Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä monen (jokaisen?) vegaanin kohdalla tuntuu, kyse on nimenomaan sairaudesta korvien välissä.

Niinpä: usein myös vahva korrelaatio omaan sukupuoli-identiteettiin liittyvän epävakauden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppivainaalla oli meille kukkien kastelua varten avaimet, kun olimme itse reissussa. Kun palattiin takaisin, tiskialtaassa oli kaksi likaista viinilasia ja meidän aiemmin ulkomailta tuomamme viinipullo tyhjänä. Olohuoneesta oli kadonnut taulu seinältä. Kun mentiin sitä (ja avaimia) hakemaan takaisin, anoppi avasi oven miehelleni ostamani paita päällään. Kaikki kaapit oli ilmeisesti käyty läpi. Anoppia ei enää pyydetty kukkien kastelijaksi.

No harvalla onkaan anoppivainaa kukkien kastelijana 🤔

Parasta anoppimatskua 😉

Tama nyt ei ole ehka torkeinta, mutta todella uuvuttava ja myos kiukuttava kokemus. 

Asumme mieheni kanssa eurooppalaisessa suurkaupungissa joka on myos suosittu matkakohde. Miehen kaveri kertoi haluavansa tulla pitkasta aikaa kaymaan taalla, ja ilmoitti saapuvansa 10 paivan kuluttua. 

Kaveri majaili meilla viikon. Saapuessaan han ilmoitti karsivansa sydansuruista, silla parin kuukauden ajan tapailtu ihastus oli ilmoittanut, ettei halua parisuhteeseen. Kaveri puhui aivan koko ajan tasta naisesta, ja osoitti hyvin vahan kiinnostusta meidan kuulumisiamme kohtaan. Olemme muuttaneet sen jalkeen kun kaveri vieraili viimeksi taalla, ja uusi naapurustomme on paljon viihtyisampi kuin vanha. Mieheni vei kaverinsa paikallis-sightseeingille aikomuksenaan nayttaa talle kaikki suosikkipaikkansa,  mutta kaveri kulki koko ajan nena kiinni puhelimessa. 

Valmistin vierailun aikana lahes joka ilta illallisen, ja tahan paalle tarjosimme tietysti aamupalat ja snacksit, ja lisaksi mieheni tarjosi kaverille olutta ja useamman viskilasillisen lahjaksi saamastaan kalliista pullosta. Kaveri ei osoittanut kiitollisuutta mistaan. Sen sijaan han kavi myos omin neuvoinensa keittion kaapeilla, ja soi mm. toihin otettaviksi ostamani valipalat, seka kaksi pussia sipseja. Yhtena iltana han halusi tilata kotiin kiinalaista ruokaa. Teimme tilauksen sovelluksen kautta, ja han tarkisti lukuisia kertoja omien ruokiensa loppusumman. Han luuli minun lisanneen meidan tilaamamme kevatrullat hanen tilaamiensa ruokien loppusummaan. Olin laskenut tilaukset aivan oikein, mutta oli aivan kuin yksien seitseman euron kevatrullien joutuminen hanen laskuunsa olisi kauhea asia hanen yovyttyaan meilla taysihoidossa viikon...

Iltaisin kaveri halusi, etta katsotaan jotain leffaa tai sarjaa, mutta han tuomitsi kaiken roskaksi vartin katsomisen jalkeen ja halusi keskeyttaa. Han haukkui minun ja mieheni suosikit. Ainoa  mita kaveri suostui katsomaan oli eras pissa-kakkahuumorin tayttama nettisarja, ja sita sitten katsottiin kaikki illat. Kaveri myos kuorsasi pitkia aikoja paivisin ja iltaisin meidan sohvallamme. Toisaalta oli hyva, etta saatoimme miehen kanssa katsoa jotain muuta kun kaveri nukkui. Kaveri oli valitellut miehelle, ettei han nuku oisin kun vain suree ihastustaan. 

Kun lahdimme kaupungille, kaveri halusi aina ostaa bubble tea'n. Kavimme lukuisissa eri liikkeissa, mutta han ei kelpuuttanut mitaan. Lopulta han ilmoitti haluavansa ostaa juoman yhdesta ensimmaisina vierailemistamme paikoista, mika tarkoitti palaamista takaisinpain huomattavan matkan. Mikaan muu tarjottu vaihtoehto ei kelvannut. Usein kavi vielapa niin, etta kun han sitten sai juoman, han ei ollutkaan siihen kovin tyytyvainen. 

Ja koko ajan han vatvoi suhdettaan siihen naiseen (tai sen puuttumista). Kaikista kaymistamme paikoista ja tilanteista han loysi jonkin aasinsillan ihastukseensa. 

Kaveri ei missaan vaiheessa kiittanyt mitenkaan vieraanvaraisuudestamme. Han hoiti tiskit kahdesti viikon aikana, mita han piti suurena ponnistuksena. Edes kentalle lahtiessaan han ei sanallakaan kiittanyt mistaan. 

Mieheni oli akaisella tuulella ja lopen uupunut kaverin lahdettya. Han sanoi, etta sietaa tuollaista kaytosta vain siksi etta kyseessa on lapsuudenkaveri jonka kanssa hanella on todella paljon yhteista historiaa. 

Itsellani ei tulisi mieleenkaan nauttia toisten vieraanvaraisuudesta viikkoa taysihoidossa ilman mitaan kiitollisuudenosoitusta. Jos Suomessa vieraillessani yovyn yhden yon ystavan tai sukulaisen luona, katson etta minulla on jokin tuliainen mukanani, tai sitten tarjoan kahvit tai juoman.

Miehen siskon perhe tuli kylään viikonlopuksi (yöksi) ja pyysivät saada ottaa mukaansa miespuolisen ystävänsä, joka oli juuri jätetty ja kaipasi siksi seuraa ja piristämistä. Sanoimme, että jos sohvamajoitus kelpaa, niin tervetuloa. Noh, tyyppi ei puhunut meille yhtään mitään koko viikonlopun aikana - ei edes tervehtinyt ja esitellyt itseään, kun tulivat, eikä tietenkään kiitosta pois lähtiessä. Häntä ympäröi erittäin epämiellyttävä "aura" ja vieläkin menee kylmät väreet, kun mietin hyypiötä.

Paitsi, että tyyppi oli epäkohteliaan epäsosiaalinen, hän myös valitti koko viikonlopun milloin mistäkin: ruoka oli "paskan makuista" (söi silti kuin hevonen), vuodesohva huono nukkua ja törkeä isäntäväki, kun nukuttavat vierasta huonolla sängyllä eivätkä anna omaa sänkyään käyttöön, liian kuuma huoneisto (oli kuuma kesä), ei hyviä leffoja (kolusi meidän leffakokoelman läpi), tylsä kaupunki... Olisi luullut aikuisen miehen pärjäävän kolme yötä normaaleissa kotioloissa, mutta tuntui olevan ylivoimaista. Ja nuo valitukset tulivat tietoomme, kun kälyn mies raportoi miehelleni, mitä vieras oli hänelle kertonut. En tiedä, miksei pistänyt kaveriaan ruotuun, enkä myöskään ymmärrä, miksi piti meille raportoida näitä valituksia. Kälyä hävetti vietävästi ja yritti kaikin tavoin kompensoida tätä epäonnistunutta viikonloppua. "Oma vikani" tietysti, että tyyppi roikkui koko ajan meidän matkassa, koska en antanut jäädä yksin meidän kotiin, kun lähdettiin porukalla kaupungille. Kälyn mies yritti suostutella, että olisi kivempi päivä jos jätetään mököttäjä katselemaan telkkaria, mutta pidin pintani enkä suostunut. Tuosta vierailusta jäi sellainen inhotus, ettemme oikein halua kutsua ketään yhtään uudempia tuttavuuksia kylään edes kahville, kun ei ihmisistä vaan voi tietää, miten ne käyttäytyy. 

Yks akka jonka äiti tuns niin se alko leikkaa kynsiään kahvipöydässä!! 

Mieheni sisko haukku ja vitt-ili minulle lapsemme syntymäpäivillä. Hyvät jatkot on toivotettu. 

Vierailija wrote:

Meille tuli joskus kesä-aikaan kylään perhe, oltiin sovittu että grillataan, mutta tämä perhe ei nähtävästi voinut sietää sitä että olimme kasvissyöjiä ja vaikka olimme heitä ajatellen myös ostaneet lihaa, makkaraa ym ja itse söimme omia ruokiamme niin silti saimme paskaa niskaan kun ei kuulemma ole "normaalia" olla pelkkä pupu vaan pitää olla karhu :D ollaan silti ihan väleissä nykyään ja kyläillään toistemme luona ja ollaanpa jopa saatu tämä "karhu" maistamaan kasvisruokaa ;) hänen herkkuaan on nykyään kesäkurpitsalasagne

Muuten melko uskottava tarina, mutta kesäkurpitsalasagne ei taatusti ole kenenkään herkkua :D ! Vieraskorea toki kannattaa olla ;)

Vanhemmat toivat yksvuotiaan ekaa kertaa meille, laittoivat lattialle ja menivät istumaan sohvalle. Lapsonen alkoi heti itkemään mutta vanhemmat istuivat vaan sohvalla eivätkä tehneet tai puhuneet mitään. Eivät ottaneet edes mitään lelua mukaan. Piti sitten hakea varastosta jotain että saatiin tilanne pelastettua. Nyt lapsi kohta kahden mutta ei vieläkään kävele saati sano mitään. Vanhemmat eivät puhu hänelle mitään. Molemmat erittäin introverttejä.

Älypuhelimen pläräys, kun olen ollut jotain puhumassa, on sellainen asia, jota en voi sietää. Ihmettelen, että jos ei kerran jaksa pysyä pois puhelimeltaan ja kuunnella minua, niin miksi sitten tulee kylään minun luokseni. Kun sukulaiset tulevat kylään luokseni, he makoilevat ja pomppivat jopa sängylläni, joten minään ihan tiukkapipona en kyllä itseäni pidä.

Vierailija wrote:

ex-lankomies rikas isäntämies kesken vierailuaterian nousi pöydälle riisui pöksynsä ja tuuppasi pöydälle sellasen pyyttonin ettette usko.eikä edes pyyhkinyt

Etu- vai takapuoleltako tämä pyytton tuli esiin?

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse gluteeniton ja maidoton, ja en ole kertaakaan ollut juhlissa joissa olisi ollut kolme tai edes kaksi eri ruokavalion kakkua. Yleensä on ollut kaksi tai kolme makeaa tarjottavaa, joista osa voi olla kaupasta ostettuja. Kotileipurille esimerkiksi kääretorttu perunajauhoista on helppo ja sopii kaikille, jos on pienimuotoiset juhlat. En tiedä millä tavalla nämä edellisten kommentoijien vieraat ovat tuoneet ilmi vaatimuksensa kolmeen kakkuun, jos se on juhlanjärjestäjän itse itselleen kehittämä paine niin voisi tehdä vähän itsetutkiskelua. Gluteenittomat ja maidottomat dumlekeksit maksaa 2,60 ja siinä on kahdeksan keksiä. Mahdoton ajatus?

 

Eli sinulle on siis OK, ettei tarjolla ole gluteiinittomalle ja maidottomalle sopivaa kakkua? Olisivatpa kaikki vieraat kaltaisiasi.

Tosin aiheeseen perehtymättömän on todella vaikea löytää kaupasta juuri sinun dieettiisi sopi

Mä kysyn, koska kaupan tädit ja sedät tietää, missä on.

Yksi asunnoton kaveri meni tonkimaan biojätteitä ja söi sinne aiemmin päivällä laittamani pizzan palan. Olisi mennyt ennemmin jääkaapille, mutta ei. 🙄

Tää on semmonen juttu, etten ymmärrä sitä vielä näin 17 vuoden jälkeenkään. Hyvin eksoottinen juttu, että kun kaveri tuli käymään, luuhaamaan nurkkiin, niin sen sijaan että olisi mennyt jääkaapille tai ruokakaapille etsimään murkinaa, menikin tonkimaan biojätteitä. 😮

Sitten se pirun varastelu aina heti kun silmä vähänkin vältti. Jostain vuodesta 04 se alkoi, että meikäläiseltä muutamat tyypit kävi aina jotain varastelemassa. 😠

Ihan syystä on mennyt asuinpaikkakunta ja kaveripiiri vaihtoon. Mun luona ei enää paskahousut kyläile. 

Vaikea uskoa että nämä tarinat on tosia. Voivatko suomalaiset olla todella näin juntteja? Itse pyyhkisin kyseiset ihmiset elämästäni epäröimättä. Paljon helpompaa elää kun ei tarvitse katsella urpoja. Sitä ovea ei myöskään tarvitse avata. 

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leivoin vaivalla hienot tarjoiltavat ja tarjosin muutamille tyypeille lupaamani kakku- ja leivoskahvit. Yksi ahtoi sitten napaansa kakkua ja leivosta niin paljon kuin jaksoi, tyrkytti tarjoiluja kaikille muillekin (tyrkkäsi lautaselle ison kasan ja käski syödä), ja kaiken lisäksi vaati vielä saada viedä herkkuannokset kotiinkin, omalle perheelle viemisiksi. (Pitkän matkan päähän ilman jäähdytystä: näinköhän saivat kermaleivonnaisista mahataudin?) :D

En käsitä, mikä hätä hänelle tuli tuhota äkkiä kaikki tarjoiltavat kokonaan parempiin suihin?! Minä kun olin  ajatellut säästäväni herkkuja vähäsen itsellekin pakkaseen, myöhempien päivien välipalaksi... Mutta hämmennyin niin, etten edes älynnyt pitää puoliani. :(

 

No tämä on nyt vähän outoa; kutsua väkeä kylään, leipoa ne hienot tarjottavat ja sitten o

No tuo nyt on vähän eri asia kuin se, että VIERAS alkaa tyrkyttää tarjottavia muille, ja vie loput mukanaan. Alkuperäisessä lainauksessa ei edes ollut kyse siitä, että tarjottavia olisi liian vähän. Kaikille riitti ja ylikin jäi.

Vierailija wrote:

Vaikea uskoa että nämä tarinat on tosia. Voivatko suomalaiset olla todella näin juntteja? Itse pyyhkisin kyseiset ihmiset elämästäni epäröimättä. Paljon helpompaa elää kun ei tarvitse katsella urpoja. Sitä ovea ei myöskään tarvitse avata. 

Kuule, ihan hyvin voi olla tosia. Todennäköisesti tarinoita on vielä kaunisteltu häveliäisyydestä, kun ei ole iljetty ihan kaikista pahimpia kertoa. Olen nähnyt elämäni varrella niin hulluja ja tyhmän röyhkeitä ihmisiä ja tapahtumia, ettei ole tosikaan. Ne on niin, ettei niitä kukaan usko, pitää jättää ainakin puolet pois, ennen kuin tarinat alkavat kuulostaa vähän sinne päin uskottavilta.😀 Suomalainen kun ei usko, ennen kuin on itse nähnyt. 

Ovia availlaan siksi, kun on ikänsä eletty urpojen keskellä, niin sitä on kasvettu siihen, että hullut tapahtumat ovat ihan normaaleja - vaikka eivät ole. Mutta kun ei olla nähty normaalia. Sellainen henkilö, joka on elänyt fiksussa seurassa, jossa ei tapahdu eriskummallisuuksia, ei urpojen kanssa pyöri eikä varsinkaan availe ovia niille. 

Sori nyt mutta en kyllä tajua millaisia sukulaisia ja kavereita teillä on. En edes TUNNE tai TIEDÄ ketään noin huonosti käyttäytyvää ihmistä tai pehettä kuin mitä täällä kuvaillaan.

JA sitten yksi joka vie kukkia tai viinipullon kun joku tuttu on tehnyt rempan kotona. He he.

Sori nyt mutta en kyllä tajua millaisia sukulaisia ja kavereita teillä on. En edes TUNNE tai TIEDÄ ketään noin huonosti käyttäytyvää ihmistä tai perhettä kuin mitä täällä kuvaillaan.

JA sitten yksi joka vie kukkia tai viinipullon kun joku tuttu on tehnyt rempan kotona. He he.

Vierailija wrote:

Mieheni sisko haukku ja vitt-ili minulle lapsemme syntymäpäivillä. Hyvät jatkot on toivotettu. 

Minä en ole missään tekemisissä mieheni siskojen kanssa. Olivat aikanaan meille kateellisia, haukkuivat takanapäin. Veivät kaikki tavarat äitinsä kuoleman jälkeen. Hyvä, että veivät, en olisi niitä haisevia kamoja tänne huolinutkaan.

Kaveri tuli kylään ja meni jääkaapille, josta otti mehupurkin, avasi sen ja joi suoraan purkin suusta. Tyypillä oli vielä herpes suupielessä. Ojensi purkkia ja kysyi minulta: olisitko sinäkin ottanut? En ottanut ja purkin sisältö kaatui viemäriin myöhemmin kuin tästä itsekkäästä sikailijasta pääsin eroon. Vieläkin ärsyttää, kun nyt tuli mieleen.

Eräs sukulainen tuli kylään, kun olimme muuttaneet uuteen, rakentamaamme taloon. Katseli keittiössä arvostellen ympärilleen ja ilkkuvasti alkoi arvostella keittiön kaappien määrää, että kuinka on vähän, heillä on kesämökilläänkin enemmän. Keittiö oli harkiten suunniteltu ja kaappeja oli juuri niin kuin oltiin haluttu ja oikein kivahdin hänelle, että niitä on juuri sopiva määrä. Normaalisti en koskaan kivahda kenellekään, paitsi ehkä kotona omalle perheelle :).