Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!
En tiedä, mistä tämä johtuu ja voiko asialle tehdä jotain. Mä vaan väsyn ihmisten kanssa olemisesta tolkuttomasti. Jotkut saa sosiaalisesta elämästä energiaa, mutta mulla kaikki energia lähtee ihmisten kanssa olemisesta. Tykkään olla yksin, enkä ollenkaan pidä itseäni yksinäisenä. Minulla on paljon ystäviä, mutta voin hyvin nähdä niitä 1-4 kertaa koko vuoden aikana. Se riittää.
Unelmani olisi muuttaa johonkin toiseen maahan ja olla siellä ihan itsekseni. Ei olisi mitään paineita olla kenenkään kanssa ja kotimaan ystäviä näkisin ihan yhtä paljon kuin nytkin.
Ärsyttää elää tällaisessa yhteiskunnassa, jossa vain ulospäinsuuntautuneilla ja yltiösosiaalisella olemisella on jotain merkitystä.
Kommentit (1660)
Olen niin kateellinen erakoille. Se on suuri haaveeni. Minulla on työ, jossa joudun olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä. On mies. On ystävä, joka laittaa viestejä tiheään. On Sähköposti ystävä, jolle pitäisi vastata. On ystäviä työn, harrastusten ja muuten vaan elämän varrelta kertyneitä. On sisaruksia ja tuttavia sekä sukulaisia. Naapurit ovat aina juttelemassa, kun ohi kulkee. Haluaisin vaan niin erakoitua ja elää vihdoinkin itselleni. Haluaisin kuitenkin asua kerrostalossa ja hautautua sinne ihan yksinään. Olla just niinkuin lystää. Vuoden verran vaan syödä ja nukkua. Tätä odotellessa.
Voi, miten haluaisinkaan olla yksin. Minulla on ilkeä mies, en jaksa häntä. Olen ajatellut, että jättäisin kaiken omaisuuden hänelle. Ottaisin vain omat tavarat mukaan ja salaisesti häipyisin. Panisin kaikki tiedot salaiseksi ja muuttaisin johonkin pieneen vuokra-asuntoon. Mitä sitten, vaikka omaisuus jäisikin hänelle, kun saisin vapauden. Eläisin loppuelämän erakkona.
Inhoan ihmisiä, lapsia ja eläimiä. En halua niitä ympärilleni pyörimään ja elämääni pilaamaan. Eivät mitään iloja tuo, vaan suruja. Rakastan omaa vapautta, yksinäisyyttä, erakkoutta, omia puuhasteluja ja harrastuksia, tykkään myös rahasta ja mammonasta. Ne antavat minulle kaiken onnen, ilon, rauhan ja turvan, jota tarvitsen. Tuovat iloja.
Vierailija kirjoitti:
Voi, miten haluaisinkaan olla yksin. Minulla on ilkeä mies, en jaksa häntä. Olen ajatellut, että jättäisin kaiken omaisuuden hänelle. Ottaisin vain omat tavarat mukaan ja salaisesti häipyisin. Panisin kaikki tiedot salaiseksi ja muuttaisin johonkin pieneen vuokra-asuntoon. Mitä sitten, vaikka omaisuus jäisikin hänelle, kun saisin vapauden. Eläisin loppuelämän erakkona.
Lähtekää, mutta jättäkää edes viesti, tai jotenkin selittäkää lähtönne. Suurta julmuutta vain kadota, ja jättää toinen miettimään miksi ja mitä ihmettä tapahtui.
En ole vielä yhtään miellyttävää ihmistä tavannut. Kaikki ovat jollakin tavalla ärsyttäviä. Mieluummin erakkona.
Me ihmiset olemme niin erilaisia. En mitenkään halua tuomita erakkoja tai sosiaalisia. Minulla on yksi työkaveri hoitoalalla, joka on todella ihana ihminen. Tekee hoitotyötä. Kotona on mies ja kaksi lasta. On neljä omaa lasta ja nyt lastenlapsia. Pitää heidän kanssaan tiiviisti yhteyttä. Aina kuin aurinko. Rakastaa lapsia, eläimiä ja ihmisiä. On aidosti sellainen. Ihailen häntä. Itse olen kuin varjo hänestä.
Ihmissuhteeni eivät ole toimineet missään muodoissaan. Minusta ei kerta kaikkiaan vaan kukaan pidä. Nyt olen huomannut, että erakkona onkin hyvä olla. En enään kaipaakkaan/osaa olla ihmisten kanssa. Olen onnellinen näin.
Hei, erakot! Minäkin olen kausittain erakko: olen introvertti joka energisenä aikana viihtyy myös seurassa. Ystäväpiirissäni on monta samanlaista, ja puhummekin suoraan, jos tarvitsee omaa aikaa eikä kukaan siitä loukkaannu. Välillä on kuukausienkin välejä ja sitten taas tavataan. Saatetaan kirjoitella myös whatsapissa mutta vastausta ei kukaan ole vaatimassa.
Suosittelenkin, että noille vaateliaille ystäville sanoo ihan suoraan, että itseasiassa olen introvertti, ja kuormitun ihan tosissani ihmisten tapaamisesta vaikka se olisi kivaakin, ja tarvitsen paljon omaa aikaa ihan yksin. Jos joku ei ymmärrä ja loukkaantuu, niin hän ei ole oikea ystävä.
Mäkin oon melkonen erakko, vaikka oon vasta 25-vuotias! Mut oon kyl sinällään kauheen tyytyväinen elämääni. Vielä 5 vuotta sitten yritin olla erilainen mitä olin ja ihmettelin kun en jaksa nähdä ihmisiä tai kiinnosta mutta näin silti kun ajattelin että on pakko, että on hyvä yhteiskuntakelpoinen. Siihen aikaan olin myös aina kipeä, johtui varmaan stressistä ja siitä kun en saanut olla sitä mitä olen.
Nyt oon sinällään, käyn mä töissä, mut asun yksin ja nään suhteellisen harvoin kavereita. Harrastan yksin asioita ja oon suurimman osan ajasta ihan itekseni. Kerron avoimesti kaikille että viihdyn yksin 😊
Monelta surulta, pettymykseltä ja pahalta mieleltä olisin säästynyt, jos olisin tajunnut olla aina erakko. Miten en ole tajunnut aikaisemmin, miten hyvä on olla erakkona. Eihän ihmiset työelämässä, parisuhteissa ja ystävävyyssuhteissa tee muuta kuin loukkaa toisiaan. Yksin ollessa säilyttää mielenterveyden. Se on parasta. Aion olla onnellisesti ja ikuisesti yksin.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Ihmisten läsnäolo/seura on paitsi ilkeää myös pahantahtoista.
Ei nyt onneksi aina.
Mieheni erakoitui työpaikan saunassa...
Pitänee käydä tarkistuttamassa taas kerran lasien vahvuus.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan ihmisiä, lapsia ja eläimiä. En halua niitä ympärilleni pyörimään ja elämääni pilaamaan. Eivät mitään iloja tuo, vaan suruja. Rakastan omaa vapautta, yksinäisyyttä, erakkoutta, omia puuhasteluja ja harrastuksia, tykkään myös rahasta ja mammonasta. Ne antavat minulle kaiken onnen, ilon, rauhan ja turvan, jota tarvitsen. Tuovat iloja.
En ymmärrä eläinten inhoamista. Ne ovat vilpittömiä ja luotettavia, toisin kuin ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan ihmisiä, lapsia ja eläimiä. En halua niitä ympärilleni pyörimään ja elämääni pilaamaan. Eivät mitään iloja tuo, vaan suruja. Rakastan omaa vapautta, yksinäisyyttä, erakkoutta, omia puuhasteluja ja harrastuksia, tykkään myös rahasta ja mammonasta. Ne antavat minulle kaiken onnen, ilon, rauhan ja turvan, jota tarvitsen. Tuovat iloja.
En ymmärrä eläinten inhoamista. Ne ovat vilpittömiä ja luotettavia, toisin kuin ihmiset.
Miksei saisi olla rehellinen ja sanoa, ettei pidä eläimistä.
Hyväoloni on lähtenyt huimaan nousuun, kun ihmissuhteeni ovat katkenneet minun tai toisen osapuolen toimesta. Ei tarvi ajatella kuin itseään. Yleensä ihmiset saavat aina paha olon aikaiseksi. Aina on jotakin negatiivista kommentoitavaa. Joululahjatkaan eivät aina ole kelvanneet. Vanha isänikin on entistä kiukkuisempi. Kaikessa auttamisessa etsii vaan vikoja ja virheitä. Antaa hänenkin homehtua asuntoonsa, en enään välitä. Elän vain itselleni.
Yksin on ihanaa. Matkustella, harrastaa, opiskella. Mutta vain yksin. Syödä, jouda, nukkua. Olla omassa ihanassa kodissa. Tehdä kaikkea vain yksin. Olen entinen sosiaalinen. Ihmisistä on ollut aina vain haittaa. Nykyinen erakko. Olen löytänyt onnen erakkoudesta.
Vaihda kavereita. Hommaa netistä samanlaisia introverttejä kavereita jotka eivät halua koskaan tavata mutta tykkäävät kirjoitella ja chättäillä. Sitten erakoidut ja voit hyvin. Ala myös seurata Facebookissa sivua introverts are awesome.
Sosiaalinen työ. Muuten erakko. Saan töissä sosiaalisen mittarin ihan täyteen. Vapaa-aikana vaan omia puuhasteluja ja kaikenlaista kivaa yksin tehtynä.