Opettaja on taatusti ainoa ammattikunta missä syytetään asiakasta huonosta työstä.

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin: oppilas tai tämän vanhemmat eivät ole opettajan asiakkaita. Toisekseen: suurempi vaikutus on kotona tehtävällä työllä, myös sillä kasvstuksella joka on tehty ennen kuin lapsi menee kouluun. Laittakaa ihmiset ne tabletit ja karkit sivuun, syöttäkää lapsillenne terveellistä ruokaa, lukekaa, pelatkaa lautapelejä ja palapelejä ym. joka edistää lapsen kehitystä. Älkää nostako käsiä ylös ja odottako että joku muu kouluttaa ja kasvattaa teidän lapsenne.

Ei todellakaan. Tämä onkin lähtökohtaisesti pielessä. Oppilaat ovat tuotteita, joita koulu jalostaa. Tämän vuoksi heitä ei kohdellakaan edes ihmisinä saatikka asiakkaina joiden tulisi saada koululta jotakin. Maanantaikappaleet nakataan syrjään jo aikaisessa vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Tulipa eräs kokemus mieleen, kun luin sen vuoden opettajan viimeviikkoisen kolumnin... Minulla oli oppilas, joka ei tehnyt läksyjä. Äiti kirjoitti Wilmaan, että voisinko alkaa pitää rästiläksykerhoja tuntieni jälkeen tälle pojalle. Vastasin, että enpä jää palkattominä töinä viettämään aikaa hänen lapsensa kanssa, vaan lähden kotiin vahtimaan oman lapseni läksyjentekoa. Epäilemättähän syy huonoon menestykseen oli sitten minun. Mutta ei lakkaa hämmästyttämästä tämä vanhempien asenne. Minä ja lapseni olemme asiakkaita, joita pitää palvella. Jos asenne on tämä, tuskin oppimista tapahtuu, koska vastuu on aina itsen ulkopuolella. Eräänkin patologisen lintsarin huoltaja ihan tosissaan pohti palaverissa, että lapsi voisi paremmin tulla kouluun, jos siellä olisi vaikka joku kiva kahvila! Koulun vika tietty tämäkin.

Musta näin entisenä patologisena lintsarina, pahasta sosiaalisesta fobiasta kärsineenä on kyllä mielenkiintoista lukea kuinka opettajat vaan luokittelevat johonkin lokeroon ja eivät ole kiinnostuneita siitä oppilaasta yksilönä ja halua auttaa parantumaan mielenterveysongelmastaan. Toisaalta on tuon vanhemmankin pyyntö naurettava. Ohis.

Koska me opettajat emme ole mielenterveystyön ammattilaisia!! Siihen tarkoitukseen on muut tahot. Tämä on yksi erittäin suuri ongelma koulussa, lapsi, joka on liian sairas otettavaksi psykiatriseen hoitoon, voi kuitenkin tulla kouluun, vaikka ei ole millään lailla koulukuntoinen. Opettaja on opettamisen ja kasvatuksen ammattilainen, hänellä ei ole poliisin, järjestyksenvalvojan, sairaanhoitajan, psykologin tai sosiaalityötekijän koulutusta tai pätevyyttä. Tosin nykyään liian suuri osa opettajan ajasta menee muuhun kuin opetukseen ja sen suunnitteluun, juuri siksi, että "asiakkaat" luulevat, että opettajalta saa myös ym palvelut.

Hmmm.

Minä nyt en muutenkaan syyttelisi opettajia, vaan lähinnä koulujen ja opetustoimen resurssien leikkauksia. Ryhmäkoot ovat taas kasvaneet - muistaako kukaan, miten vielä muutama vuosi sitten lopetettiin erityisluokkia ja tungettiin erityisoppilaita normaaliluokkiin sillä lupauksella, että vastaavasti alkuopetuksen ryhmäkokoja pienennetään kohdennetulla rahalla? No, ne rajat on jo säästetty pois.

Samoin on mm. täällä "rikkaassa" stadissa vähennetty koulunkäyntiavustajia.

Oppikirjoja ei ole yläkoulussa varaa antaa omaksi, ei edes työkirjoja, vaan tehtävät pitää ensin kopsata vihkoon ja tehdä siellä. Kielistudioita (juu, Pisassa ei mitata kielitaitoa, kerron tämän vaan, koska tämä on oireellista ja kertoo resurssileikkauksista) ei ole kuin harvassa koulussa, esim. oma teinini pääsi kokeilemaan kuullun ymmärrystä Meilahden yläasteella vain kaksi kertaa koko kolmen vuoden aikana.

Kyllä säästöt aina jossakin näkyvät, ja siitä on turha syyttää koteja - tai myöskään yksittäisiä opettajia!

Toki on myös laiskoja ja väärällä alalla olevia opettajia. Mitäpä sitä kieltämään, joka alalla on sellaisia "maanantaikappaleita". Mutta ei opettajakunnan taso nyt yhtäkkiä muutamassa vuodessa romahda, ei myöskään kotien ja geenipohjan taso. Aika arvotonta teiltä tässä ketjussa alkaa tuollaiseen hedelmättömään keskinäiseen syyttelyyn, kun joka ikinen järkevä ihminen tajuaa, että nopeat muutokset on väkisinkin rakenteellisia!

T. Toimittaja, ei opettaja

Sorry, siis rahat, ei rajat.

23

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat eivät ole mitään ASIAKKAITA, sinä senkin pikku höpönassu :)

Täytyy tarttua tähän höpönassutteluun. Palstalla suuresti arvostettu ja kunnioitettu Henry Laasanen on kirjoittanut asiasta.

1. Kun sukupuolikiintiöt, jotka luokanopettajakoulutuksessa takasivat miehille 40 % osuuden soveltuvuuskokeista, poistettiin valinnoista 1989, miesten riittävän määrän takaamisesta tuli työryhmälle lähes ensisijainen tehtävä.

2. 1990-luvulla miesten määrä laski kiintiöiden takaamasta 40 %:n osuudesta noin 20 %:iin. Tendenssi huolestutti silloista opetusministeriä Olli-Pekka Heinosta jo siinä määrin, että hän ehdotti alkukesästä 1996 sukupuolikiintiöiden palauttamista niihin opettajankoulutusohjelmiin, jossa toinen sukupuoli (mies) on jäämässä selväksi vähemmistöksi. Kasvatustieteiden tiedekunnissa ministerin näkemykseen ei lämmetty vaan sukupuoliongelmaa haluttiin ratkaista valintakoemenettelyin; sekä sisällöllisin että rakenteellisen ratkaisuin.

...

Nyt kehitys on mennyt siihen, että peruskoulujen opettajat ovat lähes pelkästään naisia, niin ongelmat alkavat olemaan ilmeisiä. Nämä humanistityttöset eivät saa järjestystä ja kuria poikiin. Eivät pysty toteuttamaan sitä tehtävää, joka heille on annettu yhtä hyvin kuin se aikaisemmin oli mahdollista. Paperilla erinomaiset opettajat kirkuvat falsetissa itseään viihdyttäville oppilaille, menettäen näin loputkin arvostaan.

Toki osa selittyy monikulttuurisuudella, mutta varmasti vaikutus on alan naisistumisella. Se, että mieskiintiöt estettiin maksaa nyt kovaa hintaa. Vaikka Suomessa on nyt ennätykselliset resurssit käytössä, ei se estä valittamasta luokkakoosta tai rahan puutteesta.

Oppilailla on aiempaa heikompi sietokyky tylsyydelle tai epämukavuudelle.Valitettavasti kaikki aineet koulussa eivät kaikkia kiinnosta,vaikka olisi todella innovatiivinen opettaja.Ennen tehtiin koulutyötä silti, koska asiat vain piti opetella.Nykyään oppilaat vanhempineen odottavat koululta eräänlaista viihdettä jotta asiat jaksettaisiin hoitaa.Koulu on kuitenkin monin osin silkkaa työtä ja myös tämäon tärkeä juttu oppia.

Ette uskokaan millaisia lapsia kouluun tulee tänä päivänä.Muutos entiseen on valtava.Ensisijainen kasvattaja on vanhempi,mutta se unohtuu joiltain.Aika moni vanhempi esim.palkitsee lapsen huonoa käytöstä nykyään,siinä on opeilla työnä sitten joku muu kuin opetus.

Mitä tulee Pisa-tulokseen,niin enemmänkin ihmettelen,että joku hämmästyy tulosta.

Sanokaa mitä sanotte. Pitäisi ottaa takaisin käyttöön se koulukuri, mikä oli joskus aiemmin. Minua ei haittaa yhtään, jos lapsi jätetään jälki-istuntoon, mikäli ei tajua olla kunnolla. Vaikea vanhemmankaan on kotoa käsin pitää kuria tunnilla. Ei pitäisi antaa mahdollisuutta huonoon käytökseen, heti vaan luulot pois.

Lisäksi olisi ihan kiva, jos esim. matematiikan kotitehtävät tarkistettaisiin myös koulussa. "Tehty" leima tulee vaikka piirtäisi vitun kuvan sivulle. Opettajalla ei tunnu olevan mitään vastuuta yhtään mistään. Ilmeisesti tunneilla voi tehdä ihan mitä huvittaa, opettajalle se ei tunnu kuuluvan mitenkään.

Nyt esim. matematiikan tunteja saa pitää kotona. Toki tulostakin tulee (kiitettävät kaikista kokeista), mutta aika rasittavaa on töiden jälkeen alkaa pitämään kotikoulua. Ihan mielelläni autan tarvittaessa tehtävien kanssa, mutta kyllä se asian opettaminen on koulun, ei vanhemman tehtävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin: oppilas tai tämän vanhemmat eivät ole opettajan asiakkaita. Toisekseen: suurempi vaikutus on kotona tehtävällä työllä, myös sillä kasvstuksella joka on tehty ennen kuin lapsi menee kouluun. Laittakaa ihmiset ne tabletit ja karkit sivuun, syöttäkää lapsillenne terveellistä ruokaa, lukekaa, pelatkaa lautapelejä ja palapelejä ym. joka edistää lapsen kehitystä. Älkää nostako käsiä ylös ja odottako että joku muu kouluttaa ja kasvattaa teidän lapsenne.

Ei todellakaan. Tämä onkin lähtökohtaisesti pielessä. Oppilaat ovat tuotteita, joita koulu jalostaa. Tämän vuoksi heitä ei kohdellakaan edes ihmisinä saatikka asiakkaina joiden tulisi saada koululta jotakin. Maanantaikappaleet nakataan syrjään jo aikaisessa vaiheessa.

Oppilailla ja näiden vanhemmilla on myös oma vastuu pysyä mukana opetussuunnitelmassa, ja tehdä yhdessä kotona esim. annetut läksyt. Jos oppilas on pois koulusta, on vanhemman velvollisuus varmistaa että tämä saa muut kiinni. Oppilas ja vsnhempi eivät voi marssia koululle ja vaatia että asiat tehdään näin tai näin, koska he ovat asiakkaita. Tai vaatia milloin erityisopetusta pidetään jotta heidän aikatauluunsa sopii, onpa jotkut vanhemmat myös vaatineet opettajilta parempia arvosanoja lapsilleen. Oppilas ja vanhempi eivät ole koulun asiakkaita, vaan oppiminen on koululaisen velvollisuus. Ja vanhemman velvollisuus on parhaansa mukaan tukea lapsensa oppimista ja puuttua lapsensa käyttäytymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Oppilailla on aiempaa heikompi sietokyky tylsyydelle tai epämukavuudelle.Valitettavasti kaikki aineet koulussa eivät kaikkia kiinnosta,vaikka olisi todella innovatiivinen opettaja.Ennen tehtiin koulutyötä silti, koska asiat vain piti opetella.Nykyään oppilaat vanhempineen odottavat koululta eräänlaista viihdettä jotta asiat jaksettaisiin hoitaa.Koulu on kuitenkin monin osin silkkaa työtä ja myös tämäon tärkeä juttu oppia.

Ette uskokaan millaisia lapsia kouluun tulee tänä päivänä.Muutos entiseen on valtava.Ensisijainen kasvattaja on vanhempi,mutta se unohtuu joiltain.Aika moni vanhempi esim.palkitsee lapsen huonoa käytöstä nykyään,siinä on opeilla työnä sitten joku muu kuin opetus.

Mitä tulee Pisa-tulokseen,niin enemmänkin ihmettelen,että joku hämmästyy tulosta.

Ihan pelkästään eri maiden Pisa-tuloksien muutosta, keskimääräistä älykkyysosamäärää ja maahanmuuttajien osuuden muutosta lapsista vertaamalla voi päätellä mistä tämä johtuu.

Toki varmasti tuolla opettajien sietokyvyllä tylsyydelle tai epämukavuudelle on vaikutusta.

Poliisi, armeija, tulli ja vankilat puhuvat jo asiakkaistaan. Miksi opettajat eivät. Onko laatujohtaminen unohtunut ? Toki kaikki ymmärtävät, että koulusuunnitelmat ovat ensisijaisesti opettajien työvoimapolitiikkaa, mutta ei kai se estä kuitenkaan laatuvaatimuksia ?

Ap, ongelma on siinä, että mitään muuta ammattiryhmää ei syyllistetä huonoista tuloksista samalla tavalla. Vai huudetaanko meillä, että miksi kehitysvammaiset ei kehity ja opi asioita laitoksissa? Entä miksi vanhukset taantuu kotona, miksei kotihoito tee työtään paremmin? Entä miksi ihmiset kuolee sairauksiin? Hoitajat ja lääkärit vaan hirteen! Eikä edes päiväkodin tätejä syytetä, että lapset on huonokäytöksisiä ja kehitys on viivästynyttä.

Ja jos nyt tarkkaan vielä sanotaan, niin oppilas tai vanhemmat ei ole koulun asiakkaita. Siinä on ensimmäinen ongelma ajattelussasi. Opettaja on virkamies, joka noudattaa lakia, asiakas on koko yhteiskunta, jokainen veronmaksaja incl. ope itse. Opettajan työtä ei säätele pelkästään näiden "oppilasasiakkaiden" toiveet vaan opettaja tekee työtään päämääränä yleinen etu, joka toki on usein myös yksilön etu. Tehtävät on määritelty laissa, niitä ei määrittele oppilas tai vanhemmat kuin välillisesti lainsäädäntötyön kautta. Tässä on se iso ero verrattuna todelliseen asiakassuhteeseen. Opettaja ei voi edes rahasta vääntyä palvelemaan "asiakastaan" hänen toivomallaan tavalla. Toisin kuin vaikka kampaaja voi silittää asiakkaansa paidan, jos asiakas niin toivoo ja maksaa siitä.

Vierailija kirjoitti:

Opettajien koulutus on ennallaan. Materiaali, jonka kanssa tehdään töitä on heikentynyt. Ei sekundasta voi taikoa ensiluokkaista. Parhaansa tekevät, mutta jotain realismia odotuksiin, kiitos. Eihän nykyajan vaatteetkaan enää kestä mitään kun kustannukset leikataan minimiin ja paskasta materiaalista ei saada yhtä hyvää lopputulosta.

Just näin. Toinen tekijä materiaalin lisäksi on kasvatuskumppanuus - tai kasvatuksettomuuskumppanuus (tai liiketoiminnan häiritseminen ja sabotoiminen, johon osa vanhemmusta syyllistyy). Opettajan työ on kovasti riippuvainen kodin kasvatuksesta. Ihan vastaavasti ei voi tulla hyvää tulosta, jos yrityksella on huono alihankkija tai muu yhteistyökumppani. Huonosta raaka-aineesta ja huonoista sidosryhmistä puhutaan paljon. Ja epätasalaatuisista. Kierrätyksessäkin yksi virheellisesti lajiteltu materiaalikappale voi pilata ison erän.

Opettajan asiakas on yhteiskunta kokonaisuutena. Se maksaa työn ja saa jalostetun tuotteen. Mistä se sitten rahansa kerää ja miten sen jyvittää, on sen liiketoimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, ongelma on siinä, että mitään muuta ammattiryhmää ei syyllistetä huonoista tuloksista samalla tavalla. Vai huudetaanko meillä, että miksi kehitysvammaiset ei kehity ja opi asioita laitoksissa? Entä miksi vanhukset taantuu kotona, miksei kotihoito tee työtään paremmin? Entä miksi ihmiset kuolee sairauksiin? Hoitajat ja lääkärit vaan hirteen! Eikä edes päiväkodin tätejä syytetä, että lapset on huonokäytöksisiä ja kehitys on viivästynyttä.

Ja jos nyt tarkkaan vielä sanotaan, niin oppilas tai vanhemmat ei ole koulun asiakkaita. Siinä on ensimmäinen ongelma ajattelussasi. Opettaja on virkamies, joka noudattaa lakia, asiakas on koko yhteiskunta, jokainen veronmaksaja incl. ope itse. Opettajan työtä ei säätele pelkästään näiden "oppilasasiakkaiden" toiveet vaan opettaja tekee työtään päämääränä yleinen etu, joka toki on usein myös yksilön etu. Tehtävät on määritelty laissa, niitä ei määrittele oppilas tai vanhemmat kuin välillisesti lainsäädäntötyön kautta. Tässä on se iso ero verrattuna todelliseen asiakassuhteeseen. Opettaja ei voi edes rahasta vääntyä palvelemaan "asiakastaan" hänen toivomallaan tavalla. Toisin kuin vaikka kampaaja voi silittää asiakkaansa paidan, jos asiakas niin toivoo ja maksaa siitä.

Ei koulun tietenkään pidä tarjota muuta palvelua, kuin se minkä se on asettanut tehtävksi. Ei myöskään ole mitenkään oikeudetonta vaatia koululta tuloksia. Toki Pisa-testi on vain yksi tulosvaade. On paljon virkamiehiä joilta vaaditaan tuloksia. Toki näitä virkamiehiä on paljon myös yksityistetty, kun on todettu, että yhteiskunta ei pysty enää pysymään kehityksen rattaissa.

Hoiva- ja muissa kodeissa (esimerkiksi kehitysvammaiset, vanhukset, lapset, alkoholistit, asunnottamat) on saatu aikaiseksi mahtavaa kehitystä yksityistämällä ja kolmannen sektorin palveluyrityksiin siirtymällä. Näiden ryhmien olosuhteiden parantumista ei yleensäkään mitata oppimustuloksilla.

Vanhukset, kehitysvammaiset, kodittomat ja vanhukset on saatu pois laitoksien käytäviltä ja siivouskomeroista asumaan omaan huoneeseen, jossa on vähintään 25 neliötä. Heidän laadulliset olosuhteet ovat parantuneet huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana.

En ymmärrä miksi koululle ei voi asettaa tavoitteita siitä, että tulokset eivät huononisi vaan paranisi, kun kaikki muutkin ovat siinä onnistuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien koulutus on ennallaan. Materiaali, jonka kanssa tehdään töitä on heikentynyt. Ei sekundasta voi taikoa ensiluokkaista. Parhaansa tekevät, mutta jotain realismia odotuksiin, kiitos. Eihän nykyajan vaatteetkaan enää kestä mitään kun kustannukset leikataan minimiin ja paskasta materiaalista ei saada yhtä hyvää lopputulosta.

Just näin. Toinen tekijä materiaalin lisäksi on kasvatuskumppanuus - tai kasvatuksettomuuskumppanuus (tai liiketoiminnan häiritseminen ja sabotoiminen, johon osa vanhemmusta syyllistyy). Opettajan työ on kovasti riippuvainen kodin kasvatuksesta. Ihan vastaavasti ei voi tulla hyvää tulosta, jos yrityksella on huono alihankkija tai muu yhteistyökumppani. Huonosta raaka-aineesta ja huonoista sidosryhmistä puhutaan paljon. Ja epätasalaatuisista. Kierrätyksessäkin yksi virheellisesti lajiteltu materiaalikappale voi pilata ison erän.

Opettajan asiakas on yhteiskunta kokonaisuutena. Se maksaa työn ja saa jalostetun tuotteen. Mistä se sitten rahansa kerää ja miten sen jyvittää, on sen liiketoimintaa.

Opettajat ovat epäonnistuneet. Samanaikaisesti kaikki muut joiden asiakkaita on koko yhteiskunta ovat onnistuneet...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Tulipa eräs kokemus mieleen, kun luin sen vuoden opettajan viimeviikkoisen kolumnin... Minulla oli oppilas, joka ei tehnyt läksyjä. Äiti kirjoitti Wilmaan, että voisinko alkaa pitää rästiläksykerhoja tuntieni jälkeen tälle pojalle. Vastasin, että enpä jää palkattominä töinä viettämään aikaa hänen lapsensa kanssa, vaan lähden kotiin vahtimaan oman lapseni läksyjentekoa. Epäilemättähän syy huonoon menestykseen oli sitten minun. Mutta ei lakkaa hämmästyttämästä tämä vanhempien asenne. Minä ja lapseni olemme asiakkaita, joita pitää palvella. Jos asenne on tämä, tuskin oppimista tapahtuu, koska vastuu on aina itsen ulkopuolella. Eräänkin patologisen lintsarin huoltaja ihan tosissaan pohti palaverissa, että lapsi voisi paremmin tulla kouluun, jos siellä olisi vaikka joku kiva kahvila! Koulun vika tietty tämäkin.

Musta näin entisenä patologisena lintsarina, pahasta sosiaalisesta fobiasta kärsineenä on kyllä mielenkiintoista lukea kuinka opettajat vaan luokittelevat johonkin lokeroon ja eivät ole kiinnostuneita siitä oppilaasta yksilönä ja halua auttaa parantumaan mielenterveysongelmastaan. Toisaalta on tuon vanhemmankin pyyntö naurettava. Ohis.

Aargh! Minä olen lukenut yliopistossa pääaineena suomen kieltä. En minä ole pätevä enkä mitenkään kykenevä "auttamaan ketään parantumaan mielenterveysongelmistaan". Mutta tiedoksi sen verran, että jos oppilas ei käy koulua, täältä tehdään lastensuojeluilmoitus, minkä jälkeen sosiaalipuolen viimeistään pitää mennä kotiin katsomaan, mikä on tilanne ja missä apua tarvitaan. Minulla on ollut useita oppilaita, jotka eivät ole tulleet kouluun fobioiden takia. He ovat olleet hoidossa ja sairaalakoulussa. Näitä oppilaita ei kukaan ole pitänyt lintsareina vaan sairaina.

Mutta koulun vastuulla ei ole kenenkään mielenterveysongelmat kuten ei kenenkään reuman hoitokaan. Koulusta pyritään ohjaamaan tuen piiriin ja jos se ei auta, tehdään se lasu ja sossut yrittävät sitten samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vastuu on kotona niin miksi pitää mennä kouluun? Eikö voisi jäädä kotiin lukemaan? Menisi kouluun vaikka tekemään kokeet sitten vaan. Ne pojathan vaan kuulemma häiritsee viisaita tyttöjä ja räplää kännykkää, kun tytöt tankkaa ruotsin tärkeitä sijamuotoja. Kiusaavat opettajiakin, jotka ovat toivottomia ja masentuneita.s

Kotona ei olisi häiritseviä poikia.

Sulle tais tuo koulunkäynti ainakin olla turhaa, kun et paljoa oppinut. Ruotsin kielessä ei käytännössä ole sijamuotoja, tai no on niitä perusmuodon eli nominatiivin lisäksi yksi eli genetiivi. Ei ole paljoa niissä pänttäämistä.

Lisäksi sinulta on mennyt ohi se, että Suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus. Kenellä tahansa huoltajalla on mahdollisuus ottaa lapsensa kotikouluun, jos arvelee pystyvänsä kotona paremmin opettamaan. Tällöin lapsi käy koulussa osoittamassa kokeissa osaamisensa.

Arvelisin, että vanhemmat pääsisivät helpommalla, jos pitäisivät huolta siitä, että lapsi on tavoille opetettu, ravittu, tasapainoinen, tekee läksyt jne. eli on kykenevä ottamaan opetusta koulussa vastaan.

Monissa perheissä kyllä on kotona häiritseviä poikia. Mistä sinä luulet, että niitä sinne kouluun lähetetään?

Taisi osua opettajaa arkaa paikkaan. Opettajien tehtävän luulisi olevan opettaa lapsille sitä mitä opetussuunnitelmassa on annettu tehtäväksi opettaa.

Jos tulokset vuosi vuodelta menevät huonommaksi, niin missä tahansa yrityksessä mietittäisiin sitä, mitä me teemme väärin. Missä voimme parantaa.

Opettajilla tätä ongelmaa ei kuitenkaan tunnu olevan. Syytetään vain "heikkoa ainesta" ja vanhempia. Jos lukeminen on se kaiken a ja o, niin miksi koulussa ei sitten lueta ? Jos "pojat häiritsevät", niin miksi opettajat eivät etsi keinoa saada omalla toiminnallaan tunneille järjestystä.

Kaikkien opettajien tunneilla ei häiritä. Joidenkin opettajien tunneilla tulee parempia tuloksia kuin toisten. Olisiko kenties itsetutkiskelun paikka ainaisen valittamisen sijaan.

Käsitätkö, että Suomessa on tällä hetkellä käytännössä samat opettajat kuin 10 vuotta sitten, jolloin tulokset olivat paremmat? Ja että opetussuunnitelma on sama? Se, mikä on muuttunut, ovat oppilaat. He eivät enää jaksa työskennellä pitkäjänteisesti. Jos antaa vähän haastetta, heti itketään, että en jaksa, ei näin monta sivua voi lukea, liian vaikeaa, eikö tämä jo riitä, onko pakko vielä jatkaa yhyyy yhyy. Mitään vaivannäköä ei enää saisi opiskeluun liittyä. Kaikki on jonkun muun vastuulla.

Ja mitä tulee eroihin oppimisessa, niin minulla on luokkia, joiden kokeen keskiarvo on kuusi ja luokkia joiden kokeen keskiarvo on kasipuolonen. Minä - ope - olen kuitenkin ihan sama.

Suomessa on oppivelvollisuus, joten peruskoulun oppilaista en käyttäisi nimitystä "asiakas". Ettehän te varusmiespalveluksestakaan käytä asiakas- termiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vastuu on kotona niin miksi pitää mennä kouluun? Eikö voisi jäädä kotiin lukemaan? Menisi kouluun vaikka tekemään kokeet sitten vaan. Ne pojathan vaan kuulemma häiritsee viisaita tyttöjä ja räplää kännykkää, kun tytöt tankkaa ruotsin tärkeitä sijamuotoja. Kiusaavat opettajiakin, jotka ovat toivottomia ja masentuneita.s

Kotona ei olisi häiritseviä poikia.

Sulle tais tuo koulunkäynti ainakin olla turhaa, kun et paljoa oppinut. Ruotsin kielessä ei käytännössä ole sijamuotoja, tai no on niitä perusmuodon eli nominatiivin lisäksi yksi eli genetiivi. Ei ole paljoa niissä pänttäämistä.

Lisäksi sinulta on mennyt ohi se, että Suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus. Kenellä tahansa huoltajalla on mahdollisuus ottaa lapsensa kotikouluun, jos arvelee pystyvänsä kotona paremmin opettamaan. Tällöin lapsi käy koulussa osoittamassa kokeissa osaamisensa.

Arvelisin, että vanhemmat pääsisivät helpommalla, jos pitäisivät huolta siitä, että lapsi on tavoille opetettu, ravittu, tasapainoinen, tekee läksyt jne. eli on kykenevä ottamaan opetusta koulussa vastaan.

Monissa perheissä kyllä on kotona häiritseviä poikia. Mistä sinä luulet, että niitä sinne kouluun lähetetään?

Taisi osua opettajaa arkaa paikkaan. Opettajien tehtävän luulisi olevan opettaa lapsille sitä mitä opetussuunnitelmassa on annettu tehtäväksi opettaa.

Jos tulokset vuosi vuodelta menevät huonommaksi, niin missä tahansa yrityksessä mietittäisiin sitä, mitä me teemme väärin. Missä voimme parantaa.

Opettajilla tätä ongelmaa ei kuitenkaan tunnu olevan. Syytetään vain "heikkoa ainesta" ja vanhempia. Jos lukeminen on se kaiken a ja o, niin miksi koulussa ei sitten lueta ? Jos "pojat häiritsevät", niin miksi opettajat eivät etsi keinoa saada omalla toiminnallaan tunneille järjestystä.

Kaikkien opettajien tunneilla ei häiritä. Joidenkin opettajien tunneilla tulee parempia tuloksia kuin toisten. Olisiko kenties itsetutkiskelun paikka ainaisen valittamisen sijaan.

Käsitätkö, että Suomessa on tällä hetkellä käytännössä samat opettajat kuin 10 vuotta sitten, jolloin tulokset olivat paremmat? Ja että opetussuunnitelma on sama? Se, mikä on muuttunut, ovat oppilaat. He eivät enää jaksa työskennellä pitkäjänteisesti. Jos antaa vähän haastetta, heti itketään, että en jaksa, ei näin monta sivua voi lukea, liian vaikeaa, eikö tämä jo riitä, onko pakko vielä jatkaa yhyyy yhyy. Mitään vaivannäköä ei enää saisi opiskeluun liittyä. Kaikki on jonkun muun vastuulla.

Ja mitä tulee eroihin oppimisessa, niin minulla on luokkia, joiden kokeen keskiarvo on kuusi ja luokkia joiden kokeen keskiarvo on kasipuolonen. Minä - ope - olen kuitenkin ihan sama.

Voihan opettajakin jäädä "telineisiin", mikäli tyytyy opettamaan vuodesta toiseen samalla tavalla. Oma leipääntyminen johtaa väistämättä myös opettajan oman tason laskuun.

Kiinnostaisi tietää, keitä ap:n kaltaiset ihmiset pitävät vastuullisina lastensa hyvästä koulumenestyksestä. Tuskin opettajaa vaan itseään ja hyvää kasvatustyötään ja loistavia geenejään sekä toki ahkeraa ja lahjakasta lasta. Mutta annas olla, kun nicopetteri ei pärjääkään, koulun vikahan se on.

Tietäisittepä vain, kuinka valtavasti opettajat tekevät töitä, että nämä herramme heikoimmat saataisin läpi peruskouluista ja vielä jatko-opintopaikkakin järjestetään vaikka väen vängällä (tokihan ne sitten sen keskeyttävät). Jotkut oppilaat vain ovat niin uskomattoman heikkoja nykyään, että opettaminen on kuin kaataisi vettä hanhen selkään. Sitten huoltajat kirjoittelevat, että ettekö ota nyt huomioon tätä ja tuota diagnoosia ja vaikeutta. Oppilas voi jatkuvasti saada helpotuksia ja erityisopetusta ja tukipetusta ja erityishuomiota, mutta tulos on silti plus miinus nolla.

Kun aloittelin uraani 2000-luvun alussa, ei ollut näin heikkoja oppilaita! Kaikki pystyivät oppimaan. Enää en näin sanoisi. Minä ja kollegani olemme kuitenkin ihan samoja tyyppejä, yhtä hyviä tai huonoja opettajia kuin ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vastuu on kotona niin miksi pitää mennä kouluun? Eikö voisi jäädä kotiin lukemaan? Menisi kouluun vaikka tekemään kokeet sitten vaan. Ne pojathan vaan kuulemma häiritsee viisaita tyttöjä ja räplää kännykkää, kun tytöt tankkaa ruotsin tärkeitä sijamuotoja. Kiusaavat opettajiakin, jotka ovat toivottomia ja masentuneita.s

Kotona ei olisi häiritseviä poikia.

Sulle tais tuo koulunkäynti ainakin olla turhaa, kun et paljoa oppinut. Ruotsin kielessä ei käytännössä ole sijamuotoja, tai no on niitä perusmuodon eli nominatiivin lisäksi yksi eli genetiivi. Ei ole paljoa niissä pänttäämistä.

Lisäksi sinulta on mennyt ohi se, että Suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus. Kenellä tahansa huoltajalla on mahdollisuus ottaa lapsensa kotikouluun, jos arvelee pystyvänsä kotona paremmin opettamaan. Tällöin lapsi käy koulussa osoittamassa kokeissa osaamisensa.

Arvelisin, että vanhemmat pääsisivät helpommalla, jos pitäisivät huolta siitä, että lapsi on tavoille opetettu, ravittu, tasapainoinen, tekee läksyt jne. eli on kykenevä ottamaan opetusta koulussa vastaan.

Monissa perheissä kyllä on kotona häiritseviä poikia. Mistä sinä luulet, että niitä sinne kouluun lähetetään?

Taisi osua opettajaa arkaa paikkaan. Opettajien tehtävän luulisi olevan opettaa lapsille sitä mitä opetussuunnitelmassa on annettu tehtäväksi opettaa.

Jos tulokset vuosi vuodelta menevät huonommaksi, niin missä tahansa yrityksessä mietittäisiin sitä, mitä me teemme väärin. Missä voimme parantaa.

Opettajilla tätä ongelmaa ei kuitenkaan tunnu olevan. Syytetään vain "heikkoa ainesta" ja vanhempia. Jos lukeminen on se kaiken a ja o, niin miksi koulussa ei sitten lueta ? Jos "pojat häiritsevät", niin miksi opettajat eivät etsi keinoa saada omalla toiminnallaan tunneille järjestystä.

Kaikkien opettajien tunneilla ei häiritä. Joidenkin opettajien tunneilla tulee parempia tuloksia kuin toisten. Olisiko kenties itsetutkiskelun paikka ainaisen valittamisen sijaan.

Käsitätkö, että Suomessa on tällä hetkellä käytännössä samat opettajat kuin 10 vuotta sitten, jolloin tulokset olivat paremmat? Ja että opetussuunnitelma on sama? Se, mikä on muuttunut, ovat oppilaat. He eivät enää jaksa työskennellä pitkäjänteisesti. Jos antaa vähän haastetta, heti itketään, että en jaksa, ei näin monta sivua voi lukea, liian vaikeaa, eikö tämä jo riitä, onko pakko vielä jatkaa yhyyy yhyy. Mitään vaivannäköä ei enää saisi opiskeluun liittyä. Kaikki on jonkun muun vastuulla.

Ja mitä tulee eroihin oppimisessa, niin minulla on luokkia, joiden kokeen keskiarvo on kuusi ja luokkia joiden kokeen keskiarvo on kasipuolonen. Minä - ope - olen kuitenkin ihan sama.

Siiskö kymmenessä vuodessa ei ole tullut uusia opettajia ja ketään ei ole jäänyt eläkkeelle tai vaihtanut alaa? Merkillistä. Useimmissa yrityksissä tuossa ajassa henkilökunta vaihtuu jo merkittävästi. Tosin vuonna 2006 Suomen pisa- kehitys oli jo pysähtynyt. Sen jälkeen kaikki kolme pisa-testiä on rullannut alamäkeä. Parhaat tulokset olivat 90-luvulla.