Miksi 1980-luvulla ihmisillä oli niin hyvä elontaso ja koko maa oli varaa pitää asuttuna?

Suomessa on länsieurooppalainen työn hinta, mutta nykyään itäeurooppalaiset vientituotteet. Lähtisin ensin uudistamaan 80-luvulle jumiutunutta vientiteollisuutta kuin laskemaan palkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin huvikseni oikotiellä katsomassa 80-luvun etelä-pohjalaiset omakotitalot myynnissä. Mediaanimyyntihinta on 115 000 euroa. Koko noin 120 m2. Aika vaatimattomia taloja ja pihoja näin tämän päivän ja pääkaupunkiseudun näkövinkkelistä katsottuna. 

Ota huomioon että työväenluokka rakensi ep:llä paljon. Etelä-suomessa ja Helsingissä talot ovat rikkaiden hommia, mutta pohjanmaalla monet talot ovat keittäjien, perushoitajien, sairaanhoitajien, tehdas- tai sahatyöläisten ja muiden asuntoja. Maakunnissa ei ole akateemisia ja isoja pomoja yhtä paljon.  Paljon nättejäkin taloja on. Ihan turha niitä on verrata jonkun miljonäärin taloon jossain Helsingin lähistöllä. Muistele vaan millaisissa paikoissa Helsingissä työväenluokka asui 80-luvulla ja tajuat että pohjanmaalla elintaso oli siihen verrattuna usein melko hulppea.

Meidän keskiluokkaisessa espoolaisessa virkamiesperheessä ei edes haluttu omakotitaloon vaan koettiin taloyhtiöasuminen miellyttävämpänä vaihtoehtona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin huvikseni oikotiellä katsomassa 80-luvun etelä-pohjalaiset omakotitalot myynnissä. Mediaanimyyntihinta on 115 000 euroa. Koko noin 120 m2. Aika vaatimattomia taloja ja pihoja näin tämän päivän ja pääkaupunkiseudun näkövinkkelistä katsottuna. 

Ota huomioon että työväenluokka rakensi ep:llä paljon. Etelä-suomessa ja Helsingissä talot ovat rikkaiden hommia, mutta pohjanmaalla monet talot ovat keittäjien, perushoitajien, sairaanhoitajien, tehdas- tai sahatyöläisten ja muiden asuntoja. Maakunnissa ei ole akateemisia ja isoja pomoja yhtä paljon.  Paljon nättejäkin taloja on. Ihan turha niitä on verrata jonkun miljonäärin taloon jossain Helsingin lähistöllä. Muistele vaan millaisissa paikoissa Helsingissä työväenluokka asui 80-luvulla ja tajuat että pohjanmaalla elintaso oli siihen verrattuna usein melko hulppea.

Kai tommosia olisi varaa edelleen rakentaa, mutta kun mikään malliston pienimmästä päästä oleva Älvsbyhus ei kelpaa enää tämän päivän ihmiselle. 

Kyllä sillä vuosikymmenellä paljon komeampiakin ja suurempiakin rakennettiin, mutta myynnissä olevat eivät ole kovin kummoisia. Kyllä osa taloista näyttää ihan siltä ulkoakin että mielellään muuttaisi. Tuollaiset matalat yksikerroksiset talot mitä nyt on paljon myynnissä olivat muodissa siihen aikaan. Siihen aikaan se oli trendikäs rakennustapa vaikka nykyään näyttää vanhentuneelta.

Se on vähän kuin ottaisit pikavippiä. Pari vuotta saisit pidettyä yllä kivaa elintasoo mutta sitten alkais se velan takaisinmaksu ja leikkaukset elinkustannuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.

Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.

Totta, ainoa asia mikä pelastaa Suomen on kustannusten pudottaminen alas. Ay-liike on yksi suurin syypää kustannusten nousuun.

Kustannukset alas ja saadaan kilpailukyky takaisin ja loppu kilpajuoksu palkkojen ja kulujen nostamisen kanssa.

Täysin mahdotonta. Aasialaiset tekee jokaisen asian paljon, paljon halvemmalla kuin suomalaiset.

Meillä saisi olla maksimissaan 100-150 euroa kuussa palkka jotta pärjäisimme hintakilpailussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vienti kukoisti Neuvostoliittoon ja tehtaat olivat kotimaassa Aasian sijaan

Lyhyesti näin. Kuoliniskuja olivat Neuvostoliiton viennin väheneminen ja markan devalvointi. Myös huomattiin, että kylläpä muualla maailmassa tekevät halvalla tuotteemme.

Neuvostokaupasta hyötyivät lähinnä vain muutamat punaiset vuorineuvokset, kenkä- ja vaatetehtailijat. Toki kauppa työllistikin, mutta tuotteet olisivat menneet kaupaksi muuallekin. Toisin kuin monet luulevat, niin NL oli erittäin vaativainen sinne menevien tuotteiden laadun suhteen, nehän menivät puoluejohdolle ja yläluokalle. Pienikin värivirhe yhdessä kengässä, niin koko junalasti palautettiin.

Itäkauppa oli tuohon aikaan vaihtokauppaa, eli sinne vietyjä tuotteita vastaan piti ostaa jotakin sieltä ja valtio takasi vientiyritysten tulot. Ongelmana oli se että neukkulassa ei ollut mitään ostettavaa, niinpä sieltä tuli kaikkea heikkolaatuista roskaa, kolhoja karkeatekoisia työkaluja sekä mossea ja belarusta. Sen aikaisia sinkkiämpäreitä on vieläkin jossakin varastoissa ja niitä myydään halpahalleissa. Neuvostoliiton hajottua Suomelle jäi valtava saatava tuosta itäkaupasta, kun viennin vastineeksi ostettavaa ei kertakaikkiaan ollut tuossa puutetaloudessa. Velkaa kuitattiin kaikin keinotekoisin sopimuksin, Venäjä muun muassa porasi meille kallioperään Euroopan syvimmän reiän.

Kyllä esim tekstiilitehtaat työllistivät monessa kaupungissa. Kuopiossa oli suuri Turon tehdas, joka oli tärkeä työllistäjä ja vaatteita vietiin Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton romahdettua Turo joutui vähentämään väkeä ja niin kävi monen muunkin teollisuuslaitoksen kanssa, kun idän vienti ei enää vetänyt.

Olet tarpeeton kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se helpottaa, suosittelen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein yksittäinen tekijä oli varmasti huoltosuhde.

Suuret ikäluokat olivat tuolloin parhaassa työiässä. Nyt he ovat eläkeiässä, osa tietysti jo tarkastelee ruohonjuurten kasvua alhaalta päin, mutta iso osa porukasta nauttii hyvää työeläkettä ja elelee huolettomasti entistä pienempien ikäluokkien työn varassa.

Isot ikäluokat tekivät karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle, kun eivät hankkineet tarpeeksi lapsia kustantamaan omia vanhuudenpäiviään. Ennestään pienenevät ikäluokat muuttavat isoihin kaupunkeihin, ja maaseututaajamiin sekä pikkukaupunkeihin jää 10-20 vuoden kuluttua hirvittävä määrä asuntoja heitteille, samoin kesämökkejä järvien rannoille.

Kun puhutaan huoltosuhteesta niin puhutaan valtion veropohjan rapautumisesta ja siinäkin kyse on yksinkertaisesti siitä, että tulonjako on vinoutunut viime vuosikymmeninä hyödyttämään omistajaa. "Huoltosuhde" korjataan kun aletaan verottaa tuotantoa ja pääomatuloja eli sitä missä raha nykyään työpaikkojen siirtämisen ja automatisaation myötä on.

Eli sinun pitäisi saada tulosi verottamalla lahjakkaamman ja tuottavamman työntuloksia?

Minä en halua tulevaisuudessa asua jossain Brasiliassa, jossa pääoma kaappaa koko poliittisen koneiston ja säätää esimerkiksi lakeja jotka poistavat suojelun korruption ilmiantajilta ym.

Miten Brasilian tilanne liittyy siihen, että sinä haluat elää loisena ahkeramman ja lahjakkaamman ihmisen työntuloksista? Etkö kykene itse menestymään ja elämään omillasi? Miksi memestymään kykenivien ihmisten pitäisi elättää kaltaisiasi.

Itse siirsin osaltaan juuri siitä syystä tuotannon ja pääomat sekä verotukseni ulkomaille. En suostu elättämään loisia.

Siirsit siis ilmeisesti johonkin kehitysmaahan, tai Euroopan vasta kehittyvään maahan, jossa vielä ei ole sosiaalijärjestelmä samalla tasolla kuin kehittyneissä maissa?

Teetät siis työn maksamalla palkkaa, jolla ko. maassakaan ei kunnolla tule toimeen. Näin osoitit oman ahneutesi. Perinteinen riistäjän stereotypia:D

Ei pääomien, yritysten ja verotusten siirto tapahdu ahneuden tai verotuksen takia, ainakaan pelkästään, kyllä se on myös poliittinen valinta. Ihmiset siirtävät myös perintöjään jo ulkomaille. Tunnen nämä asiat oikein hyvin koska olen auttanut jo kauan ihmisiä, yrityksiä ja pääomia muuttamaan ulkomaille.

Suomi on surkeassa jamassa ja tilanne vaan huononee.

Pääomia lähtee maasta 600-1000 miljoonaa euroa kuukaudessa. Yksi syy on sinunkaltaiset yksilöt eli huono aines jota on Suomessa liikaa. Haittama-tut ja teikäläiset eivät tuota mitään yhteiskunnalle vaan ovat pelkkiä kulueriä. Teiltä puuttuu henkinen pääoma ja tahto. Ei tälläisessä yhteiskunnassa menestyvien ihmisten ja yritysten kannata toimia kun kaikki tulokset valuvat hyödyttömien yksilöiden elättämiseen.

Voisitko kertoa yhden syyn miksi muiden pitäisi sinua elättää jos olet pelkästään haitta muille?

Tuota, en oikein voi omakohtaista vastausta kysymykseesi antaa, olen nimittäin jo eläkkeellä - hyvätuloisesta esimiesasemasta yksityissektorilla. Sinua saattaa hämmästyttää, mutta meissä hyvätuloisissakin on ihmisiä, joilla on sosiaalinen omatunto ja jotka kannattavat inhimillisyyttä.

Olen siis aina ollut iloinen veronmaksaja ja yhteiskunnallisen tasa-arvon kannattaja, toisin kuin sinä kaiketi.

Tiedostan kyllä hyvin, että maassamme on pieni joukko, jotka täysin tarkoituksellisesti elävät yhteiskunnan siivellä. Tiedän myös, että suomalaiset työttömät eivät ole työttöminä omasta halustaan, vaan pakon sanelemina.

Olen myös maahanmuuttokriittinen, kannatan auttamista, mutta nykyinen tapa ja kohteet ovat vääriä.

 Tiedän myös paljon muitakin asioita, mm. sen, että suurin pääomapako Suomesta on tapahtunut venäläiselle rahalle.  Sille on taas aivan eri selityskuin mitä sinä tarjoat.

Miksi suomalainen raha pakenisi maasta, jossa pörssiyhtiöt jälleen kerran valmistautuvat jakamaan tuloksestaan ulos osinkoina 80%?

Tiedän senkin, että veroneuvos Markku Hirvosen mukaan Suomi menettää fiskaalisesti 5 mrd verotuloja harmaan talouden ja aggressivisen verosuunnittelun takia.

Herää väkisinkin kysymys siitä, kuka/ketkä tässä maassa oikeastaan on vapaamatkustaja....

Elintaso oli kyllä silloin ihan erilainen. Esim. meillä oli viisihenkinen perhe, joista vain äiti kävi töissä, baarikassana. Nykyaikana siinä ei olisi mitään järkeä, erilaiset tuet antaisivat paremmat tulot tuon kokoiselle perheelle kuin yhden kassamyyjän liksa.

Meillä oli ulkovessa ja kantovesi, vaikka asuttiin n. 35 kilsan päässä Helsingistä. Tavalliselle ihmiselle oli täysin tavoittamaton käsite "miljoona-asunto" eli kämppä joka maksoi miljoona markkaa. Ja kun me sisarukset siirryttiin työelämään, pähkäiltiin tosissaan, tienaisiko meistä joku tulevaisuudessa 100 000 markkaa vuodessa.

Muutenkin elintaso eli kulutus oli ihan erilaista. Oli ihan yleistä, että sai viikossa yhden limsan vaikkapa saunailtana. Ei ollut puhettakaan, että olisi käyty jatkuvasti kahvilla jossain kahvilassa. Varakkaammat nuoret saattoivat ostaa baarista pari limua istuen useamman tunnin isolla porukalla, mutta kahvilla käynti oli useammalle aikuisellekin erityistapaus.

Kaikki käytettiin loppuun asti eikä ihmiset käyneet jossain kuntosaleilla tai ostelleet kaappiinsa useampia laukkuja tai takkeja, kuin juuri ne mitä käyttivät.

Todennäköisesti firmojen tuottoprosentinkaan ei oletettu olevan jatkuvasti yli 10%.

Vierailija kirjoitti:

Elintaso oli kyllä silloin ihan erilainen. Esim. meillä oli viisihenkinen perhe, joista vain äiti kävi töissä, baarikassana. Nykyaikana siinä ei olisi mitään järkeä, erilaiset tuet antaisivat paremmat tulot tuon kokoiselle perheelle kuin yhden kassamyyjän liksa.

Meillä oli ulkovessa ja kantovesi, vaikka asuttiin n. 35 kilsan päässä Helsingistä. Tavalliselle ihmiselle oli täysin tavoittamaton käsite "miljoona-asunto" eli kämppä joka maksoi miljoona markkaa. Ja kun me sisarukset siirryttiin työelämään, pähkäiltiin tosissaan, tienaisiko meistä joku tulevaisuudessa 100 000 markkaa vuodessa.

Muutenkin elintaso eli kulutus oli ihan erilaista. Oli ihan yleistä, että sai viikossa yhden limsan vaikkapa saunailtana. Ei ollut puhettakaan, että olisi käyty jatkuvasti kahvilla jossain kahvilassa. Varakkaammat nuoret saattoivat ostaa baarista pari limua istuen useamman tunnin isolla porukalla, mutta kahvilla käynti oli useammalle aikuisellekin erityistapaus.

Kaikki käytettiin loppuun asti eikä ihmiset käyneet jossain kuntosaleilla tai ostelleet kaappiinsa useampia laukkuja tai takkeja, kuin juuri ne mitä käyttivät.

Todennäköisesti firmojen tuottoprosentinkaan ei oletettu olevan jatkuvasti yli 10%.

Kymppitonnin palkka oli silloin hyvän palkan raja pääkaupunkiseudulla. Minäkin sain ekassa työpaikassa 90-luvun alkupuoliskolla 5 500 markkaa kuukaudessa. Se oli aikalailla alin mahdollinen palkka. 

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kyllä jotain ajatusmaailmasta sekä perheen muusta taloudellisesta tilanteesta, jos sanoo PÄÄSSEENSÄ 55-vuotiaana työttömyyseläkkeelle. Monelle se olisi ollut tosi ikävä asia ja taloudellinen rasite. Meidän keskiluokkaisessa perheessä äiti pelkäsi JOUTUVANSA työttömyyseläkeputkeen ennen kuin pääsee normaalisti eläkkeelle. 

Totta. Tulivat hyvin toimeen isän palkalla, mutta äiti koki rasitteeksi sen työvoimatoimiston kans pelaamisen. Jäi mielellään eläkkeelle, vaikka eläke oli vain jokusen sata markkaa kuussa, että sai jäädä kunnolla vapaalle puuhamaan muita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani ovat sanoneet, että eivät kaipaa kasarin kulutushysteriaa ja rasismia. Äitini on sanonut kuuluvansa absoluuttiseen vähemmistöön, kun inhoaa ajatellakin 80-luvun Suomen ilmapiiriä. 

Sen ajan harvat yhteiskunnalle hyödyttömät tsuvakki/komukat ajattelivat juuri noin. Tuliko sinustakin sellainen?

Minusta ei, sillä vanhempani muistelevat hyvällä 80 lukua kun Suomi oli vielä puhdas ma-tuista ja menestyminen oli hyväksyttävää. Minusta tuli vanhempieni kaltainen ja jatkan heidän yrityksessään tosin nyt Virossa.

Minä taas näin työni puolesta, yrittäjien häpeän, tuskan ja epätoivon, kun kaikki oli mennyt. Siinä valuivat useamman sukupolven työt, kuin hiekkaan, kun omaisuus meni roskapankki Arsenalille ja jäljelle jäi usein kolminkertainen määrä velkaa alkuperäiseen verrattuna ja viivästyskorko juoksi 22%. Pörssikurssit romahtivat. Tuomioistuimissa oli ruuhkaa jonoksi asti konkursseista. Monet eivät odottaneet, vaan tekivät itsemurhat. Ikävintä oli, jos yksi iso yritys teki konkurssin, se vei mennessään useamman ali- ja sivuurakoitsijan mennessään.

Monet jäivät tyhjän päälle, konkurssien käsittelyaika oli pitkä ja mistään ei tullut tukia tai korvauksia, koska silloin ei tunnettu työttömyyskorv. yrittäjille.

Ihmettelen, jos vanhempasi olivat yrittäjiä, miten silmät ummessa he ovat olleet, sillä konkurssit oli käsin kosketeltavissa ja se olisi voinut kohdata ketä tahansa esim. luottotappioina, pörssikurssi alennuksena, vakuuksien arvonalennuksena, johon juuri itse ei voinut vaikuttaa.

Ja mitä tulee mamuihin, se ei nykyään ole mikään uusi ilmiö, sillä 70-80-luvulla heitä tuli monista maasta esim

Vietnamista.

90-luvun laman seurauksena 5000 pk-yritystä teki konkurssin.  Inhimillisä tragedioita, jotka toisenlaisella politiikalla olisi ollut vältettävissä.

Suomen Akatemia rahoitti 1998-2000  erittäin kattavaa tutkimusta mm.  90-luvun laman hoidosta. 

Ohjelmassa oli mukana kymmeniä tutkimusryhmiä monilta eri oppialoilta, pääasiassa kuitenkin yhteiskuntatieteilijöitä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Kiander toimi ohjelman koordinaattorina:

Lamaan on esitetty monenlaisia syitä. 1990-luvun alun kansainvälinen taantuma, korkojen nousu Saksassa ja Neuvostoliiton romahtamisen myötä tyrehtynyt itävienti tukahduttivat talouden toimintaa. Taustatekijöitä löytyy kuitenkin jo edellisiltä vuosilta. Rahamarkkinat ja ulkomainen luototus vapautettiin hallitsemattomasti, mistä seurasi voimakas korkeasuhdanne. Hallitsevan eliitin mielestä erityisesti rakenteelliset ongelmat olivat keskeisiä: julkinen sektori oli liiaksi paisunut, työmarkkinat jäykistyneet ja yksityiset taloudet holtittomasti velkaantuneet. Tästä seurasi tilannearvio ja ideologia, jonka mukaan tarvittiin yhteiskuntarakenteiden peruskorjausta. Vientiä piti kasvattaa, mutta kotimarkkinasektoria ei saanut elvyttää, koska talouden piti tervehtyä.

(Kuulostaa jotenkin tutulta, aivan kuin kuulisin samoja jorinoita tänäkin päivänä - ja samoilta puolueilta, Kokoomus ja Kepu olivat silloinkin puikoissa).

Toinen talouspoliittinen virhe - epäuskottavan vakaan markan lisäksi - oli Kianderin mukaan se, että työttömyyden annettiin kasvaa liian suureksi vuosina 1991-93. Tilannetta on vaikea hyväksyä yhteiskuntamoraalin näkökulmasta, mutta sille ei löydy myöskään taloudellisia perusteita. Olihan myös aikaisempien lamojen kohdalla tunnettua, että työttömyyttä on myöhemmin vaikea alentaa, jos sen ensin annetaan kasvaa kovin suureksi. Etenkin julkisen sektorin irtisanomisilla saavutettiin vähän todellisia säästöjä, koska samalla verotulot laskivat ja työttömyysmenot kasvoivat.

Pidemmällä aikavälillä tarkastellen harjoitetulle politiikalle löytyy vielä vähemmän perusteita. Suomeen muotoutui 3-vaiheinen lama, jossa taloudellista lamaa seurasi työmarkkinoiden lama ja sen jälkeen sosiaalipoliittinen lama. Jatkuvasti toimeentulotuella elävien kasvava määrä viittaa siihen, ettei viimeinen vaihe ole ehkä vieläkään ohi. Köyhyyden vähentäminen on 2000-luvun alun yhteiskuntapolitiikan suurin haaste, joka on tavalla tai toisella ratkaistava.

Mitään ei siis opittu. Samat lääkeet ovat käytössä nytkin.

^ Hei, se on vaan sitä "luovaa tuhoa"

Mikä vitun työttömyys? Ei se maksa mitään t. Juhis

Vierailija kirjoitti:

Kävin huvikseni oikotiellä katsomassa 80-luvun etelä-pohjalaiset omakotitalot myynnissä. Mediaanimyyntihinta on 115 000 euroa. Koko noin 120 m2. Aika vaatimattomia taloja ja pihoja näin tämän päivän ja pääkaupunkiseudun näkövinkkelistä katsottuna. 

Kaipa sekin kertoo jostakin että '80-luvulla rakennettu' on nykyisin synonyymi rakennusvirheille ja huonolle laadulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.

Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.

Totta, ainoa asia mikä pelastaa Suomen on kustannusten pudottaminen alas. Ay-liike on yksi suurin syypää kustannusten nousuun.

Kustannukset alas ja saadaan kilpailukyky takaisin ja loppu kilpajuoksu palkkojen ja kulujen nostamisen kanssa.

Täysin mahdotonta. Aasialaiset tekee jokaisen asian paljon, paljon halvemmalla kuin suomalaiset.

Meillä saisi olla maksimissaan 100-150 euroa kuussa palkka jotta pärjäisimme hintakilpailussa.

Ainakin Kiinassa palkkataso on noussut huimasti, koska vanhempi sukupolvi jotka työskentelivät huonossa olosuhteissa ovat siirtyneet pois työelämästä. Ja monet nuoret kouluttautuneet nuoret muuttavat ulkomaille.

Myös elinkustannukset ovat nousseet ja esim. vuokrakaksiosta maksetaan 700€-1200€/kk. eli ei Kiinassakaan enää pärjätä orjapalkalla ja ay-liike nostaa kovasti päätään.

Kiina menneen talven lumia ja kohta Intiakin on koluttu ja sielläkin ollaan jo penäämässä oikeuksia ja parempia työolosuhteita.

Näyttää vähän siltä, että pian on maat ja maailman kolkat loppumassa halpatyövoimalle.

Olet tarpeeton kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se helpottaa, suosittelen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein yksittäinen tekijä oli varmasti huoltosuhde.

Suuret ikäluokat olivat tuolloin parhaassa työiässä. Nyt he ovat eläkeiässä, osa tietysti jo tarkastelee ruohonjuurten kasvua alhaalta päin, mutta iso osa porukasta nauttii hyvää työeläkettä ja elelee huolettomasti entistä pienempien ikäluokkien työn varassa.

Isot ikäluokat tekivät karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle, kun eivät hankkineet tarpeeksi lapsia kustantamaan omia vanhuudenpäiviään. Ennestään pienenevät ikäluokat muuttavat isoihin kaupunkeihin, ja maaseututaajamiin sekä pikkukaupunkeihin jää 10-20 vuoden kuluttua hirvittävä määrä asuntoja heitteille, samoin kesämökkejä järvien rannoille.

Kun puhutaan huoltosuhteesta niin puhutaan valtion veropohjan rapautumisesta ja siinäkin kyse on yksinkertaisesti siitä, että tulonjako on vinoutunut viime vuosikymmeninä hyödyttämään omistajaa. "Huoltosuhde" korjataan kun aletaan verottaa tuotantoa ja pääomatuloja eli sitä missä raha nykyään työpaikkojen siirtämisen ja automatisaation myötä on.

Eli sinun pitäisi saada tulosi verottamalla lahjakkaamman ja tuottavamman työntuloksia?

Minä en halua tulevaisuudessa asua jossain Brasiliassa, jossa pääoma kaappaa koko poliittisen koneiston ja säätää esimerkiksi lakeja jotka poistavat suojelun korruption ilmiantajilta ym.

Miten Brasilian tilanne liittyy siihen, että sinä haluat elää loisena ahkeramman ja lahjakkaamman ihmisen työntuloksista? Etkö kykene itse menestymään ja elämään omillasi? Miksi memestymään kykenivien ihmisten pitäisi elättää kaltaisiasi.

Itse siirsin osaltaan juuri siitä syystä tuotannon ja pääomat sekä verotukseni ulkomaille. En suostu elättämään loisia.

Siirsit siis ilmeisesti johonkin kehitysmaahan, tai Euroopan vasta kehittyvään maahan, jossa vielä ei ole sosiaalijärjestelmä samalla tasolla kuin kehittyneissä maissa?

Teetät siis työn maksamalla palkkaa, jolla ko. maassakaan ei kunnolla tule toimeen. Näin osoitit oman ahneutesi. Perinteinen riistäjän stereotypia:D

Ei pääomien, yritysten ja verotusten siirto tapahdu ahneuden tai verotuksen takia, ainakaan pelkästään, kyllä se on myös poliittinen valinta. Ihmiset siirtävät myös perintöjään jo ulkomaille. Tunnen nämä asiat oikein hyvin koska olen auttanut jo kauan ihmisiä, yrityksiä ja pääomia muuttamaan ulkomaille.

Suomi on surkeassa jamassa ja tilanne vaan huononee.

Pääomia lähtee maasta 600-1000 miljoonaa euroa kuukaudessa. Yksi syy on sinunkaltaiset yksilöt eli huono aines jota on Suomessa liikaa. Haittama-tut ja teikäläiset eivät tuota mitään yhteiskunnalle vaan ovat pelkkiä kulueriä. Teiltä puuttuu henkinen pääoma ja tahto. Ei tälläisessä yhteiskunnassa menestyvien ihmisten ja yritysten kannata toimia kun kaikki tulokset valuvat hyödyttömien yksilöiden elättämiseen.

Voisitko kertoa yhden syyn miksi muiden pitäisi sinua elättää jos olet pelkästään haitta muille?

Oletko koskaan ajatellut mitä Maria Antoinette ajattelkun häntä kuljetettiin lantarattailla teloituspaikalle kansan hurratessa.

Tuossa(linkki) on se syy miksi tulee vielä tiukempaa. Suomi elää viennistä ja se lagaa nyt. Yritykset eivät edes investoi vaan syövät pois pääomaansa eli ottavat huippuosinkoja,

Vasemistolaiset nyt voisivat kertoa miten asia fiksataan? Miksei uusia yrityksiä ei synny ja miksi pääosa yrityksistä jopa vähentää porukkaa. Hyvät vasemistolaiset! Mikä on se temppu jolla luotte jotain muuta työtä kuin julkissektorin humppaa joihin piätää paiskata verotuloja? Älkääkä luulko palvelusektorin pelastavan jos helpdeskejä on ulkoistettu jopa Intiaan.

Teollisuuden työpaikat:

http://image.slidesharecdn.com/teknologiateollisuusmarras2014-141104060…

Tulli, kauppatase, tuonti ja vienti:

http://uljas.tulli.fi/graph/Graphserver.svg?Gedit=false&ifile=../QUICKT…;

Ja Suomi elää edeleen puusta. Öljyn suuren osuuden  selittää se, että Venäjä joutuu jalostamaan myymänsä öljyn Suomessa.

http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/i…

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla Suomi oli vielä jakautuneempi kuin nyt. Pääkaupunkiseudulla oli töitä vaikka muille jakaa, mutta asuntomarkkinat nykyistäkin hankalammat, asuntoja oli lähes mahdotonta ostaa tai vuokrata.

Pikkukylien köyhät olivat nykyistä köyhempiä, köyhillä ei ollut jääkaappia, puhelinta, telkkaria tai sisävessaa.

Tässä ei nyt ole mikään totta! Vaurainta aikaa elettiin 80-luvulla. Tuloerot olivat kaikkien aikojen pienimmät, ja sitä pidettiin oikeana ja tavoiteltavana asiaintilana (niin kuin onkin).  Jääkaapit, puhelimet, telkkarit ja  sisävessat kyllä olivat, 70-luvulla tilanne oli vielä toinen, mutta ei enää 80-luvulla.  

Tuontia pitäisi siis vähentää. Eli ihmisten pitäisi ostaa kaikkia ulkomailta tuotuja härpäkkeitä vähemmän. Tämän voisi tehdä jos olisi oma raha ja sen ulkoista arvoa voisi alentaa. Omat tuotteet olisi kilpailukykyisempiä, ja ulkomailta osteltaisiin vähemmän kaikkea.

Miten 90-luvun lamasta noustiin ja Nokiakin buustattiin maailmalle ällistyttävän kilpailukykyisenä? Ettei olisi ollut sillä devalvaatiolla jotain tekemistä asian kanssa. Nykyjohto vaan uskoo että Suomi leikattiin ulos 90-luvun lamasta. Kyllähän sillä vakuuteltiin lainanantajia, mutta mitään talouskasvua se leikkaaminen ei tuonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla Suomi oli vielä jakautuneempi kuin nyt. Pääkaupunkiseudulla oli töitä vaikka muille jakaa, mutta asuntomarkkinat nykyistäkin hankalammat, asuntoja oli lähes mahdotonta ostaa tai vuokrata.

Pikkukylien köyhät olivat nykyistä köyhempiä, köyhillä ei ollut jääkaappia, puhelinta, telkkaria tai sisävessaa.

Me jotka asuimme kehä 1 ulkopuolella.Haimme ruokamme,lähinnä nauriita ja perunoita maakellarista.Viestimme rummuttamalla kantoon ja pyyhimme perseemme Anttilan kuvastoon,joka kätevästi löytyi jokaisesta ulkovessasta.Olin niin köyhä kuljin kesät avojaloin ja talvet tuohivirsuissa jotka oli vuorattu heinillä,kun ei ollu perheellä varaan kuin yksiin sukkiin.

Haha, varo, joku nuori vielä uskoo tuon!

Ei ollut Eurostoliittoa eikä euroa.. nykyään Suomen itsenäisyys on historiaa ja maa tulee näivettymään niin kauan kuin saadaan oma raha takaisin