Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Kommentit (2728)
Tuttuni tunkee (liian) usein meille kylään ison ja vilkkaan koiransa kanssa. Itsellänikin ollut aikoinaan koiria, tykkään kyllä niistä, mutta en omassa kodissani enää.
Vaikka pistän kaikki mahdolliset ovet kiinni mihin en halua koiraa, kaverini saattaa esin kurkata lastenhuoneeseen, koira perässä ja hyppää suoraan hiekkasine karvoineen lapsen sängylle, kaveri ei sano mitään, eikä tajua vaikka sanon että laitetaanko ovi kiinni ni ei oo joka paikka karvoja täynnä.
Meillä isot melkein lattiaan asti ulottuvat ikkunat jotka on metrin korkeudelle täynnä nenän jälkiä ja sylkeä vierailun jälkeen. Kaveri antaa koiransa kusta talon seinälle, portin pieleen jne. Eikä reagoi mitenkään vaikka mainitsin siitä, seuraavalla kerralla sama uudelleen.
Kerran ulkoilureissun jälkeen tultiin meidän pihaan, koiralla joku pieni haava jalassa ja sanon että juodaan päiväkahvit terassilla ettei verta tule sisälle. Sanoin että tuon vettä ja tassun puhdistustarpeet ulos. Kaveri jäi istuskelemaan ulkoterassille ja minä menen laittamaan nopsaan tarjoilut. Kohta ovi aukee ja koira pyyhältää riemukkaasti veritassuineen sisälle, ravistelee vielä hiekat turkistaan, sotkee tietysti sekunnissa kaikki paikat ennenkun sain otettua sen kiinni. Kaveri vaan tuumas että tulin hakemaan koiralle vettä, ei reagoi verijälkiin lattialla / matolla mitenkään vaan veden saatuaan painuu ulos aurinkotuoliin lojumaan ja kahvia odottelemaan.
Kaveri on muuten mukava enkä haluis katkasta välejä enkä loukata, mutta pakko on sanoo kohta suoraan että en halua koiraa ainakaan sisälle.... ja ihan varmaan saan vaan itselleni niuhon maineen ja kaveri suuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei yleensä haittaa jos vieras menee jääkaapille, mutta kerran oli sellainen tilanne että uudehko kaveri joka tuli luokseni kylään, marssi suoran jääkaapille ja alkoi avaamaan äidilleni ostamaani kermakakkus johon sit huudahdin että "älä avaa sitä. Se on lahja mun äidille" Ja hän alkoi raivoamaan mulle siitä ja kiukutteli asiasta ja otti sieltä sitten sellaisen itselleni herkuksi ostamani chorizo makkaran johon taas sanoin että älä ota sitä. Taas valitusta ja kiukustui siitä kun mitään ei saa ottaa. Sanoin taas että mä keitän meille kahvit jonka kanssa on keksejä ja eilen leipomaani pullaa. No yhtäkkiä hän olikin ihan hyvällä tuulella ja juotiin siinä kaikessa rauhassa kahvit kunnes hän taas alkoi jäkättää mulle siitä kakusta ja chorizosta ja kuinka pihi muka olen kun en voi antaa palaa kakkua :D sitten taas parin minuutin päästä hän oli ok. Lähdin siitä käymään vessassa ja kun tulin takaisin, hän oli mennyt jääkaapille ja avannut sen kakun ja söi siitä lusikalla suoraan ja oli siitä chorizomakkarasta haukannut palan. Siinä tilanteessa oli pakko sanoa että nyt lähdet ja hän lähti. Mua ärsytti tuo tilanne kun maksoin tosta kakusta aika paljon kun se oli tilauskakku jota äiti oli synttärilahjaksi toivonut. Ja toinen meni syömään siitä suoraan lusikalla ja oli syönyt ne koristeet siitä kakun päältä. Selvisi myöhemmin että tuo ihminen on mieleltään sairas joka ei hyväksy sanaa ei ja jankkaa niin kauan kunnes saa mitä haluaa. Ton episodin jälkeen ei oltu enää missään tekemisissä, tai no joo, kerran käytiin kahvilla ja sielläkin hän marmatti kun en silloin heti antanut kakkua hänelle.
Kuulostaa jo kehitysvammaiselta jos aikuinen ihminen. Onhan hänellä jokin hoitokontakti?
Ylipäänsä ihmiset, jotka kutsuttavat itse itsensä kyläilemään. Ovat esimerkiksi tulossa seudulle käymään, niin otetaan yhteyttä ilmaisen majoituksen toivossa. Hotellien käyttäminen näille on täysin vieras käsite. Vastavuoroisesti hei eivät koskaan kutsu ketään kyläilemään.
Nämä wannabee sisustusneuvojat... Meillä kävi myös yksi, serkkuni kaveri, joka tuli mukana kun serkku haki meiltä painepesurin lainaan. Tämä "suunnittelija" ja "keräilyesineiden asiantuntija" alkoi vouhottaa mun koriste-esineistä kuinka vanhan aikaisia ovat ja miksi pidän vitriinissä risaakin tavaraa.
Serkkuni nolostui, käynti jäi lyhyeksi ja tälle kaverille oli kuulemma pidetty luento siitä ettei toisten tavaroita arvostella. Tämä vouhottajaa sai myös kuulla että ehkä antiikkikauppiaalla on jostain kumman syystä kotonaan ihan oikeasti antiikkisia tavaroita, jossa voi olla jopa vikoja.
Parasta oli kun tämän keräilyesineiden asiantuntijan mukaan "Tuo karmea pullojen kokoelma olisi parhaimmillaan lasinkeräyksessä" Kyseessä olivat keräämäni aurinkopullot, yksi ehkä helpoiten tunnistettavista suomalaisista lasiesineistä, mariskoolien ja Alvar Aallon maljojen jälkeen.
Ei tullut sisälle asti mutta seinänaapuri. Kuulin kun huusi kotonaan, oli hukannut vissiin sytkärinsä. Tuli pyytämään onko tulitikkuja lainata? Annoin ja sytytti suoraan edessäni tupakan ja sanoi "Kiitos paljon" ja poistui asuntoonsa palava rööki huulessaan :D
Vierailija kirjoitti:
Kävellyt kengät jalassa keittiön matolla ja muutenkin ympäriisä asuntoa. Vetänyt vessanpöntön kansi auki. Istunut ulkovaatteet (takki) päällä sohvalle. Ei nyt mitään aivan pöyrityttävän kauheaa, mutta ei tulisi itselle mieleenkään tehdä kenenkään kodissa mitään noista. Tiedän myös ettei kaikki ihmiset välitä tällaisista asioista, mutta ehkä ne ihmiset voi tämän viestin myötä tajuta, että ehkäpä jotkut ihmiset saattaa välittää tällaisista asioista. :)
Vihaan myös sitä kun ihmiset vetävät pönttöä kansi auki ja törkeimmät tapaukset eivät pese käsiään. Oman pienen asuntonsa ääniin on tottunut ja herättää huomion, kun heti vessanvedon jälkeen painellaan suoraan vessasta ulos ilman hanan avaamista...
On muuten huomattavan yleistä tuo pöntön vetäminen ilman kantta. Itse näen sen seuraukset ihan omin silmin, kun vessanpöntön viereinen valkea seinä on täynnään keltaisia roiskeita aina näiden henkilöiden vierailun jälkeen. Maalaisjärjenkin pitäisi toki sanoa, että se kansi on pöntössä ihan syystä eikä koristeena. Kaikki vessassa olevat pyyhkeet, mahdolliset hammasharjat (jos joku niitä lavuaarin reunalla pitää), tasot jne. ovat siinä ulosteen- ja virtsansekaisessa vesiroiskeessa.
Ehkä joitain vain viehättää katsoa kun se oma pissa tai kakka pyörii siellä vesipyörteessä ja sen takia ei raaski laittaa kantta vetäessä kiinni? Muuta syytä en keksi.
Olen lukenut pitkään ja hartaasti tätä viestiketjua, täällä on hauskoja tarinoita
ja olen miettinyt sitä miten me Suomalaiset ollaan tällasia että ei siedetä naapureita ei vieraita eikä muiden tapoja. Sovin itse hyvinkin tähän profiiliin.
Ihan vaan huumorilla, miettikää millasta ois jos meidät heitettäs yhtäkkiä jonnekin Italiaan jossa koko suku osallistuu meidän elämään ja aikuistenkin pitää noudattaa niitä tapoja mitä heidän vanhemmat määrää. Jatkuvasti on joku kylässä, ystävät piipahtaa illalliselle ja viikonloppuisin tai ainakin aina juhlapyhinä on koko suku koolla, kamala meteli ja hulabaloo.
Selvittäsköhän me tästä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mun miehen sisko tulee perheineen kylään, niin hän kyllä aina itse ilmoittaa hyvissä ajoin tulostaan, että kerkeen hyvinkin leipoa tai hakea kaupasta jotakin. Aina on piirakkaa/kakkua ja vähintään 2 sorttia keksiä pöydässä tarjolla. Aluksi yritin ostaa lapsille mehuakin ja muutenkin huomioin heidän lapset tarjoilussa, mutta miehen sisko tuo joka kerta lapsille omat eväät ja omat mehut, meidän tarjoilut ei kelpaa. Aluksi luulin, että yrittää opettaa lapset vähemmälle sokerille, mutta kotonaan lapset syövät kyllä ihan kaikkea. Vanhemmat maistavat kakkuja ja piirakoita, mutta hyvin vähän.
Tämä samainen sisko myös aina kommentoi kaikki mahdolliset puutteet ja virheet mitä vain löytää kodistamme. Siis on hänen lapsuudenkotinsa, mutta ei ole enää kahteen vuosikymmeneen täällä asunut. Kääntää asian niin, että "veli ei ole jaksanut sitten aittaa siivota", "veli ei ole puutarhasta huolehtinut", jne. Ja yhdestä pirun puskasta se sanoo joka ikinen kerta, kun ei olla sitä raivattu. On jopa itse tarjoutunut tulemaan sen raivaamaan! Se puska tulee olemaan siinä nyt hamaan tappiin asti, en uhallanikaan anna sitä kaataa! :)
Mä olen tässä asunut nyt kauemmin kuin hän on lapsena asunut, ja silti hänellä tuntuu olevan oikeus puuttua tämän tilan asioihin. Jännä kyllä, kun ei enää nykyisin kutsuta heitä meille kylään...
Mä en näe tuossa tarjoiluhommassa mitään erityisen törkeää. Sinä teet tarjottavaa miten teet, ja toiset syövät niitä miten syövät. Ei mun mielestä ole ok loukkaantua siitä, että Pirkko söi vain pienen palasen piirakkaa. Tuo lasten omien eväiden tuominen toki on erikoista, mutta voithan kysyä joskus suoraan että miksi lapsille on omat tarjottavat mukana. Se voi olla vain jäänyt tavaksi pikkulapsiajoilta, tai sitten välttelevät sokerin syöntiä siinä mielessä että kun sokeria syödään niin sitä syödään kotona vain tiettynä päivänä tms. Kyllä mä itsekin otan monesti lapsille omat eväät matkaan, mutta ovat aika pieniä vielä ja en halua että syövät sokeria useamman kerran viikossa.
Mutta tuo teidän kodin kommentointi on moukkamaista ja rajatonta toimintaa. Miehen sisko ei selvästikään hahmota rajoja tämän asian suhteen, ja kuvittelee että voi puhua veljestäänkin kuin olisivat vielä jotain teinejä jotka kilpaa moittivat toisiaan. Ihan ärsyttää sun puolesta tuollainen käytös. Jotkut ei vaan hahmota vielä nelikymppisinäkään, että perhesuhteet muuttuvat ajan kanssa ja se mikä oli lapsena ok ei todellakaan ole ok kun kaikilla on omat kodit ja perheet.
Sinuna mä näpäyttäisin joskus, esim. "Aijaa. Oletko sinä muuttamassa meille, vai miksi koet että pihamme/sisustuksemme/tms. on sinun asiasi?"
Aijaa? Minä ja veljeni naljaillaan ja kuittaillaan toisillemme edelleen vaikka ollaan molemmat kolmenkympin molemmin puolin. Tosin, meillä nyt onkin varmaan läheisemmät välit kuin monilla muilla sisaruksilla. Takana on raskaita asioita, isän saattohoito ja kuolema, perinnönjako ja äidin alkoholismi. Jos nämä meidän perhesuhteemme ovat muuttuneet johonkin suuntaan niin lähinnä vaan läheisempään vaikka molemmilla on jo puolisot ja omat kodit.
Olen myös myynyt pilkkahintaan osuuteni lapsuuden kodistamme veljellemme koska muutoin hän ei olisi saanut siihen lainaa. Lapsuuden koti on edelleen minulle todella tärkeä paikka joten ihan varmasti sanon asiasta jos näen, että jonkun kohdan on annettu alkaa repsottaa tai hoidettu huonosti. Toisaalta veli sanoo myös minulle jos olen laiskuuksissani jättänyt jotain asioita hoitamatta.
Voihan se olla, että nämä meidän välimme ärsyttävät veljeni avopuolisoa mutta ei hän ole koskaan asiasta mitään sanonut. Koen myös, että minun ja veljeni välit eivät kuulu kummankaan puolisoille pätkääkään.
Hienoa, että olet läheinen veljesi kanssa! Sisarussuhteet ovat toimiessaan ihan mahtavia. =)
Sinun on hyvä kuitenkin ymmärtää, että lapsuudenkotisi on nyt myös veljesi puolison koti. Normaalit käytöstavat on hyvä hallita. Mitä itse ajattelisit siitä, jos joku tulisi sinun kotiisi arvostelemaan ja päsmäröimään? Niinpä.
Hyvät käytöstavat ja rempallaan olevista nurkista huomauttaminen eivät mielestäni sulje toisiaan pois. Asioista kun voi mainita monella eri tavalla, myöskin niin että toinen ei tunne tulleensa mitenkään arvostelluksi tai päsmäröidyksi. Taitolajihan se tietysti on eikä kaikilta onnistu.
Tottakai minun lapsuudenkotini on nyt myös veljeni puolison koti ja saa emännöidä siellä mieleisellään tavalla. Mutta toivoisin kuitenkin hänenkin ymmärtävän, että siihen muuttaessaan hän on muuttanut sisälle myös minun pitkälle päälle kolmekymmentä vuotiseen historiaan, lapsuuteen ja aikaan ennen isän kuolemaa, ja ymmärtäisi, että paikka on minulle edelleen tärkeä.
Olisin toki voinut siihen tilalle jäädäkin mutta veljeni halusi sitä enemmän ja aikoi ruveta tekemään sillä elantoaan joten en halunnut olla sille esteenä. Tunnesiteitä siihen paikkaan en kuitenkaan valitettavasti voinut katkaista tasan sillä hetkellä kun kauppakirjat tehtiin.
Mutta sinun kotisi se ei enää ole ja jos siellä huomauttelet vaikka kuinka sivistyneesti, on se täsmälleen sama kuin jos sinun kotiisi joku tulisi huomauttelemaan.
Sinun tunnesiteesi on sinun henkilökohtainen asiasi tai " ongelmasi" etkä voi käyttää sitä verukkeena.
Ja jos oikeasti välität veljestäsi etkä käytä teidän hyvää suhdettanne omaksi hyödyksesi niin todellakin otat huomioon veljesi parisuhteen.No jospas lähdetään siitä, että minä tunnen perheeni, tiedän mitä sanoa ja miten ja tiedän mitkä asiat on tabu ja joita pitää lähestyä varoen. Navetan rempottava kulmalauta ei ole sellainen. Ja älkööt huoliko, veljen puolisonkin tunteista on kyllä huolehdittu hyvin =)
Kylläpä tämä nyt meni sinulla tunteisiin. Kirjoittamasi perusteella sinusta saa kyllä kuvan todella ärsyttävästä ihmisestä. Minä minä -tyypiltä, joka aukoo suutaan joka asiasta.
Jos minä olisin veljesi ja hänen vaimonsa hivauttauain sinut mäkeen alta aikayksikön.
Sivistymätön moukka olet!
Eiköhän se veljen vaimo ole miehelleen sanonut, että sitä navetan kulmalautaa ei sitten vaihdeta tai korjata!
Itse olisin ainakin sanonut jos minun mieheni sisko alkaisi meillä päsmäröimään. Katselisin iloisesti kun toiselta nousee savu korvista!
Vierailija kirjoitti:
Yksi kaverini vei kerran vaatehuoneestani Zara-kaupan paperipussin. Siis pelkän sen ruskean pussin, jossa ei sisällä ollut mitään enkä huomannut, että muuta olisi mukaan lähtenyt. En viitsinyt kysyä, koska pussilla ei ollut mitään arvoa minulle, se oli vaan jäänyt vaatehuoneeseen ostoksilla käynnin jälkeen. Ihmetytti kuitenkin, miksi joku haluaisi pelkän vaatekaupan paperipussin kun kyse ei edes ollut mistään Chanelista. :D
Mistä tiedät että kaveri vei? Vai oletitko vaan?
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin n 10v sitten pitkään miehen kanssa jolla oikein kiva kesämökki järven rannalla. Itse olin ravintola-alalla raskaassa duunissa jossa palvellaan asiakkaita päivät pitkät ( ja tehtiin pitkiä työpäiviä), miesystävö taas oli yltiö sosiaalinen joka kutsui vieraita tai antoi kaikkien tulossa olijoiden tulla kanssani samaan aikaan mokille.
Ja sitä porukkaa riitti. Varmaan touko-syyskuun aikana sain olla 2 - 3 vk loppua kahdestaan miesystäväni kanssa. Olisin halunnut (vastapainoksi hektiselle työlleni) olla kahdestaan rauhassa ja hiljaisuudessa enkä passata vieraita ja kantaa selkä vääräänä kaupasta ruokaa ja juomaa. Tän lisäks tietty ammattini huomioiden minun kuului suunnitella tarjottavat, mitottaa ostokset, mies kyllä grillas ja teki jotain muuta ruoan eteen, mut usein se olin minä ja ehkä joku muu naispuoleinen vieras (anoppi esim) jotka sitten siivos jäljet ja tiskas. Ja parin tunnin päästä sama uudelleen. Tuntui ihan siltä että oon töissä.Tekeydyin kerran kipeäksi, ilmoitin vieraille miesystäväni tietämättä, että oon vatsataudissa ja ettei meillä nyt taida olla "vastaanottoa" siellä mökillä, sanoin vielä olevani tosi väsynyt.
Ei kuullemma haittaa, sanoi tulossa olevan perheen äiti ja he todellakin tuli heti la aanusta.Minä makoilin jaffapullon kanssa riippukeinussa tekemättä yhtään mitään, söin salaa yläkerran makkarissamme jäätelöä, menin aikasin nukkumaan ja ihan hyvin ne vieraat tuli kestittyä ilman minuakin.
Joo, ymmärrän, tää on just melkein ku mun elämästä aikoinaan.
Vaikka kuin yritin vihjata tai jopa sanoin suoraan että olen väsynyt enkä jaksa passata vieraita niin porukat vaan tunki mökille sanoen, että ei haittaa, huilaa sinä, minä voin kyllä laittaa ruoat ym, ei hätää. Ja jos et ilennyt suoraan sanoa että emme ota vastaan vieraita, ymmärrätkö.... niin sit nää vaan tuli koska he halus mökkiviikonlopun järven rannalla rantasaunoineen, he olivat siis päättäneet toteuttaa haaveensa lomansa aikana koska itsellään ei ollut mökkiä.
Muutamia kesiä minäkin kestin sitä toisten passaamista ja muiden aikataulujen mukaan elämistä kunnes tuli ah niin ihana korona epidemia ja kukaan ei tullut kylään - voi sitä ilon päivää ja kiitos muuten niin kamalalle taudille, mutta sai se jotain hyvä aikaankin. Ollaan saatu levätä omalla mökillämme ja kutsua ne ihmiset vain päiväkahville sinne ketä on haluttu.
Sovin itseni kanssa että tulevana lomakautena aion sanoa suoraan ettei meille nyt sovi, tai että muita vieraita on tulossa, että katsotaan ensi kesänä uudelleen. Saa nähdä pitääkö sopimukseni.
Nää mökkijutut on niin klassisia 😀, näistä sisi varmaan kirjan.
Meillä myös muutamakin tuttava- /sukulaisperhe jotka joskus kysy voivatko tulla xx viikonloppuna (eli ajankohta oli tarkka), ilmotettiin että on tulossa muita tai ettei olla paikalla sillon.
Seuraavana kesänä molemmat kysy jo aikasiin kesällä että voivatko tulla joku viikonloppu tai keskellä viikkookin jos ovat lomalla samaan aikaan, eli tajusivat että me ei voida keksiä tekosyitä koko kesälle.
Sukulaiset oli tietty niin röyhkeitä että kysyvät myös voivatko olla mökillämme sillon kun emme siellä ole itse --- no ei sekään ollu huono vaihtoehto koska vältyttiin toisten passaamiselta ja hurjalta ruoka ja juomalaskulta.
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni tunkee (liian) usein meille kylään ison ja vilkkaan koiransa kanssa. Itsellänikin ollut aikoinaan koiria, tykkään kyllä niistä, mutta en omassa kodissani enää.
Vaikka pistän kaikki mahdolliset ovet kiinni mihin en halua koiraa, kaverini saattaa esin kurkata lastenhuoneeseen, koira perässä ja hyppää suoraan hiekkasine karvoineen lapsen sängylle, kaveri ei sano mitään, eikä tajua vaikka sanon että laitetaanko ovi kiinni ni ei oo joka paikka karvoja täynnä.
Meillä isot melkein lattiaan asti ulottuvat ikkunat jotka on metrin korkeudelle täynnä nenän jälkiä ja sylkeä vierailun jälkeen. Kaveri antaa koiransa kusta talon seinälle, portin pieleen jne. Eikä reagoi mitenkään vaikka mainitsin siitä, seuraavalla kerralla sama uudelleen.
Kerran ulkoilureissun jälkeen tultiin meidän pihaan, koiralla joku pieni haava jalassa ja sanon että juodaan päiväkahvit terassilla ettei verta tule sisälle. Sanoin että tuon vettä ja tassun puhdistustarpeet ulos. Kaveri jäi istuskelemaan ulkoterassille ja minä menen laittamaan nopsaan tarjoilut. Kohta ovi aukee ja koira pyyhältää riemukkaasti veritassuineen sisälle, ravistelee vielä hiekat turkistaan, sotkee tietysti sekunnissa kaikki paikat ennenkun sain otettua sen kiinni. Kaveri vaan tuumas että tulin hakemaan koiralle vettä, ei reagoi verijälkiin lattialla / matolla mitenkään vaan veden saatuaan painuu ulos aurinkotuoliin lojumaan ja kahvia odottelemaan.Kaveri on muuten mukava enkä haluis katkasta välejä enkä loukata, mutta pakko on sanoo kohta suoraan että en halua koiraa ainakaan sisälle.... ja ihan varmaan saan vaan itselleni niuhon maineen ja kaveri suuttuu.
Minä en jaksaisi tuollaista kaveria. En yhtään.
Anoppi tunkee joka asiaan nokkansa, yrittää sisustaa kotiamme, antaa auliisti ohjeita ja neuvoo kotiasioissa vaikka ollaan jo +35 v koulutettuja aikuisia. Mielipide on joka asiaa ja se pitää tuoda julki.
Olimme kerran loma matkalla keväällä ja hän oli sillä aikaa laittanut rivarin etupihamme uusiksi, rapsutellu kiveyksen puhtaaksi vaikka minä olin sanonut että tykkään siitä sammaloituneesta, haravoinu ja istuttanut mieleisensä räikeän vöriset kukat ja tuonu sellasen järkyttävän valkosen muoviamppeli roikkumaan katosta.
Joo....ihan ilman meiltä lupaa kysymättä.
Hän vaan halus puuhasteltavaa ja ajatteli auttaa mut hänen makunsa istutusten suhteen oli hiukan eri kuin meillä.
Suutuin niin että oli pakko mainita asiasta. Sitten hän suuttui siitä että minä suutuin hänelle ja sanon asiasta eikä arvosteta hänen apua ja sit oltiin suutuksissa kaikki vähän aikaa.
Edelleenkään n 7v kuluttua hän ei ymmärrä tehneensä mitään väärin.
Sohvan alle kaatunut kalja josta ei olla mainittu. Huomasi vasta kun tarvi sohvaa siirtää. Kerran oli jätetty puolikas kebab sohvan alle, se ilmoitti itsestään parin päivän sisällä hajulla.
Parikymppinen kaverini tuli tyttöystävänsä kanssa meille (minä ja vaimoni) kylään. Tarkoituksena oli ottaa kuppia ja viettää aikaa.
Keksivät että hei, meillähän on sauna, pääsiskö he saunomaan pikaisesti?
Pistettiin sauna päälle ja pariskunta meni löylyyn.
Kului puolisen tuntia, mentiin koputtelemaan ovelle että ovatko vielä kauan? Kuulema hetki vielä.. oven olivat laittaneet lukkoon.
Tätä sitten toisteltiin pariin kertaan, yhteensä meni yli 2.5h. Loppupäässä eivät enää edes vastailleet huhuiluihinkaan.
Kun lopulta tulivat saunasta ulos, sanoin että voivat jatkossa hoitaa nussimistouhunsa jossain muualla kuin meidän saunassa. Tarkoitus oli kuitenkin viettää porukalla aikaa yhdessä.
Ottivat nokkiinsa ja lähtivät pois.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin vähän kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika pientä näihin muihin verrattuna, mutta. Minulla on yksi ystävä, jonka kanssa käymme saman keskustelun kirjaimellisesti joka ikinen kerta, kun hän on luonani; mä en juo kahvia ja hän juo. Mulla ei sattuneesta syystä ole kahvinkeitintä eikä kahvia. JOKA IKINEN KERTA kun hän tulee luokseni, hän kysyy ensimmäisenä, että "oisko kahvia?" ja on joka ikinen ainoa kerta yhtä ällistynyt, kun sanon, että ei ole kun en käytä. Vieraita varten pitäisi hankkia.
Alkaa käymään jo hieman ärsyttäväksi kun ollaan kuitenkin jo monta vuotta tunnettu.
Tää nyt on normaalia menoa about kaikille ketä ei kahvia juo, porukalla vaa nii juurtunu se johonki takaraivoon, että kaikki juo kahvia ettei millään ymmärrä jos jollain ei sitä ole.
Minusta olisi tärkeää, jos luokseni tulisi joku joka juo ainoastaan teetä ja joka kerta saisi istua kuivin suin koska en viitsisi ostaa teepusseja ja vedenkeitintä kun en itse tykkää teestä.
Eli oma käytöksenne on myös hölmöä, outoa ja töykeää. Ettekä ole myöskään vieraanvaraisia. Kahvin (kuten treeniin) juominen on NIIN yleistä että luulisi nyt löytyvän vaikka kirpparilta edullinen keitin vaikka et itse kahvia haluakaan. Ihan niille vieraille!Oon aivan samaa mieltä. Meillä on murukahvia ja pressopannu vieraille.
Ei vie tilaa yhtään
Murukahvia ja pressopannu. Lyömätön yhdistelmä? Enpä tuommoista kahvia joisi. Toisaalta, jos olisin ystävänne, tietäisin että ette juo itse kahvia, niin en edes odottaisi teillä kahvia saavani. Jos en pärjäisi ilman, toisin mukanani.
Typerää odottaa aina täyttä palvelua. Miksei samalla sitten odoteta kaikkea muutakin mihin on tottunut?
Minä aina seurustellessa tykkään juoda punaviiniä. Kaikilla pitää siis olla varalta punaviiniä.
Minä tykkään syödä kahvin kanssa macaroneja. Kyllä niitä pitää siis olla aina kaikilla vierasvarana.
Eikö?
Huooooohhh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen työkaveri oli vaimonsa kanssa ensi kertaa kylässä. Olin laittanut salaattia ja ison kasvispiiraan.
Kahvien jälkeen pariskunta yllättäen penkoi jääkaappiamme ihmetellen, että "eikö teillä oikeasti ole täällä mitään kunnon ruokaa, esim makkaraa?" Heidän teki mieli makkaraa..
Katsoimme mieheni kanssa toisiamme hölmistyneinä. Tämä oli vielä eka kerta, kun olivat meillä, ja he tiesivät, että olemme kasvissyöjiä.
Kaapeille ei tietenkään kylässä ole asiaa, se oli tosi tärkeää tässä tarinassa mutta mitäpä itse tuumaisitte kylässä jos siellä olisi ainoastaan lihaa tarjolla? En ymmärrä näitä pakolla kasviksia ja teetä tarjoilevia ihmisiä. Voisko joskus ajatella myös niitä vieraita? Tee ensi kerralla lisäksi vaikka kinkkupiirakka? Ei kaikki halua syödä pelkkiä rehuja.
Kuinka vaikeaa se n ymmärtää, että talo elää tavallaan? Jos ei vierailijalle kelpaa, menköön muualle. Varsinkin jos etukäteen tietää mihin on menossa. En minäkään vegaanina odota tarjoilujen olevan vegaanisia, jos tiedän että isäntäväki on vannoutuneita lihansyöjiä. Syön ennen vierailua ja juon sitten vaikka vettä läpi vierailun. Koska ihmisiä minä sinne menen tapaamaan enkä henkeni pitimiksi syömään.
Aika ihmeellistä, mitä kaikkea pesreilyä ihmiset sietää. Itselläni ei ole juurikaan kokemusta törpöistä vieraista, mutta en olekaan kynnysmatto...
Pakko mainita tää. Viime kesänä ovelle ilmestyi keski-ikäinen "rock-henkinen" pariskunta. Kun avasin oven olivat tulossa suoraan sisään. "Me tullaan teille yöks!". "Ette tuu!" Ovi kiinni.
Mölisivät vähän aikaa rapussa ja häipyivät. Mölinää kuului hiukan aikaa pihaltakin.
En vaan ole koskaan nähnyt kyseisiä tyyppejä :D
Eivät kuulu edes paikalliseen "mahtijengiin" joka alkon kulmilla hengailee.
Asunutkin olen tässä jo pari vuotta.
Kävellyt kengät jalassa keittiön matolla ja muutenkin ympäriisä asuntoa. Vetänyt vessanpöntön kansi auki. Istunut ulkovaatteet (takki) päällä sohvalle. Ei nyt mitään aivan pöyrityttävän kauheaa, mutta ei tulisi itselle mieleenkään tehdä kenenkään kodissa mitään noista. Tiedän myös ettei kaikki ihmiset välitä tällaisista asioista, mutta ehkä ne ihmiset voi tämän viestin myötä tajuta, että ehkäpä jotkut ihmiset saattaa välittää tällaisista asioista. :)