Luitteko Hesarista sen rehtorin kirjoituksen kiusaamisesta?? Siinä syyllistettiin kiusattuja
aika rankasti sanomalla, että lähes aina vikaa on kaikissa osapuolissa ts. kiusatussa on jotain vikaa että hanta kiustataan. Olenkin aina epäillyt, ett'ä tuo on koulujen todellinen asenne kiusaamiseen ja sen takia kiusaamista ei saada koskaan loppumaan kouluista.
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokalla yläasteella oli yksi tyttö, joka oli ruma ja köyhä. Hänellä on sellaiset rumat kikkurahiukset joten sai nimen mollamaija. Tytöllä oli aina rumat vaatteet ja haisi hielle. Oli sosiaalisesti kömpelö ja tyhmä. Tyttö alkoi itkemään pienistäkin syistä.
Oli lisäksi likinäköinen eikä hankkinut itselleen rillejä. Ei kerran maantuedon tunnilla osannut vastata mikä maa oli kyseessä, kun opettaja osoitti Suomea. :D
Oli yleisessä tiedossa että hänen äitinsä oli hullu skitsofreenikko ja isä huumeidenkäyttäjäraiskari joka oli hylännyt "perheensä"
Moni yritti puhua tytölle, mutta alkoi änkyttämään ja tärisemään. Valehteli lisäksi usein saadakseen huomiota.
On jotain vikaa kiusatussakin, jos ei ymmärrä pitää itsestään huolta. Ei kukaan teinityttö halua olla ruman ja haisevan pilkkakirveen kaveri.
En tiedä mitä mollikselle kuuluu nykyään, eikä oikeastaan kiinnosta. Toivottavasti on ottanut itseään niskasta kiinni.
T. N23
Potkitte siis kaltoinkohdeltua lasta. Ymmärrätkö että tytöllä ei luultavasti ollut ehjiä vaatteita ja silmälaseja, koska niitä ei hänelle hankittu.
Luultavasti kokenut väkivaltaa kotona ja koulussa. :(
Vierailija kirjoitti:
Aikuisille ei koskaan puhuttaisi noin vähättelevästi ja alentuvasti. Kun aikuinen sanoo, että hanta kiusataan työpaikalla ei kenellekään tule mieleen sanoa, että kyllä sinussakin jotain vikaa on, asiat eivät ole niin mustavalkoisia jne.
Ei ehkä suoraan sanota mutta ajatellaan. Tiedän useamman tapauksen, jossa kiusatuksi itsensä kokenut tai kiusatuksi itseään väittävä olivat aivan täysin itse syypäitä tilanteeseen. Esimerkkinä voisin mainita esimiehen, joka tuhosi hajota ja hallitse -menetelmällä koko töyhteisön, savusti ihmisiä jne. Kun hänestä alettiin valittaa työsuojeluun, juttu kääntyikin niin, että häntä muka kiusataan. Näin toimivat itse asiassa monet lapsetkin.
Vierailija kirjoitti:
aika rankasti sanomalla, että lähes aina vikaa on kaikissa osapuolissa ts. kiusatussa on jotain vikaa että hanta kiustataan. Olenkin aina epäillyt, ett'ä tuo on koulujen todellinen asenne kiusaamiseen ja sen takia kiusaamista ei saada koskaan loppumaan kouluista.
Sylvester Stallone sanoi aikoinaan että hänen toimintaleffansa ovat lastenleikkiä verrattuna Stallonen lapsuuteen,muita kakaroita ärsytti jo pelkkä nimi.
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään siinä vaiheessa, kun omaa lasta syytetään syyttä kiusaajaksi, alkaa ap:kin ehkä ymmärtää, mitä rehtori tarkoitti.
Olen törmännyt opettajana lukuisiin tapauksiin, joissa esimerkiksi vaikeasti mielenterveysongelmainen oppilas väittää olevansa kiusattu, mutta ei pysty sanomaan, kuka on tehnyt ja mitä. Vanhemman on paljon helpompi uskoa, että lasta kiusataan kuin että tämä on ns. tulossa hulluksi. On myös teini-ikäisiä lintsareita, jotka viimeistään nelosten uhatessa alkavat sepittää tekosyitä, miksi eivät tule kouluun; yksi helppo on kiusaaminen. Kun asiaa selvitetään nuori ei pysty sanomaan, mitä on tapahtunut. Ja sitten on nämä tyypit, joiden mielestä muiden pitäisi tanssia heidän pillinsä mukaan ja jos niin ei tehdä, se on kiusaamista. Jotkut oppilaat, jotka jäävät itse kiinni kiusaamisesta alkavat syyttää muita harhauttaakseen aikuisia. Muistan myös tapauksen, jossa erään luokan tytöt keksivät kiusaamistarinan kiusatakseen itse muita, joille olivat kateellisia. Väitetyt kiusaajat eivät olleet tehneet yhtään mitään. Sitten on nämä adhd-tyyppiset oppilaat, joiden käytös on hallitsematonta ja he kiusaavat hömelyyttään ja ovat niin ärsyttäviä, että joutuvat itse kiusatuiksi. Kouluissa on myös aluillaan kaikenlaisia persoonallisuushäiriötä, esim. epäluuloiset persoonat ovat ihan lähtökohtaisesti varmoja, että heille halutaan pahaa, vaikka mitään ei olisi tapahtunut.
Lapset ja nuoret ovat ihan niin kuin aikuisetkin; heidän joukossaan on ns. hankalia ihmisiä.
Suhtaudun erittäin vakavasti vastuuseeni, jos minulle tullaan kertomaan kiusaamisesta. Vastuuni kohdistuu kuitenkin molempiin lapsiin. Minulla on velvollisuus pitää huoli siitä, että ketään ei leimata ja rankaista syyttä. On erittäin vakava syytös lasta kohtaan sanoa häntä kiusaajaksi. Sen pitää perustua faktoihin. Opettajan velvollisuus on selvittää koko tarina. Ja voin kertoa, että se on hyvin harvoin niin yksinkertainen kuin lehtiä lukemalla voisi päätellä.
Niin olen kyllä huomannut, että opet tykkää kiusaajista. Siis sellaisista taitavista kiusaajista, jotka ovat usein ns, paremmista perheistä ja heillä on hyvä sosiaaliset taidot. Sen sijaan opet ei tykkää niistä aroista ja hiljaisista köyhien perheiden lapsista, joten toki ope uskoo näitä ns. suosittuja oppilaita kiusaamista selvittäessään.
Mikä koulu? Minkä päivän lehti?
T. Vantaalaisen koulukiusatun lapsen äiti
Anteeksi että ärsytin kanssaoppilaitani käyttämällä silmälaseja ja hammasrautoja. En kyllä valittanut kenellekään "lempinimistäni". Toivottavasti käteen ei sattunut, kun löivät minua. Nyt ymmärrän että vikaa oli minussakin, pilasin maiseman.
Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan. Osalle kiusaajista en koskaan edes puhunut. Yritin olla niin huomaamaton, kuin vain voin. Silti kiusattiin. En omasta mielestäni tehnyt mitään ansaitakseni kiusaamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään siinä vaiheessa, kun omaa lasta syytetään syyttä kiusaajaksi, alkaa ap:kin ehkä ymmärtää, mitä rehtori tarkoitti.
Olen törmännyt opettajana lukuisiin tapauksiin, joissa esimerkiksi vaikeasti mielenterveysongelmainen oppilas väittää olevansa kiusattu, mutta ei pysty sanomaan, kuka on tehnyt ja mitä. Vanhemman on paljon helpompi uskoa, että lasta kiusataan kuin että tämä on ns. tulossa hulluksi. On myös teini-ikäisiä lintsareita, jotka viimeistään nelosten uhatessa alkavat sepittää tekosyitä, miksi eivät tule kouluun; yksi helppo on kiusaaminen. Kun asiaa selvitetään nuori ei pysty sanomaan, mitä on tapahtunut. Ja sitten on nämä tyypit, joiden mielestä muiden pitäisi tanssia heidän pillinsä mukaan ja jos niin ei tehdä, se on kiusaamista. Jotkut oppilaat, jotka jäävät itse kiinni kiusaamisesta alkavat syyttää muita harhauttaakseen aikuisia. Muistan myös tapauksen, jossa erään luokan tytöt keksivät kiusaamistarinan kiusatakseen itse muita, joille olivat kateellisia. Väitetyt kiusaajat eivät olleet tehneet yhtään mitään. Sitten on nämä adhd-tyyppiset oppilaat, joiden käytös on hallitsematonta ja he kiusaavat hömelyyttään ja ovat niin ärsyttäviä, että joutuvat itse kiusatuiksi. Kouluissa on myös aluillaan kaikenlaisia persoonallisuushäiriötä, esim. epäluuloiset persoonat ovat ihan lähtökohtaisesti varmoja, että heille halutaan pahaa, vaikka mitään ei olisi tapahtunut.
Lapset ja nuoret ovat ihan niin kuin aikuisetkin; heidän joukossaan on ns. hankalia ihmisiä.
Suhtaudun erittäin vakavasti vastuuseeni, jos minulle tullaan kertomaan kiusaamisesta. Vastuuni kohdistuu kuitenkin molempiin lapsiin. Minulla on velvollisuus pitää huoli siitä, että ketään ei leimata ja rankaista syyttä. On erittäin vakava syytös lasta kohtaan sanoa häntä kiusaajaksi. Sen pitää perustua faktoihin. Opettajan velvollisuus on selvittää koko tarina. Ja voin kertoa, että se on hyvin harvoin niin yksinkertainen kuin lehtiä lukemalla voisi päätellä.
Niin olen kyllä huomannut, että opet tykkää kiusaajista. Siis sellaisista taitavista kiusaajista, jotka ovat usein ns, paremmista perheistä ja heillä on hyvä sosiaaliset taidot. Sen sijaan opet ei tykkää niistä aroista ja hiljaisista köyhien perheiden lapsista, joten toki ope uskoo näitä ns. suosittuja oppilaita kiusaamista selvittäessään.
Okei. Nyt sitten pitäisi vielä siis selvittää 200 oppilaani 400 huoltajan verotiedot. Kiinnostaa suoraan sanottuna kuin kilo sitä ihteään. Ihmisille on tietysti kovin tyypillistä, että he kuvittelevat, että muita niin kovasti kiinnostaa. Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan. Osalle kiusaajista en koskaan edes puhunut. Yritin olla niin huomaamaton, kuin vain voin. Silti kiusattiin. En omasta mielestäni tehnyt mitään ansaitakseni kiusaamisen.
Opettajien mielestä tuollainen on niin ärsyttävää käytöstä lapselta, että on omaa syytä kiusatuksi joutumisessa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä koulu? Minkä päivän lehti?
T. Vantaalaisen koulukiusatun lapsen äiti
Vantaalla Kaivokselan koulu, onko teidän lapsenne koulu?
Tänään ainakin netti-Hesarissa oli se juttu.
Entä tämä äiti, joka oli kasvattanut lapsestaan niin empaattisen, että lasta ei voitu ottaa jalkapallopeli kun lapsi ei ymmärrä että oma joukkue pelaa voitosta vastustajaa vastaan?
Lapsiparkki, kyllä omaa puolta saa ja pitää pitää, ei toisten passaa aina antaa omille silmille hyppiä.
En lukenut artikkelia, mutta se on kyllä toki totta, että kiusaamiseen liittyy muutakin, kuin että pari tyyppiä päättää nyt kiusata jonkin toisen tyypin terapiakuntoon. Tai ainakin tyttöjen kiusaamisessa, josta itsekin olen saanut kärsiä. Sellaiset asiat, kuten haukkuminen, juorujen levittäminen ja porukasta sulkeminen ei vain toimi henkilöön, jolla on vahva itsetunto ja laaja kaveriporukka, joita ei voisi kiusaajien tekemiset vähempää kiinnostaa. Ongelmia tulee siinä kohtaa, kun hampaisiin jääkin se kaveri, jolla on huono itsetunto tai vain vähän kavereita, jotka voisivat kumota kiusaajien puheita tai katkaista valheellisilta huhuilta siivet. Ja toki kiusatulla yleensä on joku epämiellyttävä luonteenpiirre tms., joka hänet kiusaajien kohteeksi valikoi.
Mutta. Kenelläpä meistä EI olisi yhtään epämiellyttävää luonteenpiirrettä?
Itse olin vuoden kiusattuna, ja kiusaajat tarttuivat minussa siihen, että olin (myönnettäköön) lapsena hieman besserwisseröivä tapaus, joka tiesi paljon kaikesta ja ei osannut pitää turpaansa kiinni, jos joku sanoi jonkun ihan päin mäntyjä olevan faktan. Pääkiusaajallani taas oli tapana häiriköidä tunteja äänekkäästi, keskustella intiimeistä (mm. seksuaalisista) asioista kovaan ääneen tunnilla ja kysellä muilta ihmisiltä (myös puolituntemattomilta, ujoilta ja vastaavilta) siihen liittyviä kysymyksiä siinä kaikkien edessä. Minkä vuoksi minun besserwisseröintini olisi niin paljon enemmän kiusaamiseen oikeuttava asia, kuin vaikkapa tämän toisen tytön hienotunteisuuden puute?
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään siinä vaiheessa, kun omaa lasta syytetään syyttä kiusaajaksi, alkaa ap:kin ehkä ymmärtää, mitä rehtori tarkoitti.
Olen törmännyt opettajana lukuisiin tapauksiin, joissa esimerkiksi vaikeasti mielenterveysongelmainen oppilas väittää olevansa kiusattu, mutta ei pysty sanomaan, kuka on tehnyt ja mitä. Vanhemman on paljon helpompi uskoa, että lasta kiusataan kuin että tämä on ns. tulossa hulluksi. On myös teini-ikäisiä lintsareita, jotka viimeistään nelosten uhatessa alkavat sepittää tekosyitä, miksi eivät tule kouluun; yksi helppo on kiusaaminen. Kun asiaa selvitetään nuori ei pysty sanomaan, mitä on tapahtunut. Ja sitten on nämä tyypit, joiden mielestä muiden pitäisi tanssia heidän pillinsä mukaan ja jos niin ei tehdä, se on kiusaamista. Jotkut oppilaat, jotka jäävät itse kiinni kiusaamisesta alkavat syyttää muita harhauttaakseen aikuisia. Muistan myös tapauksen, jossa erään luokan tytöt keksivät kiusaamistarinan kiusatakseen itse muita, joille olivat kateellisia. Väitetyt kiusaajat eivät olleet tehneet yhtään mitään. Sitten on nämä adhd-tyyppiset oppilaat, joiden käytös on hallitsematonta ja he kiusaavat hömelyyttään ja ovat niin ärsyttäviä, että joutuvat itse kiusatuiksi. Kouluissa on myös aluillaan kaikenlaisia persoonallisuushäiriötä, esim. epäluuloiset persoonat ovat ihan lähtökohtaisesti varmoja, että heille halutaan pahaa, vaikka mitään ei olisi tapahtunut.
Lapset ja nuoret ovat ihan niin kuin aikuisetkin; heidän joukossaan on ns. hankalia ihmisiä.
Suhtaudun erittäin vakavasti vastuuseeni, jos minulle tullaan kertomaan kiusaamisesta. Vastuuni kohdistuu kuitenkin molempiin lapsiin. Minulla on velvollisuus pitää huoli siitä, että ketään ei leimata ja rankaista syyttä. On erittäin vakava syytös lasta kohtaan sanoa häntä kiusaajaksi. Sen pitää perustua faktoihin. Opettajan velvollisuus on selvittää koko tarina. Ja voin kertoa, että se on hyvin harvoin niin yksinkertainen kuin lehtiä lukemalla voisi päätellä.
Viimeistään siinä vaiheessa, kun oma lapsi joutuu kiusatuksi, toivoo että opettajalla ei ole sellainen asenne, että riitan tarvitaan aina kaksi ja molemmissa osapuolissa on jotain vikaa ja jotain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne usein on aika mustavalkoisia tapauksia. Olen ollut ope ja yleensä se menee niin, että "suositut" tytöt ottavat yhden helpon uhrin, jota alkavat kiusaamaan. Usein on se yksi pääpomo ja mutta ovat hännystelijöitä. Kiusatussa ei ole mitään vikaa, mitä nyt sattuu olemaan kiusaajien mielestä nössö, läski, ruma jne. Ilmeisesti joidenkin mielestä sellainen ujo ja kiltti nyt vaan on niin ärsyttävä, että on oma vika kun nimitellään jne.
Päiväkodissa on varmasti tässä kohdin hieman erilainen tilanne, vaikka eskareilla alkaakin jo näitä "klikkejä" näkyä, että yksi nousee suositumaksi kuin toiset ja muut ovat hänen ohjauksessaan ja helposti voitaisiin kohdistaa se ihan tarkoituksenmukainen kiusaaminen yhteen lapseen, niin päiväkodissa tähän voidaan kuitenkin (toistaiseksi) puuttua, koska valvonta päiväkodissa on tiivimpää kuin koulussa. Klikit voidaan tarpeen mukaan hajottaa ja asioin puuttua hyvinkin jyrkästi.
En ihmettele jos kikkiytyminen nousee koulussa ongelmaksi, isot luokat ja vain yksi opettaja, ei niitä klikkejä välttämättä edes huomaa, jos kiusattu itse ei sano mitään :(
Toisaalta voisin myös kuvitella, että koulumaailmassa nämä hankalat tapauksetkin jää helpommin huomaamatta. PK:ssakin usein asioita tapahtuu kun lapset luulee ettei aikuinen näe, itse useinkin teen niin, että katson vaikka puhelinta/vihkoa/työkaveria ja samalla ulotan tietoisuuteni myös sivuille, joskus jopa taakse, jolloin usein paljastuu lapsista vallan toinen puoli, kuin silloin kun tietävät aikuisen olevan kuulolla ja näkevän. Jälleen, ne isot luokat ja se, että lapset ovat aika paljon keskenään välitunneilla (yksi valvoja kai vaan, eikä välttämättä se oma ope) ja sitten tunnillaan taas ollaan "kurissa ja nuhteessa". Kuten tästä ketjustakin voit muiden ketjuista huomata, niin jotku lapset osaa manipuloida, niin aikuisia kuin toisia lapsiakin.
No mun lasta kiusasi kaksi poikaa eskarissa. Repivät tunnilla piirustukset ja töhrivät ja haukkuivat ihoaan kakanväriseksi. Open mielestä syy oli meissä ja meidän lapsessa, kun me ei oltu opetettu lapselle, että erivärisiä "tietenkin" nimitellään ja lapsi pitää vain "karaista" siihen.
Vierailija kirjoitti:
No mun lasta kiusasi kaksi poikaa eskarissa. Repivät tunnilla piirustukset ja töhrivät ja haukkuivat ihoaan kakanväriseksi. Open mielestä syy oli meissä ja meidän lapsessa, kun me ei oltu opetettu lapselle, että erivärisiä "tietenkin" nimitellään ja lapsi pitää vain "karaista" siihen.
Tällanen nyt on jo törkeää ja raivostuttavaa toimintaa >:( Kyllä opettajatkin siis toimii joskus väärin näissä tilanteissa, on helpompi kääntää se selkä ja olla huomaamatta, kuin tehdä jotakin: Oli syy kiusaamiseen/ulkopuolelle jättämiseen mikä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
No mun lasta kiusasi kaksi poikaa eskarissa. Repivät tunnilla piirustukset ja töhrivät ja haukkuivat ihoaan kakanväriseksi. Open mielestä syy oli meissä ja meidän lapsessa, kun me ei oltu opetettu lapselle, että erivärisiä "tietenkin" nimitellään ja lapsi pitää vain "karaista" siihen.
Kamalaa:( Tuollaisetkin kiusaamiset opettajat saa väännettyä kiusatun syyksi!
Todella vaarallista puhetta tuolta rehtorilta. Osa tapauksista ei ole musta-valkoisia, mutta osa taas on täysin selviä. Nyt normalisoidaan osan kiusaajien toimintaa sillä, että kiusattu on aina osasyyllinen.
Tämä on klassikko; oman lapseni luokalla oli oppilas, jolla on vaikeuksia hillitä itseään joissakin tilanteissa. Diagnosoitu juttu, mutta pärjäsi normiluokalla. No kenet nämä luokan "kunnon" pojat sitten ottivat hiillostuksen kohteeksi. Oppilasta ärsytettiin joukolla siihen saakka, että hän ns. rähähti ja sen opettajat huomasivat ja hän oli se räyhääjä.
Onneksi selvisi ja "kunnon" pojilla vastuulliset vanhemmat.
Olihan siinä sitä syytä kiusatussakin joo.
Kyllä siinä kiusatun toiminnassa on aina jotain mikä aloittaa kiusaamisen.
T. Kiusattu
Viimeistään siinä vaiheessa, kun omaa lasta syytetään syyttä kiusaajaksi, alkaa ap:kin ehkä ymmärtää, mitä rehtori tarkoitti.
Olen törmännyt opettajana lukuisiin tapauksiin, joissa esimerkiksi vaikeasti mielenterveysongelmainen oppilas väittää olevansa kiusattu, mutta ei pysty sanomaan, kuka on tehnyt ja mitä. Vanhemman on paljon helpompi uskoa, että lasta kiusataan kuin että tämä on ns. tulossa hulluksi. On myös teini-ikäisiä lintsareita, jotka viimeistään nelosten uhatessa alkavat sepittää tekosyitä, miksi eivät tule kouluun; yksi helppo on kiusaaminen. Kun asiaa selvitetään nuori ei pysty sanomaan, mitä on tapahtunut. Ja sitten on nämä tyypit, joiden mielestä muiden pitäisi tanssia heidän pillinsä mukaan ja jos niin ei tehdä, se on kiusaamista. Jotkut oppilaat, jotka jäävät itse kiinni kiusaamisesta alkavat syyttää muita harhauttaakseen aikuisia. Muistan myös tapauksen, jossa erään luokan tytöt keksivät kiusaamistarinan kiusatakseen itse muita, joille olivat kateellisia. Väitetyt kiusaajat eivät olleet tehneet yhtään mitään. Sitten on nämä adhd-tyyppiset oppilaat, joiden käytös on hallitsematonta ja he kiusaavat hömelyyttään ja ovat niin ärsyttäviä, että joutuvat itse kiusatuiksi. Kouluissa on myös aluillaan kaikenlaisia persoonallisuushäiriötä, esim. epäluuloiset persoonat ovat ihan lähtökohtaisesti varmoja, että heille halutaan pahaa, vaikka mitään ei olisi tapahtunut.
Lapset ja nuoret ovat ihan niin kuin aikuisetkin; heidän joukossaan on ns. hankalia ihmisiä.
Suhtaudun erittäin vakavasti vastuuseeni, jos minulle tullaan kertomaan kiusaamisesta. Vastuuni kohdistuu kuitenkin molempiin lapsiin. Minulla on velvollisuus pitää huoli siitä, että ketään ei leimata ja rankaista syyttä. On erittäin vakava syytös lasta kohtaan sanoa häntä kiusaajaksi. Sen pitää perustua faktoihin. Opettajan velvollisuus on selvittää koko tarina. Ja voin kertoa, että se on hyvin harvoin niin yksinkertainen kuin lehtiä lukemalla voisi päätellä.