IL: 103-vuotias veteraani juhlii Linnassa: "Nykyajan köyhiksi itseään sanovat eivät tiedä mistä puhuvat"
http://m.iltalehti.fi/linnan-juhlat-2016/201612052200036670_lb.shtml
Mitäs tähän sanotte, palstan kaikenkarvaiset elintaso valittajat?
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kaikkien nälänhätä- ja sotauutisten kauhujen keskellä sitä vain miettii, miten suomalaisella "köyhällä" on edes pokkaa kitistä kun 2 oloneuvosvanhemman, 6 lapsen ja 3 ison koiran perheellä ei ole varaa ihan kaikkeen samaan kuin muilla. Yhtään ei kellot tunnu päässä soittavan, että mikä on mennyt omissa valinnoissa ja ratkaisuissa pieleen.
Samaan aikaan heille tupsahtaa tilille joka kuukausi pelkästä olemisesta tonni pari, lasten ja vanhempien koulutus on kustannettu ja mahdollisuus annettu, pääsevät sairaalaan tarvittaessa, heillä on lämmin asunto ja ruokaa pöydässä. Lapset vielä syövät koulussakin ilmaiseksi. Koulukyytikin järjestyy jos haluaa asua pöpelikössä.
Kaikki tämä tuntuu olevan suomalaiselle "köyhälle" ihan itsestäänselvyys ja automaattinen asia. Mutta ettei sekään ole kiitoksen aihe, koska pleikka, lomamatkat, sisäfilee ja uusimmat lelut puuttuvat ja se leimaa? Suhteellisuudentaju aivan kadoksissa. Oksettavaa suorastaan.
Seuraava tuki voisi olla toimitettu kierukan muodossa kaikille niille, jotka eivät vaivaudu peruskoulun jälkeen etsiytymään jatko-opintoihin elämänkoulua kauemmas.
Saanen hieman oikaista: saan itse työttömänä runsas 500 € käteen kuukaudessa, asumistukea en saa (enkä lapsettomana lapsilisiä ym. joita muuten saavat myös työssäkäyvät). Eli jotakin rotia, kun lähdetään oikomaan mutkia suoriksi ja väittämään, että työttömät eläisivät kuin kroisokset: eivät elä.
Jos sä et ole hakenut kaikkia tukia, kuten muut työttömät, niin se ei tarkoita, että kaikki eläisivät samalla tavalla. Suomessa ei paljon alle tonnin tulonsiirtojen jää edes pk-seudun ulkopuolla asuva sinkku. Asumislisät ovat myös tuloa. Ei kai nyt kenelläkään yksinelävällä edes mene yli 500 euroa vuokran jälkeen. Ruoan, sähkön ja veden saa jo alle 300 eurolla.
Minusta on yhtä väärin viljellä sellaisia käsityksiä, että työttömillä olisi keskiluokkaisen elintaso (toistuu useimmissa köyhyyskeskusteluissa), tai että sormia napsauttamalla työttömät saisivat tonnitolkulla rahaa "tekemättä mitään". Totuus on se, että työttömyyspäiväraha on se runsas 500 €, asumistuen kanssa ~ 800 €/kk. Lapsikorotuksista en tiedä, mutta sen verran tiedän, että myöskään toimeentulotukea ei saa vain sormea napsauttamalla, mihin vaivaan sitä nyt keksiikään pyytää. Tämäkin harhaoletus toistuu usein näissä keskusteluissa, että työttömät saavat ties mitkä kampaamokäynnit, harrastukset, ulkomaanmatkat, uudet huonekalut ja tilavan neliön kaupungin parhaimmilta paikoilta "ihan vaan tekemättä mitään", vaikka valtaosa työttömistä elää ihan toisenlaista arkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kaikkien nälänhätä- ja sotauutisten kauhujen keskellä sitä vain miettii, miten suomalaisella "köyhällä" on edes pokkaa kitistä kun 2 oloneuvosvanhemman, 6 lapsen ja 3 ison koiran perheellä ei ole varaa ihan kaikkeen samaan kuin muilla. Yhtään ei kellot tunnu päässä soittavan, että mikä on mennyt omissa valinnoissa ja ratkaisuissa pieleen.
Samaan aikaan heille tupsahtaa tilille joka kuukausi pelkästä olemisesta tonni pari, lasten ja vanhempien koulutus on kustannettu ja mahdollisuus annettu, pääsevät sairaalaan tarvittaessa, heillä on lämmin asunto ja ruokaa pöydässä. Lapset vielä syövät koulussakin ilmaiseksi. Koulukyytikin järjestyy jos haluaa asua pöpelikössä.
Kaikki tämä tuntuu olevan suomalaiselle "köyhälle" ihan itsestäänselvyys ja automaattinen asia. Mutta ettei sekään ole kiitoksen aihe, koska pleikka, lomamatkat, sisäfilee ja uusimmat lelut puuttuvat ja se leimaa? Suhteellisuudentaju aivan kadoksissa. Oksettavaa suorastaan.
Seuraava tuki voisi olla toimitettu kierukan muodossa kaikille niille, jotka eivät vaivaudu peruskoulun jälkeen etsiytymään jatko-opintoihin elämänkoulua kauemmas.
Näiden nälänhätä- ja sotauutisten keskellä sitä lähinnä ihmettelee miten suomalaisella työssäkäyvällä on pokkaa kitistä yhtään mistään.
Sodat ovat täysin mieletöntä ja mistään piittaamatonta hulluutta, joissa palaa paitsi taloja,kulkuneuvoja ja sairaaloita ihmisineen,varastoja vielä käyttämättömine tavaroineen ja avustuselintarvikkeineen ,myös miljoonia dollareita ja euroja vuorokaudessa niiden 'rauhallisimpinakin ' päivinä tämän kaiken hulluuden ylläpitämiseksi ja yhä vain jatkamiseksi.
Ihmisten mielettömin ponnistuksin ja uhrauksin ja valtavin sijoituksin täysin keinotekoisesti ja vihapropagandan avulla luoma kurjuuttakin pahempi olotila.
Siihenkö siis vertaat ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys on aina suhteellista ja sidoksissa omaan aikaansa ja ympäröivään yhteiskuntaan. Vertailu eri aikakauteen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen on yhtä hedelmällistä kuin suomalaista köyhää vertaisi viidellä sentillä per päivä savimajassa päiväntasaajalla asuvaan perheeseen.
Se, että saa syödäkseen muutakin kuin maissivelliä, ei hävitä muita köyhyyteen liittyviä ongelmia. Nykyisessä yhteiskunnassa täytyy olla monenlaisia resursseja ja valmiuksia, jotta selviäisi eteenpäin. Kuusikymmentä vuotta sitten työllistymisresursseiksi riitti kyky käyttää lapiota, nykyään tarvitaan koulutusta, valmiuksia teknologian käyttämiseen, kykyä hakea tietoa, verkostoitua jne.
T: Yhteiskuntatieteilijä
Nykyään myös saa yhteiskunnalta resurssit keskiluokkaiseen elämään, vaikkei olisi tehnyt elämässään päivääkään töitä. Töiden tekeminen ei ole enää edellytys yhtään mihinkään, eli ei tarvita noita resurssejakaan.
Lisätietoja tästä? En nyt ehkä sanoisi toimeentulotuella elettävän keskiluokkaista elämää kun jopa sosiaali- ja terveysministeriön on sitä mieltä että se ei riitä edes välttämättömään toimeentuloon.
Toimeentulotuki on pysynyt samana ja kaksikymmentä vuotta. Elinkustannukset eivät.
Olen ollut koko aikuisikäni ns. yhteiskunnan tukipilari; veronmaksaja sieltä parhaimmasta päästä, kuten keskiluokka yleensäkin. 80-luvulla maksoin palkastani ansiotuloveroa reilut 40%, nytkin maksan kokonaisveroasteena n. 44%.
Maksan mielelläni, kun tiedän, että veroillani tasoitetaan tuloja, annetaan heikommillekin mahdollisuus edes jossain määrin mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Samalla ikäänkuin ostamme yhteiskuntarauhaa, nimittäin maissa, joissa ei ole sosiaalitukia, rikollisuus ja siihen liittyvä väkivalta on valtavaa.
Tiedän samalla, että on olemassa pieni joukko, joka tarkoituksellisesti käyttää hyväkseen tätä systeemiä. Tiedän myös, että suurin osa työttömistä menisi töihin välittömästi, jos niitä töitä olisi. Me suomalaiset olemme jo perimältämme ahkeraa kansaa.
En voi ymmärtää, että jotkut kadehtivat elämää, jossa eletään yhteiskunnan tukien varassa. Ei sillä porukalla ole kuin vättämättömät elämiseen tarvittavat asiat. Hinnat nousevat, tuet laskevat. Mitä kadehtimista siinä on?
Kahdehtimisen sijaan tulisi miettiä mm. sitä, miksi yhteiskunnassamme esim. perhe, jonka bruttotulot ovat 5000 €/kk maksaa vaikkapa päivähoidosta saman kuin perhe, jonka bruttotulot ovat 10 000 tai 15 000 €/kk. Se ei mielestäni ole reilua. Tuo 5000 €/kk saava perhe saa vain aivan samat kaikille kuuluvat tuet kuin moninkertaisesti tienaava, eli lähinnä lapsilisät.
Mitä mahdat tarkoittaa termillä kokonaisveroaste? Sinun kokonaisveroasteesi ei ole 44%, se on ihan varma.
Aina kun kuulet uuden hienon sanan jota haluat käyttää, sinun kannattaa selvittää ja sisäistää sen merkitys, ettet nolaa itseäsi ihan täysin, kuten juuri äsken teit. Tekstisi vaikuttaa lähinnä veroja maksamattoman sossupummin kyhäelmältä, yhteiskunnan "tukipilareilla " on huomattavasti paremmat tiedot esim. juuri verotuksesta.
Toi pappa on elänyt aikana jolloin ei ollut lämmintä asuntoa ja kaikilla lapsilla omaa huonetta, uusia vaatteita, ei ehkä edes niitä käytettyjäkään, ei ollut ruokaa, ei varaa käydä kouluja, ei vessapaperia, pyykinpesukoneita ym. nykyajan välttämättömyyksiä, ei joululahjoja lapsille, eikä synttärikakkuja, ei harrastuksia, ei mahdollisuutta lääkäriin tai hammaslääkäriin, saati sitten lomamatkoihin. Ja silti joku lämpimässä kodissa sossun rahoilla elelevä pystyy väittämään että papalla ei ole mitään käsitystä köyhyydestä. Köyhyys käsitteenä on niin vääristynyt että edes köyhät itse eivät ymmärrä mitä todellinen köyhyys on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään myös saa yhteiskunnalta resurssit keskiluokkaiseen elämään, vaikkei olisi tehnyt elämässään päivääkään töitä. Töiden tekeminen ei ole enää edellytys yhtään mihinkään, eli ei tarvita noita resurssejakaan.
Olin lapsi 70- ja -80 -luvuilla, jolloin keskiluokkaiseen elämään kuului jo omakotitalo (jossa lapsilla omat huoneet), henkilöauto (usein kaksi per perhe), kesämökki, ulkomaanmatkoja, muotivaatteita, uusimpia kodinkoneita ym. Tuskin keskiluokkaisuuden standardit ovat tuosta ajasta ainakaan laskeneet? Joka tapauksessa tuella eläjälle tuollainen elämäntapa on mahdottomuus.
Jahas, olen keskipalkkaisena kuvitellut olevani keskiluokkainen, mutta taidankin olla köyhä työssäkäyvä. Nykyään harvalla työssäkäyvällä on varaa omakotitaloon ja kahteen autoon, kesämökkiin, ulkomaanmatkoihin ja muotivaatteisiin, joten ilmeisesti keskiluokkaisia on Suomessa todella vähän ja suurin osa työssäkäyvistä onkin pienituloisia tai suorastaan köyhiä. Eli käyt töissä 40h viikossa ja vastineeksi saat saman köyhän ihmisen elintason kuin tuilla elävätkin? Jos olisi jotain hyväntekeväisyyttä, missä saamapuolella olevat kävisivät kaikki töissä, antaisin tänne säännöllisesti rahaa koska heillähän se tarve on kovin. Ei ole aikaa marjastaa, leipoa leipää ja ommella vaatteita itselleen päivisin ja säästää näin rahaa kun käyvät töissä.
Minkä lähteen mukaan kahden keskituloisen (n. 3300e/kk x 2) taloudella ei ole varaa autoon ja ulkomaanmatkaan? Suurin osa Helsingin ulkopuolisista suomalaisista asuu omistusasunnoissa, joten tuskin se vain yläluokan asumismuoto on. Autoja on rekisterissä yli kolme miljoonaa, joten niitä on muillakin kuin Nallella ja Herlinillä. Mihin käytät keskituloisena rahasi, jos ei sinulla ole muuta omaisuutta kuin ruoka ja vaatteet?
Jos ihmiset eivät menisi tähän kulutushysteriaan mukaan, todella vähällä pärjäisi.
Kun on työttömänä, on varaa kokkaillakin ja kokeilla erilaisia vegaanireseptejä.
Toisaalta kun rahat on tiukoilla, jotenkin on aivan erityisen vaikeaa kieltäytyä houkutuksista.
Papan lapsuudessa 90% suomalaisista oli köyhiä. Se on silloin eri asia kuin jos köyhiä 10% tai 20%. Se ei ole silloin stigma kun se koskee kaikkia. Käpylehmillä voi leikkiä ahtaassa mökissä, kun samaa tekevät kaikki muutkin ikätoverit. Sen sijaan jos kaikki muut pelaa pleikkarilla ja iphonella, ja sinä leikit edelleen käpylehmillä, niin olet ulkona kaikista mahdollisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kaikkien nälänhätä- ja sotauutisten kauhujen keskellä sitä vain miettii, miten suomalaisella "köyhällä" on edes pokkaa kitistä kun 2 oloneuvosvanhemman, 6 lapsen ja 3 ison koiran perheellä ei ole varaa ihan kaikkeen samaan kuin muilla. Yhtään ei kellot tunnu päässä soittavan, että mikä on mennyt omissa valinnoissa ja ratkaisuissa pieleen.
Samaan aikaan heille tupsahtaa tilille joka kuukausi pelkästä olemisesta tonni pari, lasten ja vanhempien koulutus on kustannettu ja mahdollisuus annettu, pääsevät sairaalaan tarvittaessa, heillä on lämmin asunto ja ruokaa pöydässä. Lapset vielä syövät koulussakin ilmaiseksi. Koulukyytikin järjestyy jos haluaa asua pöpelikössä.
Kaikki tämä tuntuu olevan suomalaiselle "köyhälle" ihan itsestäänselvyys ja automaattinen asia. Mutta ettei sekään ole kiitoksen aihe, koska pleikka, lomamatkat, sisäfilee ja uusimmat lelut puuttuvat ja se leimaa? Suhteellisuudentaju aivan kadoksissa. Oksettavaa suorastaan.
Seuraava tuki voisi olla toimitettu kierukan muodossa kaikille niille, jotka eivät vaivaudu peruskoulun jälkeen etsiytymään jatko-opintoihin elämänkoulua kauemmas.
Saanen hieman oikaista: saan itse työttömänä runsas 500 € käteen kuukaudessa, asumistukea en saa (enkä lapsettomana lapsilisiä ym. joita muuten saavat myös työssäkäyvät). Eli jotakin rotia, kun lähdetään oikomaan mutkia suoriksi ja väittämään, että työttömät eläisivät kuin kroisokset: eivät elä.
Jos sä et ole hakenut kaikkia tukia, kuten muut työttömät, niin se ei tarkoita, että kaikki eläisivät samalla tavalla. Suomessa ei paljon alle tonnin tulonsiirtojen jää edes pk-seudun ulkopuolla asuva sinkku. Asumislisät ovat myös tuloa. Ei kai nyt kenelläkään yksinelävällä edes mene yli 500 euroa vuokran jälkeen. Ruoan, sähkön ja veden saa jo alle 300 eurolla.
Ruoan, sähkön ja veden voi tuolla saadakin, mutta köyhäkin tarvinnee rahaa vaatteisiin, lääkkeisiin, kännykkään/tietokoneeseen, pesukoneeseen jne.
Nuilla oli kuitenkin toivoa tulevasta.
Nykyään toivoa ei juuri ole.
Vierailija kirjoitti:
Seniili papparainen. Ikä ei ole tuonut ainakaan viisautta.
Viisautta voi artikkelin senioritaistelijalla ollakin, mutta myötäelämisen taitoa ei ole pitkäkään ikä herralle tuonut.
Eikös ennen vanhaan saanut paljon vapaammin luoda sitä omaa elantoaan. Silloin kun ei ollut valtavaa virkamiesarmeijaa tuhansine sääntöineen, jotka nykyään estävät vapaan yrittämisen. Oliko näin?
Silloin kaikilla oli jotain hommaa, oli sisäköt ja kotiapulaiset.
Näin pitäisi tehdä tänäänkin! Maksettaisiin joka työstä oikea palkka, mutta kaikki eivät tarvitsisi suurta palkkaa. Pienipalkkaisesta olisi kuitenkin mahdollisuus edetä, tai tehdä monta työtä yhtäaikaa.
Veroja alentamalla tilanne paranisi vielä enemmän. Vapautetaan työntekeminen Suomessa! Pois kaikki turha sääntely ja esteet. Palkkaaminen helpoksi ja irtisanominen helpoksi.
Nousisi paljon uusia pk-yrityksiä.
Luin tässä eräänä päivänä Hyrsylän mutkan asukkaista sota-aikana. Heitä jäi sotavangeiksi ja moni paleltui kuoliaaksi matkalla leirille. Todella järkyttäviä tarinoita, joita me emme voi tällä hetkellä edes kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Toi pappa on elänyt aikana jolloin ei ollut lämmintä asuntoa ja kaikilla lapsilla omaa huonetta, uusia vaatteita, ei ehkä edes niitä käytettyjäkään, ei ollut ruokaa, ei varaa käydä kouluja, ei vessapaperia, pyykinpesukoneita ym. nykyajan välttämättömyyksiä, ei joululahjoja lapsille, eikä synttärikakkuja, ei harrastuksia, ei mahdollisuutta lääkäriin tai hammaslääkäriin, saati sitten lomamatkoihin. Ja silti joku lämpimässä kodissa sossun rahoilla elelevä pystyy väittämään että papalla ei ole mitään käsitystä köyhyydestä. Köyhyys käsitteenä on niin vääristynyt että edes köyhät itse eivät ymmärrä mitä todellinen köyhyys on.
Hassua sinänsä: yleensä tätä "todellista köyhyyttä" määrittelevät juuri ne ihmiset, joita tämä köyhyys - olipa köyhyys sitten mitä laatua tahansa - ei kosketa millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seniili papparainen. Ikä ei ole tuonut ainakaan viisautta.
Viisautta voi artikkelin senioritaistelijalla ollakin, mutta myötäelämisen taitoa ei ole pitkäkään ikä herralle tuonut.
Se on oikeastaan surullista. En nyt tarkoita tätä pappaa, kun en tarkemmin tiedä hänen ajatuksiaan enkä sitä kuinka paljon iltalehden toimittaja on lypsänyt ja värittänyt kertomustaan, mutta ylipäänsä vanhat ihmiset, joilla ei ole minkäänlaista myötätuntoa toisia kohtaan, heillä on elämä tavallaan mennyt hukkaan. Yksi tärkeimmistä taidoista, jonka elämässä voi oppia – toisen asemaan asettuminen – on jäänyt kokonaan oppimatta.
Vierailija kirjoitti:
Luin tässä eräänä päivänä Hyrsylän mutkan asukkaista sota-aikana. Heitä jäi sotavangeiksi ja moni paleltui kuoliaaksi matkalla leirille. Todella järkyttäviä tarinoita, joita me emme voi tällä hetkellä edes kuvitella.
Miksi tarvitsisi? Silloinhan melkein koko Eurooppa oli sodassa ja sodassahan sattuu vaikka mitä joka päivä. Kas kun et lukenut vaikka oloista Bergen-Belsenissä tai Sobiborissa tai Dachaussa ym. ja verrannut niihin...
Kommenteista käy hyvin selville se, että suomalaiset, ilmaisesta koulutuksesta huolimatta, eivät tiedä sosiaaliturvan historiasta juuri mitään.
Muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna Suomen sosiaaliturva – työntekijäin tapaturmavakuutusta (1895) lukuun ottamatta – oli sotien välisenä aikana kehittymätöntä. Suurin osa suomalaisista oli vakuutusmuotoisen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolella, ja sosiaalinen turva olikin tuolloin lähinnä kunnallisen köyhäinhoidon varassa – kuten autonomiankin aikana.
Toisin kuin useissa Länsi-Euroopan maissa, joissa pakollista sosiaalivakuutusta seurasi tapaturmavakuutuksen jälkeen sairausvakuutus, Suomessa sosiaalivakuutuksen
kehittäminen jatkui vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksena, mikä johtui lähinnä
maan yhteiskunta- ja elinkeinorakenteen maatalousvaltaisuudesta. Tämä merkitsi
kansaneläkelain syntyä vuonna 1937. Kansaneläkelakia pidettiin merkittävänä kansanvaltaisuutta osoittavana sosiaalipoliittisena uudistuksena, joka oli sosialidemokraattien ja maalaisliiton ns. punamultahallitusyhteistyön tulos. Kansaneläkelaki oli Suomen sotien välisen ajan merkittävimpiä sosiaalipoliittisia uudistuksia, ja sen synty yhdessä uuden tapaturmavakuutuslain (vuonna1935) ja äitiysavustuslain (vuonna 1938) kanssa merkitsi sosiaaliturvan huomattavaa edistystä. Kansaneläkelaki siirsi sosiaalivakuutuksen kehityslinjan työväenvakuutuksesta kansanvakuutukseen (!).
Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten sosiaalinen ajattelutapa muuttui. Talvisota yhtenäisti sisäisesti kaksijakoista kansaa, ja SAK ja STK sopivat tammikuussa 1940 neuvottelusuhteista talvisodan jälkeisen solidaarisuuden hengessä.
Sosiaaliturvauudistusten uskottiin lujittavan kansan yhtenäisyyttä, ja kansallinen eheyttäminen olikin yksi ideologinen peruste Suomen sosiaaliturvajärjestelmien kehittämiselle sodan jälkeen. Kansallisen yhtenäi-
syyden lujittuminen vaikutti myös tulopoliittisen järjestelmän syntyyn 1960-luvun lopulla. Suomessa tosin tunnettiin William Beveridgen sosiaaliturvaohjelma (1942), mutta täällä päädyttiin itsenäisesti samantyyppiseen sosiaaliturva-ajatteluun lähinnä sotakokemusten myötä. Esikuvina olivat myös Ruotsissa heti sodan jälkeen toteutetut laajat sosiaalireformit.
Jälleenrakennuskaudella maksettiin sotakorvauksia, autettiin sotavammaisia, -orpoja ja -leskiä sekä rakennettiin uusia asuntoja niitä tarvitseville. Siksi sosiaaliturvan kehittämiseen ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia, mutta kuitenkin vuoden 1937 kansaneläkejärjestelmää uudistettiin ja lapsilisäjärjestelmä toteutettiin vuonna 1948. Lapsilisäjärjestelmää voidaan pitää merkittävänä sosiaalipoliittisena
uudistuksena, sillä lapsilisästä pääsivät osallisiksi kaikki lapsiperheet. Lisäksi tapaturmavakuutus ulotettiin koskemaan myös henkisen työn tekijöitä vuonna 1948 ja äitiysavusta alettiin myöntää kaikille synnyttäjille vuodesta1949.
JAtkuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä, että eipä papparainen taida tietää nykymaailmasta oikeastaan mitään. Nykyään on eri meiningit.
Suhahdus jonka kuulit oli papparaisen pointti joka lensi korkealta pääsi yli.
Kyllä mä tiedän mitä se tarkoitti, enkä kiistä etteikö nykyajan köyhyys olisi täysin toista kuin ennen. Mutta en vain jaksa uskoa että tuolla äijällä on oikein hajua millainen tämä maailma nykyään on. Tuollaiset kommentit kuulostaa pelkästään kusipäisiltä.
Mitä muuta nykymaailmasta täytyy tietää kuin se että ettei Suomessa kukaan joudu näkemään vastoin tahtoaan nälkää?
Jatkoa:
Itse asiassa laitan linkin opukseen, jota käytetään koulujenkin opetuksessa.
Moni palstailija tuntuu tehneen kansantaloustunneilla aivan jotian muuta, joten nyt on tilaisuus hankkia itselleen tietoa mielipiteidensä pohjaksi:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/33747/Sosiaaliturva_ja…
Nykyajan köyhyyttä on se että puserrat lapsia enemmän kuin pystyt elättämään (tosin olihan tällä papparaisellakin 8-9 sisarusta). Ja sitä että hankit koiran/talon/auton ja siihen menee rahaa jonka jäljeen olet "köyhä". Nykyajan köyhä saa kaiken tarvitsemansa, mutta ei osaa hallita talouttaan. 90% tapauksista.
Kukaan Suomen kansalainen ei joudu värjöttelemään pakkasessa, syömään sammalta tai puunkuorta. Älyllinen köyhyys on se nykyajan juttu.
Olen niin hyvä että keskustelen tässä ketjussa jos teille sopii?
Miksi naisille ei kelpaa köyhä mies?
Miksi naiset odottavat että köyhä mies kävisi asepalveluksen ja edes haluaisi osallistua tämän maan puolustukseen, jossa köyhää miestä ei kukaan huoli ja ei edes hyväksy töihin?
Sitten se totuus että mitä syitä on olemassa että miehille armeija on pakollinen ja naisille ei ole? Tuskin syynä on köyhyys.