Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kukaan muu ihmetellyt tätä: samaan aikaan miehet ovat ahtaalla parisuhteissa ja sitten myös sinkkuina syrjäytyvät?
16.12.2016 |
Olen ollut avioeron jälkeen vuosia yksin ja taidan jatkaakin tätä menoa. Alkaa tuntua siltä, että naisena on mahdollista tehdä edes etäisesti oikein siten, että ei sekaannu miehiin muuten kuin seksin vuoksi.
Ymmärrän kyllä esim. sen pointin, että mies tarvitsee äijäilyaikaa, ihan samalla tavalla itselleni on ollut tärkeää se, että olen saanut olla omissa oloissani/ystävien kanssa/mitä huvittaakin ilman parisuhteen odotuksia.
Nyt viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että naisena kannattaakin pysyä yksin. Paitsi että siihenkin löytyi Heli Vaaralan taannoisesta mielipiteestä moitittavaa: naisilla on sinkkumiehiä kohtaankin liikaa odotuksia, mikä lisää entisestään vastentahtoisesti yksin jäävien miesten joukkoa. Se herätti lähinnä huvittuneisuutta, mutta toisaalta on myös aika pelottava ajatus, että jonkun mielestä en saisi olla yksinkään ilman paheksuntaa. Mikä sitten olisi miehille hyvä, jos parisuhteessa nainen vaatii liikaa ja yksin ei haluta olla?
Tämä on entistä hämmentävämpää siksi, että omissa menneissä suhteissani miehet ovat odottaneet minulta enemmän sellaista "omistelua" ja mitä lie mammailua. Olisi pitänyt vahtia miehen tekemisiä ja kieltää lähtemästä ulos. Sitten kun tyytyväisenä elelin omaa elämääni miehen rinnalla ja ajattelin että on hienoa, kun on oma vapaus kummallakin, siitä seurasi kahdenlaisia asioita: miehet olivat epävarmoja tunteistani, koska olivat niin vapaita enkä osoittanut mustasukkaisuutta. Lisäksi erojeni jälkeen miehet ovat hakeutuneet sellaisten naisten kanssa yhteen, jotka ovat vastakohtiani ja päättävät niistä verhoista, mitä en tehnyt. Minun tapani ei siis ole todellakaan se toimiva. Mikä sitten olisi? Ihan aidosti ällistyttää se, että en tajua, miten naisena edes voisi olla oikein parisuhteessa? No, kuten sanottu, itse en kyllä edes etsi.
t. yli 40-vuotias, useammassa pitkässä parisuhteessa ollut nainen
Kommentit (203)
Minulle riittäisi nainen, jonka kanssa voisi elää tasavertaisessa parisuhteessa, jossa molemmat kunnioittaisivat puolisoa ja tämän päätöksiä ja haluja jne. Eli ei sellaista kontrolloivaa suhdetta, josta professori Timo Airaksinen juuri kirjoitti - nainen sanoo miten mies saa pukeutua ja mitä mies saa puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen ahdistuminen tulee siitä että naiset tekevät lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta.Sinkut syrjäytyvät lähinnä päihteiden takia.,eivät tietysti kaikki.
Tämä lapsientekoväite on kyllä pöyristyttävä. Jokainen on vastuussa itsestään, aikuisten ihmisten suhteessa ei voi tulla vastaan tilannetta jossa toinen hankkii lapsen vastoin toisen tahtoa. Jos näin, tavalla tai toisella, käy suhdehan on ihan läpimätä. Siitä pitää hankkiutua heti pois. Heti, eikä vasta sitten kun vahinko on tapahtunut.
Lopetin itse lukiossa alkaneen seurustelun siihen kun toinen osapuoli alkoi olla liian pitkällä parisuhde- ja perhehaaveissa. Ehkäisy oli siinä vaiheessa mun vastuulla. Kummallakin opiskelut kesken, mulla vasta alkamassa ja asuin viikot opiskelupaikkakunnalla. Jos olisin jäänyt siihen, ja lopulta olisi ehkäisy (sen toisen edesauttamana) "vahingossa" pettänyt, niin olisihan se mun vastuulla ollut etten ollut lähtenyt kun tajusin että päämäärämme ovat erilaiset ja jäämällä vaan pitkitän ja vaikeutan kummankin elämää ja sen oikean löytämistä. Parempi yksin kuin huonossa (vääriin odotuksiin) perustuvasssa suhteessa.
Ps. Eikä kaikki naiset todellakaan "tee" lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta. Moni ei lopulta tee yhtäkään lasta, omasta valinnastaan.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt miten naiset voivat samaan aikaan kärsiä anoreksiasta ja lihota palloiksi. Etenkin, kun kyseessä on ihan eri naiset... Aivan kummallista.
Tämä itseasiassa on hyvä kysymys. Niin kuin on tuo miesten kärsiminen sekä parisuhteessa että sinkkuna. Lähtisin tutkimaan näitä kulttuurintutkimuksellisesti. Mitkä ovat ne kulttuuriimme liittyvät sukupuoleen liittyvät käytännöt, stwreotypiat ja odotukset joiden takia naiset oireilevat syömishäiriöin enemmän kuin miehet ja miksi miehillä on elämänhallintaan liittyviä ongelmia enemmän kuin naisilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt miten naiset voivat samaan aikaan kärsiä anoreksiasta ja lihota palloiksi. Etenkin, kun kyseessä on ihan eri naiset... Aivan kummallista.
Pointtisi olisi validi, jos olisin väittänyt, että samat miehet sekä ahdistuvat suhteissaan että syrjäytyvät yksin. Kyse oli miehistä joukkona.
Hassua, että ymmärsit pointtini mutta siltikään et ymmärtänyt sitä. :-)
Pointti tietenkin on, että lähestymistapa miehistä on yhtä epävalidi kuin jos minä ihmettelisin miksi naiset samanaikaisesti kärsivät anoreksiasta ja lihovat. Kyllähän se on selvää, että ihmettelyni olisi typerää koska kyse on eri yksilöistä ja joukkokohtaisessa tarkastelussa ei ole mitään mieltä. Ei olisi minulla, eikä ole sinullakaan.
Periaatteessa avauksesi sisältää ällistelyä siitä miksi eri miehet reagoivat johonkin asiaan eri tavoilla... Kenellekään ihmisyhteisössä elävälle ei tuon pitäisi tulla yllätyksenä.
Pointtini oli se, että nimenomaan esitetään sekä naisista että miehistä käsityksiä, jotka ovat ristiriitaisia. Esim. että naiset vaativat liikaa miehiltä parisuhteissa, mikä on väärin ja epärealistista, ja sitten myös siitä, että ollaan liian vaativia miehiä kohtaan ja jäädään ennemmin yksin.
Se, että nuo kommentit, väitteet ja odotukset ovat keskenään ristiriitaisia ja järjettömän kuuloisia samankin ihmisen suusta, oli erittäin keskeinen pointti koko aloituksessani.
En voi keskustella täällä miesten kanssa joukkona hive mind -tyyppisesti, niin olen valinnut tämän lähestymistavan. Jos se tuntuu hölmöltä, niin tokikaan ei kannata keskustelua jatkaa. :)
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ahdistuminen tulee siitä että naiset tekevät lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta.Sinkut syrjäytyvät lähinnä päihteiden takia.,eivät tietysti kaikki.
No jos nainen pystyy sinun kiinnostuksestasi riippumatta hankkimaan parisuhteessa kanssasi lapsia, niin olet todellakin holhouksen tarpeessa. Ei mulla muuta.
Riittää että väittää syövänsä pillereitä jota mies erehtyy uskomaan.
Ja vakavissasiko väität, että ilmiö on niin laaja, että se vaikuttaa suomalaisiin, parisuhteissa oleviin miehiin ihan yleisesti?
No, ainakin allekirjoitat omalta osaltasi sen yhden kirjoittajan pohdinnan, että omasta elämästä ei haluta ottaa vastuuta ja on helpompaa ja mukavampaa osoitellaa toisia kuin miettiä, miten tässä kävi näin. :) En väitä, etteikö sellaisia naisia olisi, jotka tekevät näin, mutta se ei kyllä millään logiikalla selitä tuota julkista keskustelua. Että jos pysytään aiheessa, kiitos. :)
ap
Jos miehet sanoisivat suoraan suhteen alussa mitä mieltä ovat lasten hankinnasta,suhde loppuisi alkuunsa.Joten miehet eivät sano.
No tästä on kyllä varoitettu lastentarinoista alkaen, valheet voi kostautua. Paska juttu, mutta mitäs hyppäsit väärään junaan tietäen minne se on matkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva saada tähän miehistä näkökulmaa julkisen keskustelun muutamien ulostulojen lisäksi. Mitä yksilötasolla halutaan? Mikä sitten olisi hyvä?
Lyhyesti voisi vastata vaikka seksinäkökulmasta.
Nainen joka vaatii tai edes haluaa mieheltään erektiota, mutta ei itse kostu ja laukea kuin pornonainen, on vaatimassa liikoja.
Asenteet joissa miehen pitää osata tyydyttää nainen ovat perceestä jos ne sisältävät oletuksen, että mies tyydyttyy vain saadessa pillua eli antaessa naiselle yhdyntää.
Sinä päivänä kun nainen laukeaa tasapuolisesti miehen kanssa TAI siitä ei miehelle aseteta velvollisuuksia, olen sinut asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva saada tähän miehistä näkökulmaa julkisen keskustelun muutamien ulostulojen lisäksi. Mitä yksilötasolla halutaan? Mikä sitten olisi hyvä?
Lyhyesti voisi vastata vaikka seksinäkökulmasta.
Nainen joka vaatii tai edes haluaa mieheltään erektiota, mutta ei itse kostu ja laukea kuin pornonainen, on vaatimassa liikoja.
Asenteet joissa miehen pitää osata tyydyttää nainen ovat perceestä jos ne sisältävät oletuksen, että mies tyydyttyy vain saadessa pillua eli antaessa naiselle yhdyntää.
Sinä päivänä kun nainen laukeaa tasapuolisesti miehen kanssa TAI siitä ei miehelle aseteta velvollisuuksia, olen sinut asian kanssa.
Sinun naisesi ei halua sinua tai sitten olet surkea sängyssä. Pidemmässä suhteessa ei ole kovinkaan merkityksellistä, että molemmat laukeavat. Kunhan seksiä harrastetaan riittävän useasti niin, että vaikka toinen jäisi saamatta, saa sitten vaikka seuraavana päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt miten naiset voivat samaan aikaan kärsiä anoreksiasta ja lihota palloiksi. Etenkin, kun kyseessä on ihan eri naiset... Aivan kummallista.
Pointtisi olisi validi, jos olisin väittänyt, että samat miehet sekä ahdistuvat suhteissaan että syrjäytyvät yksin. Kyse oli miehistä joukkona.
Hassua, että ymmärsit pointtini mutta siltikään et ymmärtänyt sitä. :-)
Pointti tietenkin on, että lähestymistapa miehistä on yhtä epävalidi kuin jos minä ihmettelisin miksi naiset samanaikaisesti kärsivät anoreksiasta ja lihovat. Kyllähän se on selvää, että ihmettelyni olisi typerää koska kyse on eri yksilöistä ja joukkokohtaisessa tarkastelussa ei ole mitään mieltä. Ei olisi minulla, eikä ole sinullakaan.
Periaatteessa avauksesi sisältää ällistelyä siitä miksi eri miehet reagoivat johonkin asiaan eri tavoilla... Kenellekään ihmisyhteisössä elävälle ei tuon pitäisi tulla yllätyksenä.
Pointtini oli se, että nimenomaan esitetään sekä naisista että miehistä käsityksiä, jotka ovat ristiriitaisia. Esim. että naiset vaativat liikaa miehiltä parisuhteissa, mikä on väärin ja epärealistista, ja sitten myös siitä, että ollaan liian vaativia miehiä kohtaan ja jäädään ennemmin yksin.
Se, että nuo kommentit, väitteet ja odotukset ovat keskenään ristiriitaisia ja järjettömän kuuloisia samankin ihmisen suusta, oli erittäin keskeinen pointti koko aloituksessani.
En voi keskustella täällä miesten kanssa joukkona hive mind -tyyppisesti, niin olen valinnut tämän lähestymistavan. Jos se tuntuu hölmöltä, niin tokikaan ei kannata keskustelua jatkaa. :)
ap
Koeta nyt vähän kestää paremmin kritiikkiä, sinähän tuon typerän lähestymistavan valitsit enkä minä. Esillä olevat näennäisesti ristiriitaiset käsitykset eivät välttämättä ole sitä, koska:
1) käsitysten esittäjät ovat eri henkilöitä, kukaan ei välttämättä ole esittänyt kumpaakin käsitystä yhtä aikaa. Voihan joku aivan legitiimisti ajatella, että parasta jäätelöä on mangojäätelö ja jonkun toisen mielestä parasta on mansikka. Näkemykset ovat näennäisesti ristiriidassa, mutta eivät tosiasiassa ole, koska esittäjät ovat eri henkilö.
2) vaikka sama henkilö esittäisi kyseiset käsitykset, ei siinäkään välttämättä ole ristiriitaa koska jäätelömieltymys voi muuttua
3) käsitykset koskevat eri kohdehenkilöitä, jolloin on aivan luonnollista että ne ovat keskenään ristiriidassa. Jotkut miehet pitävät jalkapallosta, toiset eivät viitsi katsella sitä vaikka ilmaiseksi olisi tarjolla.
Keskeinen pointtisi perustuu näköharhaan, koska kohtelet puolta ihmiskuntaa yhtenä joukkona ja kieltäydyt näkemästä heitä yksilöinä. Jos minä väittäisit, että naiset ovat pettureita lompakkoloisia, niin varmasti älähtäisit ettei saa yleistää ja naiset ovat keskenään erilaisia. Siitä huolimatta pidät kiinnostavana ja keskeisenä lähestymistapaa, joka on aivan yhtä yksilöpakoinen ja viittaat vielä ettei tarvitse keskustella, ellei tätä lähestymistapaa pidä järkevänä. Olet sinä kyllä aikas veikeä, tiestikös. Vaarallinen haitallisuudessasi, koska ruokit stereotypioita, mutta jotenkin silti veikeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva saada tähän miehistä näkökulmaa julkisen keskustelun muutamien ulostulojen lisäksi. Mitä yksilötasolla halutaan? Mikä sitten olisi hyvä?
Lyhyesti voisi vastata vaikka seksinäkökulmasta.
Nainen joka vaatii tai edes haluaa mieheltään erektiota, mutta ei itse kostu ja laukea kuin pornonainen, on vaatimassa liikoja.
Asenteet joissa miehen pitää osata tyydyttää nainen ovat perceestä jos ne sisältävät oletuksen, että mies tyydyttyy vain saadessa pillua eli antaessa naiselle yhdyntää.
Sinä päivänä kun nainen laukeaa tasapuolisesti miehen kanssa TAI siitä ei miehelle aseteta velvollisuuksia, olen sinut asian kanssa.
Sinun naisesi ei halua sinua tai sitten olet surkea sängyssä. Pidemmässä suhteessa ei ole kovinkaan merkityksellistä, että molemmat laukeavat. Kunhan seksiä harrastetaan riittävän useasti niin, että vaikka toinen jäisi saamatta, saa sitten vaikka seuraavana päivänä.
Suurin osa naisista ja miehistä ovat väärän kumppanin kanssa. Jos ovat oikean kanssa niin laukeavat. Miksi nainen laukeaa vain 1/10 tapauksessa yhdynnässä JA pitää miestä jopa syyllisenä?
Jos et laukea, miksi vitussa syytät siitä muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on, että mies saa vain olla oma itsensä eikä nainen yritä muuttaa miestä liikaa.
Esimerkiksi ei yritä tehdä aktiivisesti harrastuksissa juoksevasta miehestä kotikissaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt miten naiset voivat samaan aikaan kärsiä anoreksiasta ja lihota palloiksi. Etenkin, kun kyseessä on ihan eri naiset... Aivan kummallista.
Pointtisi olisi validi, jos olisin väittänyt, että samat miehet sekä ahdistuvat suhteissaan että syrjäytyvät yksin. Kyse oli miehistä joukkona.
Hassua, että ymmärsit pointtini mutta siltikään et ymmärtänyt sitä. :-)
Pointti tietenkin on, että lähestymistapa miehistä on yhtä epävalidi kuin jos minä ihmettelisin miksi naiset samanaikaisesti kärsivät anoreksiasta ja lihovat. Kyllähän se on selvää, että ihmettelyni olisi typerää koska kyse on eri yksilöistä ja joukkokohtaisessa tarkastelussa ei ole mitään mieltä. Ei olisi minulla, eikä ole sinullakaan.
Periaatteessa avauksesi sisältää ällistelyä siitä miksi eri miehet reagoivat johonkin asiaan eri tavoilla... Kenellekään ihmisyhteisössä elävälle ei tuon pitäisi tulla yllätyksenä.
Pointtini oli se, että nimenomaan esitetään sekä naisista että miehistä käsityksiä, jotka ovat ristiriitaisia. Esim. että naiset vaativat liikaa miehiltä parisuhteissa, mikä on väärin ja epärealistista, ja sitten myös siitä, että ollaan liian vaativia miehiä kohtaan ja jäädään ennemmin yksin.
Se, että nuo kommentit, väitteet ja odotukset ovat keskenään ristiriitaisia ja järjettömän kuuloisia samankin ihmisen suusta, oli erittäin keskeinen pointti koko aloituksessani.
En voi keskustella täällä miesten kanssa joukkona hive mind -tyyppisesti, niin olen valinnut tämän lähestymistavan. Jos se tuntuu hölmöltä, niin tokikaan ei kannata keskustelua jatkaa. :)
ap
Koeta nyt vähän kestää paremmin kritiikkiä, sinähän tuon typerän lähestymistavan valitsit enkä minä. Esillä olevat näennäisesti ristiriitaiset käsitykset eivät välttämättä ole sitä, koska:
1) käsitysten esittäjät ovat eri henkilöitä, kukaan ei välttämättä ole esittänyt kumpaakin käsitystä yhtä aikaa. Voihan joku aivan legitiimisti ajatella, että parasta jäätelöä on mangojäätelö ja jonkun toisen mielestä parasta on mansikka. Näkemykset ovat näennäisesti ristiriidassa, mutta eivät tosiasiassa ole, koska esittäjät ovat eri henkilö.
2) vaikka sama henkilö esittäisi kyseiset käsitykset, ei siinäkään välttämättä ole ristiriitaa koska jäätelömieltymys voi muuttua
3) käsitykset koskevat eri kohdehenkilöitä, jolloin on aivan luonnollista että ne ovat keskenään ristiriidassa. Jotkut miehet pitävät jalkapallosta, toiset eivät viitsi katsella sitä vaikka ilmaiseksi olisi tarjolla.
Keskeinen pointtisi perustuu näköharhaan, koska kohtelet puolta ihmiskuntaa yhtenä joukkona ja kieltäydyt näkemästä heitä yksilöinä. Jos minä väittäisit, että naiset ovat pettureita lompakkoloisia, niin varmasti älähtäisit ettei saa yleistää ja naiset ovat keskenään erilaisia. Siitä huolimatta pidät kiinnostavana ja keskeisenä lähestymistapaa, joka on aivan yhtä yksilöpakoinen ja viittaat vielä ettei tarvitse keskustella, ellei tätä lähestymistapaa pidä järkevänä. Olet sinä kyllä aikas veikeä, tiestikös. Vaarallinen haitallisuudessasi, koska ruokit stereotypioita, mutta jotenkin silti veikeä.
Heli Vaaranen esitti keskenään ristiriitaisia asioita. Ei ole siis kyse vain siitä, että yhdistelisin mielivaltaisesti eri ihmisten näkemyksiä.
En kiistä, etteikö minun lähestymistapani olisi joiltain osin huono, koska se ei ota yksilöitä huomioon vaan keskittyy julkisen keskustelun ja toisaalta taas täällä eivät keskustele miesten/naisten joukko, vaan yksilöt. En keksi tähän hätään parempaakaan tapaa käsitellä tätä asiaa, joten tämä ketju menee nyt näin. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt miten naiset voivat samaan aikaan kärsiä anoreksiasta ja lihota palloiksi. Etenkin, kun kyseessä on ihan eri naiset... Aivan kummallista.
Tämä itseasiassa on hyvä kysymys. Niin kuin on tuo miesten kärsiminen sekä parisuhteessa että sinkkuna. Lähtisin tutkimaan näitä kulttuurintutkimuksellisesti. Mitkä ovat ne kulttuuriimme liittyvät sukupuoleen liittyvät käytännöt, stwreotypiat ja odotukset joiden takia naiset oireilevat syömishäiriöin enemmän kuin miehet ja miksi miehillä on elämänhallintaan liittyviä ongelmia enemmän kuin naisilla?
Mun hypoteesi on se, että tuossa näkyy sukupuoliin kohdistetut erilaiset odotukset menestyksestä ja itsekontrollista. Naisille hoikkuus, kauneus, haluttavuus, itsekontrolli jne on tavoitellumpi olotila kuin mikään muu. Tämä aiheuttaa oireilun syömisen suhteen ja sama asia johtaa niin anoreksiaan kuin ahmimishäiriöönkiin, etenkin tunne-elämän kriiseissä. Turhautuminen siihen että merkittävänä heissä nähdään kilot, tukka ja vaatteet, ei äly, hauskuus, kyvykkyys aiheuttaa noita tunne-elämän ongelmia. Miehillä puolestaan on kulttuurisesti ristiriitaiset mutta vahvat paineet sekä täydellisestä itsenäisyydestä että onnellisesta perhe-elämästä perheen johtajana. Tossun alle ei saa joutua mutta itsenäisyys yksin olona nähdään surkeana. Pitää tienata paljon, hallita vaimonsa, viettää perheestä huolimatta vapaata ja huoletonta poikamieselämää. Eihän noi kertakaikkiaan voi koskaan toteutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ahdistuminen tulee siitä että naiset tekevät lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta.Sinkut syrjäytyvät lähinnä päihteiden takia.,eivät tietysti kaikki.
Tämä lapsientekoväite on kyllä pöyristyttävä. Jokainen on vastuussa itsestään, aikuisten ihmisten suhteessa ei voi tulla vastaan tilannetta jossa toinen hankkii lapsen vastoin toisen tahtoa. Jos näin, tavalla tai toisella, käy suhdehan on ihan läpimätä. Siitä pitää hankkiutua heti pois. Heti, eikä vasta sitten kun vahinko on tapahtunut.
Lopetin itse lukiossa alkaneen seurustelun siihen kun toinen osapuoli alkoi olla liian pitkällä parisuhde- ja perhehaaveissa. Ehkäisy oli siinä vaiheessa mun vastuulla. Kummallakin opiskelut kesken, mulla vasta alkamassa ja asuin viikot opiskelupaikkakunnalla. Jos olisin jäänyt siihen, ja lopulta olisi ehkäisy (sen toisen edesauttamana) "vahingossa" pettänyt, niin olisihan se mun vastuulla ollut etten ollut lähtenyt kun tajusin että päämäärämme ovat erilaiset ja jäämällä vaan pitkitän ja vaikeutan kummankin elämää ja sen oikean löytämistä. Parempi yksin kuin huonossa (vääriin odotuksiin) perustuvasssa suhteessa.
Ps. Eikä kaikki naiset todellakaan "tee" lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta. Moni ei lopulta tee yhtäkään lasta, omasta valinnastaan.
Lasten tekeminen vastoin miehen tahtoa on yleinen käytäntö joten ilmeisesti suhteet ovat niitä läpimätiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmetellyt miten naiset voivat samaan aikaan kärsiä anoreksiasta ja lihota palloiksi. Etenkin, kun kyseessä on ihan eri naiset... Aivan kummallista.
Tämä itseasiassa on hyvä kysymys. Niin kuin on tuo miesten kärsiminen sekä parisuhteessa että sinkkuna. Lähtisin tutkimaan näitä kulttuurintutkimuksellisesti. Mitkä ovat ne kulttuuriimme liittyvät sukupuoleen liittyvät käytännöt, stwreotypiat ja odotukset joiden takia naiset oireilevat syömishäiriöin enemmän kuin miehet ja miksi miehillä on elämänhallintaan liittyviä ongelmia enemmän kuin naisilla?
Mun hypoteesi on se, että tuossa näkyy sukupuoliin kohdistetut erilaiset odotukset menestyksestä ja itsekontrollista. Naisille hoikkuus, kauneus, haluttavuus, itsekontrolli jne on tavoitellumpi olotila kuin mikään muu. Tämä aiheuttaa oireilun syömisen suhteen ja sama asia johtaa niin anoreksiaan kuin ahmimishäiriöönkiin, etenkin tunne-elämän kriiseissä. Turhautuminen siihen että merkittävänä heissä nähdään kilot, tukka ja vaatteet, ei äly, hauskuus, kyvykkyys aiheuttaa noita tunne-elämän ongelmia. Miehillä puolestaan on kulttuurisesti ristiriitaiset mutta vahvat paineet sekä täydellisestä itsenäisyydestä että onnellisesta perhe-elämästä perheen johtajana. Tossun alle ei saa joutua mutta itsenäisyys yksin olona nähdään surkeana. Pitää tienata paljon, hallita vaimonsa, viettää perheestä huolimatta vapaata ja huoletonta poikamieselämää. Eihän noi kertakaikkiaan voi koskaan toteutua.
Totta, vähemmästäkin ahdistuu. Mietinkin sitä, miksi syyttävä sormi osoittaa nimenomaan naisiin? Vai pitäisikö asenteita tarkastella ihan kaikkien osalta; miksi yhteiskunta edellyttää näitä asioita? Mitä voimme niille tehdä?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ahdistuminen tulee siitä että naiset tekevät lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta.Sinkut syrjäytyvät lähinnä päihteiden takia.,eivät tietysti kaikki.
Tämä lapsientekoväite on kyllä pöyristyttävä. Jokainen on vastuussa itsestään, aikuisten ihmisten suhteessa ei voi tulla vastaan tilannetta jossa toinen hankkii lapsen vastoin toisen tahtoa. Jos näin, tavalla tai toisella, käy suhdehan on ihan läpimätä. Siitä pitää hankkiutua heti pois. Heti, eikä vasta sitten kun vahinko on tapahtunut.
Lopetin itse lukiossa alkaneen seurustelun siihen kun toinen osapuoli alkoi olla liian pitkällä parisuhde- ja perhehaaveissa. Ehkäisy oli siinä vaiheessa mun vastuulla. Kummallakin opiskelut kesken, mulla vasta alkamassa ja asuin viikot opiskelupaikkakunnalla. Jos olisin jäänyt siihen, ja lopulta olisi ehkäisy (sen toisen edesauttamana) "vahingossa" pettänyt, niin olisihan se mun vastuulla ollut etten ollut lähtenyt kun tajusin että päämäärämme ovat erilaiset ja jäämällä vaan pitkitän ja vaikeutan kummankin elämää ja sen oikean löytämistä. Parempi yksin kuin huonossa (vääriin odotuksiin) perustuvasssa suhteessa.
Ps. Eikä kaikki naiset todellakaan "tee" lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta. Moni ei lopulta tee yhtäkään lasta, omasta valinnastaan.
Lasten tekeminen vastoin miehen tahtoa on yleinen käytäntö joten ilmeisesti suhteet ovat niitä läpimätiä.
Ai niin,se "vahinko" on tietysti eri juttu naisen kuin miehen näkökulmasta.Miehellä ei ole raskauden alkamisen jälkeen mitään sananvaltaa,naisella on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ahdistuminen tulee siitä että naiset tekevät lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta.Sinkut syrjäytyvät lähinnä päihteiden takia.,eivät tietysti kaikki.
Tämä lapsientekoväite on kyllä pöyristyttävä. Jokainen on vastuussa itsestään, aikuisten ihmisten suhteessa ei voi tulla vastaan tilannetta jossa toinen hankkii lapsen vastoin toisen tahtoa. Jos näin, tavalla tai toisella, käy suhdehan on ihan läpimätä. Siitä pitää hankkiutua heti pois. Heti, eikä vasta sitten kun vahinko on tapahtunut.
Lopetin itse lukiossa alkaneen seurustelun siihen kun toinen osapuoli alkoi olla liian pitkällä parisuhde- ja perhehaaveissa. Ehkäisy oli siinä vaiheessa mun vastuulla. Kummallakin opiskelut kesken, mulla vasta alkamassa ja asuin viikot opiskelupaikkakunnalla. Jos olisin jäänyt siihen, ja lopulta olisi ehkäisy (sen toisen edesauttamana) "vahingossa" pettänyt, niin olisihan se mun vastuulla ollut etten ollut lähtenyt kun tajusin että päämäärämme ovat erilaiset ja jäämällä vaan pitkitän ja vaikeutan kummankin elämää ja sen oikean löytämistä. Parempi yksin kuin huonossa (vääriin odotuksiin) perustuvasssa suhteessa.
Ps. Eikä kaikki naiset todellakaan "tee" lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta. Moni ei lopulta tee yhtäkään lasta, omasta valinnastaan.
Lasten tekeminen vastoin miehen tahtoa on yleinen käytäntö joten ilmeisesti suhteet ovat niitä läpimätiä.
Ai niin,se "vahinko" on tietysti eri juttu naisen kuin miehen näkökulmasta.Miehellä ei ole raskauden alkamisen jälkeen mitään sananvaltaa,naisella on.
Vahinko on erittäin mahdollinen pitkässä suhteessa. Jos ehkäisy pettää ovulointiaikaan, raskaudwn todennäköisyys parilla jolla on normaali hedelmällisyys on jotain 60-80%. Usein mies ja nainen ovat myös halukkaita leikkimään kohtalollaan olemalla huolehtimatta riittävästä ehkäisystä, vetämällä aluksi paljaalla jne. Ja jos se vahinko tulee, se on kuitenkin muka vain naisen syy. Miksi? Ei nainen ovulointiaan hallitse sen enempää kuin mies siittiöiden erittymistä spermaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ahdistuminen tulee siitä että naiset tekevät lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta.Sinkut syrjäytyvät lähinnä päihteiden takia.,eivät tietysti kaikki.
Tämä lapsientekoväite on kyllä pöyristyttävä. Jokainen on vastuussa itsestään, aikuisten ihmisten suhteessa ei voi tulla vastaan tilannetta jossa toinen hankkii lapsen vastoin toisen tahtoa. Jos näin, tavalla tai toisella, käy suhdehan on ihan läpimätä. Siitä pitää hankkiutua heti pois. Heti, eikä vasta sitten kun vahinko on tapahtunut.
Lopetin itse lukiossa alkaneen seurustelun siihen kun toinen osapuoli alkoi olla liian pitkällä parisuhde- ja perhehaaveissa. Ehkäisy oli siinä vaiheessa mun vastuulla. Kummallakin opiskelut kesken, mulla vasta alkamassa ja asuin viikot opiskelupaikkakunnalla. Jos olisin jäänyt siihen, ja lopulta olisi ehkäisy (sen toisen edesauttamana) "vahingossa" pettänyt, niin olisihan se mun vastuulla ollut etten ollut lähtenyt kun tajusin että päämäärämme ovat erilaiset ja jäämällä vaan pitkitän ja vaikeutan kummankin elämää ja sen oikean löytämistä. Parempi yksin kuin huonossa (vääriin odotuksiin) perustuvasssa suhteessa.
Ps. Eikä kaikki naiset todellakaan "tee" lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta. Moni ei lopulta tee yhtäkään lasta, omasta valinnastaan.
Lasten tekeminen vastoin miehen tahtoa on yleinen käytäntö joten ilmeisesti suhteet ovat niitä läpimätiä.
Väite, että kyseessä on yleinen käytäntö, vaatisi kyllä todistusaineistoa taakseen. Ja se todistusaineisto mieluummin nyky-Suomesta, jotta puhuisimme samoista lähtökohdista.
Ilman sen painavampaa faktaa, voimme vaan olla eri mieltä asiasta omien kokemuksiemme pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen ahdistuminen tulee siitä että naiset tekevät lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta.Sinkut syrjäytyvät lähinnä päihteiden takia.,eivät tietysti kaikki.
Tämä lapsientekoväite on kyllä pöyristyttävä. Jokainen on vastuussa itsestään, aikuisten ihmisten suhteessa ei voi tulla vastaan tilannetta jossa toinen hankkii lapsen vastoin toisen tahtoa. Jos näin, tavalla tai toisella, käy suhdehan on ihan läpimätä. Siitä pitää hankkiutua heti pois. Heti, eikä vasta sitten kun vahinko on tapahtunut.
Lopetin itse lukiossa alkaneen seurustelun siihen kun toinen osapuoli alkoi olla liian pitkällä parisuhde- ja perhehaaveissa. Ehkäisy oli siinä vaiheessa mun vastuulla. Kummallakin opiskelut kesken, mulla vasta alkamassa ja asuin viikot opiskelupaikkakunnalla. Jos olisin jäänyt siihen, ja lopulta olisi ehkäisy (sen toisen edesauttamana) "vahingossa" pettänyt, niin olisihan se mun vastuulla ollut etten ollut lähtenyt kun tajusin että päämäärämme ovat erilaiset ja jäämällä vaan pitkitän ja vaikeutan kummankin elämää ja sen oikean löytämistä. Parempi yksin kuin huonossa (vääriin odotuksiin) perustuvasssa suhteessa.
Ps. Eikä kaikki naiset todellakaan "tee" lapsia miehen kiinnostuksesta riippumatta. Moni ei lopulta tee yhtäkään lasta, omasta valinnastaan.
Lasten tekeminen vastoin miehen tahtoa on yleinen käytäntö joten ilmeisesti suhteet ovat niitä läpimätiä.
Ai niin,se "vahinko" on tietysti eri juttu naisen kuin miehen näkökulmasta.Miehellä ei ole raskauden alkamisen jälkeen mitään sananvaltaa,naisella on.
Vahinko on erittäin mahdollinen pitkässä suhteessa. Jos ehkäisy pettää ovulointiaikaan, raskaudwn todennäköisyys parilla jolla on normaali hedelmällisyys on jotain 60-80%. Usein mies ja nainen ovat myös halukkaita leikkimään kohtalollaan olemalla huolehtimatta riittävästä ehkäisystä, vetämällä aluksi paljaalla jne. Ja jos se vahinko tulee, se on kuitenkin muka vain naisen syy. Miksi? Ei nainen ovulointiaan hallitse sen enempää kuin mies siittiöiden erittymistä spermaan.
Juu. Ja lisäksi olisi kivaa kuulla muistakin asioista kuin siitä, että naiset oletetusti hankkiutuvat salaa raskaaksi/eivät tee aborttia/jne. Edelleen olen sitä mieltä, että lapsiperhe-elämän haasteiden tiivistäminen siihen, että miehet eivät edes sitä perhe-elämää halunneet, ei ihan selitä tätä kuviota. Jos selittäisi, niin miehet tosiaan kaipaisivat holhoojaa. Tosin en usko siihen, että miehet olisivat pääosin salaa raskautumisesta isäksi tulleita.
Vierailija kirjoitti:
Luulen kyllä, että suurin osa miehistä on ihan tyytyväisiä parisuhteessa. Naiset valittavat yleensä enemmän. Miehet ovat vähempään tyytyväisiä. Eroaloitteetkin tulevat suurimmaksi osaksi naisilta, eivät miehet halua erota. Sinkkuina eron jälkeen miehet eivät tunnu pärjäävän yhtä hyvin kuin naiset (toki poikkeuksiakin on). Useimmiten haluavat etsiä samantien uuden kumppanin itselleen. Jos eivät sellaista saa, niin tosiaan saattavat syrjäytyä, masentua, alkaa ryyppäämään jne... Saattavat kuolla ennnenaikaisesti.
Sitä olen kyllä ihmetellyt, että yksinäiset naiset elävät pidempään kuin perheelliset, kun miehillä tilanne taas on toisinpäin.
Tuossa on varmasti yhtä paljon syitä kuin on miehiä ja naisiakin. Terveellinen ruokavalio on yksi elinikää pidentävä tekijä. Moni sinkkumies toki syö ihan terveellisesti, mutta parisuhteessa mies syö sitä mitä nainen laittaa ruuaksi ja kun nainen haluaa laittaa terveellistä ruokaa - varsinkin, jos perheessä on lapsia - niin mies tulee syöneeksi automaattisesti terveellisesti. Miehen ei tarvitse edes miettiä ruokavaliotaan, koska nainen tekee sen miehen puolesta. Perheellinen mies joutuu yleensä myös vähentämään alkoholinkäyttöään ja moni lopettamaan tupakoinninkin vaimon vaatimuksesta. Nämä asiat pidentävät miehen elinikää. Sinkkumies voi elää ihan niinkuin itse haluaa eikä kukaan mäkätä, vaikka tissuttelisi pitkin viikkoa ja söisi roiskeläppäpizzoja joka päivä. Sinkkunaisen ruokavalio ja päihteidenkäyttö on yleensä samanlaista kuin hänellä olisi parisuhteessakin, mutta sinkkunaisella ei ole ristinään muita huolehdittavia ja lisäksi hänellä on enemmän aikaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan esim liikunnan ja harrastusten muodossa. Häneltä puuttuu myös uran ja perheen yhteensovittamisen aiheuttama stressi.
Alue: Aihe vapaa
Vieläkö sinä tosissasi väität, että mies on onnellinen tuollaisessa suhteessa?