Lue keskustelun säännöt.
Miksi 1980-luvulla ihmisillä oli niin hyvä elontaso ja koko maa oli varaa pitää asuttuna?
10.12.2016 |
Bruttokansantuote on kasvanut ja ostovoima kansalaisilla mutta miksi nykyään huononnetaan julkisia palveluja eri puolilla ja ns.säästetään joka asiassa?
Kommentit (165)
Ihana 80-luku :) Reagan <3
-Sukupuoliroolit olivat vielä normaaleja.
-Ei hössötetty ilmastonmuutoksesta.
-Ei vegaaneja, turkistarhauksen vastustajia.
-Ei nutturapäisiä nuoria miehiä tai pössyttelijöitä.
-Yleiset käytöstavat korkeammalla tasolla.
-Vaatteet olivat hyvälaatuisia, eivätkä liian paljastavia/tiukkoja.
-Ei kännyköitä, nettiä - asioita harkittiin enemmän. Ei hetken mielijohteesta tehtyjä sähköposteja ym.
-Yleissivistys korkeampi
-Kirjoitustaito ja -taso korkeampia.
-Ei jättikokoisia sipsipusseja, karkkipusseja eikä 1,5 l tupla Pepsi Maxeja.
-Ihmiset kävivät kirkossa enemmän ja Jumalan pilkka oli rikos.
-Nuoremmat kunnioittivat enemmän vanhempiaan ja vanhoja ihmisiä.
-Vähemmän heräteostoksia ja yletöntä tuhlaamista.
-Ulkoiltiin enemmän ja lapset leikkivät enemmän ulkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on ainakin muistikuva että yhteiskunta olisi työllistänyt enemmän tuohon aikaan.Valtionyhtiöitä tai liikelaitoksia oli paljon ja usein ne työllistivät nimenmaan suorittavan tason henkilöstöä.
Kyllä 80-luvun elintaso ja ostovoima oli paljon alhaisempi kuin nykyään. Vuokra-asuntoja ei juuri ollut ja korot olivat 14-16% ja asuntolainan maksuaika oli sama kuin säästöaika ja omarahoitus oli 30% asunnon hinnasta. Näin vielä 1985.
Kaikki muuttui n. 1987 muutamassa kuukaudessa, pankin ovista pursui valuuttaluottoa, asuntojen hinnat nousivat pilviin, joka toinen perusti yrityksen, pankit lähettivät kotiin rasti ruutuun lainatarjouksia, yritykset jopa maksoivat, jos tuli töihin (itsekin kuulun siihen ryhmään 6kk bruttopalkka) ei ollut köyhiä ja kipeitä. Kunnallinen päivähoito-oikeus kaikille, kunnat maksoivat kuntalisää, jos joku hoiti lasta kotona, kun päiväkodeista oli huutava pula, jota nousi kuin sieniä sateella.
Kaikki romahti muutaman vuoden päästä eli vuonna 1989. Markka devalvoitiin, pankit meni konkurssiin, syntyi roskapankki Arsenal, johon meni ihmisten omaisuus ja velat. Valuuttaluotot kolminkertaistuivat yhdessä yössä, useampi konkurssi viikkossa. Pörssikurssit romahtivat ja miljonääreistä tuli tyhjätaskuja Seppälät, Kuirut, Ratiat, Uotit jne.
Valtavat mielenterv.ongelmat ja itsemurhaluvut ja monet takaajat menettivät kaiken. Erittäin vaikea vuosikymmen ja koko Suomi pidettiin80-luvulla asuttuna ja sekin velkarahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.
Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.
Totta, ainoa asia mikä pelastaa Suomen on kustannusten pudottaminen alas. Ay-liike on yksi suurin syypää kustannusten nousuun.
Kustannukset alas ja saadaan kilpailukyky takaisin ja loppu kilpajuoksu palkkojen ja kulujen nostamisen kanssa.
Minä nyt jälleen pyydän erittelemään ja selventämään, että mitkä kustannukset tulisi saada alas?
Kukaan palstalla ei vielä ole vastannut tyhjentävästi tähän kysymykseen. Itse olen useaan kertaan esittänyt vertaillen, että Suomessa kustannukset eivät ole sen suuremmat kuin kilpailijamaissamme.
Palkan sivukulut; Suomessa n.23%, euroalueen keskiarvo yli 25% Ruotsi, Ranska ja Belgia yli 30%.
Keskipalkka Ruotsissa muutaman satasen korkeampi kuin Suomessa, Sakasan kanssa olemme jo tasoissa (lähde: Eurostat)
Jos vielä vertailemme ostovoimaa, niin suomalainen palkansaaja jää aikalailla hännähuipuksi ostovoiman suhteen.
Lisäksi liiketoimintaan vaikuttaa oleellisesti yritysverotus; Suomen yhteisövero 20% on reillusti alle EU-maiden keskitason.
Mistä siis niitä kustannuksia tulisi karsia?
Kuka hyötyy siitä, että esim. palkkoja laskettaisiin? Suomalainen tavis, on sitten hyvätuloinen, keskituloinen tai pienituloinen, ei ainakaan hyödy.
Valtion verotuloista ylivoimaisesti suurin osa tulee kotitalouksilta. Ne rahat sitten jaetaan sen mukaan, mikä puolue on hallitusvallassa.
Oi kertokaa minulle, mistä ja miten niitä kustannuksia pitäisi leikata.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla äitini oli kotona. Joskus kävi tekemässä keikkahommia läheisessä kaupassa. Isä vain oli vakituisessa työssä. Silti oli varaa rakentaa talo ja rakentaa mökki ja vaihtaa auto joka kolmas vuosi (isä tykkäsi pitää uutta autoa, koska ei osannut itse korjata pikkuremppoja). Kävivät joka talvi ulkomailla.
Oli väritelkkaria ja puhelinta ja eivät kyllä köyhyydessä eläneet, vaikka äiti oli ns. kotirouva. Pääsi 55 vuotiaana työttömyyseläkkeelle.
LOL, teilläkö oli ihan puhelinta niin että oli sen veivattavan mallin lisäksi näppäinpuhelin ja ehkä jopa näppäimellinen vastaajapuhelin. Ja hyvässä lykyssä saattoi olla videonauhuri, jossa oli ehkä jopa langallinen kaukosäädin. Läheskään kaikilla edes pääkaupunkiseudulla ei ollut astianpesukonetta, mikroaaltouunia tms. peruslaitteita. Espoo oli koko maan autoistuinen kunta eli maaseudulla oli suurimmassa osassa perheitä vain yksi auto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se nykyäänkin olisi mahdollista, jos tyytyisimme samaan elintasoon mitä oli vuoteen 1985, jonka jälkeen alkoivat hullut vuodet.
Silloin ei juuri vuokra-asuntotuotantoa ollut, eikä juuri asumistukia, eikä myöskään hammashuoltoa, vaan ainoastaan lapsille ja nuorille, terv.huollosta maksettiin joka käyntikerta, myös työaika oli pitempi, samoin lomat lyhyemmät. Päiväkoteja oli harvekseltaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 80-luvun elintaso ja ostovoima oli paljon alhaisempi kuin nykyään. Vuokra-asuntoja ei juuri ollut ja korot olivat 14-16% ja asuntolainan maksuaika oli sama kuin säästöaika ja omarahoitus oli 30% asunnon hinnasta. Näin vielä 1985.
Kaikki muuttui n. 1987 muutamassa kuukaudessa, pankin ovista pursui valuuttaluottoa, asuntojen hinnat nousivat pilviin, joka toinen perusti yrityksen, pankit lähettivät kotiin rasti ruutuun lainatarjouksia, yritykset jopa maksoivat, jos tuli töihin (itsekin kuulun siihen ryhmään 6kk bruttopalkka) ei ollut köyhiä ja kipeitä. Kunnallinen päivähoito-oikeus kaikille, kunnat maksoivat kuntalisää, jos joku hoiti lasta kotona, kun päiväkodeista oli huutava pula, jota nousi kuin sieniä sateella.
Kaikki romahti muutaman vuoden päästä eli vuonna 1989. Markka devalvoitiin, pankit meni konkurssiin, syntyi roskapankki Arsenal, johon meni ihmisten omaisuus ja velat. Valuuttaluotot kolminkertaistuivat yhdessä yössä, useampi konkurssi viikkossa. Pörssikurssit romahtivat ja miljonääreistä tuli tyhjätaskuja Seppälät, Kuirut, Ratiat, Uotit jne.
Valtavat mielenterv.ongelmat ja itsemurhaluvut ja monet takaajat menettivät kaiken. Erittäin vaikea vuosikymmen ja koko Suomi pidettiin80-luvulla asuttuna ja sekin velkarahalla.
Valtionvelka 80-luvulla oli VAIN 9% BKT:sta, nyt se on melkien 50%.
Talous romahti 90-luvun alussa . Syyllinen löytyy - yllätys , yllätys, jälleen kerran Kokoomuksesta.
Kokoomus halusi vapauttaa ulkomaisen luototuksen, eli valuuttalainat. (Holkerin hallitus) Koska ulkolainen raha oli halvempaa - ja valuuttaluottoja oikein tyrkytettiin, yritykset hakivat niitä oikein tosissaan.
Myös suomalaisten pankkien lainahanat aukesivat nyt yksityishenkilöille (luottokanta kasvoi enimmillään yli 100% vuodessa) .
Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista. Kunnes....
Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna 1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä.
Käytännössä ostovoima on nyt 80-luvun tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei tainnut vielä selväsanaisesti mainita sitä, että sen lisäksi ettei globalisaatio ollut nykyisenlaista, mailla oli sekä vientitulleja että tuontitulleja, joiden avulla suojattiin kotimarkkinoita. Toki näitä tulleja on vieläkin, mutta vain murto-osa senaikaisesta.
Lisäksi tietokoneet ja robotit tekevät paljon työtä, jota teki aiemmin ihminen. Jo ihan laskujen maksu oli asia, jota et voinut tehdä itse, vaan sen teki pankkitoimihenkilö (jonkinlainen viivakoodisysteemi tuli kyllä käyttöön näillä main).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapitalismi on mätäpaise ja nyt tarvitaan ihmiskunnan kirurgia leikkaamaan sairas osa yhteiskunta ruumista. Ransksn aatelistokin kuvitteli valtansa olevanbluonnonlaki kunnes luovutti omaisuutensa kansalle ja pyöveli lyhensi kaulaa giljotiinilla.
Kapitalismi on tuonut meille kaiken tämän maallisen hyvän mistä nyt nautimme.
Että sen verren olet asioista perillä..... huoh.Hahahaha!
Panoksesi yhteiskunnalle on varmasti merkittävä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapitalismi on mätäpaise ja nyt tarvitaan ihmiskunnan kirurgia leikkaamaan sairas osa yhteiskunta ruumista. Ransksn aatelistokin kuvitteli valtansa olevanbluonnonlaki kunnes luovutti omaisuutensa kansalle ja pyöveli lyhensi kaulaa giljotiinilla.
Kapitalismi on tuonut meille kaiken tämän maallisen hyvän mistä nyt nautimme.
Että sen verren olet asioista perillä..... huoh.Hahahaha!
Kuvitteletko, että kommunistit kehittivät tietokoneet ja verkon, jolla kommunikoit tuota nauruasi? Kommunistisissa maissa ei olisi kehitetty Internetiä, koska ihmisten ei oltaisi haluttu kommunikoivan vapaasti.
Vanhempani ovat sanoneet, että eivät kaipaa kasarin kulutushysteriaa ja rasismia. Äitini on sanonut kuuluvansa absoluuttiseen vähemmistöön, kun inhoaa ajatellakin 80-luvun Suomen ilmapiiriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapitalismi on mätäpaise ja nyt tarvitaan ihmiskunnan kirurgia leikkaamaan sairas osa yhteiskunta ruumista. Ransksn aatelistokin kuvitteli valtansa olevanbluonnonlaki kunnes luovutti omaisuutensa kansalle ja pyöveli lyhensi kaulaa giljotiinilla.
Kapitalismi on tuonut meille kaiken tämän maallisen hyvän mistä nyt nautimme.
Että sen verren olet asioista perillä..... huoh.Mikä se hyvä on? Muut elinlajit olemme tappaneet. Napajäätiköt sulavat. Vesi on loppumassa. Ihmiset täynnä kemikaaleja, koska puhdasta vettä ja ravintoa ei enä löydy, säteily, kemiallinen saaste, melusaaste...
Kamalaa, missä tuollaista on? Kaupungin vuokra-asunnoissako?
Onneksi ei ole osunut kohdalleni, eikä osu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.
Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.
Totta, ainoa asia mikä pelastaa Suomen on kustannusten pudottaminen alas. Ay-liike on yksi suurin syypää kustannusten nousuun.
Kustannukset alas ja saadaan kilpailukyky takaisin ja loppu kilpajuoksu palkkojen ja kulujen nostamisen kanssa.
Itse olen useaan kertaan esittänyt vertaillen, että Suomessa kustannukset eivät ole sen suuremmat kuin kilpailijamaissamme.Palkan sivukulut; Suomessa n.23%, euroalueen keskiarvo yli 25% Ruotsi, Ranska ja Belgia yli 30%.
Vertaa USA:an, Japaniin ja Kiinaan. Miksi verrata maihin, jotka ovat yhtä huonossa jamassa kuin me?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapitalismi on mätäpaise ja nyt tarvitaan ihmiskunnan kirurgia leikkaamaan sairas osa yhteiskunta ruumista. Ransksn aatelistokin kuvitteli valtansa olevanbluonnonlaki kunnes luovutti omaisuutensa kansalle ja pyöveli lyhensi kaulaa giljotiinilla.
Kapitalismi on tuonut meille kaiken tämän maallisen hyvän mistä nyt nautimme.
Että sen verren olet asioista perillä..... huoh.
Ei kapitalismi, vaan sosiaalidemokratia (aate).
Sosiaalidemokratiassa eletään markkinataloudessa, mutta valtion on mukanan sääntelemässä, mikä eliminoi kapaitalismin haittavaikutuksia. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot on nimenomaan järjestetty sosiaalidemokratiaa noudattaen.
Siinä vaiheessa, kun alettiin talouspolitiikassa toteuttaa uusliberalismia, kapitalismin eräänalaista äärimuotoa, pyrittiin yksityistäämään kaikki. Niinpä Suomessakin valtionyhtiöitä myytiin - tai oikeastaan lahjoitettiin ja ulkomaille (törkein juttu KemiraGrowHow, jossa parillasadalla miljoonalla lahjoitettiin kaupan mukana Soklin fosforikaivokset, joiden arvo määritellään useiksi miljardeiksi. Kiitos Kokoomus ja Häkämies).
Aikoinaan valtionyhtiöt perustettiin työllisyystarkoituksessa. Nyt niitä todella tarvittaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla äitini oli kotona. Joskus kävi tekemässä keikkahommia läheisessä kaupassa. Isä vain oli vakituisessa työssä. Silti oli varaa rakentaa talo ja rakentaa mökki ja vaihtaa auto joka kolmas vuosi (isä tykkäsi pitää uutta autoa, koska ei osannut itse korjata pikkuremppoja). Kävivät joka talvi ulkomailla.
Oli väritelkkaria ja puhelinta ja eivät kyllä köyhyydessä eläneet, vaikka äiti oli ns. kotirouva. Pääsi 55 vuotiaana työttömyyseläkkeelle.
LOL, teilläkö oli ihan puhelinta niin että oli sen veivattavan mallin lisäksi näppäinpuhelin ja ehkä jopa näppäimellinen vastaajapuhelin. Ja hyvässä lykyssä saattoi olla videonauhuri, jossa oli ehkä jopa langallinen kaukosäädin. Läheskään kaikilla edes pääkaupunkiseudulla ei ollut astianpesukonetta, mikroaaltouunia tms. peruslaitteita. Espoo oli koko maan autoistuinen kunta eli maaseudulla oli suurimmassa osassa perheitä vain yksi auto.
No tuo perheeni esimerkki oli sille, joka meinasi, että maalla ei ollut puhelimia ja köyhiä oltiin ja mihinkään ei 80-luvulla ollut rahaa.
Silloin tuli yhden palkalla perhe toimeen ja oli varaa rakentaa taloa ja mökkiä ja pitää autoa. Olisikohan nykyään siihen varaa? Minusta tämä kuvastaa tosi hyvin sen elintason muutoksen. Oma äitini (isä ei ole enää elossa), ei meinaa ymmärtää millään, miksi emme rakentaneet taloa, kun olin työttömänä ja miksi emme vaihda uudempaa autoa. No kun yhden ihmisen tuloilla ei siihen nykyään enää pysty
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat sanoneet, että eivät kaipaa kasarin kulutushysteriaa ja rasismia. Äitini on sanonut kuuluvansa absoluuttiseen vähemmistöön, kun inhoaa ajatellakin 80-luvun Suomen ilmapiiriä.
Sen ajan harvat yhteiskunnalle hyödyttömät tsuvakki/komukat ajattelivat juuri noin. Tuliko sinustakin sellainen?
Minusta ei, sillä vanhempani muistelevat hyvällä 80 lukua kun Suomi oli vielä puhdas ma-tuista ja menestyminen oli hyväksyttävää. Minusta tuli vanhempieni kaltainen ja jatkan heidän yrityksessään tosin nyt Virossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla äitini oli kotona. Joskus kävi tekemässä keikkahommia läheisessä kaupassa. Isä vain oli vakituisessa työssä. Silti oli varaa rakentaa talo ja rakentaa mökki ja vaihtaa auto joka kolmas vuosi (isä tykkäsi pitää uutta autoa, koska ei osannut itse korjata pikkuremppoja). Kävivät joka talvi ulkomailla.
Oli väritelkkaria ja puhelinta ja eivät kyllä köyhyydessä eläneet, vaikka äiti oli ns. kotirouva. Pääsi 55 vuotiaana työttömyyseläkkeelle.
LOL, teilläkö oli ihan puhelinta niin että oli sen veivattavan mallin lisäksi näppäinpuhelin ja ehkä jopa näppäimellinen vastaajapuhelin. Ja hyvässä lykyssä saattoi olla videonauhuri, jossa oli ehkä jopa langallinen kaukosäädin. Läheskään kaikilla edes pääkaupunkiseudulla ei ollut astianpesukonetta, mikroaaltouunia tms. peruslaitteita. Espoo oli koko maan autoistuinen kunta eli maaseudulla oli suurimmassa osassa perheitä vain yksi auto.
No tuo perheeni esimerkki oli sille, joka meinasi, että maalla ei ollut puhelimia ja köyhiä oltiin ja mihinkään ei 80-luvulla ollut rahaa.
Silloin tuli yhden palkalla perhe toimeen ja oli varaa rakentaa taloa ja mökkiä ja pitää autoa. Olisikohan nykyään siihen varaa? Minusta tämä kuvastaa tosi hyvin sen elintason muutoksen. Oma äitini (isä ei ole enää elossa), ei meinaa ymmärtää millään, miksi emme rakentaneet taloa, kun olin työttömänä ja miksi emme vaihda uudempaa autoa. No kun yhden ihmisen tuloilla ei siihen nykyään enää pysty
Jos jätätte kaiken sen kulutuksen pois, mitä silloin ei ollut (lukuisat matkat, harrastukset, netin, elektroniikasta puolet, ruokavalion yksinkertaistaminen, kosmetiikka ja vaatteet yksinkertaisemmin jne.) niin sitten teillä on varaa edelleen hankkia se talo. Tokikaan inflaatio ei lyhennä lainaa puolestanne eli sen vanhempasi ovat saaneet "ilmaiseksi". Toisaalta te saatte tällä hetkellä korot puoli-ilmaiseksi, vanhempasi maksoivat kyllä ihan kunnon korkoa.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla äitini oli kotona. Joskus kävi tekemässä keikkahommia läheisessä kaupassa. Isä vain oli vakituisessa työssä. Silti oli varaa rakentaa talo ja rakentaa mökki ja vaihtaa auto joka kolmas vuosi (isä tykkäsi pitää uutta autoa, koska ei osannut itse korjata pikkuremppoja). Kävivät joka talvi ulkomailla.
Oli väritelkkaria ja puhelinta ja eivät kyllä köyhyydessä eläneet, vaikka äiti oli ns. kotirouva. Pääsi 55 vuotiaana työttömyyseläkkeelle.
Ei kuulosta ihan tavis perheeltä. Läheskään kaikissa perheissä ei ollut edes autoa ja taloyhtiön autopaikat ammottivat tyhjyyttään. Meidän krs-talo valmistui 1986 ja huoneistoja 25 ja autopaikkoja 10 ja käytössä 9. Nyt 24 autopaikkaa, eikä nekään riitä.
Ja mitä tulee puhelimiin, siinäkin perheesi on poikkeus, koska 80-luvulla toimittiin lankapuhelimilla ja yleensä asunnossa oli 1-2 puh.liitäntää.
Autoradiopuhelimet (kiinteät) tulivat 80-luvulla ja nekin yrityskäyttöön, koska vain harvalla oli varaa niihin ja niiden käyttöpaikka oli auto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.
Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.
Totta, ainoa asia mikä pelastaa Suomen on kustannusten pudottaminen alas. Ay-liike on yksi suurin syypää kustannusten nousuun.
Kustannukset alas ja saadaan kilpailukyky takaisin ja loppu kilpajuoksu palkkojen ja kulujen nostamisen kanssa.
Itse olen useaan kertaan esittänyt vertaillen, että Suomessa kustannukset eivät ole sen suuremmat kuin kilpailijamaissamme.Palkan sivukulut; Suomessa n.23%, euroalueen keskiarvo yli 25% Ruotsi, Ranska ja Belgia yli 30%.
Vertaa USA:an, Japaniin ja Kiinaan. Miksi verrata maihin, jotka ovat yhtä huonossa jamassa kuin me?
Et taida kovin paljoa tietää? Vertailu tulee aina tehdä vastaavanlaisten valtioiden kanssa, jotta vertailusta olisi jotain hyötyä.
USA:n valtionvelka on n. 105% BKT:sta. Talouskasvu siellä nojaa erittäin vahvasti yksityiseen kulutukseen. USA:ssa yritysverotus on huomattavasti suomalaista korkeampaa. Lisätäkseen kotimaista kulutusta, Yhdysvallat korotti minimipalkkoja.
Japanin valtionvelkaa ei voi verrata, koska muista maista poiketen se on enimmäkseen kotimaista lainaa. Tosin sielläkin talouskasvu on tullut yksityisestä kulutuksesta ja sitä vauhdittaakseen Japani nosti joku aika sitten minimipalkkojakin.
Kiina - niin, miksi Kiinan talous on kasvanut reippaasti? Olisiko syynä se, että eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet tehtaitaan sinne? Tosin, nyt niitä ollaan tuomassa takasin, koska Kiinassa palkat ovat nousseet reippaaasti, nuorempi sukupolvi ei suostu tekemään vanhempiensa lailla töitä orjapalkalla ja heikoilla työehdoilla (Taloussanomat).
Suomenkin talouskasvu, vaikka heikkoa onkin, on tullut yksityisestä kulutuksesta - ja viime aikoina rakentamisesta. Mitä järkeä siisolisi palkkojen laskemisesta?
Saksakin korotti juuri minimipalkkoja vauhdittaakseen talouskasvuaan. Jopa Saksan vienti on krsinyt globaalista lamasta.
Mistäköhän sinä oikein puhut? Minä puhut arjestani. Olen siirtänyt oman tuotantoni ja auttanut muitakin siirtämään tuotantonsa edullisiin kehitysmaihin tai kehittyviin. Vain esimerkiksi, minulla on Bangladeshissä noin 80 insinööriä töissä jotka perehtyneet mineraaleihin. Tekevät pitkiä työpäiviä, ovat erittäin nöyriä ja halukkaita menestymään. Kulut heistä ovat noin yhden suomalaisen insinöörin verran ja tuottavuus erittäin korkea. En edes valvo heitä. Kilpailevat keskenään ja on parasta valvontaa tulosten lisäksi. Helppo ryhmä.
Kyllä kehitysmaiden kanssa voi kilpailla, mutta ei bulkilla.