Miksi 1980-luvulla ihmisillä oli niin hyvä elontaso ja koko maa oli varaa pitää asuttuna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtotason palkat olivat kohtuullisia eikä sijoittajille maksettu niin valtavia osinkoja. Pienyrittäminen oli kannattavaa, silloin vielä pärjäsi kilpailussa. Eikä pienyrittäjiä vihattu. 

Päinvastoin, sijoittajalla oli paljon paremmat oltavat -80 luvulla. Korkotaso oli korkeampia samoin kuin osakemarkkinoiden osinkotuotot.

Juuri näin. Osinkoveroprosentti oli vielä 90-luvullakin 11, kun se on tänään 25,5%.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla Suomi oli vielä jakautuneempi kuin nyt. Pääkaupunkiseudulla oli töitä vaikka muille jakaa, mutta asuntomarkkinat nykyistäkin hankalammat, asuntoja oli lähes mahdotonta ostaa tai vuokrata.

Pikkukylien köyhät olivat nykyistä köyhempiä, köyhillä ei ollut jääkaappia, puhelinta, telkkaria tai sisävessaa.

Ai 80-luvulla :D

Olen maalta, pienestä kylästä kotoisin ja kenelläkään ei enää ollut ulkovessaa silloin. Puhelimet tuli jo 60-luvulla suurimpaan osaan talouksista.

80-luvulla oli töissä melkein kaikki  nuoret maallakin. Töitä riitti kaikille. Vain luuserit oli työttömänä, koska eivät viitsineet mennä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.

Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.

Koska tärkeintähän on että kapitalisti saa mahdollisimman isot voitot.

Yrityksiä nyt vain ei perusteta yleistä hyväntekeväisyyttä varten, vaan tuottamaan voittoa omistajilleen.

Ja tuolla tavalla ei kestäviä yhteiskuntia rakenneta, asia on hyvin yksinkertainen.

Paljon kestävämpiä yhteiskuntia noin syntyy, kun vastakkaisella periaatteella. Vai näetlö muka Neuvostoliittoa ja Itä-Saksaa jossakin?

Vierailija kirjoitti:

Vienti kukoisti Neuvostoliittoon ja tehtaat olivat kotimaassa Aasian sijaan

Lyhyesti näin. Kuoliniskuja olivat Neuvostoliiton viennin väheneminen ja markan devalvointi. Myös huomattiin, että kylläpä muualla maailmassa tekevät halvalla tuotteemme.

Vierailija kirjoitti:

Tärkein yksittäinen tekijä oli varmasti huoltosuhde.

Suuret ikäluokat olivat tuolloin parhaassa työiässä. Nyt he ovat eläkeiässä, osa tietysti jo tarkastelee ruohonjuurten kasvua alhaalta päin, mutta iso osa porukasta nauttii hyvää työeläkettä ja elelee huolettomasti entistä pienempien ikäluokkien työn varassa.

Isot ikäluokat tekivät karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle, kun eivät hankkineet tarpeeksi lapsia kustantamaan omia vanhuudenpäiviään. Ennestään pienenevät ikäluokat muuttavat isoihin kaupunkeihin, ja maaseututaajamiin sekä pikkukaupunkeihin jää 10-20 vuoden kuluttua hirvittävä määrä asuntoja heitteille, samoin kesämökkejä järvien rannoille.

Tapetaan siis suuri ikäluokka, tulee ainakin säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkein yksittäinen tekijä oli varmasti huoltosuhde.

Suuret ikäluokat olivat tuolloin parhaassa työiässä. Nyt he ovat eläkeiässä, osa tietysti jo tarkastelee ruohonjuurten kasvua alhaalta päin, mutta iso osa porukasta nauttii hyvää työeläkettä ja elelee huolettomasti entistä pienempien ikäluokkien työn varassa.

Isot ikäluokat tekivät karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle, kun eivät hankkineet tarpeeksi lapsia kustantamaan omia vanhuudenpäiviään. Ennestään pienenevät ikäluokat muuttavat isoihin kaupunkeihin, ja maaseututaajamiin sekä pikkukaupunkeihin jää 10-20 vuoden kuluttua hirvittävä määrä asuntoja heitteille, samoin kesämökkejä järvien rannoille.

Kun puhutaan huoltosuhteesta niin puhutaan valtion veropohjan rapautumisesta ja siinäkin kyse on yksinkertaisesti siitä, että tulonjako on vinoutunut

Huoltosuhteessa ei ole kyse tulonjaon vinoutumasta vaan ikäluokkien koon suhteesta. Se vain kertoo sen kuinka monta huollettavaa yhdellä tuottavalla henkilöllä on. Tulonjaolla asia ei muutu miksikään, mutta totuudestahan sinä et ollut kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.

Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.

Koska tärkeintähän on että kapitalisti saa mahdollisimman isot voitot. Juuri sinunkaltaistesi ihmisten takia koko yhteiskuntarauha on tulevaisuudessa uhattuna kun hyvinvointivaltion turvaverkko on purettu.

Raha täytyy ensin tehdä ennen kuin se voidaan jakaa. Rahaa ei voi tehdä, jos sen tekeminen on liian kallista. Sitä sinunkaltaisesi ihmiset eivät millään jaksa ymmärtää. Jos olet eri mieltä, rupea itse luomaan sitä rahaa äläkä paru turvaverkkosi perään. Ole tuottaja, pelkän ruokittavan suun sijasta.

Tuo porukka ei ikinä tee muuta kuin valittaa. Ehkä ne jollain tasolla tietävät miten homma toimii mutta ylpeys ei sitä anna myöntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.

Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.

Totta, ainoa asia mikä pelastaa Suomen on kustannusten pudottaminen alas. Ay-liike on yksi suurin syypää kustannusten nousuun.

Kustannukset alas ja saadaan kilpailukyky takaisin ja loppu kilpajuoksu palkkojen ja kulujen nostamisen kanssa.

Suomi on edelleen kilpailukyvyltään yksi maailman huippumaista.

Ei niitä kansainvälisiä arvioita kannata tuijotella muna sojossa. Niillä ei ole mitään merkitystä. Ulkomaiset investoinnit kertovat sen todellisen kilpailukyvyn.

Vierailija kirjoitti:

Rahapolitiikka muuttui uusliberalistiseksi. Ennen hyväksyttiin inflaatio, koska tavoiteltiin täystyöllisyyttä. Nyt inflaatio on nujerrettu, mutta meillä onkin koko Euroopassa hitonmoinen työttömyys. Kiitos vaan oikeiston ideologit.

Vasuriyhteiskunnathan ne jyräävät....vai?

Aivan. Eivät todellakaan.

80-luvulla Suomessa oli paljon työpaikkoja ja monenlaista teollisuutta, ennen kuin vihreät ympäristölait ja EU lopettivat ne.

Sosiaaliturva oli erittäin poikkeuksellista ja harkinnanvaraista, ei automaattista kaikille kuuluvaa etua kuten nyt. Päivähoidosta maksettiin ja päiväkotiin piti viedä työvuorolistat. Jos jompi kumpi vanhemmista oli kotona, niin päivähoitoon ei ollut asiaa. Muutenkaan, vapaamatkustajia ei ollut vaan kaikki elättivät itse itsensä ja perheensä. Työttömiä maahanmuuttajia ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.

Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.

Koska tärkeintähän on että kapitalisti saa mahdollisimman isot voitot.

Yrityksiä nyt vain ei perusteta yleistä hyväntekeväisyyttä varten, vaan tuottamaan voittoa omistajilleen.

Ja tuolla tavalla ei kestäviä yhteiskuntia rakenneta, asia on hyvin yksinkertainen.

Paremmin ne ovat aikaa kestäneet kuin nuo vaihtoehtoisille perustoille rakennetut, oi yksinkertainen.

Voit kurkata Yhdysvaltoihin tai Britanniaan, mihin tämä politiikka on johtanut kun mitään turvaverkkoa ei ole oikein koskaan ollutkaan. Nuo ovat hirveitä maita duunarille ja muille yhteiskunnan vähäosaisemmille.

Silti kuubalaiset pyrkii Floridaan ja afgaanit eivät halua jäädä Calais'iin vaan kyttäävät pääsyä tuohon hirveään maahan.

Onko ihmiset todella näin pihalla? Suomen elintasohan on noussut todella paljon 80-luvusta. t. ekonomisti

Siksi koska silloin suomi ei vielä ollut maailman sossu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vienti kukoisti Neuvostoliittoon ja tehtaat olivat kotimaassa Aasian sijaan

Lyhyesti näin. Kuoliniskuja olivat Neuvostoliiton viennin väheneminen ja markan devalvointi. Myös huomattiin, että kylläpä muualla maailmassa tekevät halvalla tuotteemme.

Neuvostokaupasta hyötyivät lähinnä vain muutamat punaiset vuorineuvokset, kenkä- ja vaatetehtailijat. Toki kauppa työllistikin, mutta tuotteet olisivat menneet kaupaksi muuallekin. Toisin kuin monet luulevat, niin NL oli erittäin vaativainen sinne menevien tuotteiden laadun suhteen, nehän menivät puoluejohdolle ja yläluokalle. Pienikin värivirhe yhdessä kengässä, niin koko junalasti palautettiin.

Itäkauppa oli tuohon aikaan vaihtokauppaa, eli sinne vietyjä tuotteita vastaan piti ostaa jotakin sieltä ja valtio takasi vientiyritysten tulot. Ongelmana oli se että neukkulassa ei ollut mitään ostettavaa, niinpä sieltä tuli kaikkea heikkolaatuista roskaa, kolhoja karkeatekoisia työkaluja sekä mossea ja belarusta. Sen aikaisia sinkkiämpäreitä on vieläkin jossakin varastoissa ja niitä myydään halpahalleissa. Neuvostoliiton hajottua Suomelle jäi valtava saatava tuosta itäkaupasta, kun viennin vastineeksi ostettavaa ei kertakaikkiaan ollut tuossa puutetaloudessa. Velkaa kuitattiin kaikin keinotekoisin sopimuksin, Venäjä muun muassa porasi meille kallioperään Euroopan syvimmän reiän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vielä kotimaista tuotantoteollisuutta eikä kapitalisti ollut myynyt/siirtänyt tuotantoa ulkomaille.

Ay-liike ei ollut vielä hinnoitellut suomalaista tuotantoteollisuuden ja logistiikan työtä ulos markkinoilta.

Tuotannon siirtyminen kolmansiin maihin ei koske pelkästään Suomea. Ongelma on yhteinen kaikkialla teollistuneissa maissa. Sehän oli Trumpin vaalivoiton syy, duunarit uskoivat, että raskas teollisuus on palautettavissa vanhoihin teollisuuskaupunkeihin. Mutta onko se totta?

Se onnistuu tarpeen vaatiessa pakolla. Trumpilla on käytössään kaikki supervallan pakkokeinot. Tiedustelupalveluja dekä armeijaa voidaan käyttää kukistamaan niskuroivat kapitalistit. Mitä luulette nousisiko kansa kspinaan noiden sikojen vuoksi. Putinilta on opittu sinakin se että valtavon sillä jolls on aseet. Hodorkovskin rahat eivät auttaneet kun vankisellin ovi kolahti kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vasuriyhteiskunnathan ne jyräävät....vai?

Aivan. Eivät todellakaan.

Suurin osa maista on sekatalouksia. Jos niissä aletaan harjoittamaan yksisilmäisen ideologista politiikkaa suuntaan tai toiseen niin huonosti käy.

Vienti veti mm. Neukkulaan, ja kun lainahanat aukesivat ulkomaisiin (vähän) matalamman koron lainoihin 80-luvun puolessavälissä talous ylikuumeni täysin. Niin sanottu kasinotalous kukoisti ja pörssikupla kasvoi. Helsingissä asuntojen hinnat kohosivat rakettimaisesti, vaikka lainakorot huitelivat koko vuosikymmenen 10 %  tuntumassa.

Sitten 90-luvulla homma räjähti. Työttömyys kasvoi jopa 20%:iin. Asuntojen hinnat romahtivat. Devalvoitiin, valuuttalainat kasvoivat ja kotimaistenkin lainojen korot huitelivat 90-luvun alussa jopa 12 - 14 %:ssa. Tuttuni oli ostanut 80-luvun lopun huippuaikaan kokonaan Helsingistä huonolta alueelta lainarahalla 400 tonnin kämpän jonka arvo putosi lähelle 200 tuhatta, lainan korko 14%. 

Itse tein koko 80-luvun ajan vähintään kahta, yleensä kolmea työtä  vaikka olin 'opiskelija' (en jaksanut herätä luennoille tai edes lukea tentteihin). Olin silti todella köyhä, mutta elin onnellista nuoruutta bailaten kavereitten kanssa. Muistan, miten katselin Alepassa maustepurkkeja ja mietin että onkohan jollakulla oikeasti varaa ostaa kaikenlaisia timjameita sun muita. 

Teoriani mukaan -70 luvulla nuoriso muutti Ruotsiin töihin, ja -80 luvulla moni tuli takaisin perustaman perhettä, jatkamaan maatiloja jne. Suomessa oli paljon pieniä maatiloja ja maanviljely kannatti. Sen vuoksi koko maa oli asuttuna koska peltoja ei vielä oltu laitettu pakettiin. Sanoisin siis että Suomessa kaupungistuminen on itse asiassa viime vuosina kurjistanut koko valtakuntaa vaikka bkt on noussut. Ennen hyvinvointi ja varallisuus jakaantui tasaisemmin. Nykyään vauraus kasaantuu ulkomaalaisten sijoitusyhtiöiden taskuun, rikkaat ottavat palkkionsa osinkoina ja varallisuus kerääntyy yksien ja samojen ihmisten taskuun. Rahan alttarilla tehdastuotanto ulkoistetaan maasta halvempiin maihin, sitä kautta meillä ei ole enää teollista vaatteiden tuotantoa, paljon työttömiä ihmisiä meillä vain on

En jaksa lukea koko ketjua, mutta ap:llä on osittain väärä kuva 1980-luvun elintasosta. Vuosikymmenen alussa lapsuudenkodissani ei ollut puhelinta eikä TV:tä. Kun vuosikymmenen puolivälissä pääsin opiskelemaan TKK:lle, opintotuki ja sen asumislisä riittivät yhteensä suunnilleen maksamaan puolikkaan kahden hengen huoneesta Teekkarikylän soluasunnossa. (Solussa oli siis kolme kahden hengen huonetta, joissa asui yhteensä kuusi opiskelijaa.) Muut elinkustannukset katettiin opintolainalla.

Otaniemen Teekkarikylässä asuttiin aluksi kahden hengen huoneissa, kunnes tyypillisesti 3. tai 4. opiskeluvuonna pääsi muuttamaan yhden hengen huoneeseen 6-10 opiskelijan soluun. Myös Domuksella asuvat humanistikaverini asuivat ensimmäiset vuodet kahden hengen huoneissa.

Kuka teistä oikeasti luulee, että PK-seutu on elinkelpoinen?  Hesassa ei oikeasti ole tuolle väestöpohjalle yhtikäs mitään eli Hesa syö muun maan ansaitsemia tuloja. Käykää tullin sivuilta katsomassa millä Suomi elää.

Helsinki Palvelujen työpaikkojen osuus,     90%

Helsinki Jalostuksen työpaikkojen osuus, 9,9%

Helsinki alkutuotannon työpaikkojen osuus 0.1 %:a

Korkea-asteen tutkinto 39,5%:a

ILOMANTSI!

Jalostuksen työpaikkojen osuus, 16,9%

Alkutuotannon työpaikkojen osuus, 14,7 %

Korkea-asteen tutkinto 14,3%:a

Sodankylä

Jalostuksen työpaikkojen osuus, 20,0%

Alkutuotannon työpaikkojen osuus, 10,0%

Korkea-asteen tutkinto 21,6% (Sodankylässä on yksi observatorio eli se nostaa tätä lukua, Sodankylän geofysiikan observatorio)

http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/091.html