Miksi 1980-luvulla ihmisillä oli niin hyvä elontaso ja koko maa oli varaa pitää asuttuna?

Vierailija kirjoitti:

Aika kultaa muistot kirjoitti:

Kun mielisteltiin Neuvostoliittoa, ne ostivat kaiken ylimääräisen paskan laadusta riippumatta. Kannatti siis vielä tehdä käsin kaikki raskaat ja paskaisetkin hommat. Lisäksi säästettiin eläkkeissä, kun ihmiset kuolivat hyvissä ajoin eikä ollut kalliita hoitomuotoja. Oli se vaan hienoa aikaa!

Kyllä ja aika kultaa muistot :)

http://areena.yle.fi/1-3864595?autoplay=true

Tuossa ylen pätkässä köyhyyttä -80 luvulta ja seuraava juttu jäteasioista, oiva esimerkki Neuvostoliiton mielistelystä. Siellä jäteasiat olivat esimerkillisessä kunnossa 1980-luvulla !!

Kuten uutisissa todettiin, köyhyys oli pienen ryhmän osana.

Harmillisesti pätkityt uutiset, olisin halunnut nähdä kokonaan.

gu kirjoitti:

Tuossa(linkki) on se syy miksi tulee vielä tiukempaa. Suomi elää viennistä ja se lagaa nyt. Yritykset eivät edes investoi vaan syövät pois pääomaansa eli ottavat huippuosinkoja,

Vasemistolaiset nyt voisivat kertoa miten asia fiksataan? Miksei uusia yrityksiä ei synny ja miksi pääosa yrityksistä jopa vähentää porukkaa. Hyvät vasemistolaiset! Mikä on se temppu jolla luotte jotain muuta työtä kuin julkissektorin humppaa joihin piätää paiskata verotuloja? Älkääkä luulko palvelusektorin pelastavan jos helpdeskejä on ulkoistettu jopa Intiaan.

Teollisuuden työpaikat:

http://image.slidesharecdn.com/teknologiateollisuusmarras2014-141104060…

Tulli, kauppatase, tuonti ja vienti:

http://uljas.tulli.fi/graph/Graphserver.svg?Gedit=false&ifile=../QUICKT…;

Ja Suomi elää edeleen puusta. Öljyn suuren osuuden  selittää se, että Venäjä joutuu jalostamaan myymänsä öljyn Suomessa.

http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/i…

Niin, me vasemmistolaiset ja vähän vähemmän vasemmistolaiset emme tarjoa keinoksi palkkojen alentamista kautta linjan, kuten oikeisto.

Ensin tulee tuntea syyt heikoille investoinneille. Suomen Pankin mukaan syitä on useita:

Investoinnit ovat vähentyneet eniten teollisuudessa.

Suomen Pankki kertoo, että yksi syy euroalueen investointien heikon kehityksen taustalla voisi olla yleisen talouskehityksen vaimea kehitys ja täten myös odotettuun kehitykseen liittyvä epävarmuus. Yritykset lykkäävät investointipäätöksiään epävarmuuden vallitessa.

Toisena syynä Suomen Pankki nostaa esiin yrityssektorin sisäiset ongelmat.

“Yritykset ovat saattaneet velkaantua niin paljon, että se itsessään vaikuttaa negatiivisesti sekä investointirahoituksen kysyntään että tarjontaan. Jos lisäksi yritysten kannattavuus on heikentynyt, niiden riskinottohalukkuus voi pienentyä entisestään”, raportissa sanotaan.

Kolmanneksi syyksi Suomen Pankki nostaa ongelmat rahoituksen välittymisessä. Raportissa sanotaan, että yritykset voivat kamppailla rahoituksen saamiseksi investointiprojekteihinsa, tai niiden hinta voi nousta liian korkeaksi.

Rahoituksen saatavuus ei Suomessa kuitenkaan ole ollut raportin mukaan keskeinen este investoinneille, vaikka pienten ja keskisuurien yritysten rahoituksen saatavuus onkin heikentynyt jonkin verran Suomessa.

Sen sijaan Suomessa vakuusvaatimukset ovat kiristyneet, marginaaleissa on havaittavissa nousua ja sopimusvakuutusehtojen käyttö on nousussa, raportti kertoo.  Yrityksiltä vaaditaan myös tiukentuneiden vakuusvaatimusten lisäksi entistä suurempaa omarahoitusosuutta.

Suomea vaivaaviksi syiksi investointien vaimenemiseen nostetaan myös rakennemuutos, joka on kohdannut Suomen taloutta. Rakennemuutoksessa julkisten ja yksityisten palveluiden osuus tuotannosta ja työllisyydestä on kasvanut teollisuuden kustannuksella.

Erityisesti teollisuuden kannattavuutta on Suomessa heikentänyt myös kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen, raportissa kerrotaan.

Myös työikäisen väestön supistuminen vähentään tarvettan investoinneille. Raportin mukaan yritykset saattavat ennakoida tuotantopotentiaalin heikkoa kehitystä tulevaisuudessa ja sopeuttaa tämän takia investointejaan alaspäin jo nyt, sillä Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymiä on viime vuosina tarkistettu heikompaan suuntaan.

Pitkän aikavälin kasvunäkymiin vaikuttaa myös juuri väestönkehitys, jolloin väestön ikääntyessä työikäinen väestö supistuu. Raportissa todetaan, että toteutunut mutta myös odotettu väestökehitys on jo voinut vaikuttaa investointeihin.

PK-yrityksillä on selvä rahoitusongelma. Ne eivät saa rahoitusta laajenemiselleen, tai jos saavat, tarjottu raha on liian kallista, huomattavasti kalliimpaa kuin suurten yritysten kohdalla.

Yksi syy on PK-yrittäjäkunnan ikääntyminen. Viimeisinä työvuosina halu investoida on matala kun ei ole yrityksen jatkosta mitään havaintoa. Yritysten siirrossa sukupolvelta toiselle on ollut vajausta jo pitkään ja se kärjistyy nyt taantuma-aikoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla Suomi oli vielä jakautuneempi kuin nyt. Pääkaupunkiseudulla oli töitä vaikka muille jakaa, mutta asuntomarkkinat nykyistäkin hankalammat, asuntoja oli lähes mahdotonta ostaa tai vuokrata.

Pikkukylien köyhät olivat nykyistä köyhempiä, köyhillä ei ollut jääkaappia, puhelinta, telkkaria tai sisävessaa.

Tässä ei nyt ole mikään totta! Vaurainta aikaa elettiin 80-luvulla. Tuloerot olivat kaikkien aikojen pienimmät, ja sitä pidettiin oikeana ja tavoiteltavana asiaintilana (niin kuin onkin).  Jääkaapit, puhelimet, telkkarit ja  sisävessat kyllä olivat, 70-luvulla tilanne oli vielä toinen, mutta ei enää 80-luvulla.  

No ei todellakaan. 80-luvulla oli pikkulat vielä ulkona pakkasessa monessa paikassa. Televisio oli käytännössä YLE + vähän maikkaria. Kännykästä ei ollut tietoakaan(ei se raahattava). Pesukoneet ja telkkarit piti ostaa sillä silmällä että ne kestäisi 15 vuotta sillä uuteen ei ollut varaa 3 vuoden päästä. Pc oli vasta tulossa ja oli järkky kallis 1064 kb:n muistilla.  Teollisuudessa oli työpaikkoja 250 000 enemmän kuin nyt. Syöpä tappoi liki aina. Vanhukset vanhainkodissa PÄIVÄLENKITETTIIN aina (1-2 km:ä). Hevosella korjattiin muuten heinää vielä monessa pasikassa(meikäläinen MM, hepan nimi oli Poku, osas hommansa muuten eli kun seiväs tuli tyhjäksi niin lähti automaattisesti liikeelle) . Auraus ei muuten tominut kunnallisesti eli kola käteen. Jätehuolto ei toiminut eli jätteet oli vietävä itse kaatikselle. 

Monikos tästä porukasta on oikeasti elänyt aikuiselämäänsä 80-luvulla? Meikä on ja en tunnista tuota kerrottua 80-lukua.

gu kirjoitti:

Kuka teistä oikeasti luulee, että PK-seutu on elinkelpoinen?  Hesassa ei oikeasti ole tuolle väestöpohjalle yhtikäs mitään eli Hesa syö muun maan ansaitsemia tuloja. Käykää tullin sivuilta katsomassa millä Suomi elää.

Helsinki Palvelujen työpaikkojen osuus,     90%

Helsinki Jalostuksen työpaikkojen osuus, 9,9%

Helsinki alkutuotannon työpaikkojen osuus 0.1 %:a

Korkea-asteen tutkinto 39,5%:a

ILOMANTSI!

Jalostuksen työpaikkojen osuus, 16,9%

Alkutuotannon työpaikkojen osuus, 14,7 %

Korkea-asteen tutkinto 14,3%:a

Sodankylä

Jalostuksen työpaikkojen osuus, 20,0%

Alkutuotannon työpaikkojen osuus, 10,0%

Korkea-asteen tutkinto 21,6% (Sodankylässä on yksi observatorio eli se nostaa tätä lukua, Sodankylän geofysiikan observatorio)

http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/091.html

Noista Sodankylän/Ilomanstin luvuista näkeekin että suurin osa kuntalaisista on kunnalla töissä. Tämä sosialistinen utopia rahoitetaan pk-seudulta siirretyillä rahoilla.