Teini uhkaa että mikäli ei saa haluamaansa älypuhelinta lahjaksi niin aikoo sulkeutua koko aatoksi huoneeseensa
Sukulaisia tulee kylään pitkänkin matkan päästä ja sellaisia joita harvemmin näemme joten olisi aika ikävää jos tyttö mököttää huoneessaan. Kyllä meillä periaatteessa rahaa siihen olisi (maksaa n.750€) mutta hänellä on hyvä ja toimiva puhelin. Ja runsaasti muita lahjoja.
Mitä tässä nyt voi tehdä? On todella itsepäinen tapaus ja tiedän että toteuttaa uhkauksensa kun on niin sanonut.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Toihan on loistava ehdotus teiniltä. Meillä kyllä valitettavasti saisi mököttää ihan rauhassa. Mutta jos teillä on puhelimeen varaa, niin sinuna mulle sopisi että teini tekee kunnon joulusiivouksen ja valmistaa jouluruokia, eihän se joulu kuitenkaan itsestään hoidu ja usein jää valmistelut työssäkäyvän äidin harteille. Lisätyötä jos vielä tulee sukulaisiakin joulun viettoon.
Miksi teinille maksettaisiin käteen 800 euroa joulujärjestelyistä eli vaikka 20 tunnin aktiivisesta työstä nettopalkka 40 e tunti eli vertailun vuoksi ihan kunnollista johtajanpalkkaa?
Jos haluaa ei varallisuuden vaan arvojen mukaan liian kalliin härpäkkeen, nähkööt itse mitä sen tienaaminen vaatii. Eli hommatkoon niitä oletettavammin 8 euroa per tunti töitä ja kun on tehnyt sata tuntia, voi miettiä haluaako edelleen sen puhelimen vai riittääkö sittenkin edelleen se nykyinen halvempi puhelin ja löytyykö rahalle jotain tähdellisempää käyttöä.
Jakakaa lahjat vasta aattoiltana, kuten monissa perheissä on tapana. Mistä se teini ennen sitä voi tietää, saako puhelinta vaiko ei?
Vierailija kirjoitti:
54/55 Ei selkeästi tiedä mitään uppiniskaisista teineistä. Niitä vastaan pitää oikeasti pelata kovaa palloa. Toiset ovat säyseämpiä, eikä ole mitään ongelmia. Teiniprinsessoilta pitää ottaa luulot pois, jotta loppuelämä olisi helpompaa. Ja tässä maassa ne vastustavat sitä prosessia ankarasti.
No kuten kirjoitin, en ostaisi puhelinta kiristyksen takia. Sen sijaan jos normaalisti käyttäytyvästä aikuisesta tulee teinin seurassa sadistinen vain kauheampia nolaustapoja keksivä hirviö, niin eiköhän siinä teini vedätä minkä ehtii. Aikuisellahan olisi mahdollisuus käyttäytyä ja puhua ihan aikuismaisestikin. Ehkä teiniä kiinnostaakin se, millaisen kohtauksen äiti milloinkin saa ja esittää siksi tosi yliampuvia vaatimuksia yms. Juu, olen itse ollut teini (ja on meillä kotona nytkin sellainen), enkä varmasti osannut aina käyttäytyä täysin hyvin, mutta onneksi äitini ei "pelannut kovaa palloa" vaan toimi aikuismaisesti. Ja tajusipa senkin, että joskus äksyn ulkokuoreni alle oli kerääntynyt murheita ja pelkoja ja halusi jutella kanssani. Siitä olen samaa mieltä, että lapsia on tietysti erilaisia, mutta en tiedä, kenen kasvatuksessa nolaamisesta on hyötyä.
Kuka mistään nolaamisesta puhuikaan? Joskus pitää olla vaan äärimmäisen tiukka. Ensimmäinen helppo kärsimys on rahahanojen sulkeminen hetkeksi. Koskee siten myös kännykän käyttöä välillisesti tarvittaessa esim. prepaid-muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Nääh, kun pitää nälässä, niin siitähän sen teinin marttyyriesitys saa vaan pökköä pesään. Kun häntä niin väärin kohdellaan. Aikuisen pitää näyttää mallia ja käyttäytyä itse järkevästi, vaikka teini tuittuiliskin noin. Et osta puhelinta, mutta ei häntä nyt nälässä tarvitse pitää. Jos käyttäytyy rumasti vieraiden aikana, niin sitten pysyy huoneessaan.
Eihän täällä kukaan ole nälässä pitämisestä puhunutkaan! Eihän se ole mitään nälässä pitämistä, jos ruokatarjoilu tapahtuu keittiössä kaikille tasapuolisesti. Teinin oma häpeänsähän se on, jollei tule syömään. Vai pitäisikö tyhjästä kiukuttelevaa teiniä palkita vielä silläkin, että hän saa erillisen tarjoilun omaan huoneeseensa, vaikka kaikki muut saavat luvan syödä ruokapöydässä?
Vierailija kirjoitti:
Kuka mistään nolaamisesta puhuikaan? Joskus pitää olla vaan äärimmäisen tiukka. Ensimmäinen helppo kärsimys on rahahanojen sulkeminen hetkeksi. Koskee siten myös kännykän käyttöä välillisesti tarvittaessa esim. prepaid-muodossa.
No kyllä puhuttiin joissain viesteissä :) Ei kaikissa kylläkään, osa olisi tiukkoja ihan järkevällä tavalla, osa taantuisi itsekin teiniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nääh, kun pitää nälässä, niin siitähän sen teinin marttyyriesitys saa vaan pökköä pesään. Kun häntä niin väärin kohdellaan. Aikuisen pitää näyttää mallia ja käyttäytyä itse järkevästi, vaikka teini tuittuiliskin noin. Et osta puhelinta, mutta ei häntä nyt nälässä tarvitse pitää. Jos käyttäytyy rumasti vieraiden aikana, niin sitten pysyy huoneessaan.
Eihän täällä kukaan ole nälässä pitämisestä puhunutkaan! Eihän se ole mitään nälässä pitämistä, jos ruokatarjoilu tapahtuu keittiössä kaikille tasapuolisesti. Teinin oma häpeänsähän se on, jollei tule syömään. Vai pitäisikö tyhjästä kiukuttelevaa teiniä palkita vielä silläkin, että hän saa erillisen tarjoilun omaan huoneeseensa, vaikka kaikki muut saavat luvan syödä ruokapöydässä?
No itse veisin ihan kokeilun vuoksi tarjolle jotain pientä syötävää. Antaisin mahdollisuuden sovintoon mököttelyn jälkeen. Olisi teinillekin ehkä helpompi liittyä myöhemmin seuraan kun tietää, että kyse on vain omasta valinnasta eikä siitä, että vanhemmat miettivät "kärsiköön nyt vain siellä yksinään koko joulun ajan".
Jos olisi minun teini, niin voi olla että teinin huoneen ovi poistettaisiin joulun ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toihan on loistava ehdotus teiniltä. Meillä kyllä valitettavasti saisi mököttää ihan rauhassa. Mutta jos teillä on puhelimeen varaa, niin sinuna mulle sopisi että teini tekee kunnon joulusiivouksen ja valmistaa jouluruokia, eihän se joulu kuitenkaan itsestään hoidu ja usein jää valmistelut työssäkäyvän äidin harteille. Lisätyötä jos vielä tulee sukulaisiakin joulun viettoon.
Miksi teinille maksettaisiin käteen 800 euroa joulujärjestelyistä eli vaikka 20 tunnin aktiivisesta työstä nettopalkka 40 e tunti eli vertailun vuoksi ihan kunnollista johtajanpalkkaa?
Jos haluaa ei varallisuuden vaan arvojen mukaan liian kalliin härpäkkeen, nähkööt itse mitä sen tienaaminen vaatii. Eli hommatkoon niitä oletettavammin 8 euroa per tunti töitä ja kun on tehnyt sata tuntia, voi miettiä haluaako edelleen sen puhelimen vai riittääkö sittenkin edelleen se nykyinen halvempi puhelin ja löytyykö rahalle jotain tähdellisempää käyttöä.
Kyllä mä olisin reilu ja maksaisin 10€/h. Onhan tässä vielä kouluiltoja viikon verran ja viikonloppukin sekä pari vapaapäivää ennen aattoa eli lähemmäs 30h ehtisi hyvin tehdä. Samalla voisi miettiä, mikä osuus sillä työllä saatiin puhelimesta maksettua, tuskin puoliakaan. Mä oonkin tiukkismutsi, eikä tollaiset turhuudet ilmaiseksi tule jos ne on pakko saada. Lisäksi voisi myydä vanhan puhelimen.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisia tulee kylään pitkänkin matkan päästä ja sellaisia joita harvemmin näemme joten olisi aika ikävää jos tyttö mököttää huoneessaan. Kyllä meillä periaatteessa rahaa siihen olisi (maksaa n.750€) mutta hänellä on hyvä ja toimiva puhelin. Ja runsaasti muita lahjoja.
Mitä tässä nyt voi tehdä? On todella itsepäinen tapaus ja tiedän että toteuttaa uhkauksensa kun on niin sanonut.
Et voi tehdä mitään, mutta onhan se nyt parempi että kiukutteleva teini mököttää omassa huoneessaan, kuin että osoittaisi mieltään vieraiden aikana. Viettäkää te muut kiva joulu vaikka teini ei olekaan joulutuulella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toihan on loistava ehdotus teiniltä. Meillä kyllä valitettavasti saisi mököttää ihan rauhassa. Mutta jos teillä on puhelimeen varaa, niin sinuna mulle sopisi että teini tekee kunnon joulusiivouksen ja valmistaa jouluruokia, eihän se joulu kuitenkaan itsestään hoidu ja usein jää valmistelut työssäkäyvän äidin harteille. Lisätyötä jos vielä tulee sukulaisiakin joulun viettoon.
Miksi teinille maksettaisiin käteen 800 euroa joulujärjestelyistä eli vaikka 20 tunnin aktiivisesta työstä nettopalkka 40 e tunti eli vertailun vuoksi ihan kunnollista johtajanpalkkaa?
Jos haluaa ei varallisuuden vaan arvojen mukaan liian kalliin härpäkkeen, nähkööt itse mitä sen tienaaminen vaatii. Eli hommatkoon niitä oletettavammin 8 euroa per tunti töitä ja kun on tehnyt sata tuntia, voi miettiä haluaako edelleen sen puhelimen vai riittääkö sittenkin edelleen se nykyinen halvempi puhelin ja löytyykö rahalle jotain tähdellisempää käyttöä.
Ei tietenkään koko hintaa, osa saisi jäädä lahjaksi. Tarkoitus olisi vain opettaa, että jos haluaa jotain älyttömän kallista, niin se ei ilmaiseksi tule vaan vaatii kymmeniä tunteja työtä. Samalla teini saisi vähän oppia kotitöitä ja ruuanlaittoa ja juhlien järjestämistä. Jos ei sovi, niin vanha puhelin kelpaa ja mököttäköön huoneessaan. Seuraavana vuonna voisin juhannuksen tienoilla kysellä haluaako merkkilaukun lahjaksi, vielä ehkä ehtisi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toihan on loistava ehdotus teiniltä. Meillä kyllä valitettavasti saisi mököttää ihan rauhassa. Mutta jos teillä on puhelimeen varaa, niin sinuna mulle sopisi että teini tekee kunnon joulusiivouksen ja valmistaa jouluruokia, eihän se joulu kuitenkaan itsestään hoidu ja usein jää valmistelut työssäkäyvän äidin harteille. Lisätyötä jos vielä tulee sukulaisiakin joulun viettoon.
Miksi teinille maksettaisiin käteen 800 euroa joulujärjestelyistä eli vaikka 20 tunnin aktiivisesta työstä nettopalkka 40 e tunti eli vertailun vuoksi ihan kunnollista johtajanpalkkaa?
Jos haluaa ei varallisuuden vaan arvojen mukaan liian kalliin härpäkkeen, nähkööt itse mitä sen tienaaminen vaatii. Eli hommatkoon niitä oletettavammin 8 euroa per tunti töitä ja kun on tehnyt sata tuntia, voi miettiä haluaako edelleen sen puhelimen vai riittääkö sittenkin edelleen se nykyinen halvempi puhelin ja löytyykö rahalle jotain tähdellisempää käyttöä.
Kyllä mä olisin reilu ja maksaisin 10€/h. Onhan tässä vielä kouluiltoja viikon verran ja viikonloppukin sekä pari vapaapäivää ennen aattoa eli lähemmäs 30h ehtisi hyvin tehdä. Samalla voisi miettiä, mikä osuus sillä työllä saatiin puhelimesta maksettua, tuskin puoliakaan. Mä oonkin tiukkismutsi, eikä tollaiset turhuudet ilmaiseksi tule jos ne on pakko saada. Lisäksi voisi myydä vanhan puhelimen.
Niin siis mehän emme tiedä, olisiko teini edes halukas tekemään työtä vai pitäisikö se muodikkaampi luuri saada toimivan tilalle täysin lahjaksi.
Mun puhelin ei ole koskaan maksanut yli 100e. Ja olen 24v. Miksi lapsi tarvitsisi noin kalliin?
Vierailija kirjoitti:
Mun puhelin ei ole koskaan maksanut yli 100e. Ja olen 24v. Miksi lapsi tarvitsisi noin kalliin?
Ei tarvitse mutta haluaa. Kavereillakin todennäköisesti on joten olishan se nolooh jos ei saa samanlaista kallista kännykkää, saattaa näyttää köyhältä. Itse en olis kehdannut teininä pyytää melkein tonnin kapulaa, reilu 200€ oli kallein ja siitäkin kauheat omantunnon tuskat. Nykyajan itsekkäille ja vaativille teineille täysin vieras asia koko omatunto...
Ikiliikkuja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vaihtoehto mutta kysy ekaksi tytön perustelut miksi tuo puhelin on niin tärkeä hänelle.
1. Ehdotat että osallistuu omalla rahalla osaan kustannuksesta (jos tytöllä säästössä rahaa tärkeään hankintaan ja kokee tämän tärkeäksi).
2. Kysy olisiko ok jos saisi sitten vain tuon yhden ainoan lahjan niin valitsisiko sen mielummin kun kaikki muut lahjat ( muut teidän ostamat sitten sisaruksille tai vaikka odottamaan synttäreitä ).
3. Kerrot tytölle elämän totuuden ettei aina saa sitä mitä haluaa ja se ei silti oikeuta käyttäytymään huonosti. Kerrot ettei tuota puhelinta ole tulossa lahjaksi ja Jos tyttö lukittautuu huoneeseensa mököttämään niin sillä on sitten seurauksia esim puhelin pariksi päiväksi takavarikkoon.
Minusta ratkaisuun liittyy paljon asioita. Jos tyttö haluaa vähän väliä jotain ja uhkailee niin olisi jo hyvä oppia tavoille ja ehdototmasti jäädä ilman tuota puhelinta. Jos lapsella oikeasti hyvä peruste ja on valmis rahoittamaan osan säästöistään tai tekemään töitä ja lapsi haluaa tavaroita vain harvøin niin siinä tapauksessa voisin jopa harkita suostuvani puhelimen hankintaan.
Joskus on kuitenkin opittava ettei aina saa kaikkea haluamaansa...
Tästä mä tykkäsin! Tässä on rakentavia vaihtoehtoja eikä perus "Puhelin pois ja anna mököttää!" Tää on hyvä olet onnistunut elämässä ja toivon että sulla on lapsia ja jos on että toimisit itsekin noin
Kiitos. Olen tuo lainattu. On meillä 3 lasta. Esikoinen saa nyt ekan älykännykkänsä kun menee syksyllä yläkouluun. Selvitti jonkun 6 viikkoa erilaisa kännyköitä ja niiden ominaisuuksia. Tärkeintä oli hyvä kamera ja päätyi vajaan 300 euron puhelimeen. Siinä oli nuoren mielestä paras hinta/laatu suhde. Mies tutki myös asiaa ja oli samaa mieltä.
Alakoululaiset eivät saa vieläkään älypuhelimia vaan heillä edelleen vanhat nokialaiset "kalikat".
Meillä lapset laitetaan vieläkin kirjoittamaan "joulupukille". Tietävät että jokainen saa yleensä yhden kalliin lahjan 100-200 euroa ja sitten pari muuta edullisempaa listalta ja loput lahjat ovat mitä ovat. Näin lapset saavat varmasti jotain mitä oikeasti haluavat. Ja joutuvat itse miettimään mikä on tärkeää.
Jos haluaa jotain erityistä ja kallista niin sitä varten säästetään. jo eskarissa ollessaan yksi lapsi halusi ison legopaketin. Sovittiin että vanhemmat maksaa puolet (koska myös sisarukset tulevat leikkimään sillä) ja toisen puolen lapsi maksaa itse. Lapset saavat josksu sukulaisilta rahaa ja meiltä vanhemmilta kun tekevät isompia urakkatöitä esim ikkunoiden pesu, päivä ketsätöissä jne. Lapset säästävät yleensä rahansa ja sovitusti kysyvät meiltä vanhemmilta ennenkuin käyttävät isompia summia. Mietitään sitten yhdessä kannattaako ostaa jotain ihan kivaa vai säästääkö siihen kun tulee uusi legomallisto ja siellä jotain mitä haluaa tosipaljon. Eskariopettaja lähetti erikseen viestiä ja kehui kun meidän lapsi oli selittänyt legopaketin säästämiset ja työn teon sen ansaitsemiseksi kun rahan arvo oli kuulemma jo silloin hyvin hallussa.
Ja työt tosiaan mitoitetaan lapsen iän ja taitojen mukaan. Eikä vaadita kohtuuttomia mutta kuitenkin oikeaa työntekoa ja vaivannäköä. Meillä lapsilta ei ole rikkoutunut yhtään puhelinta tai tablettia. Liittynee siihen että arvostavat tavaroitaan ja tietävät kuinka paljon työtä joudutaan tekemään tavaroiden ansaitsemiseksi. Ja lapsemme eivät elä mitenkään puutteessa mutta joutuvat peristelemaan tarpeensa hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ikiliikkuja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama vaihtoehto mutta kysy ekaksi tytön perustelut miksi tuo puhelin on niin tärkeä hänelle.
1. Ehdotat että osallistuu omalla rahalla osaan kustannuksesta (jos tytöllä säästössä rahaa tärkeään hankintaan ja kokee tämän tärkeäksi).
2. Kysy olisiko ok jos saisi sitten vain tuon yhden ainoan lahjan niin valitsisiko sen mielummin kun kaikki muut lahjat ( muut teidän ostamat sitten sisaruksille tai vaikka odottamaan synttäreitä ).
3. Kerrot tytölle elämän totuuden ettei aina saa sitä mitä haluaa ja se ei silti oikeuta käyttäytymään huonosti. Kerrot ettei tuota puhelinta ole tulossa lahjaksi ja Jos tyttö lukittautuu huoneeseensa mököttämään niin sillä on sitten seurauksia esim puhelin pariksi päiväksi takavarikkoon.
Minusta ratkaisuun liittyy paljon asioita. Jos tyttö haluaa vähän väliä jotain ja uhkailee niin olisi jo hyvä oppia tavoille ja ehdototmasti jäädä ilman tuota puhelinta. Jos lapsella oikeasti hyvä peruste ja on valmis rahoittamaan osan säästöistään tai tekemään töitä ja lapsi haluaa tavaroita vain harvøin niin siinä tapauksessa voisin jopa harkita suostuvani puhelimen hankintaan.
Joskus on kuitenkin opittava ettei aina saa kaikkea haluamaansa...
Tästä mä tykkäsin! Tässä on rakentavia vaihtoehtoja eikä perus "Puhelin pois ja anna mököttää!" Tää on hyvä olet onnistunut elämässä ja toivon että sulla on lapsia ja jos on että toimisit itsekin noin
Kiitos. Olen tuo lainattu. On meillä 3 lasta. Esikoinen saa nyt ekan älykännykkänsä kun menee syksyllä yläkouluun. Selvitti jonkun 6 viikkoa erilaisa kännyköitä ja niiden ominaisuuksia. Tärkeintä oli hyvä kamera ja päätyi vajaan 300 euron puhelimeen. Siinä oli nuoren mielestä paras hinta/laatu suhde. Mies tutki myös asiaa ja oli samaa mieltä.
Alakoululaiset eivät saa vieläkään älypuhelimia vaan heillä edelleen vanhat nokialaiset "kalikat".Meillä lapset laitetaan vieläkin kirjoittamaan "joulupukille". Tietävät että jokainen saa yleensä yhden kalliin lahjan 100-200 euroa ja sitten pari muuta edullisempaa listalta ja loput lahjat ovat mitä ovat. Näin lapset saavat varmasti jotain mitä oikeasti haluavat. Ja joutuvat itse miettimään mikä on tärkeää.
Jos haluaa jotain erityistä ja kallista niin sitä varten säästetään. jo eskarissa ollessaan yksi lapsi halusi ison legopaketin. Sovittiin että vanhemmat maksaa puolet (koska myös sisarukset tulevat leikkimään sillä) ja toisen puolen lapsi maksaa itse. Lapset saavat josksu sukulaisilta rahaa ja meiltä vanhemmilta kun tekevät isompia urakkatöitä esim ikkunoiden pesu, päivä ketsätöissä jne. Lapset säästävät yleensä rahansa ja sovitusti kysyvät meiltä vanhemmilta ennenkuin käyttävät isompia summia. Mietitään sitten yhdessä kannattaako ostaa jotain ihan kivaa vai säästääkö siihen kun tulee uusi legomallisto ja siellä jotain mitä haluaa tosipaljon. Eskariopettaja lähetti erikseen viestiä ja kehui kun meidän lapsi oli selittänyt legopaketin säästämiset ja työn teon sen ansaitsemiseksi kun rahan arvo oli kuulemma jo silloin hyvin hallussa.
Ja työt tosiaan mitoitetaan lapsen iän ja taitojen mukaan. Eikä vaadita kohtuuttomia mutta kuitenkin oikeaa työntekoa ja vaivannäköä. Meillä lapsilta ei ole rikkoutunut yhtään puhelinta tai tablettia. Liittynee siihen että arvostavat tavaroitaan ja tietävät kuinka paljon työtä joudutaan tekemään tavaroiden ansaitsemiseksi. Ja lapsemme eivät elä mitenkään puutteessa mutta joutuvat peristelemaan tarpeensa hyvin.
Mikä puhelin?
Honor 7 Lite.
Kuulemma kun esikoiselta kysyin.
Muistuu nuoruusajat mieleen ja ensimmäinen kännykkä. Vähän eri pelejä kuin nykyisin. Onnistuin vanhemmille perustelemaan, miksi haluan sen kalliimman. Osasin käyttää jo toisen vanhemman vastaavaa mallia ja tarvitsin sitä oikeasti TYÖpuheluihin. Keskustelu käyty ja eikun luuri korvalle aina kutsun koittaessa. Hinnat tosin olivat aika paljon alhaisempaa luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Honor 7 Lite.
Kuulemma kun esikoiselta kysyin.
Joo, itsekin katsoin, että näytti hyvältä. Tosin hinta on 150-200 e. Honor ja Huawei taitavat olla nyt suosiossa ja löytyy järkevänhintaisia malleja.
Totta. Yhden tuttavan jälkikasvu karkasi aina ties minne sekistelemään, kun tuli yhtään konfliktia. Ei vaan onnistunut, vaikka kaikkea yritettiin viranomaistahoja myöten. Ihan normaali perhe kyseessä.