Lue keskustelun säännöt.
Stressivatsaisten ja muiden vatsaongelmaisten tukiketju
15.12.2016 |
Ensimmäistä kertaa tässä luon keskustelua, mutta luulen, että tällaiselle voisi olla tarvetta. Vähän jännittää..
Olen lueskellut jo parin vuoden ajan ibs- ja stressivatsakeskusteluja ja huomannut, kuinka moni näistä kiusallisista vatsavaivoista kärsiikään. Näille ei aiheille ei taida kuitenkaan olla tällä hetkellä yhtäkään aktiivista foorumia tai ketjua. Itse olen kamppailuni aikana tarvinnut niin monesti vertaistukea ja ajattelinkin, kuinka mahtavaa olisi, jos samankaltaisista vaivoista ja ajatuksista kärsivät voisivat löytää vertaistukea.
Kerronpa hieman omasta tilanteestani tähän alkuun. Olen muutamaa vuotta vaille kolmekymppinen nainen ja olen jännittänyt vatsallani varmaan koko ikäni. Itse vatsavaivat pahenivat 10 vuotta sitten, jolloin jotkin ruoka-aineet alkoivat aiheuttaa selkeitä oireita: Vatsan turpoamista ja ripulia. Pikkuhiljaa ruokavaliostani on pudonnut pois ne pahimmat oireiden aiheuttajat, mutta tässä lähivuosina olen tajunnut, ettei suurin ongelmani taidakaan olla ibs (=ärtyneen suolen oireyhtymä). Tuntuu, että kaikista suurin, ahdistusta ja jännitystä aiheuttava asia on oma pääni. Koska vatsa on saattanut menneinä vuosina ärtyä mitä kiusallisimmissa paikoissa, olen alkanut jännittämään vatsan sekaisin menemistä. Ja kun sitä jännittää, vatsahan menee helposti sekaisin. Imodiumin voimin olen selviytynyt monista tilanteista, mutta viime kesänä päätin, että tälle tilanteelle on tultava stoppi. En tahdo käyttää loppuelämääni jännittäen kaikkia pieniä menoja, jättäytyen koko ajan enemmän neljän seinän sisälle. Tässä lyhyt kuvaus, jotta saatte kiinni siitä, millainen oma tilanteeni on.
Olisi mahtavaa löytää ja tarjota vertaistukea tätä kautta. Olen saanut hirveästi irti niistä sekalaisista keskusteluista, jotka olen netistä löytänyt. Jo se helpottaa, ettei ole yksin asian kanssa! Kerro siis omasta tilanteestasi ja siitä, oletko löytänyt jotain apua. Onko pulmasi puhtaasti vatsan toiminta vai ensisijaisesti jännittäminen?
ps. Nämä vatsavaivakeskustelut saavat jostain syystä aina osakseen huutelijoita, jotka irvailevat muiden tilanteella. Älä siis lyö lyötyä. Muiden tilanteiden tai sairauksien vähättely ei sekään kuulu tämän ketjun sisältöön. Tänne mahtuu mukaan kaikki suolistovaivoista kärsivät, oli niiden aiheuttaja joko toiminnallinen vaiva, suolistosairaus tai oma pää kuten suurimmaksi osaksi omassa tapauksessani.
Kommentit (65)
Itse olen huomannut että jos töissä on joku tilanne joka luo etukäteen jännitystä niin vatsa on löysänä aamulla.. On se kyllä kumma juttu miten mentaalinen asia vaikuttaa fyysisesti vatsan kautta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa ap hoitaisit sitä vatsaasi etkä hakisi muita kärsijöitä mukaasi. Ruokavaliolla pystyy pitämään suoliston kunnossa, toki se vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Nimim. kokemuksella
Vierailija kirjoitti:
Jospa ap hoitaisit sitä vatsaasi etkä hakisi muita kärsijöitä mukaasi. Ruokavaliolla pystyy pitämään suoliston kunnossa, toki se vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Nimim. kokemuksella
Oma kokemukseni taas on ettei itselläni ainakaan toimi. Stressi sekoittaa vatsan silti, söipä miten tahansa. On kokeiltu ravitsemusterapeutin johdolla FODMAP, gluteeniton, ja monenlaista muuta (oma-aloitteisesti mm. karppaus). Ei vaikutusta vaivoihin.
- 2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa ap hoitaisit sitä vatsaasi etkä hakisi muita kärsijöitä mukaasi. Ruokavaliolla pystyy pitämään suoliston kunnossa, toki se vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Nimim. kokemuksella
Oma kokemukseni taas on ettei itselläni ainakaan toimi. Stressi sekoittaa vatsan silti, söipä miten tahansa. On kokeiltu ravitsemusterapeutin johdolla FODMAP, gluteeniton, ja monenlaista muuta (oma-aloitteisesti mm. karppaus). Ei vaikutusta vaivoihin.
- 2
Sanoinkin, että se vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä.
Olen perinyt stressivatsani isältäni. Isällä oli helikobakteeri, vatsahaava ja lopulta vatsasyöpä. Oman vatsani olen saanut pidettyä kurissa AB-piimällä ja gefilusmehulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi vatsavaivainen. Neljä vuotta sitten poistettiin sappirakko sappikivien vuoksi, ja sen jälkeen olen kärsinyt ripulista. Siis joka päivä. Usein jää pelkkään aamuripuliin, mutta sitten on kausia (viikkoja), jolloin joka ruokailun jälkeen on päästävä vessaan. Stressaa todella paljon tarvitsee lähteä aamulla jonnekin matkalle missä ei tiedä välttämättä missä vessa on. Olen yrittänyt ruokavalioita, vähärasvainen ruokavalio paras (koska on rasvan imeytymishäiriö siis), käytössä Vi-Siblin normaalioloissa ja jos on jotain työmatkaa tai muuta tiedossa niin Immodiumin voimin. :(
Täällä myös yksi vatsallaan stressaaja! Olen aina ollut ahdistunut ja helposti stressaava. Vatsani alkoi oireilemaan ylioppilaskirjoitusten aikaan jolloin en vielä kiinnittänyt huomiota oireisiin. Pian kuitenkin sekaisin oleva vatsa ja jännitys alkoi vaikuttaa elämääni, esimerkiksi aamutreenit jäivät pois koska luulin että vatsani menee aamuisesta liikunnasta sekaisin.
Testasin eri ruokia joita voin syödä ja heti jos vatsa oli sekaisin päättelin että se johtuu juuri syömistäni kananmunista, ja pikkuhiljaa luulin etten voi syödä enään mitään. Luin todella paljon netistä tietoa ja luulin että mulla on ibs ja aloin noudattamaan maidotonta ja viljatonta ruokavaliota joka ei auttanut.
Olen nuori yrittäjä joten siltä suunnalta tuli myös paineita. Kärsin vuoden ajan hirveistä vaivoista ja kokeilin ihan kaikkia mahdollisia ravintolisiä ja lääkkeitä tuloksia tuottamatta. Mutta sitten opin hengittämään! Aina kun tuntuu siltä että nyt vatsaa alkaa vääntämään vedän syvään henkeä ja suljen silmäni ja kas kumma mieli on tyyni, samoin vatsa. Pikkuhiljaa olen päässyt eroon pakonomaisesta vatsan tarkkailusta, esimerkiksi bussissa voin nykyään keskittyä muuhunkin kuin vain ajattelemaan "mitä jos mulle tulee ihan hirvee vessahätä, millä pysäkillä voin jäädä pois että pääsen vessaan pian". Välillä tulee kausia kun vatsa voi huonommin mutta olen oppinut elämään päivä kerrallaan, oma asenne vaikuttaa todella paljon elämänlaatuun!
Mutta kannan silti imodiumia ihan just in case mukanani joka paikassa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama stoori kuin ap:lla. Luulin pitkään että mulla on ibs, mutta pahin on stressi ja vatsasta etukäteen stressaaminen. Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja Turussakin ympäristössä koen olevani ihmisten seurassa aina hieman jännittynyt (esim. töissä, yliopistolla). Suolesta tulee yliaktiivinen, koko ajan pitäisi päästä paskalle, ja kun pääsee mitään ei tule. Sen sijaan vatsa murisee ja mouruaa todella äänekkäästi.
Vatsaongelmien takia en enää käy luennoilla, tentit ovat aivan tuskaa, töissä kärsin jotenkin, sillä voin halutessasi liikkua ja olla pystyasennossa. Kesällä olin toimistotöissä, teimme duunia tiiviissä ryhmässä ja toimistohuone sattui olemaan vielä aivan paperiseinissä vessan vieressä = pahin painajainen. En pystynyt syömään koko kesänä oikeastaan mitään siinä pelossa että vatsa menee sekaisin.
Jännittämiseen ja siitä aiheutuvaan stressivatsaan auttaa jonkin verran syvähengittäminen. Itse saan sillä joskus kohtauksen tai pahimman huipun rauhoittumaan.
Toivottavasti jostain löytyisi kuitenkin kunnon apu, joka laittaa pisteen tälle. Haluaisin pystyä toimimaan ja elämään normaalisti. Lomilla en kärsi mistään vaivoista ja voin syödä rauhassa kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Jospa ap hoitaisit sitä vatsaasi etkä hakisi muita kärsijöitä mukaasi. Ruokavaliolla pystyy pitämään suoliston kunnossa, toki se vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Nimim. kokemuksella
Kiitos kehotuksestasi, vaikka se olikin aika ikävästi muotoiltu.
En toki ole kärvistellyt vuosikymmentä yrittämättä hoitaa vatsaani, en tietenkään. Kuten joku sinulle ehtikin jo vastaamaan, ei ibs:n hoito ole mitenkään yksinkertaista, eikä siihen ole olemassa yhtä oikeaa hoitomuotoa. Itse olen löytänyt apua fodmap-tyylisestä ruokavaliosta, vaikka sekään ei ole mikään avain onneen sellaisenaan. Sitä ruokavaliota kun täytyy jokaisen muokata omanlaisekseen löytääkseen avun oloonsa. Itselleni ruis on ollut vuosia täysin poissa kuvioista, enkä voi sitä syödä murustakaan missään olomuodossa. Muita pahoja oireiden aiheuttajia ovat paprika, parsakaali, sipuli, rasvainen ja mausteinen ruoka jne. Myös laktoosin käyttöä olen vähentänyt ja se on ehkä helpottanut oloani.
Puolen vuoden sisällä suurimmat avuntuojat ovat olleet ViSiblin-niminen kuitulisä sekä Probimage-maitohappobakteerit. Näillä saan vatsan pysymään aika hyvin kuosissa. Kuten kirjoitinkin aloituksessa, suurin ongelmani on kuitenkin se vatsalla jännittäminen, johon ei mikään ruokavalio itsessään auta.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vau, onpa tänne tullut monta kommenttia, hienoa! Vastailen kunhan ehdin :) Nimimerkit tekstin perässä voisivat helpottaa juttelua. Voisin itsekin keksiä tuon ap:n tilalle jonkun toisen, pitää vähän pohtia.
Ikävää kuitenkin huomata, että kommentit ovat saaneet niin paljon alapeukkuja. Mutta ei lannistuta tästä, eihän? En ymmärrä, mitä muiden kokemusten vähättely auttaa... Tosin olen elämässä huomannut, että vatsavaivat kuitataan usein "älä mieti sitä"-kuittauksella, joka ei tietenkään auta yhtään mitään :D
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Ikävää kuitenkin huomata, että kommentit ovat saaneet niin paljon alapeukkuja. Mutta ei lannistuta tästä, eihän? En ymmärrä, mitä muiden kokemusten vähättely auttaa... Tosin olen elämässä huomannut, että vatsavaivat kuitataan usein "älä mieti sitä"-kuittauksella, joka ei tietenkään auta yhtään mitään :D
- Ap
Ihmettelen myös alapeukkuja joita moni on saanut! Miksi niitä annetaan? Väärin kärsitty, väärin hoidettu, väärin kirjoitettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sappi-Sipe kirjoitti:
Täällä yksi vatsavaivainen. Neljä vuotta sitten poistettiin sappirakko sappikivien vuoksi, ja sen jälkeen olen kärsinyt ripulista. Siis joka päivä. Usein jää pelkkään aamuripuliin, mutta sitten on kausia (viikkoja), jolloin joka ruokailun jälkeen on päästävä vessaan. Stressaa todella paljon tarvitsee lähteä aamulla jonnekin matkalle missä ei tiedä välttämättä missä vessa on. Olen yrittänyt ruokavalioita, vähärasvainen ruokavalio paras (koska on rasvan imeytymishäiriö siis), käytössä Vi-Siblin normaalioloissa ja jos on jotain työmatkaa tai muuta tiedossa niin Immodiumin voimin. :(
Nuo aamuiset vatsan sekoilut ovat valitettavan tuttuja. Oma tilanteeni ei ole todellakaan noin paha, mutta jostain syystä aamut ovat kriittistä aikaa monelle ärtyneestä suolestakin kärsivälle! Aamumenot jännittävät minuakin, koska vatsani täytyisi saada reilusti aikaa toimia. Ja tuo vessojen kartoitus, tiedän tunteen! Tutussa kaupungissa liikkuessani päässäni on koko ajan kartasto siitä, missä on vessoja. Ei niitä useinkaan tarvitse käyttää, mutta niiden olemassaolon tiedostaminen vähentää jännitystä.
Oletko käynyt lääkärissä vaivojesi kanssa? Kysyn siis siksi, jos oireesi ovat alkaneet nimen omaan tuon leikkauksen jälkeen?
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi vatsallaan stressaaja! Olen aina ollut ahdistunut ja helposti stressaava. Vatsani alkoi oireilemaan ylioppilaskirjoitusten aikaan jolloin en vielä kiinnittänyt huomiota oireisiin. Pian kuitenkin sekaisin oleva vatsa ja jännitys alkoi vaikuttaa elämääni, esimerkiksi aamutreenit jäivät pois koska luulin että vatsani menee aamuisesta liikunnasta sekaisin.
Testasin eri ruokia joita voin syödä ja heti jos vatsa oli sekaisin päättelin että se johtuu juuri syömistäni kananmunista, ja pikkuhiljaa luulin etten voi syödä enään mitään. Luin todella paljon netistä tietoa ja luulin että mulla on ibs ja aloin noudattamaan maidotonta ja viljatonta ruokavaliota joka ei auttanut.
Olen nuori yrittäjä joten siltä suunnalta tuli myös paineita. Kärsin vuoden ajan hirveistä vaivoista ja kokeilin ihan kaikkia mahdollisia ravintolisiä ja lääkkeitä tuloksia tuottamatta. Mutta sitten opin hengittämään! Aina kun tuntuu siltä että nyt vatsaa alkaa vääntämään vedän syvään henkeä ja suljen silmäni ja kas kumma mieli on tyyni, samoin vatsa. Pikkuhiljaa olen päässyt eroon pakonomaisesta vatsan tarkkailusta, esimerkiksi bussissa voin nykyään keskittyä muuhunkin kuin vain ajattelemaan "mitä jos mulle tulee ihan hirvee vessahätä, millä pysäkillä voin jäädä pois että pääsen vessaan pian". Välillä tulee kausia kun vatsa voi huonommin mutta olen oppinut elämään päivä kerrallaan, oma asenne vaikuttaa todella paljon elämänlaatuun!
Mutta kannan silti imodiumia ihan just in case mukanani joka paikassa :D
Hienoa, että olet löytänyt avun oloosi! Tuota hengittämistä olen itsekin kokeillut ja se kyllä auttaa. Teinkin joskus huomion, että jännittyneenä tulee helposti hengitettyä tosi pintapuolisesti, leuka rinnassa. Kun leuan nostaa ja hengittää syvään, se rentouttaa aivan eri tavalla :)
Tuo pakonomainen vatsan tarkkailu on ihan hirveää, olen kärsinyt siitä itsekin kauan, mutta onneksi tilanne on helpottumaan päin. Kun käsitin, että se hullu tarkkailu nimen omaan lisää sitä stressiä ja siitä aiheutuu se vatsan sekoaminen, olen pyrkinyt juurikin rentouttamaan itseäni enemmän. Minua on myös helpottanut sen miettiminen, mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua. Kun järjellä miettii, niin kyllä tosi usein jostain löytyy se vessa tai puska, johon rynnätä jos oikea tilanne tulisi kohdalle! :D Kuten sinullakin, myös minun laukusta löytyy se Imodium kaiken varalta. Nykyään en sitä onneksi niin usein tarvitse.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää kuitenkin huomata, että kommentit ovat saaneet niin paljon alapeukkuja. Mutta ei lannistuta tästä, eihän? En ymmärrä, mitä muiden kokemusten vähättely auttaa... Tosin olen elämässä huomannut, että vatsavaivat kuitataan usein "älä mieti sitä"-kuittauksella, joka ei tietenkään auta yhtään mitään :D
- Ap
Ihmettelen myös alapeukkuja joita moni on saanut! Miksi niitä annetaan? Väärin kärsitty, väärin hoidettu, väärin kirjoitettu?
Ihmettelen kanssa tätä. Itse kirjoitin, että olen saanut paljon apua stressivatsaani suoliston toimintaa tukevista ab- ja gefilustuotteista. Vaikutus on varmasti myös psykologinen, sillä rauhoitun itsekin kun tiedän, että niistä on apua ja tarvitsee vain nauttia niitä säännöllisesti.
Tämän keskustelun aloittamista olen miettinyt jo pitkään, mutta olen vähän pelännyt sitä, että entä jos kommenttieni kimppuun hyökätään vähätellen. Todella ikävää huomata, että heti on joku alapeukuttaja liikkeellä :(
Mutta kiva kuitenkin, jos nämä tänne kirjoitetut viestit voisivat toimia jonkinlaisena vertaistukena jollekin. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, pelkästään sen kuuleminen, ettei ole ainoa maailmassa, voi tiukalla hetkellä helpottaa. Varmasti jokaisella vatsavaivoista kärsivällä on myös omat keinonsa helpottaa oloa ja niitä keinoja kannattaakin vinkata muillekin. Täytyy kuitenkin todeta, että esimerkiksi ärtyneestä suolen oireyhtymästä kärsivät ovat niin suuri joukko, ettei yksi keino välttämättä auta kaikkia.
Itselleni suurin apu on noiden ruokavaliomuutosten (unohdin mainita leivän korvaamisen gluteenittomalla!) lisäksi on ollut se, että olen tavallaan kohdannut tilanteen. Olen hyväksynyt sen, että olen jännittäjä ja tulen sellainen varmaan olemaan aina jossain määrin. Mutta jatkuva jännittyneisyys ei ole normaalia. Olen saanut keskusteluapua jännitykseeni ja se on auttanut jonkin verran. Muutama päivä sitten kävin eräänlaisessa "vaihtoehtohoidossa", jotta saisin jännittyneen mieleni rentoutumaan. Yhdistelmähoitoon kuului akupunktiota ja vyöhyketerapiaa. On vielä liian aikaista puhua mahdollisista muutoksista, mutta olo on kyllä ollut paljon levollisempi sen jälkeen. Hoitaja sanoi, että kehossani olisi ollut viitteitä siitä, että kehoni olisi ollut jatkuvassa jännitystilassa, aivan kuin stressihormonia erittyisi jatkuvalla syötöllä. Sellainen oloni olikin, koko ajan jännittynyt.
Voin vain kuvitella, millaisen alapeukkujen vyöryn tämä kommentti saa noiden hoitojen vuoksi... En itsekään suosittelisi vastaavaa ainoastaan selittämättömiin vatsavaivoihin. Itselläni vatsavaivat on kuitenkin todettu ärtyneen suolen oireyhtymäksi ja jännityksen aiheuttamiksi, ja hain apua rentoutumiseen ja jännityksen laukaisuun.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Sama stoori kuin ap:lla. Luulin pitkään että mulla on ibs, mutta pahin on stressi ja vatsasta etukäteen stressaaminen. Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja Turussakin ympäristössä koen olevani ihmisten seurassa aina hieman jännittynyt (esim. töissä, yliopistolla). Suolesta tulee yliaktiivinen, koko ajan pitäisi päästä paskalle, ja kun pääsee mitään ei tule. Sen sijaan vatsa murisee ja mouruaa todella äänekkäästi.
Vatsaongelmien takia en enää käy luennoilla, tentit ovat aivan tuskaa, töissä kärsin jotenkin, sillä voin halutessasi liikkua ja olla pystyasennossa. Kesällä olin toimistotöissä, teimme duunia tiiviissä ryhmässä ja toimistohuone sattui olemaan vielä aivan paperiseinissä vessan vieressä = pahin painajainen. En pystynyt syömään koko kesänä oikeastaan mitään siinä pelossa että vatsa menee sekaisin.
Jännittämiseen ja siitä aiheutuvaan stressivatsaan auttaa jonkin verran syvähengittäminen. Itse saan sillä joskus kohtauksen tai pahimman huipun rauhoittumaan.
Toivottavasti jostain löytyisi kuitenkin kunnon apu, joka laittaa pisteen tälle. Haluaisin pystyä toimimaan ja elämään normaalisti. Lomilla en kärsi mistään vaivoista ja voin syödä rauhassa kaikkea.
Heti alkuun haluan sanoa sinulle, että älä lannistu saamistasi alapeukuista, hienoa että kirjoitit tilanteestasi.
Tarinasi kuulostaa monelta osin hyvin tutulta, jos mietin menneisyyttä (ja vähän nykyisyyttäkin) vatsani kanssa. Tuo pienessä jännittyneessä tilassa oleminen on todella kuormittavaa! Ja kun tuollaisen olon tietää tulevan, ei välttämättä ole kovin houkuttelevaa mennäkään sellaisiin tilanteisiin. Tentit ovat minullekin jännittäviä paikkoja, mutta luennoilla oloni on ihan ok, kun istun reunapaikalla tai muuten lähellä ovea.
Tuo syömisen vältteleminenkin kuulostaa valitettavasti tutulta. Esimerkiksi ennen tenttejä en ole mielelläni syönyt paljoa, koska suuri määrä ruokaa vatsassa tuo helpommin huonon olon. Syömättä en kuitenkaan voi olla, joten olen harjoitellut tätä syömisasiaa ihan tietoisesti ja pyrkinyt syömään ennen tärkeitä juttuja vaikka jotain kevyttä.
Tuota hengittelyä olen itsekin kokeillut samoin tuloksin kuin sinä, kirjoittelinkin siitä jo jollekin toiselle kommentoineelle :) Hyvin kuvailit tuon, että "pahin huippu" tavallaan lähtee pois. Oletko muuten harkinnut keskusteluavun hakemista? Itse harasin ajatusta vastaan todella kauan, kunnes koin tilanteeni kanssa aallonpohjan ja päätin hakea mitä tahansa apua, jota voisin saada.
- Ap
Itselläni on keliakia ja siihen päälle vielä stressivatsa 👌
Niin puhtaasti tulee stressistä ongelmaa, ettei epäilystäkään siitä.. Esim. jos olo on rento, niin kahvia voi juoda rauhassa, mutta pienikin jännitys siihen niin ei parane kulaustakaan kahvia juoda.
Itse sitä lopulta löytää ne keinot selviytyä (lääkärissä toki kannattaa käydä jos menee vaikeaksi), vaikka neuvoja ja parannuskeinojahan tuntuu löytyvän monelta.. Mm. siskoni (jolla ei ole keliakiaa) alkoi paasata, kuinka kaikki helpottuisi kun jättäisin ne "korvikehötöt" pois (siis gton kaura, hirssi, tattari, maissi yms gtommat viljat), hän itse oli jo kaksi viikkoa syönyt tällä tavalla luontaisesti gluteenittomasti (minulla on luontaisesti gton, tarkoittaa ettei ruokavalio sisällä esim vehnätärkkelystä ja muuta teollisesti gluteenittomaksi tehtyä) ja voinut nyt niiin paljon paremmin! Ja ihan helppoa on ollut tätä noudattaa kun "vähän vaan viitsii".
No, siinä kun jatkettiin juttelua, niin eilen oli käyty pitsalla kun oli ollut niin nälkä ja tehnyt mieli kinkkupitsaa. Pari päivää sitten haettiin mäkistä ruoat, kun oli niin hektinen päivä.
Kuuntelin hymyillen, tiedä sitten tajusiko missään vaiheessa itse juttujaan 👍
Itselläni myös stressivatsa. Kipeytyy herkästi jos hermostun, jännittyneet lihakset puristavat suolistoa, turvotusta ja olo on kuin pallokalalla. Pahimmillaan joudun viettämään sängyn pohjalla kaksi päivää piereskellen. Kahvi tosin stressaa, jännitys helpottaa, kun kahvia vähentää reilusti (miksi sitä sitten pitää juoda jäkäjäkä se on hyvää). Samoin hengitysharjoitukset auttavat, kokeilkaa pitää selkää suorana pitää vartaloa mahdollisimman pitkänä ja samaan aikaan työntää vatsaa ulos. Pitäisi tuntua pientä kipua ja puristusta, jos lihakset ovat kireällä. Heti alkaa murahtelu kuulumaan suolistosta kun jännitys laukeaa. Itseäni on sen verran siunattu kuitenkin, että maha ei heitä stressistä ripulille vaan päinvastoin menee jumiin. Stressaan erityisesti matkustamista niin vellit puntissa eivät ainakaan auttaisi asiaa.
Täällä on joku true miinusmanta, kun jokaisessa on vähintään yksi alapeukku :D miinustajat voisivat vastata, että mitä alapeukuttamista toisten vatsavaivoissa on? Jotkut jännittävät vatsalla, jotkut jollain muulla tavalla. Esim. mieheni jännittää haukottelemalla. Kaikki kokevat asioita eri tavalla eikä näissä tänne jaetuissa kokemuksissa ole ollut mitään miinustamisen arvoista. Vai oletteko niin nirppanokkia, että vatsaan liittyvistä jutuista ei saisi puhua julkisesti? Come on. Tuli paha mieli kirjoittajien puolesta, tämä ei ole muutenkaan helppo aihe avautua, ainakaan minulle, eikä tuollainen miinustelu nosta kynnystä. Päinvastoin. Joten menkää itseenne ja jättäkää tällaiset ketjut vastedes lukematta.
Itsekin olen kärsinyt toistakymmentä vuotta jännitysvatsasta ja tiedän, ettei sen kanssa ole helppo elää eikä ruokavalion muutos tuo apua. Luulin myös kärsiväni IBS:istä, mutta jännittämistähän se on. Nykyisin olen vähän oppinut sietämään vatsavaivoja ja opetellut keinoja, joiden avulla saan jännitystä helpotettua.
Täällä yksi stressivatsa. Taas on töissä paha stressikausi (alallani ne ovat enemmän sääntö kuin poikkeus), ja vatsa on kuralla, nyt alkanut taas tulla limaa ja vertakin ripulin mukana... Mutta tutkittu on ja tulos oli että ihan vaan ärtyvää paksusuolta on, ei mitään vakavampaa.
Mulla ruoka-aineista suoli reagoi vain liikaan kuituun oikeastaan. Terveellinen ruoka lyö ripulille siis, ja vatsa voisi parhaiten jos söisin pelkkää vehnäpullaa ja lihaa. Mutta ei nuo ruoan aiheuttamat jutut ole mulle ongelma, ne ovat lieviä oireita lopulta. Stressi on se joka pistää vatsan kouristelemaan ja aivan kamalaan kuntoon.