Miten te naiset kestätte miehenne firman pikkujoulu käynnit? Mua ainakin ahdistaa aika paljon.

Ja pettämisestä puheenollen, en tiedä yhtään miestä joka olisi pettänyt parisuhteessa ollessaan. Naisia tiedän sen sijaan useita...

Mieheni on juuri nyt pikkujouluissa. En muistanut edes kysyä missä, mutta jossakin Helsingissä. Otimme lasten kanssa tämän vapaaillan mielellämme vastaan ja tottakai miestäni siellä jossakin mietin, mutta pelätä en osaa yhtään, en sitten tipan tippaa. En mieti edes mitään luottamuskysymyksiä tai muiden naisten viehättävyyttä tai humalatilaa. Jos mieheni pettää haluaa, niin sen voi tehdä vaikka maanantaina klo 17 siellä toimistossakin. Ja jos jos mies sen haluaa tehdä, niin sitten alkaa puhaltaa uudet raikkaat tuulet ja en sitä kovin pahana pidä. Oikeasti en ole ikinä ymmärtänyt mustasukkaisuutta, tuskinpa tulen ymmärtämäänkään. En ole niin heikko ihminen, että sortuisin jos nykyinen elämäni tästä muuttuisi. En omista ketään.N42

Jotkut vaan muuttuu kännissä tosi typeriksi. Uskon että jos miehesi kuuluu näihin ja jos tulee tilaisuus, niin jotain voi sattua. Mutta jos hän muuttuu äärimmäisen ärsyttäväksi humalassa niin ei häntä sitten kukaan ota joten olet turvassa.

Vierailija kirjoitti:

---Kerrankin kun miehen kanssa oltiin baarissa, menin itse tiskille tilaamaan juomaa. Mies jäi kauemmas istumaan pöydälle. Näin ns. sivusilmällä kun joku nainen tuli miehen viereen istumaan. Kuulin kun mies sanoi aika isoon ääneen jonkun ajan kuluttua "Sori, mutta oon varattu". Nainen lähti sitten pois.

Tuo asia hymyilytti ja loi entistä enemmän vain luottamusta mieheeni.

No olispa sekin kyllä ollut aika erikoista, jos olis siinä ruvennut säätämään ihan pokkana toisen naisen kanssa sillä aikaa kun sä oot baaritiskillä :D  Sanotaan nyt vaikka näin, että miehelläsi oli aika tarkkaan tasan kaksi vaihtoehtoa toimia tuossa tilanteessa. Eli ei tee miehestä vielä pyhimystä.

Aika kovat luulot mielestäsi. Kelpaa kelle vaan :D :D :D

Olen miesvaltaisella alalla ja usein ollut firman ainoa nainen.... Ei ne vakiintuneet miehet enää jaksa naisia kytätä, huomaavat siis tietysti nätin naisen ja ehkä vähän vitsiä vääntävät että kyllä kelpais...mutta oikeesti ei kelpaa.. Nauttivat paskan jauhannasta ja kännien vetämisestä, vapaaillasta poissa kotoa. Harva lähtee edes hidasta tanssiman vaikka hakijoita on jonoksi asti.

Pakko myöntää, että koska mieheni ollessa ainut mies työpaikalla (ehkä esimiehistä muutama on myös miehiä) ja työkavereista osa on samanikäisiä nuoria naisia, tuntuu vähän kurjalta jos hän tanssii ja ryyppää heidän kanssaan koko illan ja jatkaa ehkä jatkoille hämyiseen yökerhoon. Mitenkään en voi olla varma, ettei mieheni olisi ihastunut johonkin naiseen työpaikalla. Täytyy vain luottaa ja uskoa, ettei mitään ikinä tapahdu tai tule tapahtumaan.

Mieheni oli viikko sitten pikkujouluissa ja tuli kotiin kolmelta yöllä. Peiton alle tullessaan hän hilautui selkääni kiinni ja parin minuutin jälkeen olimme molemmat tyydyttyneinä ja tyytyväisinä valmiita nukkumaan. Tuskinpa hän siis siellä petti, ei hänellä ole muutamaan vuoteen niin lyhyellä varoitusajalla alkanut seisomaan uudestaan ja jos olisikin, niin kyllä siinä olisi silloin kauemmin kuin kaksi minuuttia kestänyt. Mutta ehkä hän sai inspiraatioita juhlista? :)

Vierailija kirjoitti:

Mies menossa ensi vk loppuna pikkujouluihin. Luotan kyllä mieheeni hänen ollessaan selvinpäin, mutta mielestäni kuka tahansa ihminen saattaa päissään tehdä mitä vaan ja käyttäytyä miten vaan. Mistä sitä koskaan tietää?!

Aihetta ei epäilykseen ole koskaan ollut, mutta jostain syystä tämä on joka hemmetin vuotuinen ongelma meillä, minun mustasukkaisuuteni ja stressaaminen tästä asiasta :(

Kerrankin kun miehen kanssa oltiin baarissa, menin itse tiskille tilaamaan juomaa. Mies jäi kauemmas istumaan pöydälle. Näin ns. sivusilmällä kun joku nainen tuli miehen viereen istumaan. Kuulin kun mies sanoi aika isoon ääneen jonkun ajan kuluttua "Sori, mutta oon varattu". Nainen lähti sitten pois.

Tuo asia hymyilytti ja loi entistä enemmän vain luottamusta mieheeni. Mutta joo, eihän se tuokaan kaikkea kerro. Vaikka toimi silloin noin, voikin joskus toimia eri lailla.

Miehen työpaikalla onneksi on enemmän miehiä kun naisia. Jos olisi naisvaltaisella alalla, en kestäisi..

Olen itse sitä mieltä, että jokainen ihminen voi olla potentiaalinen pettäjä. Ihan kuka tahansa voi tehdä niin, vaikka itsestä sanoisikin että "Minä en koskaan tekisi niin!".

Onko täällä muita naisia (no miksei miehiäkin), jotka kamppailevat samanlaisen ongelman kanssa kumppaninsa suhteen? Miksi se 100% luottaminen on mulla niin vaikeaa? Vaikka aihetta epäilykseen ei tosiaan ole koko 5vuoden aikana koskaan edes ollutkaan.

Tiedän, että tulen saamaan haukkuja ja alapeukkuja. Antaa tulla vaan.

Lehtien palstat on täynnä pettämisjuttuja, pikkujouluista on tehty hirveä haloo, ei ihme että tulee vainoharhaiseksi. Minua nykyisin ärsyttää koko sana ja ihmiset odottavat innolla päivää jolloin yleensä tulee vedettyä överit, koska ilmaista viinaa tarjolla ja sitä tietenkin vedetään kaksin käsin ja varmasti tulee sanottua jotain noloa. Sitten ihmetellään kun työporukka jauhaa paskaa ja sama ensi vuonna uudestaan, great. Eli AP, et ole ollenkaan typerä, en minäkään nauti siitä jos miestäni lähennellään baarissa ja saavat jäätävää katsetta ja äkäisiä sanoja jos kehtaavat yrittää omalle reviirille. Mieheeni luotan mutta vastakkainen sukupuoli on asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Olen miesvaltaisella alalla ja usein ollut firman ainoa nainen.... Ei ne vakiintuneet miehet enää jaksa naisia kytätä, huomaavat siis tietysti nätin naisen ja ehkä vähän vitsiä vääntävät että kyllä kelpais...mutta oikeesti ei kelpaa.. Nauttivat paskan jauhannasta ja kännien vetämisestä, vapaaillasta poissa kotoa. Harva lähtee edes hidasta tanssiman vaikka hakijoita on jonoksi asti.

Sama. Ei niitä kiinnosta kuin kännit. Tosin eipä muakaan ne voisi vähempää kiinnostaa.

No onpa suppeeta. Ei Kai sitä nyt hulluna tarvii juoda, mut ei voi edes bilettää. Huh huh. Ankeus.

Ei pelota miehen menot. 20 vuotta mies on menoiltaan aina minun luokseni tullut ja aina on seuraavana päivänä rehdisti silmiin katsonut. Voisinhan minäkin omiin juhliini jäädä, mutta en ole viitsinyt. Yhteistä lomaa olemme nytkin suunnittelemassa, joten eiköhän avioelämämme jatku tästä eteenpäinkin.

Oikeastiko teidän miehet pääsee viihteelle vain kerran vuodessa firman pikkujouluihin???

Kyllä aika monet pettää kun hyvä tilaisuus tulee.. on niin paljon nähty touhua tähän ikään etten enää tosiaankaan luota 100%. En silti kyttää toista, en voi estää pettämistä. Luotan itseeni ja pärjäämiseeni vaikka sitten yksin loppuelämän, se riittää.

Veikkaan että olet kolmenkympin jommalta puolelta ikää.

Sen voin sanoa että kun olet mun ikäinen (45v.) niin voi sit sanoa että hyvä syy erota tai ihan mitä vaan. Mä olin ihan samanlainen tuossa iässä ja pelotti kaikki mutta nykyään ärsyttää koko ukko joten jos jotain touhuaisi niin good for he tai sit lähtee :)

Oletko puhunut kumppanillesi huolistasi? Jos se on oikeasti ainoa huolenaihe suhteessa, niin voithan ehdottaa että voisiko hän sinun mielenrauhasi vuoksi juoda hyvin hillitysti? 

Vierailija kirjoitti:

Oikeastiko teidän miehet pääsee viihteelle vain kerran vuodessa firman pikkujouluihin???

Ei kaikki edes halua eikä jaksa käydä useammin enää aikuisiällä, kun se on niin nähtyä jo. Ei ole aina pääsemisestä kiinni.

Mies aina pikkujouluissakin välillä soittelee mulle ja sanoo ikävöivänsä. Päissään siitä tulee aina tosi tunteellinen. On se sitä kyllä selvinpäinkin. 

Juu, olen puhunut tästä aiheesta, viimeksi tänään. Mies sanoo, ettei tartte murehtia "Olet mun ainoa nainen" jne jne.. Hetkeksi helpottaa, kunnes sitten taas.. :( Voi ei.. Miksi oon tällänen? :(

AP

Munkin mies oli eilen pikkujouluissa ja kotiutui tuossa neljän aikaan (heräsin oven kolinaan ja nukahdin uudestaan). Mä olen tänään menossa töihin, enkä kyllä eilen hetkeäkään miettinyt miehen juhlia vaan nautin omasta ajasta ja menin ajoissa nukkumaan. Mies on ostanut krapularuoat ja -herkut valmiiksi, kun illan agenda oli juopotella. :D Töiden jälkeen mies kertoo pikkujouluista, millaista oli jne. kun tänä vuonna oli isompi porukka mukana.

Ja sille, joka ihmetteli että käykö teidän miehet ulkona vain kerran vuodessa, niin melkeinpä joo. Ulos lähtemiseen vaaditaan yleensä joku syy (pikkujoulut, polttarit, ...), harvemmin mies lähtee muuten vaan (tänä vuonna kerran käynyt), minä sitäkin harvemmin (en juo alkoholia viinilasillista enempää).

Miksi en ole mustis...? Nuorempana olin! Sittemmin olen oppinut arvostamaan itseäni niin paljon että jos mies sekoilee, menettää hän hyvän vaimon ja parhaan ystävänsä eli minut. Ja jos mies ei välitä, niin sitten sietää mennäkin. :) ja älä luule etteikä mies silti merkitsisi minulle kaikkea, mutta ainoa tapa millä sen voin näyttää on oma käytös ja omat teot.

Mustasukkaisuus kuluttaa suhdetta. Pyri työstämään sitä.

N28

Aika hoitaa tilanteen. Minäkin olin aiemmin mustasukkainen ja huolissani vaimoni menoista, mutta kun seksi loppui suhteesta niin nykyään minua ei enää kiinnosta pätkääkään. Vaimo oli muuten juuri eilen harrastusporukkansa pikkujoulussa ja kotiutui aamukuudelta. Onneksi meillä on erilliset makuuhuoneet, niin ei tarvinnut nukkua aamun tunteja viinan ja sperman hajussa.