Opettaja on taatusti ainoa ammattikunta missä syytetään asiakasta huonosta työstä.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mitä sanotte. Pitäisi ottaa takaisin käyttöön se koulukuri, mikä oli joskus aiemmin. Minua ei haittaa yhtään, jos lapsi jätetään jälki-istuntoon, mikäli ei tajua olla kunnolla. Vaikea vanhemmankaan on kotoa käsin pitää kuria tunnilla. Ei pitäisi antaa mahdollisuutta huonoon käytökseen, heti vaan luulot pois.

Lisäksi olisi ihan kiva, jos esim. matematiikan kotitehtävät tarkistettaisiin myös koulussa. "Tehty" leima tulee vaikka piirtäisi vitun kuvan sivulle. Opettajalla ei tunnu olevan mitään vastuuta yhtään mistään. Ilmeisesti tunneilla voi tehdä ihan mitä huvittaa, opettajalle se ei tunnu kuuluvan mitenkään.

Nyt esim. matematiikan tunteja saa pitää kotona. Toki tulostakin tulee (kiitettävät kaikista kokeista), mutta aika rasittavaa on töiden jälkeen alkaa pitämään kotikoulua. Ihan mielelläni autan tarvittaessa tehtävien kanssa, mutta kyllä se asian opettaminen on koulun, ei vanhemman tehtävä.

Kyllä matematiikan tehtävät tarkistetaan tunnilla, itse esim. heijastan oikeat vastaukset taululle ja oppilaat korjaavat (tätä ennen olen tarkistanut, että tehtävät on ylipäänsä tehty). Jokaisen yksittäisen oppilaan tehtävien tarkistamiseen aika ei riitä, jos tunnilla on tarkoitus oppia uuttakin. On siis oppilaan omalla vastuulla, tarkistaako hän tehtävät vai ei - kaikkea ei opettaja voi tehdä.

Se oppitunti on 45min (miinus pukemiset, tavaroiden esiin ottamiset / pakkaamiset jne.), joten kotitehtävien tarkistukseen ei voi käyttää paljoa aikaa, koska se uusi asia pitää opettaa, käydä asia yhdessä läpi + harjoitella yhdessä ennen itsenäisen työn vaihetta.

Oletko varma, että lapsesi oikeasti keskittyy tunnilla? Aina on niitä oppilaita, jotka touhuavat aivan jotain muuta ja sitten ollaankin ihmeissään, kun asiaa ei olla tajuttu ja tehtäviäkin tuli mahdottomasti.

Mikähän siinä Suomen heikentyneessä Pisa -tuloksessa vaikuttaa?

No SÄÄSTÖT! Nyt ne alkaa näkyä!

Opettajankoulutus ei ole muuttunut, mutta resurssit pienenee.

Kouluja lakkautetaan ja yhdistetään.

Luokkakoot kasvaa ->levottomuus lisääntyy sekin on poissa opetusajasta.

Erityisopetus vähenee ja tällaiset oppilaat on integroitu normiluokkaan -> vähemmän opetusaikaa muille.

Vanhat kirjat kiertää, ei työkirjoja -> vanhaa tietoa ja hankalampaa tehtävien tekemistä.

Maahanmuuttajia puoli luokkaa ->levottomuutta ja kielivaikeuksia, tämä aika poissa muitten opetuksesta. 

Jotta nämä kaikki erityisongelmat voitaisiin tehokkaasti resurssien rajoissa yhdistää, on kehitetty uusi opetussuunnitelma 2016, jossa opiskelu on lähinnä itsestä kiinni ja koulussa päivät leikitään heikoimpien ehdoilla.

Ja toki yleinen asenneongelma, että koulun pitäisi olla KIVAA, eikä pitkäjänteistä työtä tarvitse tehdä "kun ei oikein huvita" näkyy tuloksissa.

Ja useissa kodeissa ei opeteta edes perus käytöstapoja, koska vanhemmatkaan eivät niitä osaa. Mutta tämä ei liity säästöihin, vaan on ollut aina ongelmana tietyissä piireissä.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Koulun tehtävä on opettaa eikä kodin.

On naurettavaa että vuositolkulla opettajat on ottanut kunnian siitä että suomalaiset lapset osaa lukea, käyttää tietokonetta jne. Vaikka koululla eikä opettajilla ole mitään tekemistä asian kanssa. Se että joku oppii lukemaan kotona ei tee koulusta hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Tulipa eräs kokemus mieleen, kun luin sen vuoden opettajan viimeviikkoisen kolumnin... Minulla oli oppilas, joka ei tehnyt läksyjä. Äiti kirjoitti Wilmaan, että voisinko alkaa pitää rästiläksykerhoja tuntieni jälkeen tälle pojalle. Vastasin, että enpä jää palkattominä töinä viettämään aikaa hänen lapsensa kanssa, vaan lähden kotiin vahtimaan oman lapseni läksyjentekoa. Epäilemättähän syy huonoon menestykseen oli sitten minun. Mutta ei lakkaa hämmästyttämästä tämä vanhempien asenne. Minä ja lapseni olemme asiakkaita, joita pitää palvella. Jos asenne on tämä, tuskin oppimista tapahtuu, koska vastuu on aina itsen ulkopuolella. Eräänkin patologisen lintsarin huoltaja ihan tosissaan pohti palaverissa, että lapsi voisi paremmin tulla kouluun, jos siellä olisi vaikka joku kiva kahvila! Koulun vika tietty tämäkin.

Läksyjä ei edes pitäisi tulla. Vaan opetus pitää tapahtua koulussa.

Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Se tarkoittaa että lapsella on velvollisuus oppia - ja koska lapsen huoltaja on vastuussa alaikäisestä tämän tulee huolehtia että lapsi oppii vaaditut asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Koulun tehtävä on opettaa eikä kodin.

On naurettavaa että vuositolkulla opettajat on ottanut kunnian siitä että suomalaiset lapset osaa lukea, käyttää tietokonetta jne. Vaikka koululla eikä opettajilla ole mitään tekemistä asian kanssa. Se että joku oppii lukemaan kotona ei tee koulusta hyvää.

Kyllä ainakin omista oppilaistani suurin osa oppi lukemaan vasta koulussa. Ja kovasti saa vanhempia patistella, että ylläpitävät lukutaitoa kotona. Harva oppilas oppii kotona tietokoneen käyttöä (pelien pelaamista en laske vielä tietokoneen käytön osaamiseksi), vaan kyllä ne eri ohjelmat ja niiden käyttö, kirjautumiset, nettihaut on opetettu ihan koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Koulun tehtävä on opettaa eikä kodin.

On naurettavaa että vuositolkulla opettajat on ottanut kunnian siitä että suomalaiset lapset osaa lukea, käyttää tietokonetta jne. Vaikka koululla eikä opettajilla ole mitään tekemistä asian kanssa. Se että joku oppii lukemaan kotona ei tee koulusta hyvää.

Kodin tehtävä on opettaa käytöstavat, oikea asenne opiskeluun, työhön, toisiin ihmisiin, huolelliseen asioiden hoitamiseen, itsekuriin, yhteisten tilojen ja tavaroiden käsittelyyn sekä täsmällisyyteen.

Koulussa pärjää, kun nämä osaa.

Itse asiassa koko yhteiskunnassa pärjää näillä eväillä, olit sitten EU-virkamies tai kaupan kassa.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä Suomen heikentyneessä Pisa -tuloksessa vaikuttaa?

No SÄÄSTÖT! Nyt ne alkaa näkyä!

Opettajankoulutus ei ole muuttunut, mutta resurssit pienenee.

Kouluja lakkautetaan ja yhdistetään.

Luokkakoot kasvaa ->levottomuus lisääntyy sekin on poissa opetusajasta.

Erityisopetus vähenee ja tällaiset oppilaat on integroitu normiluokkaan -> vähemmän opetusaikaa muille.

Vanhat kirjat kiertää, ei työkirjoja -> vanhaa tietoa ja hankalampaa tehtävien tekemistä.

Maahanmuuttajia puoli luokkaa ->levottomuutta ja kielivaikeuksia, tämä aika poissa muitten opetuksesta. 

Jotta nämä kaikki erityisongelmat voitaisiin tehokkaasti resurssien rajoissa yhdistää, on kehitetty uusi opetussuunnitelma 2016, jossa opiskelu on lähinnä itsestä kiinni ja koulussa päivät leikitään heikoimpien ehdoilla.

Ja toki yleinen asenneongelma, että koulun pitäisi olla KIVAA, eikä pitkäjänteistä työtä tarvitse tehdä "kun ei oikein huvita" näkyy tuloksissa.

Ja useissa kodeissa ei opeteta edes perus käytöstapoja, koska vanhemmatkaan eivät niitä osaa. Mutta tämä ei liity säästöihin, vaan on ollut aina ongelmana tietyissä piireissä.

Parhaat Pisa oppilaat Suomessa oli silloin 90 luvulla, kun säästöt olivat kovimmillaan. Silloin oli vielä isompia luokkia, kaikki kierrätettiin, apuopettajista ei tietoakaan. Maahanmuuttajia ei toki ollut.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä Suomen heikentyneessä Pisa -tuloksessa vaikuttaa?

No SÄÄSTÖT! Nyt ne alkaa näkyä!

Opettajankoulutus ei ole muuttunut, mutta resurssit pienenee.

Kouluja lakkautetaan ja yhdistetään.

Luokkakoot kasvaa ->levottomuus lisääntyy sekin on poissa opetusajasta.

Erityisopetus vähenee ja tällaiset oppilaat on integroitu normiluokkaan -> vähemmän opetusaikaa muille.

Vanhat kirjat kiertää, ei työkirjoja -> vanhaa tietoa ja hankalampaa tehtävien tekemistä.

Maahanmuuttajia puoli luokkaa ->levottomuutta ja kielivaikeuksia, tämä aika poissa muitten opetuksesta. 

Jotta nämä kaikki erityisongelmat voitaisiin tehokkaasti resurssien rajoissa yhdistää, on kehitetty uusi opetussuunnitelma 2016, jossa opiskelu on lähinnä itsestä kiinni ja koulussa päivät leikitään heikoimpien ehdoilla.

Ja toki yleinen asenneongelma, että koulun pitäisi olla KIVAA, eikä pitkäjänteistä työtä tarvitse tehdä "kun ei oikein huvita" näkyy tuloksissa.

Ja useissa kodeissa ei opeteta edes perus käytöstapoja, koska vanhemmatkaan eivät niitä osaa. Mutta tämä ei liity säästöihin, vaan on ollut aina ongelmana tietyissä piireissä.

Hyvä lista, lisäisin tähän vielä digitalisoitumisen eli illat koululaiset istuvat pelaamassa ja vanhemmat netissä - eihän siinä ole aikaa tehdä läksyjä tai lukea kokeisiin. Saati sitten kysellä jotain enkun sanoja saniksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä Suomen heikentyneessä Pisa -tuloksessa vaikuttaa?

No SÄÄSTÖT! Nyt ne alkaa näkyä!

Opettajankoulutus ei ole muuttunut, mutta resurssit pienenee.

Kouluja lakkautetaan ja yhdistetään.

Luokkakoot kasvaa ->levottomuus lisääntyy sekin on poissa opetusajasta.

Erityisopetus vähenee ja tällaiset oppilaat on integroitu normiluokkaan -> vähemmän opetusaikaa muille.

Vanhat kirjat kiertää, ei työkirjoja -> vanhaa tietoa ja hankalampaa tehtävien tekemistä.

Maahanmuuttajia puoli luokkaa ->levottomuutta ja kielivaikeuksia, tämä aika poissa muitten opetuksesta. 

Jotta nämä kaikki erityisongelmat voitaisiin tehokkaasti resurssien rajoissa yhdistää, on kehitetty uusi opetussuunnitelma 2016, jossa opiskelu on lähinnä itsestä kiinni ja koulussa päivät leikitään heikoimpien ehdoilla.

Ja toki yleinen asenneongelma, että koulun pitäisi olla KIVAA, eikä pitkäjänteistä työtä tarvitse tehdä "kun ei oikein huvita" näkyy tuloksissa.

Ja useissa kodeissa ei opeteta edes perus käytöstapoja, koska vanhemmatkaan eivät niitä osaa. Mutta tämä ei liity säästöihin, vaan on ollut aina ongelmana tietyissä piireissä.

Parhaat Pisa oppilaat Suomessa oli silloin 90 luvulla, kun säästöt olivat kovimmillaan. Silloin oli vielä isompia luokkia, kaikki kierrätettiin, apuopettajista ei tietoakaan. Maahanmuuttajia ei toki ollut.

Opettajakoulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vastuu on kotona niin miksi pitää mennä kouluun? Eikö voisi jäädä kotiin lukemaan? Menisi kouluun vaikka tekemään kokeet sitten vaan. Ne pojathan vaan kuulemma häiritsee viisaita tyttöjä ja räplää kännykkää, kun tytöt tankkaa ruotsin tärkeitä sijamuotoja. Kiusaavat opettajiakin, jotka ovat toivottomia ja masentuneita.s

Kotona ei olisi häiritseviä poikia.

Sulle tais tuo koulunkäynti ainakin olla turhaa, kun et paljoa oppinut. Ruotsin kielessä ei käytännössä ole sijamuotoja, tai no on niitä perusmuodon eli nominatiivin lisäksi yksi eli genetiivi. Ei ole paljoa niissä pänttäämistä.

Lisäksi sinulta on mennyt ohi se, että Suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus. Kenellä tahansa huoltajalla on mahdollisuus ottaa lapsensa kotikouluun, jos arvelee pystyvänsä kotona paremmin opettamaan. Tällöin lapsi käy koulussa osoittamassa kokeissa osaamisensa.

Arvelisin, että vanhemmat pääsisivät helpommalla, jos pitäisivät huolta siitä, että lapsi on tavoille opetettu, ravittu, tasapainoinen, tekee läksyt jne. eli on kykenevä ottamaan opetusta koulussa vastaan.

Monissa perheissä kyllä on kotona häiritseviä poikia. Mistä sinä luulet, että niitä sinne kouluun lähetetään?

Jos ihmiset ottaa lapsensa kotihoitoon niin kaikki suomalaiswet pummi opettajat saa potkut. Hyvä niin!

Jos lapsi käy koulua niin oppimisvastuu on 100% opettajalla. Jos opettaja ei siihen pysty niin potkut opettajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Koulun tehtävä on opettaa eikä kodin.

On naurettavaa että vuositolkulla opettajat on ottanut kunnian siitä että suomalaiset lapset osaa lukea, käyttää tietokonetta jne. Vaikka koululla eikä opettajilla ole mitään tekemistä asian kanssa. Se että joku oppii lukemaan kotona ei tee koulusta hyvää.

Kodin tehtävä on opettaa käytöstavat, oikea asenne opiskeluun, työhön, toisiin ihmisiin, huolelliseen asioiden hoitamiseen, itsekuriin, yhteisten tilojen ja tavaroiden käsittelyyn sekä täsmällisyyteen.

Koulussa pärjää, kun nämä osaa.

Itse asiassa koko yhteiskunnassa pärjää näillä eväillä, olit sitten EU-virkamies tai kaupan kassa.

Vastuu on opettajalla EI oppilailla.

Jos yksikin oppilas kokee koulun epämukavana niin opettaja on epäonnistunut ja ansaitsee potkut.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Se tarkoittaa että lapsella on velvollisuus oppia - ja koska lapsen huoltaja on vastuussa alaikäisestä tämän tulee huolehtia että lapsi oppii vaaditut asiat.

No sitten vaan potkut opettajille. Sillä muualla maailmassa OPETTAJILLA on vastuu oppilaiden oppimisesta.

Jos vanhemmilla on vastuu niin sitten opettaja on täysin hyödytön. Ulos sellaiset opettajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Koulun tehtävä on opettaa eikä kodin.

On naurettavaa että vuositolkulla opettajat on ottanut kunnian siitä että suomalaiset lapset osaa lukea, käyttää tietokonetta jne. Vaikka koululla eikä opettajilla ole mitään tekemistä asian kanssa. Se että joku oppii lukemaan kotona ei tee koulusta hyvää.

Suomalaiset opettajat on niin patalaiskoja ja saamattomia että sellaisia ei löydy mistään. Ne käyttää kaikkeen valmista materiaalia ja toistaa itseään kuin rikkinäiset levyt. Minkäänlaista opetus osaamista niillä ei ole.

Mutta pahinta on se että suurin osa opettajista tuntuu olevan sadistia sosiopaatteja. Ne kiusaavat oppilaitaan jatkuvasti. Siksi oppilailla on niin huono olo koulussa. Toisten lasten koulukiusaaminen on pientä siihen verrattuna että opettajat kiusaavat lapsia suomalaisissa kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mitä sanotte. Pitäisi ottaa takaisin käyttöön se koulukuri, mikä oli joskus aiemmin. Minua ei haittaa yhtään, jos lapsi jätetään jälki-istuntoon, mikäli ei tajua olla kunnolla. Vaikea vanhemmankaan on kotoa käsin pitää kuria tunnilla. Ei pitäisi antaa mahdollisuutta huonoon käytökseen, heti vaan luulot pois.

Lisäksi olisi ihan kiva, jos esim. matematiikan kotitehtävät tarkistettaisiin myös koulussa. "Tehty" leima tulee vaikka piirtäisi vitun kuvan sivulle. Opettajalla ei tunnu olevan mitään vastuuta yhtään mistään. Ilmeisesti tunneilla voi tehdä ihan mitä huvittaa, opettajalle se ei tunnu kuuluvan mitenkään.

Nyt esim. matematiikan tunteja saa pitää kotona. Toki tulostakin tulee (kiitettävät kaikista kokeista), mutta aika rasittavaa on töiden jälkeen alkaa pitämään kotikoulua. Ihan mielelläni autan tarvittaessa tehtävien kanssa, mutta kyllä se asian opettaminen on koulun, ei vanhemman tehtävä.

Kyllä matematiikan tehtävät tarkistetaan tunnilla, itse esim. heijastan oikeat vastaukset taululle ja oppilaat korjaavat (tätä ennen olen tarkistanut, että tehtävät on ylipäänsä tehty). Jokaisen yksittäisen oppilaan tehtävien tarkistamiseen aika ei riitä, jos tunnilla on tarkoitus oppia uuttakin. On siis oppilaan omalla vastuulla, tarkistaako hän tehtävät vai ei - kaikkea ei opettaja voi tehdä.

Se oppitunti on 45min (miinus pukemiset, tavaroiden esiin ottamiset / pakkaamiset jne.), joten kotitehtävien tarkistukseen ei voi käyttää paljoa aikaa, koska se uusi asia pitää opettaa, käydä asia yhdessä läpi + harjoitella yhdessä ennen itsenäisen työn vaihetta.

Oletko varma, että lapsesi oikeasti keskittyy tunnilla? Aina on niitä oppilaita, jotka touhuavat aivan jotain muuta ja sitten ollaankin ihmeissään, kun asiaa ei olla tajuttu ja tehtäviäkin tuli mahdottomasti.

Suomalaisilla opettajilla on enemmän tekosyitä kuin rattijuopoilla.

Vaikea siinä on tosissaan opettaa, jos puolet luokasta kiljuu ja leikkii marakatteja. Milloinhan vanhemmat tajuavat, että heillä on melkoisen iso vaikutus siihen, miten lapsensa oppii? Tarkoitan, että jos kotona opetettaisiin käyttäytymään niin koulussa jäisi oikeasti aikaa sille, mitä sinne on tultu tekemään...

Vierailija kirjoitti:

Edelleen Suomi on kärkeä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Suomessa oppilaiden opettamiseen käytetään selvästi vähemmän tunteja kuin OECD- maissa keskimäärin.

Ja jos nyt et satu tätä tietämään, niin esim. oppilaan hyvää lukutaitoa (joka näkyy myös matikan ja luonnontieteiden osaamisessa) ennustaa kaikkein eniten se, mitä tapahtuu kotona. Lukutaidon kanssa korreloi mm. kotona olevien kirjojen määrä, vanhempien koulutus ja lukuharrastus, ääneen lukeminen lapselle, lapsen kanssa keskustelu jne.

Nykyään kouluun tulee entistä enemmän lapsia, joiden kotona ei lueta ja jotka eivät ole koskaan kuulleet runoja ja loruja ja satuja. On paljon lapsia, jotka eivät osaa keskustella, kysyä, kommentoida, perustella, ja ihan siitä syystä , että vanhempien näkemys kasvatuksesta on istuttaa pentu ruudun ääreen.

Typerä provohan tuo aloitus oli, mutta vastasin nyt silti, koska asia on niin tärkeä. Itse ole äikänope ja syvästi huolissani tason laskusta. Äikän tunneista 80% on alakoulussa, eli jos oppilasta ei ole altistettu kotona kielelle ja kulttuurille, eikä alakoulussa ole tätä kyetty kompensoimaan, ei minulla ole enää juuri mitään tehtävissä. Ei oppilas ole enää murrosiässä kiinnostumassa asioista, joihin hänellä ei ole mitään kosketuspintaa varhemmilta vuosiltaan.

Minä olisin kyllä sitä mieltä, että ongelma on kotona. Ei koulu voi loputtomiin kompensoida vanhempien vastuun puutetta! Sitä kyllä kovasti yritetään, mutta kun eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, se käy jatkuvasti vaikeammaksi. Itse tapaan yhtä oppilastani kolmella tunnilla viikossa, ja silloin paikalla on aina 20 muutakin. Ei siinä ihmeitä pysty tekemään, valitettavasti.

Lasteni koulussa on opettaja jonka luokat ovat joka vuosi ne huonoimmat lukutesteissä. Ai mistä tiedän? No, neljä lasta ja joka vuosi eri luokkien tulokset julkaistaa ja niitä verrataan. Tämän samaisen open tulos on aina huonoin. Ei kuule voi olla perheistä tai oppilasaineksesta enää kiinni. Kyse on täysin opettajan kyvyttömyydestä opettaa. Opettaja opettaa vain 1-2 luokkia. Sieltä voi löytää syyn miksi oppilaasi eivät osaa.

Säästöt alkavat näkymään.

Ompas melkoinen opettajaviha taas täällä käynnissä. Uskomatonta tuo vanhempien asenne. Vanhemmat haukkuu opettajia kotona kilpaa lastensa kanssa ja asettuvat opettajaa vastaan...no sen tietää miten kyseinen oppials koulussa opettajaansa suhtautuu. Kaikki kunnioitus katoaa romukoppaan, minusta esim. Hyvin kuvaava esimerkki on, ku opettaja kertoo lapsen väärentäneen vanhemman allekirjoituksen, niin vanhempi kertoo että ei se ollut lapsi vaan hän itse joka allekirjoitti ja allekirjoitus oli lyijykynällä äiti.

Vanhemmat ovat hvetin tyhmiä nykyään.