Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin tyttökaveriporukkamme ainut sinkku, ja tunsin oloni ajoittain melko ulkopuoliseksi. Päätin kuitenkin kutsua porukan muut naiset kylään juhlistamaan syntymäpäivääni. Olin panostanut kotini sisustukseen, joka oli ajan trendien mukaisesti melko valkopainotteinen, ja jonkin verran oli vaaleanpunaisia yksityiskohtia. Ei siis todellakaan mikään pinkki hattaraunelma, vaikkei siinäkään tietenkään mitään vikaa olisi. Eräs kaverini sitten katsoi kämppää nenäänsä nyrpistäen ja totesi: ”tähän kotiin ei kyllä miestä kehtaisi tuoda, sehän juoksee heti karkuun”. Eli siis toisin sanoen sinkkuuteni johtui parista vaaleanpunaisesta sohvatyynystä. Kiva.

Vähän tuon jälkeen löysin nykyisen kihlattuni, jolle vaaleanpunaiset tyynyt ja koriste-esineet eivät olleet mikään ongelma. Eli senkin takia tuo kommentti oli hölmö.

Todennäköisesti kommentin esittäjä ei pidä miestäsi miehenä.

Tai ei tunne miehiä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten jouduin hätäsektioon. Olimme lapseni kanssa molemmat menettää henkemme, sairaalassa olimme kuitenkin vain viisi päivää ja oli tietenkin ihanaa päästä omaan kotiin.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Muutama tunti kotiutumisesta tuli anopilta soitto, että ovat lähteneet ajamaan heti meille kun kuulivat että tänään päästään pienen kanssa kotiin. Tulivat siis 400km päästä, mutta yllätys yllätys, soiton aikana selvisi, että ovat enää 20 minuutin ajomatkan päässä.

Mitäpä siinä, minä kipeän haavan kanssa itken väsymystä ja mies yrittää rauhoitella.

Niinpä sisään paukkaa appivanhemmat sekä miehen kaksi veljeä ja sisko. Mitään tuliaisia ei ollut mukana (oletin, että jotain kahvileipää olisi ollut, meillä suvussa on ollut tapana viedä tuoreille vanhemmille lämpimäisiä ja keittää kahvit jne. Pitää hyvänä) ja ensimmäinen lause olikin "milloin teette ruuan, kun me ollaan syöty viimeksi kolme tuntia sitten??"

Minä en osannut sanoa mitään. Mies totesi, että kai hän katsoo mitä kaapissa on. Nopeasti sai tehtyä ison kanakastikkeen ja riisiä sekä salaatin.

Voi että hävetti vieraiden käytös! Pakkasessa oli tekemääni pullaa ja mustikkapiirakkaa kahville. "Tuoreenahan pulla on parasta" kommentoi miehen veli ja sisko nyökkäili. Onneks miehen toinen veli totesi, että ei kai kukaan leivo synnytyksen jälkeen ja että kahvia voi juoda ilman makeaakin.

Meni kuitenkin ihon alle tuo kommentti, totesin että en tältä erää jaksa enempää vieraita ja lähden lepäämään. Makkariin kuulin, miten alkoi keskustelu nimestä. Anoppi vaati lapsen nimeksi omaa nimeään sekä tyttärensä nimeä. Luokkaa "Eija Maija Karoliina"

Muistan mieheni todenneen, että nimi on päätetty jo ja siihen muiden ei tarvitse tulla ottamaan kantaa.

Tiedän, että sama kaava on toistunut myös veljen kohdalla, kun meidän jälkeen saivat lapsen. Veljen vaimo oli melko järkyttynyt käytöksestä.

Heidän lapselleen tuli muuten yhdeksi etunimeksi anopin nimi.

Onpa sinulla tyhmä mies, minun mieheni olisi ottanut puhelimen ja komentanut vanhempansa kotiin takaisin.

Mutta minä valitsisikin puolison sivistyneestä perheestä.

Sitä on tutkittukin, että huonossa perheessä kasvanut valitsee itselleen samanlaisessa perheessä kasvaneen puolison, hakee samanlaista seuraa. Ihan olet anoppisi kaltainen.

Kuulosta t o d e l l a sivistyneeltä. Ihanaa.

Mua ottaa suunnattomasti päähän että meidän tuttava jolla on kolme lasta ei puutu lasten käytökseen yhtään vaikka ne käyttäytyvät kuin hirviöt. Eniten ärsyttää hänen tyttönsä joka on tosi tyly ja nenäkäs suorasuu joka ei suodata mitään vaan tuo julki kaiken kovaan ääneen. Onneksi käy meillä vain harvoin. 

Velipuoleni kävi kotipaikkakunnallani moikkaamassa tuttujaan jossa äitini silloin vielä asui. Puheiden perusteella hän oli tulossa yksinään, mutta mukana olikin hänen poikansa, tämän nainen ja jälkimmäisen koira.

Äitini ei ollut tietenkään osannut varautua ylimääräisiin vieraisiin ja ensi töikseen piti lähteä kauppaan hakemaan ruokaa. Seurue ei osallistunut kustannuksiin millään tavoin.

Koira veti p*rsettään pitkin mattoja jättäen niihin paskaiset rannut, eikä nainen edes pahoitellut asiaa, saati että olisi tarjoutunut siivoamaan.

Lähtiessään jättivät vielä sängyt ja muut levälleen, eivätkä edes kiittäneet. Totesivat tulevansa joku kerta uudelleen kun "oli niin mukavaa".

Yllättäen äitini ei ollut halukas suomaan uutta audienssia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kussut kylppärissä, jossa ei ole vessanpyttyä, lavuaariin niin että  lasten lavuaarin reunalle unohtuneiden hammasharjojen päälle on roiskunut. Tosin kyseessä oli vanhus ja oli vähän näitä erikoisuuksia käytöksessä välissä. Peilikaapissa oli hammasharjojen paikka, mutta vasta omatoimisesti pesemään opettelevat voivat unohtaa. 

Jokainen arkkitehti, joka on suunnitellut kylpyhuoneen, jossa EI ole WV-istuinta, pitäisi haastaa saman tien oikeuteen ihmisten ajan ja raaka-aineiden tuhlaamisesta. Kyseessä on rikos ihmisyyttä ja ympäristöä kohtaan.

Siinä oli kyllä varaus WC-pytylle, mutta kovin ahtaaksi olisi sitten kylppäri mennyt ja käytännössä pyykkikone jättää pois.  Eli viemäriliitännät sitä varten olivat. Erillinen pikkuvessa oli.  Sen sijaan volkkarin istuinta en kyllä ikinä kylppäriin haluaisi, miksi kukaan haluaisi? 

Volkkari on Volkswagen. VW.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, joka katsoo kieroon vierasta, joka rupeaa kuvaamaan kotiani ilman lupaa?

Perheelläni on yksi tällainen sukulainen, joka kylään tultuaan kaivaa kännykän esiin ja kuvaa kaiken omasta mielestään mielenkiintoisen. Hänelle on sanottu, ettei kotimme kuvaaminen tunnu mukavalta. Ei auttanut. Sen jälkeen hänelle sanottiin, ettei niin saa tehdä, joten rupesi kuvaamaan salaa. Nainen on nelikymppinen eli keski-ikäinen, joten pitäisi jo ymmärtää puhetta ja käytöstapoja. Hän on niin paljon lähisukulainen, ettei vierailuista voi täysin kieltäytyä, paitsi nyt koronan aikana hyvällä omallatunnolla. 

Samastun tähän. Tämä tapahtui muutama vuosi sitten. Meillä on kaksostytöt, jotka usein leikkivät samassa koulussa ja naapurustossa asuneen pikkutytön kanssa. Tytöt leikkivät kännyköillä ja kuvasivat paljon meilläkin. En aluksi kiinnittänyt siihen mitään ihmeempää huomiota, koska omatkin tytöt kuvailivat paljon eläimiä ja bongasivat eri koirarotuja. Mies tuli yhtenä iltana kotiin töistä rautakaupan kautta ja kantoi ostokset autotalliin. Tyttö kävi kysymässä, että mitä ostit ja otti kuvan ostoksista. Mies sitten asiaa päivittelemään ruokapöydässä, ettei hän ollut lapsena kiinnostunut kenenkään ostoksista eikä ollut kyllä silloin kännyköitäkään, joilla kuvata. Toinen meidän tytöistä kertoi, että tämä vieras tyttö oli ennen minun töistätuloa kuvannut myös vaatekaappini sisällön ja kenkiä yms. Oli kuulemma halunnut kuvan kauniista mekostani. Tytöt eivät olleet asiaa ihmetelleet. Me miehen kanssa jo ihmettelimme. Kului reilun kuukauden verran, kun tyttö oli taas meillä kuvauspuuhissa. Kysyin häneltä, mitä hän kuvaa. Kertoi kuvaavansa meidän joulukoristeita ja katsovat sitten illalla äidin kanssa niitä. Kysyin vielä, katsooko äiti kaikki kuvat, mihin nyökkäsi. Kuvaa kuulemma äidille kaikkien kavereiden kodit.

Että tuntui pahalta ja oksettavalta. Puhuttiin asiasta tyttöjen kanssa ja sovittiin, ettei heidän kaverinsa tule meille enää silloin, kun kumpikaan aikuinen ei ole kotona. Ilmeisesti sana oli mennyt kiinni jäämisestä myös kotiin, koska tyttöä ei näkynyt enää ollenkaan meillä ja jokusen kuukauden jälkeen perhe muutti kokonaan pois naapurustosta. Myöhemmin selvisi, että näitä kuvailuja oli tapahtunut muidenkin luokkakavereiden kotona kuin vain meidän. 

Lisäys edelliseen: Oli siis muitakin vanhempia, joille oli kuvaamisten syy selvinnyt. Tämä siis selvisi jälkikäteen. 

Vanhempi naishenkilö alkoi syömisen jälkeen tönkiä tikulla etuhampaan paikkaa paikalleen kun se irtoo toisinaan 

Kälyllä oli tapana juoda itsensä salaa humalaan. Me muut vaan ihmettelin, kun hänellä menee niin kovasti päähän normaalit ruokailuun kuuluvat pari viinilasillista. Salaa tyhjennetyt pullot löytyivät sitten mistä milloinkin, usein kuistilta, joskus eteisestä kumisaappaasta.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoi taaperon vaipan kalliilla valkoisella matolla vaikka yritin ohjata vessaan. Tiedän kyseisen vieraan kadehtineen sisustustani. Ex-appivanhemmat eivät suostuneet tulemaan kahvipöytään vaan ignoorasivat useamman pöytään kutsun. Olin siis aiemmin kysynyt ottavatko kahvia Ja olivat myöntyneet. Oli sitten kiva viimeisillään raskaana Ja isosta leikkauksesta toipuvana laittaa turhaan pöytä koreaksi näille idiooteille.

Sisko joka ei IKINÄ pese käsiään kun vaihtaa vaippoja ja suorastaan loukkaantui kun tarjosin edes käsidesiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viiniä ei tarvitse juoda, sen voi käyttää ruoanlaitossa jolloin alkoholi haihtuu.

Ei haihdu kaikki. Itsellä lähti monen viikon putki päälle punaviinikastikkeesta vaikka olin ollut 6 vuotta raittiina. Pieni määrä, mutta riittävästi että alkoholistilla lähtee räpylästä. Terv alkoholisti

Yksi sadoista tekosyistä vain.

Tätä mielleyhtymää ei ilmeisesti voi ymmärtää kuin alkoholisti. Maut ja hajut vievät muistoihin. Itse en halua edes liköörikonvehtia syödä, vaikka niitä kovin pidinkin, ettei kiusausta tulisi. Raittiutta takana 20 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, joka katsoo kieroon vierasta, joka rupeaa kuvaamaan kotiani ilman lupaa?

Perheelläni on yksi tällainen sukulainen, joka kylään tultuaan kaivaa kännykän esiin ja kuvaa kaiken omasta mielestään mielenkiintoisen. Hänelle on sanottu, ettei kotimme kuvaaminen tunnu mukavalta. Ei auttanut. Sen jälkeen hänelle sanottiin, ettei niin saa tehdä, joten rupesi kuvaamaan salaa. Nainen on nelikymppinen eli keski-ikäinen, joten pitäisi jo ymmärtää puhetta ja käytöstapoja. Hän on niin paljon lähisukulainen, ettei vierailuista voi täysin kieltäytyä, paitsi nyt koronan aikana hyvällä omallatunnolla. 

Et todellakaan ole ainoa. En sietäisi yhtään. Mistä näitä tunnevammaisia ihmisiä sikiää, jotka eivät ymmärrä, miten ihmisten kodeissa käyttäydytään? Digiaikana en pidä enää siitäkään, jos joku vähän vieraampi kuvaa lapsia. Isovanhemmat ovat ok, koska he tuskin jakelevat noita kuvia mihinkään muualle, mutta muutama vuosi sitten tunsin syvää epäluottamusta serkun miesystävää kohtaan, joka kuvasi VAIN lapsia sukujuhlissa. En tiennyt miehestä mitään ja nyt hän on jo ex, jolla on hallussaan suvun jokaisen lapsen kuvia niistä juhlista. 

Etkä sinä idiootti kyseenalaistanut kuvaamista. Minä olisin sanonut isoon ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten jouduin hätäsektioon. Olimme lapseni kanssa molemmat menettää henkemme, sairaalassa olimme kuitenkin vain viisi päivää ja oli tietenkin ihanaa päästä omaan kotiin.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Muutama tunti kotiutumisesta tuli anopilta soitto, että ovat lähteneet ajamaan heti meille kun kuulivat että tänään päästään pienen kanssa kotiin. Tulivat siis 400km päästä, mutta yllätys yllätys, soiton aikana selvisi, että ovat enää 20 minuutin ajomatkan päässä.

Mitäpä siinä, minä kipeän haavan kanssa itken väsymystä ja mies yrittää rauhoitella.

Niinpä sisään paukkaa appivanhemmat sekä miehen kaksi veljeä ja sisko. Mitään tuliaisia ei ollut mukana (oletin, että jotain kahvileipää olisi ollut, meillä suvussa on ollut tapana viedä tuoreille vanhemmille lämpimäisiä ja keittää kahvit jne. Pitää hyvänä) ja ensimmäinen lause olikin "milloin teette ruuan, kun me ollaan syöty viimeksi kolme tuntia sitten??"

Minä en osannut sanoa mitään. Mies totesi, että kai hän katsoo mitä kaapissa on. Nopeasti sai tehtyä ison kanakastikkeen ja riisiä sekä salaatin.

Voi että hävetti vieraiden käytös! Pakkasessa oli tekemääni pullaa ja mustikkapiirakkaa kahville. "Tuoreenahan pulla on parasta" kommentoi miehen veli ja sisko nyökkäili. Onneks miehen toinen veli totesi, että ei kai kukaan leivo synnytyksen jälkeen ja että kahvia voi juoda ilman makeaakin.

Meni kuitenkin ihon alle tuo kommentti, totesin että en tältä erää jaksa enempää vieraita ja lähden lepäämään. Makkariin kuulin, miten alkoi keskustelu nimestä. Anoppi vaati lapsen nimeksi omaa nimeään sekä tyttärensä nimeä. Luokkaa "Eija Maija Karoliina"

Muistan mieheni todenneen, että nimi on päätetty jo ja siihen muiden ei tarvitse tulla ottamaan kantaa.

Tiedän, että sama kaava on toistunut myös veljen kohdalla, kun meidän jälkeen saivat lapsen. Veljen vaimo oli melko järkyttynyt käytöksestä.

Heidän lapselleen tuli muuten yhdeksi etunimeksi anopin nimi.

Onpa sinulla tyhmä mies, minun mieheni olisi ottanut puhelimen ja komentanut vanhempansa kotiin takaisin.

Mutta minä valitsisikin puolison sivistyneestä perheestä.

Sitä on tutkittukin, että huonossa perheessä kasvanut valitsee itselleen samanlaisessa perheessä kasvaneen puolison, hakee samanlaista seuraa. Ihan olet anoppisi kaltainen.

Tämä on ihan totta, olemme mieheni ja ystävieni kanssa usein asiasta jutelleet. Kaikki koulukaverit, jotka elivät ”huonossa” kodissa jatkavat samaan tyyliin puolisoineen ja ne joiden koti oli rauhallisempi samoin. Onhan ihan tutkittu juttu, että työttömyyttä on kolmannessa ja neljännessä polvessa ja kylläpä ne tapatyöttömien kumppanit ovat hyvin usein samaa sakkia. Asun pienehkössä kaupungissa ja kylläpä nämä suvut tutuiksi tulee, kaikki tietää sen ja sen sakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten jouduin hätäsektioon. Olimme lapseni kanssa molemmat menettää henkemme, sairaalassa olimme kuitenkin vain viisi päivää ja oli tietenkin ihanaa päästä omaan kotiin.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Muutama tunti kotiutumisesta tuli anopilta soitto, että ovat lähteneet ajamaan heti meille kun kuulivat että tänään päästään pienen kanssa kotiin. Tulivat siis 400km päästä, mutta yllätys yllätys, soiton aikana selvisi, että ovat enää 20 minuutin ajomatkan päässä.

Mitäpä siinä, minä kipeän haavan kanssa itken väsymystä ja mies yrittää rauhoitella.

Niinpä sisään paukkaa appivanhemmat sekä miehen kaksi veljeä ja sisko. Mitään tuliaisia ei ollut mukana (oletin, että jotain kahvileipää olisi ollut, meillä suvussa on ollut tapana viedä tuoreille vanhemmille lämpimäisiä ja keittää kahvit jne. Pitää hyvänä) ja ensimmäinen lause olikin "milloin teette ruuan, kun me ollaan syöty viimeksi kolme tuntia sitten??"

Minä en osannut sanoa mitään. Mies totesi, että kai hän katsoo mitä kaapissa on. Nopeasti sai tehtyä ison kanakastikkeen ja riisiä sekä salaatin.

Voi että hävetti vieraiden käytös! Pakkasessa oli tekemääni pullaa ja mustikkapiirakkaa kahville. "Tuoreenahan pulla on parasta" kommentoi miehen veli ja sisko nyökkäili. Onneks miehen toinen veli totesi, että ei kai kukaan leivo synnytyksen jälkeen ja että kahvia voi juoda ilman makeaakin.

Meni kuitenkin ihon alle tuo kommentti, totesin että en tältä erää jaksa enempää vieraita ja lähden lepäämään. Makkariin kuulin, miten alkoi keskustelu nimestä. Anoppi vaati lapsen nimeksi omaa nimeään sekä tyttärensä nimeä. Luokkaa "Eija Maija Karoliina"

Muistan mieheni todenneen, että nimi on päätetty jo ja siihen muiden ei tarvitse tulla ottamaan kantaa.

Tiedän, että sama kaava on toistunut myös veljen kohdalla, kun meidän jälkeen saivat lapsen. Veljen vaimo oli melko järkyttynyt käytöksestä.

Heidän lapselleen tuli muuten yhdeksi etunimeksi anopin nimi.

Onpa sinulla tyhmä mies, minun mieheni olisi ottanut puhelimen ja komentanut vanhempansa kotiin takaisin.

Mutta minä valitsisikin puolison sivistyneestä perheestä.

Sitä on tutkittukin, että huonossa perheessä kasvanut valitsee itselleen samanlaisessa perheessä kasvaneen puolison, hakee samanlaista seuraa. Ihan olet anoppisi kaltainen.

Kuulosta t o d e l l a sivistyneeltä. Ihanaa.

Taisi kolahtaa. 😁

Ohis

Tätä muuten luettiin tänään hitmixissä

Kun näitä lukee tulee tunne, että iso osa ihmisistä on vajaaälyisiä surkimuksia, joille suku ja kaverit saa tehdä ihan mitä vaan, ja he vaan hyväksyvät.

Meillä oli sukujuhlat ja sisarukseni perhe tuli myös niihin, 5 lasta. Lapsista nuorin oli jo 8 ja vanhin 15. Kun keskustelimme aikuisten kanssa terassilla ja ajattelin hakea vieraalle lisää kakkua niin nämä lapset olivat sohvalla hiljaa ja syöneet melkein kaiken tarjottavan (!!!) oli täytekakku ( tilattuna konditoriosta), lohirullia ja keksejä yms. Kyllä ketutti ja oli todella noloa viedä vieraalle kakun loppujämät.

Tämä samainen perhe ei myöskään koskaan sano kiitos eikä muutekaan keskustele muiden kanssa, elävät omassa kännykkäpelikuplassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari vuotta sitten jouduin hätäsektioon. Olimme lapseni kanssa molemmat menettää henkemme, sairaalassa olimme kuitenkin vain viisi päivää ja oli tietenkin ihanaa päästä omaan kotiin.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Muutama tunti kotiutumisesta tuli anopilta soitto, että ovat lähteneet ajamaan heti meille kun kuulivat että tänään päästään pienen kanssa kotiin. Tulivat siis 400km päästä, mutta yllätys yllätys, soiton aikana selvisi, että ovat enää 20 minuutin ajomatkan päässä.

Mitäpä siinä, minä kipeän haavan kanssa itken väsymystä ja mies yrittää rauhoitella.

Niinpä sisään paukkaa appivanhemmat sekä miehen kaksi veljeä ja sisko. Mitään tuliaisia ei ollut mukana (oletin, että jotain kahvileipää olisi ollut, meillä suvussa on ollut tapana viedä tuoreille vanhemmille lämpimäisiä ja keittää kahvit jne. Pitää hyvänä) ja ensimmäinen lause olikin "milloin teette ruuan, kun me ollaan syöty viimeksi kolme tuntia sitten??"

Minä en osannut sanoa mitään. Mies totesi, että kai hän katsoo mitä kaapissa on. Nopeasti sai tehtyä ison kanakastikkeen ja riisiä sekä salaatin.

Voi että hävetti vieraiden käytös! Pakkasessa oli tekemääni pullaa ja mustikkapiirakkaa kahville. "Tuoreenahan pulla on parasta" kommentoi miehen veli ja sisko nyökkäili. Onneks miehen toinen veli totesi, että ei kai kukaan leivo synnytyksen jälkeen ja että kahvia voi juoda ilman makeaakin.

Meni kuitenkin ihon alle tuo kommentti, totesin että en tältä erää jaksa enempää vieraita ja lähden lepäämään. Makkariin kuulin, miten alkoi keskustelu nimestä. Anoppi vaati lapsen nimeksi omaa nimeään sekä tyttärensä nimeä. Luokkaa "Eija Maija Karoliina"

Muistan mieheni todenneen, että nimi on päätetty jo ja siihen muiden ei tarvitse tulla ottamaan kantaa.

Tiedän, että sama kaava on toistunut myös veljen kohdalla, kun meidän jälkeen saivat lapsen. Veljen vaimo oli melko järkyttynyt käytöksestä.

Heidän lapselleen tuli muuten yhdeksi etunimeksi anopin nimi.

Onpa sinulla tyhmä mies, minun mieheni olisi ottanut puhelimen ja komentanut vanhempansa kotiin takaisin.

Mutta minä valitsisikin puolison sivistyneestä perheestä.

Sitä on tutkittukin, että huonossa perheessä kasvanut valitsee itselleen samanlaisessa perheessä kasvaneen puolison, hakee samanlaista seuraa. Ihan olet anoppisi kaltainen.

Tämä on ihan totta, olemme mieheni ja ystävieni kanssa usein asiasta jutelleet. Kaikki koulukaverit, jotka elivät ”huonossa” kodissa jatkavat samaan tyyliin puolisoineen ja ne joiden koti oli rauhallisempi samoin. Onhan ihan tutkittu juttu, että työttömyyttä on kolmannessa ja neljännessä polvessa ja kylläpä ne tapatyöttömien kumppanit ovat hyvin usein samaa sakkia. Asun pienehkössä kaupungissa ja kylläpä nämä suvut tutuiksi tulee, kaikki tietää sen ja sen sakin.

Saman huomion olemme tehneet kouluaikaisista kavereista. Hyvin paljon vaikutti kodin tilanne ja hyvin usealle vaikuttaa aikuisenakin. Toki ei aina mutta suurimmalta osin.

Täälläkin kun lukee kauhukertomuksia sukulaisten käytöksestä (nuo parjatut kauheat anopit 😁) kertojan (miniän) kielenkäytöstä kuultaa samanlaisuus niihin ihmisiin joita moittii.

Nuoruudessa silloisen poikaystäväni serkku tyttöystävineen päätyi baari-illan jälkeen jatkoille meille. Me kävimme jotain keskustelemassa toisessa huoneessa ja kun palasin olohuoneeseen avautui silmiini seuraava näky: parvekkeen ovi oli auki ja tämä serkku pani parvekkeella tyttöystäväänsä doggystyle perseeseen. Siis ihan oikeasti. Ja se jätkä vieläpä katsoi suoraan minuun, näki kun kävelin huoneeseen eikä ollut millään, jatkoi vaan. (Varmaan halusikin että näen sillä hän yritti monesti iskeä minua.. resuhampainen pultsarin näköinen mies). Käännähdin kannoiltani ja vetäydyin omiin oloihini loppuillaksi. Tuosta on pian 20 vuotta.. enkä varmaan ikinä tule unohtamaan sitä näkyä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni pikkuserkku, on rikkaasta perheestä jossa opetettu että mitään ei tarvitse itse tehdä koska rahalla saa, myös opetettu lokiksi ja pummiksi: tää pikkuserkku härskisti syö muiden ruokia, ei kysy lupia,lisäksi ei osaa siivota vaan aina minä ja ystäväni tai joku muu joutuu siivoamaan sen pikkuyksiön kun ei itse osaa,paskaa nurkat täynnä ja palkaksi pitkin hampain keitti kahvia! Kerrankin se ja sen poikaystävä halusivat kutsua yhdessä ruoanlaittoon (kanaa,riisiä yms) no tää tokaisee mulle,opiskelijalle ja erittäin pienituloiselle,tuo sä ne kanat ja juomiset yms me tuodaan riisit!! Ja se ois käyttänyt ne samat nahistuneet riisit jotka ollut vuosikausia kaapin perällä! No onneks sain tekosyyn varjolla livistetty tästä "ihanasta ruoanlaitto tilaisuudesta"!!

Oli sen sortin pummi,ei osannut edes perushygieniasta huolehtia, hais aina hielle ,rasvalle, tupakalle jne.

Aina kun kertoo tai no yrittää selittää ettei opiskelijalla jolla ei työpaikkaa varaa ostaa monen kympin tai satasen edestä ruokia,suuttuu tai ei ymmärrä! Aina on muiden ruokia syömässä, ei vastavuoroisesti mitään itse tarjoa! Lisäksi yrittänyt monta kertaa ängetä toisten s-m kokoisia vaatteita vaikka on itse kokoa xxxl!

Ai tällainen haiseva idioottimainen olio "rikkaasta perheestä"? Älä nyt viitsi naurattaa!

Siis mitä nauramista tai ihmettelemistä tuossa on? Rikkaat ne pahempia lokkeja on ja menojalkaa vipattaa niin ettei edes suihkussa ehdi käymään,lisäksi rikkaat käyttää muita härskisti rahallisesti kuin ruoallisesti hyväkseen.

Tästä esimerkkinä se kun meidät pyydettiin leikkipuistoon rikkaan äidin lapsen syntymäpäiville, liput piti maksaa itse (!!!), nooh, kutsuimme sitten tämän lapsen vastavuoroisesti lapsemme syntymäpäiville leikkipuistoon jonne liput tietysti maksoimme, tämä äiti päättikin jättää minulle lapsensa kaitsemisen, avasi läppärin ja teki koko sen ajan töitä. Sanoi kyllä että voimme vuoron perään katsoa lapsia mutta ei tehnyt elettäkään tämän eteen. Olisi ollut kiva edes jutella aikuisten kesken. Myö eräs lapsen isä toi lapsensa näille syntymäpäiville ja ihmetteli missä muut lapset on, sanoin että koronan vuoksi on rajoituksia johon mies sanoi että tulee 2 tunnin päästä hakemaan lapsensa!!!!!!!!, olin siis lapsille kuin päivähoitaja oman lapseni syntymäpäivillä.