ihmisten (mieluiten lasten) kanssa, pidän myös opettamisesta ja haluan opettaa ihmisille, joilla on se oppimisen palo sisällään (esim. yläastelaisilla enää harvoin tälläistä on..)
Ap
S2 opetuksessa nää kohtaa paremmin kuin luokanopettajuudessa. Samoin jossain vapaa-ajan opettajuudessa, esim. soitonopetuksessa (tosin tää on aika harvoille auki oleva vaihtoehto). Kansalaisopiston kursseillakin nämä toteutuu. Muskariope. Kuviskerhon vetäjä.
Mietin myös mikä on tuo sun kohderyhmäsi, jos päiväkoti on ehdoton ei, samoin yläaste? Olisko eskari ok? Eskari on kuitenkin melko samaa kuin ekaluokalla.
Mites muuten olis joku vaihtoehtooedagogiikka? Steinerkoulun opettajat koulutetaan muualla, voisko siinä olla vaihtoehto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue vaikka sitä englantia opelinjalla, pitkäksi sivuaineeksi opettajan monialaiset opinnot niin saat saman pätevyyden kuin kuka tahansa muukin :)
En ole yhtään varma noista englannin opinnoista... Toisaalta haluaisin, toisaalta en... Mitään ihmekutsumusta mulla ei tolle alalle ole. Ääääääää on tää vaan niin vaikeeta...
Ap
Mihin sulla sitten on kutsumusta? Englantia joudut luokanopettajanakin opettamaan ja saat tuolla kaksoispätevyyden (luokanopettajuus+lisää palkkaakin).
Mitä luulet luokanopettajuuden olevan jos mikään muu opettajuus pohjakoulutuksena ei kelpaa kun "ei ole kutsumus"?
Tähän jos ap olis voinut vastata niin olisi ollut oikeasti helpompi löytääkin joku vaihtoehtoinen ala. Jos opettajuus kiinnosti niin oletin että se oli nimenomaan opettajuus mikä kiinnosti. Mutta ilmeisesti ei.. jos se on lapset mutta ei vissiin ollut sekään.
Mitä ap uskot luokanopettajuuden sisältävän ja mikä niistä on se "kutsumus" siinä?
Suunnittelutyötä, ihmisläheisyyttä, opettajuutta, yksin puurtamista, pitkiä lomia, suht yksinkertaista koulutusta "korkeakoulutuksena", paskaa palkkaa, alakoululla hengailua, peruskoulutietojen syventämistä... Näitä on oma luokanopettajakoulutukseni sisältänyt. Mikään muu koulutus ei varmaan sisällä näitä kaikkia, mutta jos näistä yksi tai muutama on se minkä määrittelet kutsumukseksesi, saattaisimme löytääkin sen vaihtoehtoisen alan.
Haluan tehdä jotain merkityksellistä, haluan työskennellä ihmisten (mieluiten lasten) kanssa, pidän myös opettamisesta ja haluan opettaa ihmisille, joilla on se oppimisen palo sisällään (esim. yläastelaisilla enää harvoin tälläistä on..)
Ap
Tämä sun vastauksesi kertoo, että olet aivan pihalla tämän päivän ala-asteesta. Sulla on ihan pilvilinna-kuvitelmat siitä työstä. Jo pienissäkin kouluissa on ala-astelaisten kanssa isoja ongelmia käytöksessä, oppimisessa, koulunkäynti-motivaatiossa jne. Siellä ei ole 15 kirkassilmäistä ihanaa lapsukaista innolla odottamassa tuntia, vaan 25 lasta, joista 10 oppimisvaikeuksia - ja siten myös motivaatio-ongelmia. 10 oppilasta 'vain' asenne-ongelmalla. 3 tavallista ja pari nopeaa oppijaa - jotka turhautuvat noiden tavallisten ohella, koska koko sun aika menee näiden 'erityislasten' ja motivaatio-ongelmaisten kanssa vääntämiseen...
Minäkin halusin luokanopettajaksi samoista syistä kuin sinä. Muutaman mutkan kautta päädyin muualle, mutta olen silti tehnyt opetushommia opiskelun ohella ja olen ihan käsittämättömän kiitollinen siitä, etten lähtenyt opiskelemaan luokanopeksi.
Joka luokalle mahtuu lapsia, joilla on ongelmia tarkkaavaisuudessa, toiminnanohjauksessa ja keskittymisessä - monella niin pahoja, että kuuluisivat oikeasti erityisluokalle, mutta integrointi on ajan ihanne, koska se säästää rahaa. Sitten on käytöshäiriöitä, osa oppilaista ei kunnioita opettajaa yhtään ja vanhempien asenne vain pahentaa asiaa. Oppimisvaikeuksia, mutta ei resursseja riittävään erityisopetukseen. Käytännössä ummikkoja tavallisessa opetuksessa, yksi luokka valmistavaa opetusta ei riitä mihinkään. Olen nähnyt luokkia, joilla on vain muutama suomea äidinkielenään puhuva oppilas. Osa osaa kieltä huomattavan huonosti, ja silti näille pitäisi opettaa samat asiat kuin kaikille muillekin. Sitten on kilttejä ja älykkäitä, jotka alkavat hekin oireilla, kun luokassa on jatkuvasti menossa täysi kaaos.
En kestäisi luokanopettajana palamatta loppuun, riittämättömyyden tunne olisi liikaa. Yläasteen aineenopettajana varmaan vähän sama tilanne.
Voisin ehkä juuri ja juuri toimia aineenopettajana lukiossa. Kaikkein mieluiten opettaisin kuitenkin aikuisia. Jos opiskelisin kieliä, tähätisin varmaan avoimen yliopiston tai yliopiston kielikeskuksen kielikurssien vetäjäksi. Ainakin näin opiskelijan näkökulmasta ne vaikuttavavat suhteellisen kiitollisilta hommilta, kun opiskelijoilla on oikeasti motivaatiota. Toki niihin on tunkua, mutta pitäisin mielessä myös kansalaisopistot, aikuis- ja iltalukiot ja vastaavat. Olisiko ihan mahdoton ajatus, että hakeutuisit opiskelemaan englantia ja pyrkisit sitten johonkin tällaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mahdollista mene avoimeen yliopistoon lukemaan luokanopettajan perusopinnot. Sillä saat myös varmuuden kiinnostaako ala todella sinua. En tarkoita pahalla, mutta monilla nuorilla aikuisilla on aavistuksen ruusuinen kuva opettajan ammatista. Ei ole harvinaista, että pari vuotta luokanopettajaksi valmistumisen jälkeen, vaihdetaan alaa. Luokanopettajan työ on raskasta, mutta se myös antaa todella paljon :) Tsemppiä!
Ei sellaisia oo kuin luokanopettajan perusopinnot, tarkoitit ehkä kasvatustieteen perusopintoja? :D Jaan kyllä näkemyksesi tuosta, että nuorilla ei yleensä ole kovin realistista kuvaa luokanopettajan ammatista. Mutta kasvatustieteen perusopinnot ei välttämättä sitä kuvaa valaise lainkaan, nehän koostuu aika yleisluontoisista kasvatustieteen opinnoista (sis. mm. kasvatuksen historiaa), eivätkä käsittele kummemmin itse opettajan työtä.
Helsingin Avoimen Yliopiston sivuilla lukee: "Kasvatustieteen perusopinnot on luokanopettajakoulutuksen mukaiset opinnot", mutta kyllä olet oikeassa, viralliselta nimeltään kasvatustieteen perusopinnot.
Miksi haluat opiskelemaan nimenomaan yliopistoon? Voihan koulussa olla tuuraajana/avustajana ilmankin tutkintoa.
Intohimoa on, ja paljon! En oikeastaan tiedä mikä pääsykokeissa meni vikaan... Ainakaan huonosta valmistautumsiesta ei ole kyse!
Ap