Lue keskustelun säännöt.
En pääse opiskelemaan luokanopettajaksi.
16.12.2016 |
Kaksi vuotta olen nyt hakenut, enkä ole päässyt. En ole päässyt edes haastatteluvaiheeseen, joten pitäisi varmaan joku varasuunnitelma keksiä, jos ei ens vuonnakaan ovet aukea. Mitään muuta koulutusta en ole ikinä halunnut eli siis mikään toinen koulutus ei ole ollut mielessä. Auttakaa minua keksimään itselleni koulutus, jota on kasvatustieteitä helpompi päästä opiskelemaan. Tässä jotain itsestäni ja haluamastani koulutuksesta;
- Haluan yliopistoon
- En ole kiinnostunut mistään koulutuksesta, joihin liittyy matikka, kemia, fysiikka...
- En ole yltiösosiaalinen, mutten myöskään mikään tosi hiljainen.
- Olen hyvä kielissä, varsinkin englannissa (mielessäni on käynyt englanninopettajan ura, mutta jotenkin ei innosta...)
- Olen hyvä organisoimaan
- Tykkään työskennellä mielummin ryhmässä kuin yksin
- Haluan monipuolisen työn
Muuta ei nyt tule mieleen, toivottavasti ehdotatte edes jotakin :)
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
En sano pahalla, mutta jos sä et kykene omaksumaan VAKAVA-koemateriaalia useammasta yrityksestä huolimatta, niin onkohan sun paikkasi yliopistossa lainkaan? Eikö esim. AMK-koulutustarjonnasta löydy mitään kiinnostavaa? Esim. Sosionomikoulutus avaa ovia työskennellä lasten ja nuorten kanssa, jos koet sen omaksi jutuksesi.
Kyllä musta tuntuu, että voisin hyvinkin päästä opiskelemaan yliopistoon jotakin. VAKAVA-koe on vaan mennyt vähän huonosti. Lukiossa sain pääasiassa 7, 8 ja 9.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettaja?
Kuukauden olin päiväkodissa kesätöissä ja päätin, että ei ole minun paikkani! (Ja kaikille tietämättömille tiedoksi, luokanopettajan ja lastentarhanopettajan työ on TODELLA erilaista)
Ap
Oletko kokeillut tehdä luokanopettajan sijaisuuksia (tai ollut kouluavustajana)? Mistä tiedät, onko luokanopettajuus sinulle soveltuvaa?
Jos on taloudellisesti mahdollista niin avoimessa yliopistossa perusopintoja pohjalle ja sitten uudestaan yrittämään. Avoimen kurssit vastaavat yliopiston opintoja, joten siten edistyt opinnoissa vaikka et vielä ole varsinaiseen kouluun päässytkään. Saisikohan avoimen suorituksista jopa lisäpisteitä hakuvaiheessa, jos ovat ko. alan opintoja. Tuo puhdasta mutuilua, ei tietoa.
Luokanopettajuus on ihan paskaa nykyään. Jokainen luokka on täynnä pienryhmään tai sairaalakouluun kuuluvia, kun kaupungit säästää ja erityisryhmiin ei pääse. Lisäksi vanhemmat ei kunnioita yhtään opettajaa. Suosittelen joko erityispedaa tai jotain kuntoutustyötä, esim. puhetetapiaa, psykologiaa tai mieti myös toimintaterapiaa, vaikka onkin AMK. Näissä sentään saa jonkin sortin kunnipitusta, vanhemmat on kiitollisia kun tukea saa. Näihinkään ei ole helppo päästä sisään, mutta valitse joku mihin panostat kunnolla. Ja hae ykkösvaihtoehtona johonkn helppoon kaupunkiin.
T. Koulumaailmaa vierestä seurannut puheterapeutti
Vierailija kirjoitti:
Lue vaikka sitä englantia opelinjalla, pitkäksi sivuaineeksi opettajan monialaiset opinnot niin saat saman pätevyyden kuin kuka tahansa muukin :)
En ole yhtään varma noista englannin opinnoista... Toisaalta haluaisin, toisaalta en... Mitään ihmekutsumusta mulla ei tolle alalle ole. Ääääääää on tää vaan niin vaikeeta...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En sano pahalla, mutta jos sä et kykene omaksumaan VAKAVA-koemateriaalia useammasta yrityksestä huolimatta, niin onkohan sun paikkasi yliopistossa lainkaan? Eikö esim. AMK-koulutustarjonnasta löydy mitään kiinnostavaa? Esim. Sosionomikoulutus avaa ovia työskennellä lasten ja nuorten kanssa, jos koet sen omaksi jutuksesi.
Vakava-kokeesta selvinneenä henkilönä voin sanoa että se koe ei ole yhtään samanlainen kuin yliopiston tentit, esseet tai kurssit noin muuten. Vakava-kokeella ei testata "omaksumista" vaan ulkolukua ja yksityiskohtien muistamista. Yliopistossa taas (kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden aloilla ainakin) opiskellaan ymmärtämään ja selittämään (tutkimaankin) asioita laajemmin.
Toki jos vakava-kirjan artikkelit kuulostavatkin huuhaalta niin sitten. Mutta jos se KOE on ongelma niin kyllä aapeestä voi silti tulla hyvä opettaja :)
Jos ei englanti niin sitten jokin muu kieli tai uskonto, historia, käsityö tms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- lue avoimessa kasvatustieteen perusopinnot (ne korvautuu sinulle opinnoissa, pääset sisälle alan sanastoon, käsitteisiin ja lukutekniikkasi kehittyy)
- Tee Vakava-aineistoon lukusuunnitelma ja älä lue hauki on kala tyylillä vaan pyri hahmottamaan kokonaisuuksia ja löytämään ydinkohdat. Olemassa myös valmennuskursseja.
- Hae jonnekin mihin helpompi päästä
- mene työharjoitteluun koululle/ tee vapaaehtoistyötä lasten parissa/ hakeudu kerhonohjaajaksi jne.. mikä hyödyttää sinua haastattelussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano pahalla, mutta jos sä et kykene omaksumaan VAKAVA-koemateriaalia useammasta yrityksestä huolimatta, niin onkohan sun paikkasi yliopistossa lainkaan? Eikö esim. AMK-koulutustarjonnasta löydy mitään kiinnostavaa? Esim. Sosionomikoulutus avaa ovia työskennellä lasten ja nuorten kanssa, jos koet sen omaksi jutuksesi.
Kyllä musta tuntuu, että voisin hyvinkin päästä opiskelemaan yliopistoon jotakin. VAKAVA-koe on vaan mennyt vähän huonosti. Lukiossa sain pääasiassa 7, 8 ja 9.
Mutta ymmärrätkö, että sillä VAKAVA-kokeella mitataan juuri akateemisia kykyjä, joita tarvitaan kaikilla yliopistoaloilla? Sovektuvuuskokeessa sitten vasta mitataan soveltuvuus juuri opettajan ammattiin.
Lukio-opiskelu on täysin erilaista kuin yliopisto-opiskelu, ei niitä voi oikein verrata keskenään. Lukio-opiskelu perustuu pitkälti ulkoalukemiseen, yliopistossa taas sovelletaan tietoa ja luodaan uutta tietoa tutkimalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadettikouluun menee ne, jotka ei muualle pääse.
Kokeile kadettikoulun pseudotieteellistä latteuksien toistokoulutusta kun kymmenennen kertaa jäät rannalle luokanopettajakoulutuksesta.
Leuhota sitten kuinka isänmaallinen olet ja Törnin elämäkerta muutti elämäsi ja ainoa luettu kirja muutenkin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue vaikka sitä englantia opelinjalla, pitkäksi sivuaineeksi opettajan monialaiset opinnot niin saat saman pätevyyden kuin kuka tahansa muukin :)
En ole yhtään varma noista englannin opinnoista... Toisaalta haluaisin, toisaalta en... Mitään ihmekutsumusta mulla ei tolle alalle ole. Ääääääää on tää vaan niin vaikeeta...
Ap
Mihin sulla sitten on kutsumusta? Englantia joudut luokanopettajanakin opettamaan ja saat tuolla kaksoispätevyyden (luokanopettajuus+lisää palkkaakin).
Mitä luulet luokanopettajuuden olevan jos mikään muu opettajuus pohjakoulutuksena ei kelpaa kun "ei ole kutsumus"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mahdollista mene avoimeen yliopistoon lukemaan luokanopettajan perusopinnot. Sillä saat myös varmuuden kiinnostaako ala todella sinua. En tarkoita pahalla, mutta monilla nuorilla aikuisilla on aavistuksen ruusuinen kuva opettajan ammatista. Ei ole harvinaista, että pari vuotta luokanopettajaksi valmistumisen jälkeen, vaihdetaan alaa. Luokanopettajan työ on raskasta, mutta se myös antaa todella paljon :) Tsemppiä!
Tarvitset vain harjoitusta tieteellisen tekstin lukemiseen, siten pääset haastatteluun. Vakava-aineisto koostuu kasvatustieteellisistä artikkeleista. Voit harjoitella niiden lukemista esimerkiksi hakemalla kirjastosta Kasvatus-lehdessä julkaistuja artikkeleita.
Useimmiten artikkeli on kirjoitettu tutkimuksen pohjalta. Niissä on ihan tietty rakenne. Artikkeli alkaa lukijan perehdyttämisellä aiheeseen. Kirjoittaja keskusteluttaa lähteitään oman teoreettisen viitekehyksensä sisällä. Seuraavana tutkija kirjoittaa auki tutkimuskysymykset/tutkimusongelman. Kun tausta ja ongelma ovat tiedossa, tutkija kertoo seikkaperäisesti tutkimuksen toteutuksen sekä perustelee valintansa. Neljäntenä päästään tutkimustulosten raportointiin. Lopuksi tutkijan tulee esittää johtopäätökset tuloksista ja arvioida tutkimuksen luotettavuutta. Tässä erittäin karkea yleistys tieteellisen artikkelin rakenteesta. Artikkelin muoto voi vaihdella esimerkiksi tutkimustyypeittäin.
Kannattaa myös harkita Avoimen yliopiston kasvatustieteen perusopintoja. Ne harjaannuttavat sinua yliopisto-opiskeluun ja antavat valmiuksia haastatteluvaiheeseen. Saat ne myös todennäköisesti hyväksiluettua päästyäsi tutkinto-opiskelijaksi.
Kuulin hyvän viisauden liittyen pääsykoekevääseen: "Kannattaa käyttää koko kevät tehokkaasti hyödyksi, sillä se on jokatapauksessa pilalla!"
Tsemppiä lukuihin ja itsevarmuutta haastatteluun! :)
p.s. Keskustelupalstat ja opiskelupiirit ovat tosi hyviä paikkoja saada vertaistukea ja antaa apua muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettaja?
Kuukauden olin päiväkodissa kesätöissä ja päätin, että ei ole minun paikkani! (Ja kaikille tietämättömille tiedoksi, luokanopettajan ja lastentarhanopettajan työ on TODELLA erilaista)
Ap
Oletko kokeillut tehdä luokanopettajan sijaisuuksia (tai ollut kouluavustajana)? Mistä tiedät, onko luokanopettajuus sinulle soveltuvaa?
Olen halunnut luokanopettajaksi ykkösluokalta lähtien ja olen ollut viikon tetissä pienessä koulussa, rakastin joka hetkeä...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettaja?
Kuukauden olin päiväkodissa kesätöissä ja päätin, että ei ole minun paikkani! (Ja kaikille tietämättömille tiedoksi, luokanopettajan ja lastentarhanopettajan työ on TODELLA erilaista)
Ap
Oletko kokeillut tehdä luokanopettajan sijaisuuksia (tai ollut kouluavustajana)? Mistä tiedät, onko luokanopettajuus sinulle soveltuvaa?
Olen halunnut luokanopettajaksi ykkösluokalta lähtien ja olen ollut viikon tetissä pienessä koulussa, rakastin joka hetkeä...
Ap
Viikko tetissä ei paljo kerro. Kehottaisin sua kyllä hankkiutumaan kouluun töihin jossakin muodossa vähän pidemmäksi aikaa (ainakin puoli vuotta) että saat kunnollisen kokonaiskuvan open työstä ja siitä millainen meininki nykykoulussa on. Monia muutoksia on sinunkin peruskouluaikojen jälkeen tullut.
Usko pois, sä et halua luokanopeksi. Palkka on p**ka, puolet luokasta 'erityislapsia' ja toisen puolikkaan vanhemmat muuten vaan rasittavia. Ja kyllä, mä vaihdoin jo alaa.
Kohta ope kirjoitti:
Tarvitset vain harjoitusta tieteellisen tekstin lukemiseen, siten pääset haastatteluun. Vakava-aineisto koostuu kasvatustieteellisistä artikkeleista. Voit harjoitella niiden lukemista esimerkiksi hakemalla kirjastosta Kasvatus-lehdessä julkaistuja artikkeleita.
Useimmiten artikkeli on kirjoitettu tutkimuksen pohjalta. Niissä on ihan tietty rakenne. Artikkeli alkaa lukijan perehdyttämisellä aiheeseen. Kirjoittaja keskusteluttaa lähteitään oman teoreettisen viitekehyksensä sisällä. Seuraavana tutkija kirjoittaa auki tutkimuskysymykset/tutkimusongelman. Kun tausta ja ongelma ovat tiedossa, tutkija kertoo seikkaperäisesti tutkimuksen toteutuksen sekä perustelee valintansa. Neljäntenä päästään tutkimustulosten raportointiin. Lopuksi tutkijan tulee esittää johtopäätökset tuloksista ja arvioida tutkimuksen luotettavuutta. Tässä erittäin karkea yleistys tieteellisen artikkelin rakenteesta. Artikkelin muoto voi vaihdella esimerkiksi tutkimustyypeittäin.
Kannattaa myös harkita Avoimen yliopiston kasvatustieteen perusopintoja. Ne harjaannuttavat sinua yliopisto-opiskeluun ja antavat valmiuksia haastatteluvaiheeseen. Saat ne myös todennäköisesti hyväksiluettua päästyäsi tutkinto-opiskelijaksi.
Kuulin hyvän viisauden liittyen pääsykoekevääseen: "Kannattaa käyttää koko kevät tehokkaasti hyödyksi, sillä se on jokatapauksessa pilalla!"
Tsemppiä lukuihin ja itsevarmuutta haastatteluun! :)
p.s. Keskustelupalstat ja opiskelupiirit ovat tosi hyviä paikkoja saada vertaistukea ja antaa apua muille.
Kiitos tästä, ihanan tsemppaava viesti <3
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos mahdollista mene avoimeen yliopistoon lukemaan luokanopettajan perusopinnot. Sillä saat myös varmuuden kiinnostaako ala todella sinua. En tarkoita pahalla, mutta monilla nuorilla aikuisilla on aavistuksen ruusuinen kuva opettajan ammatista. Ei ole harvinaista, että pari vuotta luokanopettajaksi valmistumisen jälkeen, vaihdetaan alaa. Luokanopettajan työ on raskasta, mutta se myös antaa todella paljon :) Tsemppiä!
Ei sellaisia oo kuin luokanopettajan perusopinnot, tarkoitit ehkä kasvatustieteen perusopintoja? :D Jaan kyllä näkemyksesi tuosta, että nuorilla ei yleensä ole kovin realistista kuvaa luokanopettajan ammatista. Mutta kasvatustieteen perusopinnot ei välttämättä sitä kuvaa valaise lainkaan, nehän koostuu aika yleisluontoisista kasvatustieteen opinnoista (sis. mm. kasvatuksen historiaa), eivätkä käsittele kummemmin itse opettajan työtä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei englanti niin sitten jokin muu kieli tai uskonto, historia, käsityö tms
No kielten opeks jos haluis niin ehdottomasti pitäis muutenkin olla useempi kieli.
Lue vaikka sitä englantia opelinjalla, pitkäksi sivuaineeksi opettajan monialaiset opinnot niin saat saman pätevyyden kuin kuka tahansa muukin :)