IL: 103-vuotias veteraani juhlii Linnassa: "Nykyajan köyhiksi itseään sanovat eivät tiedä mistä puhuvat"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään myös saa yhteiskunnalta resurssit keskiluokkaiseen elämään, vaikkei olisi tehnyt elämässään päivääkään töitä. Töiden tekeminen ei ole enää edellytys yhtään mihinkään, eli ei tarvita noita resurssejakaan.

Olin lapsi 70- ja -80 -luvuilla, jolloin keskiluokkaiseen elämään kuului jo omakotitalo (jossa lapsilla omat huoneet), henkilöauto (usein kaksi per perhe), kesämökki, ulkomaanmatkoja, muotivaatteita, uusimpia kodinkoneita ym. Tuskin keskiluokkaisuuden standardit ovat tuosta ajasta ainakaan laskeneet? Joka tapauksessa tuella eläjälle tuollainen elämäntapa on mahdottomuus.

Jahas, olen keskipalkkaisena kuvitellut olevani keskiluokkainen, mutta taidankin olla köyhä työssäkäyvä. Nykyään harvalla työssäkäyvällä on varaa omakotitaloon ja kahteen autoon, kesämökkiin, ulkomaanmatkoihin ja muotivaatteisiin, joten ilmeisesti keskiluokkaisia on Suomessa todella vähän ja suurin osa työssäkäyvistä onkin pienituloisia tai suorastaan köyhiä. Eli käyt töissä 40h viikossa ja vastineeksi saat saman köyhän ihmisen elintason kuin tuilla elävätkin? Jos olisi jotain hyväntekeväisyyttä, missä saamapuolella olevat kävisivät kaikki töissä, antaisin tänne säännöllisesti rahaa koska heillähän se tarve on kovin. Ei ole aikaa marjastaa, leipoa leipää ja ommella vaatteita itselleen päivisin ja säästää näin rahaa kun käyvät töissä.

Minkä lähteen mukaan kahden keskituloisen (n. 3300e/kk x 2) taloudella ei ole varaa autoon ja ulkomaanmatkaan? Suurin osa Helsingin ulkopuolisista suomalaisista asuu omistusasunnoissa, joten tuskin se vain yläluokan asumismuoto on.  Autoja on rekisterissä yli kolme miljoonaa, joten niitä on muillakin kuin Nallella ja Herlinillä. Mihin käytät keskituloisena rahasi, jos ei sinulla ole muuta omaisuutta kuin ruoka ja vaatteet?

Maksan kaksiosta lainaa Helsingissä, omistan myös auton. Kuitenkaan minulle ei jää rahaa kesämökkiin, toiseen autoon eikä muotivaatteisiin, ulkomaanmatkoihinkin vain satunnaisesti. Eli lainatun tekstin mukaan en siis ole keskiluokkainen.

Vierailija kirjoitti:

No vielä vähemmän keskituloisilla verovalittajilla pitäisi sitten olla mitään ulisemista. Heidän elintasonsa on paljon parempi verrattuna entisajan köyhiin.

 Tämän päivän keskituloinen elää leveämmin kuin mitä 70-luvun rikkaat.

Ehkä ongelma tässä on se, että köyhät näkevät, miten suuria tukia annetaan esim. pakolaisille, sellaisia tukeja joita he eivät itse saa, vaikka ovat koko ikänsä suomess asuneet. Esim olen nähnyt pakolaisilla merkkivaatteita ja älypuhelimia, mulla ei varaa edes älypuhelimeen saatikka mihinkään merkkivaatteisiin. Myös romaneille kustannetaan heidän erikoisvaatteet mutta suomalaisille hyvä jos saa sossusta rahaa uuteen talvitakkiin, yleisemmin ei koska se lasketaan siihen perusrahaan. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan patalaiskat ahneporsaat ovat omasta mielestään sen ja tämän ja tuon avun tarpeessa kun ovat köyhiä. Niin köyhiä, että apu mieluummin kelpaisi kuitenkin rahana, että saisi pleikkariin pelejä ostettua. Kun ei niillä vaateavuilla sun muilla mitään tee. Ne kun eivät ole viimeistä muotia. Ja ruokakassin kanssakin ollaan ihmeissään kun ei siellä ollut mitään mikroon laitettavaa.

Suomalainen köyhä saa terveydenhoidon, lääkkeet, ruoan, asunnon, lämmityksen, ilmaisen koulutuksen, lapset neuvolan, liki ilmaisen päivähoidon että töissäkin olisi mahdollista käydä ja vieläpä lapsilisää lisääntymisestäkin. Mutta silti se jaksaa viuruttaa ja valittaa surkeaa elämäänsä, kerjätä ylimääräistä jouluna ja natkuttaa ettei rikkaat (jotka helvetti soikoon jo nyt kustantavat järjettömillä summilla tätä "köyhien" oleskelua) anna riittävästi. Oksettavaa ahneutta. Mikseivät muuta hevonkuuseen tästä paskasta maasta kun asiat on täällä heitä kohtaan niiiiiiiin huonosti järkätty?! Loppuisipa suurin osa tuista niin saisivat esimakua mitä se on kun ei muut elätä oman katraan lisäksi näitä loisia. Kuokan vartee vaan ja lanttuja viljelemään. Niin ne muutkin köyhät maapallolla elää. Siis ne etuoikeutetummasta päästä olevat, joilla on varaa maahan ja kuokkaan.

Totta. Se tämän päivän köyhyys on osittain järjen köyhyyttä.

Myös ay-liikkeellä on  ollut merkittävä rooli Suomen sosiaaliturvan kehittämisessä. Ilman sitä  emme saisi mm. äitiys- ja sairauspäivärahaa.

Aikajana: Sosiaalilainsäädännön vaiheita

n. 1050-

Seurakuntien vaivaishoitovelvollisuus.

n. 1350

Maunu Eerikinpojan yleinen maanlaki.

1570

Kirkkojärjestys.

1624, 1642, 1698

Kerjuusäännöt.

1680

Kirkkolaki.

1700-luvun puoliväli

Isojaon alku

1763, 1766

Hospitaali- ja lastenkotiasetukset.

1760-luku

Lääninsairaalat.

1817, 1822

Kerjuujulistukset.

1852

Vaivaishoitoasetus.

1879

Vaivaishoitoasetus.

1889

Asetus teollisuusammateisssa olevien työntekijöiden suojelusta.

1891

Senaatin päätös vaivaishuutokauppojen kieltämisestä.

1895

Laki työnantajan vastuunalaisuudesta työtapaturmissa.

1908

Leipurilaki.

Jatkuu

1917

Asetus työnvälitystoimesta.

Työttömyyskassa-asetus.

Asetus työväen tapaturmavakuutuksesta.

8-tunnin työpäivä. Työviikko 47-tuntinen (säädettiin syksyllä 1917).

1918

Torpparivapautuslaki.

1922

Lex Kallio.

Köyhäinhoitolaki.

1924

Työehtosopimuslaki.

Laki merimiesten työajoista.

1925

Lex Pulkkinen.

Työväen tapaturmavakuutuslaki.

Laki joukkotyöriitojen sovittelusta.

1934

Laki työttömyyskassoista.

1936

Lastensuojelulaki.

Irtolaislaki.

Alkoholistilaki

1937

Kansaneläkelaki (ensimmäiset työkyvyttömyyseläkkeet maksettiin vuonna 1942 ja vanhuuseläkkeet vuonna 1949).

Äitiysavustuslaki.

1938

Laki maaseudun asunto-olojen parantamiseen tarkoitetuista avustuksista ja lainoista.

1940

"Tammikuun kihlaus", jonka mukaan työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään

Pika-asutuslaki.

Perheasuntoavustuslaki.

1942

Sotainvalidien työhuoltolaki.

1943

Maanhankintalaki.

Perhelisälaki.

1944

Laki kätilöistä ja äitiyshuollosta.

1945

Kodinperustamislainalaki.

1946

Invalidihuoltolaki.

Uusi vuosilomalaki: 3 viikon loma.

1948

Lapsilisälaki.

Sotilasvammalaki.

Ilmaiset kouluateriat kaikille.

1949

Äitiysavustus kaikille synnyttäjille.

Vanhuuseläkkeet (Kansaneläkelaki).

Arava-järjestelmä tukemaan asuntojen hankkimista.

1950

Laki kunnallisista kodinhoitajista.

1951

Invalidirahalaki.

1952

Vanhuusavustus kansaneläkkeen yhteyteen.

1956

Huoltoapulaki.

Työllisyyslaki.

1957

Kansaneläkkeen kokonaisuudistus.

1959

Työttömyyskorvaukset (Työturvallisuuslaki).

1960

Työttömyyskassojen uudistus.

1962

TEL ja LEL. Kaksi- ja useampilapsisille perheille asumistuki.

1963

Työllisyyslaki.

1964

Sairausvakuutuslaki: päivärahat, sairaanhoitokorvaukset, äitiysrahat.

Kunnan työntekijöiden eläkeuudistus.

1965

40-tuntinen työviikko (Työeläkelain tarkistus).

1966

Asuntotuotantolaki: valtion asuntolainat.

Valtion työntekijöiden eläkeuudistus.

1967

Perhe-eläkkeet yksityisektorille.

Lääkärikulujen korvaus (sairausvakuutuslain tarkistus).

1968 Alkoholilaki. Laki keskioluesta.

1969

Kansaneläkkeen perhe-eläkkeet.

Laki lapsen hoitotuesta.

1970 Maatalous- ja muiden yrittäjien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke.

1971

Kansaneläkkeen asumistuki.

Työllisyyslaki.

1972

Kansanterveyslaki.

Asumistuki myös lapsettomille perheille.

Kehitysvammalaki.

1973

Laki lasten päivähoidosta, alle 3-vuotiaiden korotettu lapsilisä.

1974

Äitiysrahan maksatuskausi 174 arkipäivää.

1975

Asumistuki myös lapsettomille perheille.

Täyden työeläkkeen korotus 40 %:sta 60 %:iin yksityisellä sektorilla.

1976

Lasten elatusturvalaki.

Isyysloma.

1978

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta.

Vuosiloma 5 viikkoa.

1979

Työterveyshuolto.

1981

Asumistuki myös yksinäisille.

1982

Sairausvakuutuksen päiväraha pääsääntöisesti 80 % ansiotulosta.

Äitiysrahan korotus.

1984

Sosiaalitoimen valtionapujärjestelmän eli VALTAVA-uudistus (SVOL). Sosiaalihuoltolaki.

Lastensuojelulaki.

1985

Laki lasten kotihoidontuesta ja hoitovapaasta.

Äitiysraha vanhempainrahaksi ja maksatuskaudeksi 258 arkipäivää.

Työttömyysturvauudistus: ansio- ja peruspäiväraha.

1986

Yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke.

Irtolaislain kumoaminen.

1987

Osa-aikaeläke.

1988

Vammaistukilaki.

Työllisyyslaki.

1990

Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta.

1991

Ulkomaalaislaki.

1992

Lapsilisälaki.

1993

Äitiysavustuslaki.

Sotilasavustuslaki.

Laki työmarkkinatuesta.

1994

Uusi opintotukilaki.

1995

Laki vuorotteluvapaakokeilusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vielä vähemmän keskituloisilla verovalittajilla pitäisi sitten olla mitään ulisemista. Heidän elintasonsa on paljon parempi verrattuna entisajan köyhiin.

 Tämän päivän keskituloinen elää leveämmin kuin mitä 70-luvun rikkaat.

Tämän päivän rikkaat elävät huonommin kuin entisaikojen rikkaat.

Eihän kellään ole oikein palvelijoitakaan tänä päivänä.

Massiivisista kartanoista puhumattakaan. Nykyään rikkailla on joku surkea 300-400 bulkkikivimöhkäle Espoossa. Entisaikaan rikkaiden hevostallitkaan eivät olleet noin pieniä - saati mitäänsanomattomia. Puusepät veistivät ovenkahvatkin.

Aika hullua loppujen lopuksi, eikö!

Jossain ohjelmissa, kun näytetään vähävaraisten koteja, heillä on kuitenkin hienot huonekalut. Sitä aina mietin, että millä rahalla. Minulla menee kaikki raha elämiseen ja huonekalut olen saanut käytettynä jokaisen ja ne ovat todella sen näköisiä, revenneitä rönttäisiä. Meille ei tosin tv-kameroita kehtaisi päästääkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että eipä papparainen taida tietää nykymaailmasta oikeastaan mitään. Nykyään on eri meiningit.

Totta. Nykyään kaiken saaneet "köyhät" valittavat, ruikuttavat ja vänisevät kun elintaso ei ole kuin tuhat ihmistä työllistävällä it-yrittäjällä. Kaikki on aina muiden syy eikä itse ollaan vain yhteiskunnan uhreja.

Juuri näin. Ja röyhkeimmät noista vielä haukkuvat sitä yrittäjää riistäjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys on aina suhteellista ja sidoksissa omaan aikaansa ja ympäröivään yhteiskuntaan. Vertailu eri aikakauteen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen on yhtä hedelmällistä kuin suomalaista köyhää vertaisi viidellä sentillä per päivä savimajassa päiväntasaajalla asuvaan perheeseen.

Se, että saa syödäkseen muutakin kuin maissivelliä, ei hävitä muita köyhyyteen liittyviä ongelmia. Nykyisessä yhteiskunnassa täytyy olla monenlaisia resursseja ja valmiuksia, jotta selviäisi eteenpäin. Kuusikymmentä vuotta sitten työllistymisresursseiksi riitti kyky käyttää lapiota, nykyään tarvitaan koulutusta, valmiuksia teknologian käyttämiseen, kykyä hakea tietoa, verkostoitua jne.

T: Yhteiskuntatieteilijä

Nykyään myös saa yhteiskunnalta resurssit keskiluokkaiseen elämään, vaikkei olisi tehnyt elämässään päivääkään töitä. Töiden tekeminen ei ole enää edellytys yhtään mihinkään, eli ei tarvita noita resurssejakaan.

Lisätietoja tästä? En nyt ehkä sanoisi toimeentulotuella elettävän keskiluokkaista elämää kun jopa sosiaali- ja terveysministeriön on sitä mieltä että se ei riitä edes välttämättömään toimeentuloon.

450 euroa kuussa on käyttörahaa. Jos ei käy töissä voi itse kerätä rajat ja sienet jonka jälkeen ostettavaa on aika vähän. Itse pystyisin säästämään toimeentulotuesta helposti 300 euroa kuussa. Vuodessa säästäisin 3000 ja tekisin all inclusive ulkomaanmatkan

Siinä onkin oikea malliesimerkki tyhmimmästä rahankäytöstä mitä kuvitella saattaa.

Naapurirapussa asuu köyhä monilapsinen perhe. Sain siemensyöksyn kun ajattelin minkälaisia ruikuttajia ja vetelehtijöitä he ovat. Kaikki tuet pois ja asunto normaaleille ihmisille.

Niin ja yhtä hyvin afrikkalaiset kokevat, että mitäs se pitkäikäinen setä siellä kitisee, kun hänkin on nauttinut eläkettä ja elänyt noinkin vanhaksi ihan rauhassa.

Kaikki on suhteellista pappa-hyvä. Kukaan ei saisi ikinä valittaa mistään, kun aina on joku jolla on huonommin. Että suut kiinni vaan kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kaikkien nälänhätä- ja sotauutisten kauhujen keskellä sitä vain miettii, miten suomalaisella "köyhällä" on edes pokkaa kitistä kun 2 oloneuvosvanhemman, 6 lapsen ja 3 ison koiran perheellä ei ole varaa ihan kaikkeen samaan kuin muilla. Yhtään ei kellot tunnu päässä soittavan, että mikä on mennyt omissa valinnoissa ja ratkaisuissa pieleen.

Samaan aikaan heille tupsahtaa tilille joka kuukausi pelkästä olemisesta tonni pari, lasten ja vanhempien koulutus on kustannettu ja mahdollisuus annettu, pääsevät sairaalaan tarvittaessa, heillä on lämmin asunto ja ruokaa pöydässä. Lapset vielä syövät koulussakin ilmaiseksi. Koulukyytikin järjestyy jos haluaa asua pöpelikössä.

Kaikki tämä tuntuu olevan suomalaiselle "köyhälle" ihan itsestäänselvyys ja automaattinen asia. Mutta ettei sekään ole kiitoksen aihe, koska pleikka, lomamatkat, sisäfilee ja uusimmat lelut puuttuvat ja se leimaa? Suhteellisuudentaju aivan kadoksissa. Oksettavaa suorastaan.

Seuraava tuki voisi olla toimitettu kierukan muodossa kaikille niille, jotka eivät vaivaudu peruskoulun jälkeen etsiytymään jatko-opintoihin elämänkoulua kauemmas.

Saanen hieman oikaista: saan itse työttömänä runsas 500 € käteen kuukaudessa, asumistukea en saa (enkä lapsettomana lapsilisiä ym. joita muuten saavat myös työssäkäyvät). Eli jotakin rotia, kun lähdetään oikomaan mutkia suoriksi ja väittämään, että työttömät eläisivät kuin kroisokset: eivät elä.

Lapset tuo leivän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi pappa on elänyt aikana jolloin ei ollut lämmintä asuntoa ja kaikilla lapsilla omaa huonetta, uusia vaatteita, ei ehkä edes niitä käytettyjäkään, ei ollut ruokaa, ei varaa käydä kouluja, ei vessapaperia, pyykinpesukoneita ym. nykyajan välttämättömyyksiä, ei joululahjoja lapsille, eikä synttärikakkuja, ei harrastuksia, ei mahdollisuutta lääkäriin tai hammaslääkäriin, saati sitten lomamatkoihin. Ja silti joku lämpimässä kodissa sossun rahoilla elelevä pystyy väittämään että papalla ei ole mitään käsitystä köyhyydestä. Köyhyys käsitteenä on niin vääristynyt että edes köyhät itse eivät ymmärrä mitä todellinen köyhyys on.

Hassua sinänsä: yleensä tätä "todellista köyhyyttä" määrittelevät juuri ne ihmiset, joita tämä köyhyys - olipa köyhyys sitten mitä laatua tahansa - ei kosketa millään tavalla. 

Hassu sinänsä oli tuo vertauskin"edes köyhät itse eivät ymmärrä mitä otodellinen köyhyys on ", eli kirjoittajahan siinä ( tahtomattaankin) tuli myöntäneeksi  että köyhiä on nykyäänkin.Hän siis  vain ajatteli ,että köyhien pitäisi olla hiljaa.

Sitäpaitsi :eivät kaikki ennen suinkaan  olleet niitä  köyhiä.

Asunnot on osattu lämmittää ennenkin ja puuta on Suomessa kyllä riittänyt köyhempiinkin mökkeihin,varsinkin syrjäseuduilla . Kansakoulu on aina ollut ilmainen ja oppivelvollisuuslain jälkeen pakollinenkin. Pesukoneita taas  ei tuon papan nuoruudessa ollut vielä rikkaillakaan.Pyykkäri oli silloin ammattinimike.

Kurjuutta toki oli paljon ja tuloerot paljon räikeämmin silmiinpistäviä kuin nykyisin,mutta nehän juuri johtivatkin sisällissotaan ja myöhemmin pula-aikaan. 

Kieltolakiaikana tosin oli mahdollisuus rikastua hyvinkin olemattomalla koulutustaustalla pirtusalakuljettajana  ja pula-aikana keinottelemalla, sota-aikana taas mustan pörssin kauppiaana. Laittomuus rehotti ja murhat olivat tilastojen ja tutkimusten  mukaan hyvinkin yleisiä.

Yksin vuokralla asuvat perusturvan saajat ovat laskennallisesti oikeutettuja perustoimeentulotukeen. Heidän tulotasonsa määräytyy toimeentulotuen tason mukaan ja on 43 prosenttia yksinasuvan keski-

palkkaisen tulotasosta.

Takuueläkkeen taso on muita perusturvaetuuksia korkeampi, eikä laskennallista oikeutta toimeentulotukeen synny. Yksinasuvan takuueläkettä saavan tulotaso on 48 prosenttia keskipalkkaisen tulotasosta.

Perusturvan varassa olevien tulotaso ei riitä kattamaan viitebudjetin mukaista kohtuullista minimikulutusta, eläkkeensaajia lukuun ottamatta. Vuonna 2014 perusturvan varassa olevan tulotaso kattoi 71 prosenttia kohtuullisesta vähimmäiskulutuksesta yksin vuokralla asuvalla työttömällä,

opiskelijalla tai sairauspäivärahaa saavalla.

  Perusturvan varassa olevan tulotaso jää väestön itse arvioiman riittävän vähimmäisturvan tason

alapuolelle. Perusturvan varassa olevan tulotaso kattoi 66 prosenttia tästä riittäväksi katsotusta raha

määrästä. Takuueläkkeellä olevan tulot kattoivat 85 prosenttia tasosta, jonka suomalaiset katsoivat riittäväksi elämiseen.

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015. Tervey-

den ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Miten joku voi muka olla 103v kun tämä Maapallo täyttää tänään 99v?

Vierailija kirjoitti:

Seniili papparainen. Ikä ei ole tuonut ainakaan viisautta.

Sulla ei ole viisautta koskaan edes ollutkaan.

Tyttö 16v kirjoitti:

Miten joku voi muka olla 103v kun tämä Maapallo täyttää tänään 99v?

Onkohan älykkyysosamääräsi myös tuo 16 ?

Vierailija kirjoitti:

1960

Työttömyyskassojen uudistus.

1962

TEL ja LEL. Kaksi- ja useampilapsisille perheille asumistuki.

1963

Työllisyyslaki.

1964

Sairausvakuutuslaki: päivärahat, sairaanhoitokorvaukset, äitiysrahat.

Kunnan työntekijöiden eläkeuudistus.

1965

40-tuntinen työviikko (Työeläkelain tarkistus).

1966

Asuntotuotantolaki: valtion asuntolainat.

Valtion työntekijöiden eläkeuudistus.

1967

Perhe-eläkkeet yksityisektorille.

Lääkärikulujen korvaus (sairausvakuutuslain tarkistus).

1968 Alkoholilaki. Laki keskioluesta.

1969

Kansaneläkkeen perhe-eläkkeet.

Laki lapsen hoitotuesta.

1970 Maatalous- ja muiden yrittäjien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke.

1971

Kansaneläkkeen asumistuki.

Työllisyyslaki.

1972

Kansanterveyslaki.

Asumistuki myös lapsettomille perheille.

Kehitysvammalaki.

1973

Laki lasten päivähoidosta, alle 3-vuotiaiden korotettu lapsilisä.

1974

Äitiysrahan maksatuskausi 174 arkipäivää.

1975

Asumistuki myös lapsettomille perheille.

Täyden työeläkkeen korotus 40 %:sta 60 %:iin yksityisellä sektorilla.

1976

Lasten elatusturvalaki.

Isyysloma.

1978

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta.

Vuosiloma 5 viikkoa.

1979

Työterveyshuolto.

1981

Asumistuki myös yksinäisille.

1982

Sairausvakuutuksen päiväraha pääsääntöisesti 80 % ansiotulosta.

Äitiysrahan korotus.

1984

Sosiaalitoimen valtionapujärjestelmän eli VALTAVA-uudistus (SVOL). Sosiaalihuoltolaki.

Lastensuojelulaki.

1985

Laki lasten kotihoidontuesta ja hoitovapaasta.

Äitiysraha vanhempainrahaksi ja maksatuskaudeksi 258 arkipäivää.

Työttömyysturvauudistus: ansio- ja peruspäiväraha.

1986

Yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke.

Irtolaislain kumoaminen.

1987

Osa-aikaeläke.

1988

Vammaistukilaki.

Työllisyyslaki.

1990

Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta.

1991

Ulkomaalaislaki.

1992

Lapsilisälaki.

1993

Äitiysavustuslaki.

Sotilasavustuslaki.

Laki työmarkkinatuesta.

1994

Uusi opintotukilaki.

1995

Laki vuorotteluvapaakokeilusta.

Painu takaisin sinne ihailemaasi Neuvostoliittoon!