Opettaja on taatusti ainoa ammattikunta missä syytetään asiakasta huonosta työstä.

Niin kuin aloitus kertoo. Opettajat ovat ryhmä, joka ei koskaan näe mitään parannettavaa tai kehitettävää omassa toiminnassaan. Sen huomaa hyvin näistä kommenteista, joita opettajat täällä vääntävät.

Siinä vaiheessa kun epäpätevyys on ilmeistä, saadaan itkupotkuraivari.

Lukekaa nuo opettajien kommentit ja katsokaa mitä he sanovat teistä, vanhemmista, "heikommasta aineksesta".

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Ohhoh. Silloin kun minä menin kouluun, niin ei vaadittu että osaa keskustella, kysyä, kommentoida ja perustella 6-7 -vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Jokainen lapsi joka on ollut päiväkodissa tai muuten tekemisissä varhaiskasvatuksen kanssa on kuullut satuja, runoja ja loruja, päivittäin. Mistä ihmeestä kaivat lapsia jotka eivät ole niitä kuulleet? Vai onko vaatimuksesi liian korkealla? Ei ekaluokkalainen vielä haikuja lue.

Nro 2:lle: Ehkä poikkeus vahvistaa säännön? Siskoni tytär on elänyt kirjojen keskellä, molemmat vanhemmat ja me muut sukulaiset luimme koko ajan ja isoja kirjahyllyjä kaikkien kodeissa. Hänelle luettiin paljon, kun oli lapsi. 

Teini-iän nettiriippuvuus vei kuitenkin voiton.  Olen tytön kummi. Ihana ja kiva tyttö on kyllä, mutta kirjoihin ei koske. Onneksi kuitenkin kouluttautui ja sai työpaikan, ei kuitenkaan mennyt lukioon. Tällä hetkellä 23v ja asuu omillaan.

Kirjojen lukeminen tai niiden keskellä eläminen ei automaattisesti tarkoita ettei osaisi esim. keskustella tmv. mitä väitit.

Olen asiakaspalvelualalla ja työpaikallani asiakas ei arvostaan huolimatta saa huutaa minulle haista vittua, ime mummo munaa, käyttäytyä uhkaavasti ja agressiivisesti, hyökätä muiden asiakkaiden kimppuun, huutaa ja mölistä päälle kun kerron asiakkaalle oleellisista asioista ja haukkua sitten jälkikäteen, että minun syy kun en tiennyt/osannut/tajunnut.

Ei käy kateeksi opettajia. Lapsilla ei nykyisin muuta olekaan kuin oikeuksia koulussa ja kaikki vastuu oppimisesta on opettajalla. Vaikka se kullannuppu pirkko-petteri haluaisi oppimisen sijaan mölistä kuin idiootti, räplätä kännykkää koko tunnin ja tylsistyessään hakata luokkakaverin päätä pulpettiin. Läksyjä ei tietenkään ole pakko tehdä, kun tulee paha mieli jne. Että joo, opettajien vika tosiaan...

Vierailija kirjoitti:

Vaikea siinä on tosissaan opettaa, jos puolet luokasta kiljuu ja leikkii marakatteja. Milloinhan vanhemmat tajuavat, että heillä on melkoisen iso vaikutus siihen, miten lapsensa oppii? Tarkoitan, että jos kotona opetettaisiin käyttäytymään niin koulussa jäisi oikeasti aikaa sille, mitä sinne on tultu tekemään...

Tämä juuri. Jouduin olemaan työni puolesta peruskoulutuksen kanssa tekemisissä ja meno luokissa oli jotain ihan järkyttävää. Liioittelematta yli puolet oppitunneista meni siihen, että lapsukaiset malttoi olla edes hetken huutamatta, pelleilemättä ja räpläämättä kännykkää. Eikä opettajilla ole keinoja puuttua, poistaa et saa luokasta ja kännyköitä ei kovin helpolla saa takavarikoitua. Joku järki pitäisi saada tähän vapauksiin ilman vastuita- meininkiin. Nykyään koulu näyttäisi olevan vain vanhempien lasten säilöntäpaikka, eli päiväkoti. Ei siellä kukaan ehdi opettaa mitään, kun aika menee järjestyksenpitoon.

Ja kuka on siis se asiakas..?

Miehet on saatava takaisin peruskouluun opettajaksi. Naisopettajien hätä ja voimattomuus näkyy näissä viesteissä. 

Vierailija kirjoitti:

Miehet on saatava takaisin peruskouluun opettajaksi. Naisopettajien hätä ja voimattomuus näkyy näissä viesteissä. 

Jostain syystä miesopettajilla on vähemmän kurinpito-ongelmia ja helpompi työskennellä koulussa kuin naisopettajilla.

Vierailija kirjoitti:

Ompas melkoinen opettajaviha taas täällä käynnissä. Uskomatonta tuo vanhempien asenne. Vanhemmat haukkuu opettajia kotona kilpaa lastensa kanssa ja asettuvat opettajaa vastaan...no sen tietää miten kyseinen oppials koulussa opettajaansa suhtautuu. Kaikki kunnioitus katoaa romukoppaan, minusta esim. Hyvin kuvaava esimerkki on, ku opettaja kertoo lapsen väärentäneen vanhemman allekirjoituksen, niin vanhempi kertoo että ei se ollut lapsi vaan hän itse joka allekirjoitti ja allekirjoitus oli lyijykynällä äiti.

Jos ihminen ei saa kunnioitusta niin kannattaa katsoa peiliin. Siellä on syyllinen

Vierailija kirjoitti:

Olen asiakaspalvelualalla ja työpaikallani asiakas ei arvostaan huolimatta saa huutaa minulle haista vittua, ime mummo munaa, käyttäytyä uhkaavasti ja agressiivisesti, hyökätä muiden asiakkaiden kimppuun, huutaa ja mölistä päälle kun kerron asiakkaalle oleellisista asioista ja haukkua sitten jälkikäteen, että minun syy kun en tiennyt/osannut/tajunnut.

Ei käy kateeksi opettajia. Lapsilla ei nykyisin muuta olekaan kuin oikeuksia koulussa ja kaikki vastuu oppimisesta on opettajalla. Vaikka se kullannuppu pirkko-petteri haluaisi oppimisen sijaan mölistä kuin idiootti, räplätä kännykkää koko tunnin ja tylsistyessään hakata luokkakaverin päätä pulpettiin. Läksyjä ei tietenkään ole pakko tehdä, kun tulee paha mieli jne. Että joo, opettajien vika tosiaan...

Asiakas on AINA oikeassa

Joo koska niiden annetaan ja oikein hurrataan päälle. Ihmisethän (etenkin lapsettomat) oikein tuntuu rakastavan kieristellä siinä, miten taas iltis julkaisee jonkun "vanhemmat on surkeita" -märinän. Ikinä ei voisi katsoa yhtään peiliin ja vikahan on aina _vain_ oppilaiden vanhemmissa. En todellakaan väitä, etteikö surkeitakin vanhempia olisi olemassa, kohta joku tätä kuitenkin kysyy, vaan väitän, että vikaa on enemmän tai vähemmän monessa tahossa.

Opettajilla on parannettavaa vaikka sitä on varmasti vaikea myöntää, sukupuolien mukaan kohdellaan eriarvoisesti edelleen kouluissa, opettajan kädet on myös voimakeinoista esimerkiksi aika sidotut, vanhemmilla on työtahti tiukentunut ja pelko töiden menettämisestä kiristynyt. Siinä on monella vanhemmalla voimat ihan lopussa ja se näkyy lapsissa. En siis ylimielisesti vain toteaisi vanhempia aina surkeiksi ja välinpitämättömiksi, vaan ylistressaantuneiksi ja väsytetyiksi - apua tarvitseviksi. Sitä vaan lisää niiden _joidenkin_ (tosin isojen massojen) syyllistäminen ja mediasta huokuva perhevihamielisyys. Miettikää vähän ensi kerralla kun taas syljette näppäimistöltänne sitä vihaa. Just saying...

Lisäksi olisi ihan kiva, jos esim. matematiikan kotitehtävät tarkistettaisiin myös koulussa. "Tehty" leima tulee vaikka piirtäisi vitun kuvan sivulle. Opettajalla ei tunnu olevan mitään vastuuta yhtään mistään. Ilmeisesti tunneilla voi tehdä ihan mitä huvittaa, opettajalle se ei tunnu kuuluvan mitenkään.

Nyt esim. matematiikan tunteja saa pitää kotona. Toki tulostakin tulee (kiitettävät kaikista kokeista), mutta aika rasittavaa on töiden jälkeen alkaa pitämään kotikoulua. Ihan mielelläni autan tarvittaessa tehtävien kanssa, mutta kyllä se asian opettaminen on koulun, ei vanhemman tehtävä.[/quote]

Se on tämä nykyinen itseohjautuvuus ja käänteisen oppimisen muoti. Tulokset tulevat huononemaan vielä paljon. Itse olen perinteisemmän opettamisen kannalla.

T. Matikan ope

Olli Luukkaisen kirjoitus on ihan lukemisen arvoinen. Lopetuskappale tiivistää tärkeimmän aika hyvin:

"Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että kodeissa puhutaan lapsille koulutuksen merkityksestä ja kouluttautumisen puolesta. Kodeissa on ohjattava ja jopa vaadittava lapsia ponnistelemaan ja näkemään vaivaa oppimisen eteen. Syvällinen oppiminen vaatii aina ponnistelua ja vaivannäköä. Oppimisen ilo on tärkeää, mutta koulu ei ole mikään viihdytyslaitos, vaan sen tehtävänä on opettaa ja vaatia tekemään työtä ja tälle on saatava myös vanhempien tuki."

http://www.verkkouutiset.me/koulutuksen-huippumaa-suomi/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mitä sanotte. Pitäisi ottaa takaisin käyttöön se koulukuri, mikä oli joskus aiemmin. Minua ei haittaa yhtään, jos lapsi jätetään jälki-istuntoon, mikäli ei tajua olla kunnolla. Vaikea vanhemmankaan on kotoa käsin pitää kuria tunnilla. Ei pitäisi antaa mahdollisuutta huonoon käytökseen, heti vaan luulot pois.

Lisäksi olisi ihan kiva, jos esim. matematiikan kotitehtävät tarkistettaisiin myös koulussa. "Tehty" leima tulee vaikka piirtäisi vitun kuvan sivulle. Opettajalla ei tunnu olevan mitään vastuuta yhtään mistään. Ilmeisesti tunneilla voi tehdä ihan mitä huvittaa, opettajalle se ei tunnu kuuluvan mitenkään.

Nyt esim. matematiikan tunteja saa pitää kotona. Toki tulostakin tulee (kiitettävät kaikista kokeista), mutta aika rasittavaa on töiden jälkeen alkaa pitämään kotikoulua. Ihan mielelläni autan tarvittaessa tehtävien kanssa, mutta kyllä se asian opettaminen on koulun, ei vanhemman tehtävä.

Kyllä matematiikan tehtävät tarkistetaan tunnilla, itse esim. heijastan oikeat vastaukset taululle ja oppilaat korjaavat (tätä ennen olen tarkistanut, että tehtävät on ylipäänsä tehty). Jokaisen yksittäisen oppilaan tehtävien tarkistamiseen aika ei riitä, jos tunnilla on tarkoitus oppia uuttakin. On siis oppilaan omalla vastuulla, tarkistaako hän tehtävät vai ei - kaikkea ei opettaja voi tehdä.

Se oppitunti on 45min (miinus pukemiset, tavaroiden esiin ottamiset / pakkaamiset jne.), joten kotitehtävien tarkistukseen ei voi käyttää paljoa aikaa, koska se uusi asia pitää opettaa, käydä asia yhdessä läpi + harjoitella yhdessä ennen itsenäisen työn vaihetta.

Oletko varma, että lapsesi oikeasti keskittyy tunnilla? Aina on niitä oppilaita, jotka touhuavat aivan jotain muuta ja sitten ollaankin ihmeissään, kun asiaa ei olla tajuttu ja tehtäviäkin tuli mahdottomasti.

Kyllä kolmasluokkalainen poikani ihmetteli, kun heille nyt syksyllä tuli uusi opettaja, että tämä ei kyllä tarkista, onko läksyt tehty vai ei. Sen sijaan englannin opettaja tarkistaa aina ja jos on riittävän monta kertaa tekemättä, oppilaan täytyy kirjoittaa asia vihkoon ja vanhemman kuitata se. Nytkin lapsella jäi enkun läksyvihko kouluun eli huomasi, ettei tiedäkään läksyjä, joten huomautusta tulee. Opettaja ei ole ainakaan muilla luokilla ollut suositun maineessa, enkä ihmettele, ja on hän kyllä suuttuessaan tehnyt aikamoisia ylilyöntejä. Mutta tuo, että hän oikeasti valvoo, että läksyt on tehty ja wilmaan tulee aina merkintä (ja myöhemmin siis vihkoon) on minusta vain HYVÄ! Oma lapseni on kyllä hyvä oppimaan, mutta unohtelee asioita aika helposti. Eikä se taito siitä mihinkään kehity, jos muistamattomuudesta ei ole ikinä mitään seurauksia. Oikeasti minusta on tärkeää, että opitaan tietyt työtavat, opitaan ottamaan itseä niskasta kiinni ja tekemään hommat. Onhan tässä kodillakin vastuunsa, mutta jos koulussa ei ole mitään "ryhtiä ja kuria", turha sitä on täällä kotona pakista, että muistapas olla kunnolla koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Ohhoh. Silloin kun minä menin kouluun, niin ei vaadittu että osaa keskustella, kysyä, kommentoida ja perustella 6-7 -vuotiaana.

Noh, nuo Pisa-testit tehdään ysiluokkalaisille ja itse olen yläkoulunope, kuten tuosta lukutaitoiselle ilmenee. Ja kyllä seitsemänvuotias osaa keskustella ja kysellä, jos siihen on kotona ollut mahdollisuus. Minä en enää voi yläkoulussa alkaa opettaa esimerkiksi kysymistä. Jos ei siinä vaiheessa osaa kysyä, niin sitten ei osaa. Ennen muinoinhan oli tavallista, että lapsella oli viimeistään leikki-iässä kyselykausi, jolloin tämä opittiin. Nykyään ei taida kotona olla ketään, jolta kysellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Tulipa eräs kokemus mieleen, kun luin sen vuoden opettajan viimeviikkoisen kolumnin... Minulla oli oppilas, joka ei tehnyt läksyjä. Äiti kirjoitti Wilmaan, että voisinko alkaa pitää rästiläksykerhoja tuntieni jälkeen tälle pojalle. Vastasin, että enpä jää palkattominä töinä viettämään aikaa hänen lapsensa kanssa, vaan lähden kotiin vahtimaan oman lapseni läksyjentekoa. Epäilemättähän syy huonoon menestykseen oli sitten minun. Mutta ei lakkaa hämmästyttämästä tämä vanhempien asenne. Minä ja lapseni olemme asiakkaita, joita pitää palvella. Jos asenne on tämä, tuskin oppimista tapahtuu, koska vastuu on aina itsen ulkopuolella. Eräänkin patologisen lintsarin huoltaja ihan tosissaan pohti palaverissa, että lapsi voisi paremmin tulla kouluun, jos siellä olisi vaikka joku kiva kahvila! Koulun vika tietty tämäkin.

Musta näin entisenä patologisena lintsarina, pahasta sosiaalisesta fobiasta kärsineenä on kyllä mielenkiintoista lukea kuinka opettajat vaan luokittelevat johonkin lokeroon ja eivät ole kiinnostuneita siitä oppilaasta yksilönä ja halua auttaa parantumaan mielenterveysongelmastaan. Toisaalta on tuon vanhemmankin pyyntö naurettava. Ohis.

Aargh! Minä olen lukenut yliopistossa pääaineena suomen kieltä. En minä ole pätevä enkä mitenkään kykenevä "auttamaan ketään parantumaan mielenterveysongelmistaan". Mutta tiedoksi sen verran, että jos oppilas ei käy koulua, täältä tehdään lastensuojeluilmoitus, minkä jälkeen sosiaalipuolen viimeistään pitää mennä kotiin katsomaan, mikä on tilanne ja missä apua tarvitaan. Minulla on ollut useita oppilaita, jotka eivät ole tulleet kouluun fobioiden takia. He ovat olleet hoidossa ja sairaalakoulussa. Näitä oppilaita ei kukaan ole pitänyt lintsareina vaan sairaina.

Mutta koulun vastuulla ei ole kenenkään mielenterveysongelmat kuten ei kenenkään reuman hoitokaan. Koulusta pyritään ohjaamaan tuen piiriin ja jos se ei auta, tehdään se lasu ja sossut yrittävät sitten samaa.

Kauhean negatiivinen olet. Lasu sitä ja tätä.

En tunne yhtään fobia lasta ja kaksi teiniä meillä on ja tunnen heidän kaveritkin. Lasu ja sossu sitä ja tätä.

Jaa että tunnet kaksi lastasi ja heidän kaverit. Hieno homma. Itsehän olen työn puolesta tuntenut tuhansia teinejä. Kyllä mahtuu kaikenlaista kuule sekaan.

Minusta tätä samaa ilmiötä on enemmänkin olemassa ainakin julkisella puoella. Jos asioit rakennusvirastossa tai terveysasemalla tai TE-toimistossa, niin kyllä sinua pidetään tyhmänä jos et tiedä miten siellä toimitaan ja mitä asioita heidän palvelupisteessään hoidetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mitä sanotte. Pitäisi ottaa takaisin käyttöön se koulukuri, mikä oli joskus aiemmin. Minua ei haittaa yhtään, jos lapsi jätetään jälki-istuntoon, mikäli ei tajua olla kunnolla. Vaikea vanhemmankaan on kotoa käsin pitää kuria tunnilla. Ei pitäisi antaa mahdollisuutta huonoon käytökseen, heti vaan luulot pois.

Lisäksi olisi ihan kiva, jos esim. matematiikan kotitehtävät tarkistettaisiin myös koulussa. "Tehty" leima tulee vaikka piirtäisi vitun kuvan sivulle. Opettajalla ei tunnu olevan mitään vastuuta yhtään mistään. Ilmeisesti tunneilla voi tehdä ihan mitä huvittaa, opettajalle se ei tunnu kuuluvan mitenkään.

Nyt esim. matematiikan tunteja saa pitää kotona. Toki tulostakin tulee (kiitettävät kaikista kokeista), mutta aika rasittavaa on töiden jälkeen alkaa pitämään kotikoulua. Ihan mielelläni autan tarvittaessa tehtävien kanssa, mutta kyllä se asian opettaminen on koulun, ei vanhemman tehtävä.

Kyllä matematiikan tehtävät tarkistetaan tunnilla, itse esim. heijastan oikeat vastaukset taululle ja oppilaat korjaavat (tätä ennen olen tarkistanut, että tehtävät on ylipäänsä tehty). Jokaisen yksittäisen oppilaan tehtävien tarkistamiseen aika ei riitä, jos tunnilla on tarkoitus oppia uuttakin. On siis oppilaan omalla vastuulla, tarkistaako hän tehtävät vai ei - kaikkea ei opettaja voi tehdä.

Se oppitunti on 45min (miinus pukemiset, tavaroiden esiin ottamiset / pakkaamiset jne.), joten kotitehtävien tarkistukseen ei voi käyttää paljoa aikaa, koska se uusi asia pitää opettaa, käydä asia yhdessä läpi + harjoitella yhdessä ennen itsenäisen työn vaihetta.

Oletko varma, että lapsesi oikeasti keskittyy tunnilla? Aina on niitä oppilaita, jotka touhuavat aivan jotain muuta ja sitten ollaankin ihmeissään, kun asiaa ei olla tajuttu ja tehtäviäkin tuli mahdottomasti.

Kyllä kolmasluokkalainen poikani ihmetteli, kun heille nyt syksyllä tuli uusi opettaja, että tämä ei kyllä tarkista, onko läksyt tehty vai ei. Sen sijaan englannin opettaja tarkistaa aina ja jos on riittävän monta kertaa tekemättä, oppilaan täytyy kirjoittaa asia vihkoon ja vanhemman kuitata se. Nytkin lapsella jäi enkun läksyvihko kouluun eli huomasi, ettei tiedäkään läksyjä, joten huomautusta tulee. Opettaja ei ole ainakaan muilla luokilla ollut suositun maineessa, enkä ihmettele, ja on hän kyllä suuttuessaan tehnyt aikamoisia ylilyöntejä. Mutta tuo, että hän oikeasti valvoo, että läksyt on tehty ja wilmaan tulee aina merkintä (ja myöhemmin siis vihkoon) on minusta vain HYVÄ! Oma lapseni on kyllä hyvä oppimaan, mutta unohtelee asioita aika helposti. Eikä se taito siitä mihinkään kehity, jos muistamattomuudesta ei ole ikinä mitään seurauksia. Oikeasti minusta on tärkeää, että opitaan tietyt työtavat, opitaan ottamaan itseä niskasta kiinni ja tekemään hommat. Onhan tässä kodillakin vastuunsa, mutta jos koulussa ei ole mitään "ryhtiä ja kuria", turha sitä on täällä kotona pakista, että muistapas olla kunnolla koulussa.

Päinvastoin. Hyvä että opettajat jättävät läksyjen tekemisen oppilaan omalle vastuulle. Siinä opetellaan vastuun ottamista, omatoimisuutta ja tunnollisuutta, jotka ovat arvokkaita taitoja sekä opiskellussa että työelämässä. Jos jättää läksyt tekemättä siksi että siitä ei jää kiinni, niin se kostautuu kokeessa ja sitä myötä arvosanassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mitä sanotte. Pitäisi ottaa takaisin käyttöön se koulukuri, mikä oli joskus aiemmin. Minua ei haittaa yhtään, jos lapsi jätetään jälki-istuntoon, mikäli ei tajua olla kunnolla. Vaikea vanhemmankaan on kotoa käsin pitää kuria tunnilla. Ei pitäisi antaa mahdollisuutta huonoon käytökseen, heti vaan luulot pois.

Lisäksi olisi ihan kiva, jos esim. matematiikan kotitehtävät tarkistettaisiin myös koulussa. "Tehty" leima tulee vaikka piirtäisi vitun kuvan sivulle. Opettajalla ei tunnu olevan mitään vastuuta yhtään mistään. Ilmeisesti tunneilla voi tehdä ihan mitä huvittaa, opettajalle se ei tunnu kuuluvan mitenkään.

Nyt esim. matematiikan tunteja saa pitää kotona. Toki tulostakin tulee (kiitettävät kaikista kokeista), mutta aika rasittavaa on töiden jälkeen alkaa pitämään kotikoulua. Ihan mielelläni autan tarvittaessa tehtävien kanssa, mutta kyllä se asian opettaminen on koulun, ei vanhemman tehtävä.

Kyllä matematiikan tehtävät tarkistetaan tunnilla, itse esim. heijastan oikeat vastaukset taululle ja oppilaat korjaavat (tätä ennen olen tarkistanut, että tehtävät on ylipäänsä tehty). Jokaisen yksittäisen oppilaan tehtävien tarkistamiseen aika ei riitä, jos tunnilla on tarkoitus oppia uuttakin. On siis oppilaan omalla vastuulla, tarkistaako hän tehtävät vai ei - kaikkea ei opettaja voi tehdä.

Se oppitunti on 45min (miinus pukemiset, tavaroiden esiin ottamiset / pakkaamiset jne.), joten kotitehtävien tarkistukseen ei voi käyttää paljoa aikaa, koska se uusi asia pitää opettaa, käydä asia yhdessä läpi + harjoitella yhdessä ennen itsenäisen työn vaihetta.

Oletko varma, että lapsesi oikeasti keskittyy tunnilla? Aina on niitä oppilaita, jotka touhuavat aivan jotain muuta ja sitten ollaankin ihmeissään, kun asiaa ei olla tajuttu ja tehtäviäkin tuli mahdottomasti.

En ole varma keskittyykö. Mutta jos ei keskity, odotan että opettaja kertoo siitä minulle. Sen jälkeen varmasti keskittyy.

Kun olin itse koulussa, meitä oli luokassa n 25. Silti ehdimme hyvin tarkistaa kotitehtävät (ja korjata mikäli oli väärin), muutama kävi aina taulullakin laskemassa. Sitten opettelimme uuden asian, ja teimme harjoituksia, kotiläksyjä tuli myös. Miksi tämä ei muka enää onnistu? Aivan turha selittää että ei ehdi. Varmasti ehtii. On ehtinyt ennenkin, tunnit ovat olleet aina 45min.