Lue keskustelun säännöt.
Tämä äiti-ihminen ei jaksa enää joulua !!
02.12.2016 |
Olen alkanut vihaamaan tätä jouluhulluutta ja ihmisten päätöntä kiirettä. Vihaan joululahjojen ostamista ja radiosta tulevia kauppiaiden mainoksia. En halua katsoa televisiota joulukuussa ja en vastaanota mainoksia. Työpaikalla on joulu sitä ja tätä, pikkujouluja ennen isoa joulua ja joka hemmetin ruokalassa tarjolla jouluruokia.
Olen viimeiset 13 vuotta kokannut perheelle jouluaterian ja mies ei suostu eikä halua auttaa, joten hän paistaa vaan kinkun. Eineslaatikoista en tykkää, joten olen sitten tehnyt itse laatikot, tosin se nyt on pienin vaiva joulussa. Joulun alla ruokakauppaan pitää mennä koko ajan hakemaan jotain unohtunutta, rosollikastikkeeseen kermaa tai sinappia yms. Joulupäivällistä vaalitaan kuin Mooses-lasta ja yhteinen ateria on kuin joku kliimaksi, jossa kaikkien pitää tuntea suurta mielihyvää kun VIHDOIN on aika syödä. Mä en ole tuntenut mitään pariin vuoteen, kun istun itse valmistamaani joulupöytään.
Joulun tekeminen ei stressannut niinä vuosina, kun olin osa-aikatöissä ja viikossa oli enemmän vapaata. Jopa nautin jouluista, kun lapset oli pieniä ja olin heidän kanssaan kotona. Joululahjaksi oli helppo ostaa vain pieniä asioita kun lapset olivat alle kouluikäisiä, koska ei ollut koulukavereita keiden kanssa vertailla lahjoja eikä opettajat kyselleet, että no mitä tuli lahjaksi. Olisi pitänyt aloittaa jouluttomuus jo silloin kun lapset oli pieniä, eivät olisi osanneet kaivata. Tosin silloin ei olisi ollut varaa Thaimaahan tms.
Tänä vuonna olen tehnyt ennätyspaljon töitä ja samaan aikaan tehnyt kanditutkielman yliopistossa, ja opiskellut muita kursseja. Haluaisin ihan hemmetisti jouluksi Thaimaahan tai Karibialle tai mihin tahansa lämpimään pois tästä suorittamisesta,ja haluaisin valmiiseen ruokapöytään jouluna. Voisin mennä jopa suomalaiseen kylpylään joulunviettoon, ei ne koristeet haittaa, jos joku muu on niistä huolehtinut.
Haluan päästä helpolla, en jaksa kokata tai kierrellä sukulaisia tai suorittaa. Lapset odottavat joulua tietysti, mies suunnittelee perinteisesti jo mistä saa kinkun ja monelta syödään ja saunotaan.
Perhe on ihan fiiliksissä ja mä olen jo nyt ihan väsynyt, tulee huono omatunto kun en jaksa viettää joulua. Perhe haluaa ehdottomasti olla joulun kotona.
Olen kertonut tästä miehelleni ja hän vaan sanoo, että no älä tee mitään ollaan vaan kotona. Joo, mutta kun ne arjen työt ei lähde mihinkään jos mä en vaan tee mitään ja onko se nyt sitten lapsia kohtaan oikein, että äiti lopettaa joulunvieton ja isä jatkaa monotonisesti omaa traditiotaan, eli paistaa kinkkua? Sen takiahan lapset haluaa olla joulun kotona koska kotona ON joulu koristeineen ja ruokineen ja traditioineen, eikä musta ole oikein kuormittaa lapsia purkamalla tätä stressiä heihin..
Enkä mä edes syö kinkkua, eivätkä lapsetkaan tykkää siitä. :( Toivoisin, että mies ottaisi väsymykseni tosissaan.
Haluaisin lopettaa joulunvieton siinä muodossa missä sitä nykyisin vietetään. Lapset haluaa ehdottomasti olla joulun Suomessa, tietysti. Heidän unelmajoulunsa on joulu kotona, kuten kaikki edellisetkin joulut. Joulun jäljiltä mä olen ihan väsynyt ja puhki, en mä halua mitään joululahjoja tai teeskennellä innostunutta kun mieheni on ostanut mulle hienon yöpaidan.
Haluan vaan lämpimään altaalle makaamaan ja mereen uimaan. Joulusauna ei tunnu miltään, kun muutenkin saunotaan joka ilta. En ole uskonnollinen joten mitään Jeesus-fiiliksiä mulle ei tule, en käy joulukirkossakaan.
Oikeasti en yhtään edes tajua, miksi uskovaisetkaan edes viettävät joulua koska eihän se ole edes Jeesuksen syntymäpäivä.. Onko muita sisimmiltään itsekkäitä, mutta ulospäin joulua suorittavia äitejä??
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Olen positiivisesti yllättynyt miten molemmat tyttäreni vaalivat omissa huusholleissaan jouluperinteitä.
Eipä siinä perinteiden vaalimisessa mitään vikaa ole, kunhan ei ole kireä ja riitaisa stressijoulu, koska kaikki "pitää" tehdä juuri tietyllä tavalla ja juuri oikein.
Silloin sopii kysyä, että ketä varten sitä joulua järjestetään ja vietetään, jos lopputuloksena on kaikilla paha mieli.
Itselleni ne lapsuuden "täydelliset" suorittamisjoulut tekivät sen, etten kotoa muutettuani viettänyt joulua vuosikausiin, ja mikä vaan joulusta muistuttava sai ahdistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapseni on 20, ja hänen ollessaan pieni sai aina olla selittämässä sitä, miksei meillä vietetä perinnejouluja pitkän kaavan kautta. Ihan selvästi nykyään on vapaampaa, enemmän vaihtoehtoja ja vähemmän sosiaalista painetta tehdä niin kuin kaikki muutkin ja niin kuin on aina tehty, koska pitää. Tervettä kehitystä.
Jouhevaa joulua ja leppoisaa loppuvuotta, näitä tulee joka vuosi uusia.
Miten helv*tissä yksi joulu voi suistaa aikuisen ihmisen noin raiteiltaan? Sun lapset ei muista jouluista kuin ylikireän äidin, joka jynssää ja puunaa ja stressaa ja syyllistää koko perhettä marttyyrin lailla. Jos et jaksa tehdä ruokia itse, älä tee - osta valmista. Jouluna ei tarvita sen kummallisempia siivouksia kuin minään muunakaan viikkoina. Ja kuinka hiton paljon niitä lahjoja on, että niidenkin paketoiminen uuvuttaa?
Koska ne perinteet …. Ymmärrän täysi ap: tä. Itselläni joka joulu sama helvetti. Muut vain istuvat pöytään ”nauttimaan” tajuamatta miten paljon vaivaa se joulupöytä on vaatinut. Lahjoista puhumattakaan. Työn ohella myös joulu ”suoritettava”. Itsepähän tähän lähdin mukaan. Missä Jeesus-lapsi? Ei kukaan häntä muista. Joka joulu päätän että ei enää…. Mutta sina tapaan itseni väsäämässä ja hösäämässä ja jouluaaton ja -päivän päätteeksi rojahdan aikaisin sänkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Koska ne perinteet …. Ymmärrän täysi ap: tä. Itselläni joka joulu sama helvetti. Muut vain istuvat pöytään ”nauttimaan” tajuamatta miten paljon vaivaa se joulupöytä on vaatinut. Lahjoista puhumattakaan. Työn ohella myös joulu ”suoritettava”. Itsepähän tähän lähdin mukaan. Missä Jeesus-lapsi? Ei kukaan häntä muista. Joka joulu päätän että ei enää…. Mutta sina tapaan itseni väsäämässä ja hösäämässä ja jouluaaton ja -päivän päätteeksi rojahdan aikaisin sänkyyn.
Kannattaa varmaan hakea tuohon täydellisyyden tavoitteluun ja riittämättömyyteen apua lanttutohtorilta. Kuulostaa ihan pimahtaneelta tuo "muut vain istuvat pöytään nauttimaan tajuamatta miten paljon se joulupöytä on vaatinut." Mahtaa olla juhlatunnelma teillä katossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että huomasit viimeistään nyt mitä tahdot. Usein se oma tahto ja tarpeet pitää oivaltaa kantapään kautta. Nyt sinun on myöhäistä muuttaa enää mitään, jos muut perheessä ovat jo asennoituneet joulun viettoon tuttuun tapaan. Ensi jouluksi muutat tilannetta ja pidät ensisijaisesti itse kiinni rajoistasi, LÄheisimmätkään eivät osaa lukea ajatuksiasi ja miehelle ei kannata puhua väsymyksestä, vaan mitä tahdot ja missä järjestyksessä mitäkin tehdään/ ei tehdä.
Miksi päästät miehen olemaan tuollainen vapaamatkustaja perheessänne? Hän on kuin yksi lapsista, joka odottaa, että äiti järjestää joulun eteen. Lyö nyrkki pöytään ja sano, että ei vetele enää. Hän on aikuinen ja pitää kantaa aikuisen vastuu arjessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska ne perinteet …. Ymmärrän täysi ap: tä. Itselläni joka joulu sama helvetti. Muut vain istuvat pöytään ”nauttimaan” tajuamatta miten paljon vaivaa se joulupöytä on vaatinut. Lahjoista puhumattakaan. Työn ohella myös joulu ”suoritettava”. Itsepähän tähän lähdin mukaan. Missä Jeesus-lapsi? Ei kukaan häntä muista. Joka joulu päätän että ei enää…. Mutta sina tapaan itseni väsäämässä ja hösäämässä ja jouluaaton ja -päivän päätteeksi rojahdan aikaisin sänkyyn.
Kuka sitä tarkkaa perinnejoulua sinulta vaatii?
Ihan turhaa valitusta ja pitäisi mennä levottomana koko ajan. Tyyppi on kyllästynyt itseensä. Meillä on kinkku ja kaikki ostettu valmiina. Kotia ei ole puunattu, siivoon paremmin vasta joulun jälkeen kun puran joulu koristeet. Välillä leivon kun tulee inspis mutta en väkisin jos ei huvita. Ihanaa olla kotona enkä menisi hotelleihin vaikka ilmaiseksi pääsisi. Juuri keitin riisipuuroa, avattiin kinkku paketista ja oli aivan älyttömän hyvää. Tämä on helpointa eikä tarvitse niiden läskien ja rasvojen kanssa läträtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap on vielä parisuhteessa ja stressaa joulua, niin miksi ette ota vuorottelu periaatetta käyttöön? Vuorojouluin teette niin kuin lapset halua, kuten mies haluaa ja kuten sinä haluat. Joka kolmas joulu menisi silloin omien toiveidesi mukaan.
Ärsyttävää että syyllistetään äitiä tällaisessa tapauksessa. Se on pieniä juttuja, joista se stressi kasaantuu. Mutta aina annetaan tällaisia ”mitäs ylisuoritat”-neuvoja.
Ihan oikeasti, kenen mielestä olisi kohtuullista, että äiti (tai isä) ilmoittaisi, että tänä vuonna hän ei tee mitään joulun eteen ja voidaan pakkasesta ottaa makaronilaatikkoa jouluaattona hänen puolestaan. Sitten samat tyypit olisivat kuorossa hokemassa, että ”Eikö edes voisi…” ja ”Kai nyt sentään helposti..”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi päästät miehen olemaan tuollainen vapaamatkustaja perheessänne? Hän on kuin yksi lapsista, joka odottaa, että äiti järjestää joulun eteen. Lyö nyrkki pöytään ja sano, että ei vetele enää. Hän on aikuinen ja pitää kantaa aikuisen vastuu arjessa.
Aijjettä tää on ikivihree. Että naisen vastuulla se(kin) että mies saa itsestään jotain irti. Jepjep. Vielä 2020-luvulla näin, oikeesti?
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää että syyllistetään äitiä tällaisessa tapauksessa. Se on pieniä juttuja, joista se stressi kasaantuu. Mutta aina annetaan tällaisia ”mitäs ylisuoritat”-neuvoja.
Ihan oikeasti, kenen mielestä olisi kohtuullista, että äiti (tai isä) ilmoittaisi, että tänä vuonna hän ei tee mitään joulun eteen ja voidaan pakkasesta ottaa makaronilaatikkoa jouluaattona hänen puolestaan. Sitten samat tyypit olisivat kuorossa hokemassa, että ”Eikö edes voisi…” ja ”Kai nyt sentään helposti..”
Miten meillä muilla se joulun valmistelu ei tuota stressiä eikä itkupotkuraivareita? Kaupasta saa kaikki valmiina ja laatikoitakin muudään pitkin vuotta, nekin voi pakastaa halutessaan ja sulattaa aatoksi ja lahjat voi ostaa (ja paketoida) etukäteen. Kinkku valmistuu itsekseen uunissa ja senkin saa kypsänä valmiina jos haluaa. Kuusen koristelu ei taida viedä kenenkään voimia, ja jos vie, niin mikä pakko sitäkään on hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen ihan loppu jouluun. Tykkäsin joulusta joskus kauan kauan sitten, mutta lasten myötä tästä on tullut pahimman luokan pakkopullaa.
Teen jo kaiken niin kevyesti kuin voi, silti burn out iskee. Jouluviikko on töissä tosi kiireinen, siihen päälle kolmen lapsen joulujuhlat (eri kouluissa ja päiväkodeissa), kolmen harrastuksen joulunäytökset. Vanhempaintoimikuntien glögijuhlat skippasin koska ei ole kiinnostusta. Lasten takia kuitenkin pitää käydä nuo juhlat istumassa.
Hankin lahjat kolmelle lapselle, siskon lapsille, veljen lapsille, kummilapsille, päiväkodin opeille, ip-kerhon vetäjille, koulun opeille. Painostan lapsia askartelemaan kortit ja pienet lahjat mummoille, papoille, sedille tädeille jne jotka muistavat heitä lahjoin. Aikuiset eivät meidän suvussa vaihda lahjoja keskenään enkä vaihda lahjoja ystävienikään kanssa, on ollut pakko lopettaa se tapa.
Juoksen useana iltana kauppakeskuksissa, tilaan netistä, hankin pakkaustarpeita, mietin mitä kokoa kukakin on jne. Työt kuormittavat päivisin ja joulukuu on meillä töissä normikuuta paljon raskaampi.
Ja jos joku ihmettelee että missä mies on niin hän on osan ajasta työmatkoilla ja kotona ollessaan työ jakautuu usein niin että hän hoitaa lapsia (nuorin vasta 3v) ja minä juoksen jouluasioilla.
Sitten kun joulu koittaa, ajamme ensin 800km yhteen mummolaan ja sitten 500km toiseen mummolaan. Valmiiseen pöytään emme pääse, sillä sekä minun että miehen vanhemmat haluavat myös keventää taakkaa ja kaikki ruokavastuut on jaettu. Laitamme siis ruokaa ensin anoppilassa ja sen jälkeen minun vanhemmillani, heti kunhan olemme vaan käyneet hakemassa joulupäivänä kaupasta valtavat ruokakassit. Ruoanlaittoa ei voi oikein siis edes tehdä järkevästi ennakkoon koska emme juhli kotona. Lapset riehuvat villeinä serkkujen kanssa koko joulun ja minä toivon vain rauhaa. Kotiin pääsemme uudeksivuodeksi joka on minulle nykyään rauhan juhla.
Voisimme toki jäädä kotiinkin mutta en kestä sitä syyllistämistä vanhemmiltamme enkä toisaalta myös halua viedä lapsilta ihania joululomamuistoja sukulaisten luona.
Pahoittelut avautumisesta, olen aivan uupunut. Haaveilen joulusta jossain kaukana, ilman lahjoja ja velvollisuuksia. tiedän tämän olevan todellinen ensimmäisen maailman ongelma. Meillä on kuitenkin ihmisiä ympärillä, rahaa tehdä joulu jne. Olen silti vain niin väsynyt.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihan loppu jouluun. Tykkäsin joulusta joskus kauan kauan sitten, mutta lasten myötä tästä on tullut pahimman luokan pakkopullaa.
Teen jo kaiken niin kevyesti kuin voi, silti burn out iskee. Jouluviikko on töissä tosi kiireinen, siihen päälle kolmen lapsen joulujuhlat (eri kouluissa ja päiväkodeissa), kolmen harrastuksen joulunäytökset. Vanhempaintoimikuntien glögijuhlat skippasin koska ei ole kiinnostusta. Lasten takia kuitenkin pitää käydä nuo juhlat istumassa.
Hankin lahjat kolmelle lapselle, siskon lapsille, veljen lapsille, kummilapsille, päiväkodin opeille, ip-kerhon vetäjille, koulun opeille. Painostan lapsia askartelemaan kortit ja pienet lahjat mummoille, papoille, sedille tädeille jne jotka muistavat heitä lahjoin. Aikuiset eivät meidän suvussa vaihda lahjoja keskenään enkä vaihda lahjoja ystävienikään kanssa, on ollut pakko lopettaa se tapa.
Juoksen useana iltana kau
Eihän tuossa ole mitään järkeä. Oikeasti nainen. Sovitte siskojen ja veljien kanssa, että lapsia ei lahjota, jokainen ostaa vain omilleen. Unohdat ne opet ja ip-kerhojen vetäjät, he saavat työstään palkkaa. Mummoille, papoille ja sedille lapset piirtää yhden kortin ja kopioit sen kaikille, kahvipaketti, konvehtirasia ja joulukukka kylkeen. Lopetatte sen autossa joulun viettämisen! Vuorottelette mummuloiden kanssa tai sanotte, että junat kulkee kyllä tännekin.
Ei ne ole lapsille mitään ihania joulumuistoja, kun on joulua suorittavat vanhemmat, joiden kanssa vietetään joulu autossa istuen ja sitten äiti häärää kahdessa eri keittiössä. Joulu on sellainen kuin mitä siitä teette.
Aloittaja voi lopettaa joulun vieton, mutta ei kannata sitten ihmetellä jos lapset on muutaman vuoden päästä joulut töissä eikä tule joululomalla kotiin kun joulua ei kerran vietetä. Me ollaan aina joulut miehen perheen luona kun omat vanhempani eivät jaksa joulua viettää. Toki neuvottelemalla olisi voinut järjestyä että yhdessä laitetaan, mutta äitini valitsi marttyyriasenteen niin se meni nyt näin.
Se perinnejoulu voi olla myös isovanhemmille taakka. Ajattelevat, että kun on näin aina tehty niin näin aina tehdään. Kukaan ei edes uskalla ehdottaa, että voisiko tämän hullutuksen lopettaa, päivittää, ajatella uudelleen ja toimia sen mukaan. Meillä isovanhemmat varovasti ehdotti, että miten olisi joskus joulu jossain Lapissa? Yllättyivät, kun kaikki oli sitä mieltä, että se olisi tosi kivaa!
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että aika moni vaativassa työssä käyvä äiti salaa haaveilee siitä, ettei tarvitse tehdä mitään jouluna. Pitää punnita itsekkyyden ja lasten edun välillä. Kotiäidit ja kevyttä työtä tekevät naiset eivät oikeasti ymmärrä, millaista on tehdä työtä joka ei lopukaan kahdeksan tunnin työvuoron päätteeksi, tai kun esim.säännöllistä työaikaa ei edes ole.
Johtavassa asemassa olevat naiset, yrittäjät ja freelancerit (varmaan palstalla eivät ole eniten äänessä) ymmärtävät kyllä, miltä joulustressi voi pahimmillaan tuntua. Joulu Thaimaassa maksaa keskivertoperheeltä lähes kymppitonnin (jos ei laadusta tingi) ja harvalla kotiäidillä on edes varaa sellaiseen luksukseen, joten on helpompi vaan haukkua naisia, jotka väsyvät joulun alla.
Joten aika paljon tässäkin ketjussa näkyy kateus, kun on vaan PAKKO tykätä joulusta ja siihen liittyvistä asioista koska ei ole varaa viettää joulua siinä mittakaavassa kun ehkä
Jos hyvät tulot niin miksi ihmeessä tekee itse kun voi teettää ja ostaa. Ja miksi vain äiti olisi vastuussa jos perheessä on mieskin.
Ap:n syksy kuulostaa samalta kuin mun normaalisyksyni. Näin mä olen selviytynyt:
- Kaikki ostetaan valmiina mikä mahdollista. Yksi kauppatilaus tehdään joulukuun puolessa välissä tai jopa alussa (kaikki säilyvät) ja nopeasti pilaantuvat yhdellä kerralla kaupasta juuri ennen joulua. Jos jotain jää puuttumaan, sitten puuttuu, jos jotakuta ei huvita ulkoilla hakemaan.
- Lahjat hankitaan pitkin vuotta. Tai kertarysäyksellä yhtenä viikonloppuna. Lahjoja vain lapsille, ei aikuisille.
- Siivous: Keittiö ja olohuone siedettävään kuntoon, muu saa olla.
- Koristelut: Lapset hoitavat, itse autan sen mitä jaksan. Tekokuusi. Välillä koristelu on ollut mielenkiintoista, kun varsinkin pienten lasten käsitys koristeiden sijoittamisesta on hieman erikoinen, mutta mitä sitten. Lapset ovat tyytyväisiä.
- Leipominen: Leivotaan lapsien kanssa sen verran mikä tuntuu mukavalta yhdessä tekemiseltä. Joskus enemmän, yleensä vähemmän. Toisinaan leipomukset on ehditty syömään jo ennen joulua, mutta mitä sitten.
Jaksamista ja hyvää joulua kaikille kiireistä arkea viettäville.
Olen positiivisesti yllättynyt miten molemmat tyttäreni vaalivat omissa huusholleissaan jouluperinteitä.