Isä joutui sairaalaan, miksi hoitajat ei välitä omaisen tarpeesta saada tietoa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soitin sinne sairaalaan ja osastonhoitaja/johta (en tunne titteliä) ei millään muotoa sanonut, etteikö minulle saisi antaa tietoja ja vaikka kyse olisi siitä, ettei hoitaja muka voinut luottaa soittajan olevan todella tytär, niin miksi ihmeessä hoitaja itse sanoi, että saa vaimon luvalla antaa tietoja?

Minut lisättiin sinne heidän tietoihinsa ja laitettiin myös, että koska asun kauempana, minulle annetaan tietoja puhelimitse!!!! Hyvin empaattinen ihminen oli puhelimessa, ja hän kyllä ymmärsi, etä olin pahoittanut mieleni. Koska haluan saada tietoja omasta isästä ja vaimolta niitä en saa ja sen kyllä sanoin eilisellekin hoitajalle. Ja aiemminkin olen sanonut ja se on ymmärretty, että en ole joku roska siellä sitten vaan. Isällä on noro, nyt ei voisi edes mennä käymään, sanoi tämä osastonhoitaja.

No sittenhän kaikki on kunnossa! Olen itsekin sh ja omaisia on moneen lähtöön. Jos itse soitat hyökkäävästi, ei sitä ammatillista otetta aina jaksa kiireen keskellä pitää. Hoitaja on ollut ikävässä välikädessä, kun sinua ei ollut nimetty lähiomaiseksi. Isäsi terveydentila tietoja ei silloin voi sinulle antaa, mutta ilmeisesti vaimo oli jo ennakoinut tilanteen ja antanut isäsi puolesta luvan. Ei hänellä tietysti ole siihen oikeutta, paitsi jos vaimo on isäsi edunvalvoja?

En todellakaan soittanut hyökkääästi vaan täysin normaalisti ja ikävän tilanteesta teki hoitajan asenne puhelun aikana, koska hänelle oli ilmeisesti syötetty ennakkoasenne minua kohtaan. Tietenkin kaikki on kunnossa nyt, kun sain puhelimeen selväjärkisen ja vaimon manipuloimattoman ihmisen. Joka ymmärsi, että kaikki eivät saa tietoa isänsä uudelta kumppanilta, eivätkä edes halua! Se ihminen vääristelee tietoja minulle. Ei minulta ole aikaisemmin evätty niinikään tietoa puhelimessa. Tällaista ensikäden tietoa, kun soitan sairaalaan saatuani kuulla isäni olevan siellä ja puhuisin TOTTA KAI mieluiten isän kanssa, mutta kun se ei ole ikinä onnistunut isän voinnin vuoksi!!!

Haluasitko itse että tietoja sairauksistasi kerrottaisiin kaikille jotka haluaa niistä tietää?

Potilaalla on oikeus rajata että tietoja luovutetaan vain lähiomaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäsi terveydentila tietoja ei silloin voi sinulle antaa, mutta ilmeisesti vaimo oli jo ennakoinut tilanteen ja antanut isäsi puolesta luvan. Ei hänellä tietysti ole siihen oikeutta, paitsi jos vaimo on isäsi edunvalvoja?

Edes edunvalvojalla ei ole lupaa tietojen luovuttamiseen antaa jos potilas tietojen luovuttamisen jollekin on kieltänyt. Eikä se mitenkään edes olisi potilaan edunmukaista.

Edunvalvojalla on oikeus saada lääkäriltä tiedot potilaan terveydestä. Hoitajalla ei ole velvollisuutta niitä hänellekään kertoa, oikeus siihen toki yleensä on. Joskus edunvalvoja on määrätty vain huolehtimaan esim. raha-asioista yms. ja potilaalla on muu lähiomainen joka on merkitty henkilöksi jolle ensisijaisesti annetaan potilaan terveydentilaa koskevia tietoja tai edunvalvojan lisäksi myös muille läheisiksi merkityille on oikeus tietoja luovuttaa.

Jos tämä vaimo on edunvalvoja, hän voi antaa tietoja isästä ap:lle, jos se on niin isän kanssa sovittu.  Ilmeisesti isä ei ole kieltänyt ap:lle tietojen antamista vaan antanut luvan siihen? Kenelle tahansa  ei  edunvalvoja voi tietoja antaa, vaan vain niille, jotka edunvalvontasopimuksessa on mainittu.

Isällä ei ole edunvalvojaa. Eikä vaimosta sellaista tulekaan, ikinä. Haussa on yleinen edunvalvonta ja prosessi on kesken. Tai siis vaimo ehdotti itseään, mutta buahhahhahah.

ap

Vierailija kirjoitti:

Haluasitko itse että tietoja sairauksistasi kerrottaisiin kaikille jotka haluaa niistä tietää?

Potilaalla on oikeus rajata että tietoja luovutetaan vain lähiomaiselle.

Kummat sulle on rakkaampia, lapsesi, vai uusi kumppanisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluasitko itse että tietoja sairauksistasi kerrottaisiin kaikille jotka haluaa niistä tietää?

Potilaalla on oikeus rajata että tietoja luovutetaan vain lähiomaiselle.

Kummat sulle on rakkaampia, lapsesi, vai uusi kumppanisi?

Jaa, tuo onkin kinkkinen kysymys :).

Aina se ei arkielämässä näytä siltä, että ne lapset olis rakkaampia. Onhan isiä, jotka eivät pidä ( eivät halua pitää ) mitään yhteyttä lapsiinsa. 

Ja tässäkään asiassa äiti ei halunnut että välittäisin itsestäni ja siitä miltä minusta tuntuu, hän sanoi minulle, ettei minun pidä valittaa osaston johtajalle kohtelustani. Kuitenkin se puhelu auttoi hyvin minua, ja sain nimeni sinne listoille, että minullekin on oikeus kertoa isän asioita.

En halua kuulla vaimolta niiltä, koska hän aina liioittelee. Tänään laittoi minulle viestiä taas jossa isä oli suunnilleen kuolemassa. Ilmeisesti tarkoitus oli saada minut alkamaan hänen kanssaan keskustelu siitä, että menen katsomaan isääni. Menenhän minä, jos saan varmuuden, ettei mun tartte nähdä häntä siellä. Vastasin hänelle, että viimeksi et suostunut neuvottelemaan kanssani siitä, että saisin nähdä isääni kahden kesken. Että kiinnostaako nyt se? En saanut vastausta. Eli ilmeisesti ei kiinnosta. Ja minulla on levollinen tunne, ettei isän aika ole tullut vielä.

ap

Huomenna ajattelin taas soittaa ja kysyä, miten noro on talttunut ja miten isä voi. Varmaan on heikossa kunnossa, mutta enpä mä siinä voi paljoa nyt tehdä mitään konkreettista.

Se, ettei oma äiti pidä lapsensa puolia on minusta kyllä jotain niin käsittämätöntä. Miksi minun pitäisi niitä hoitajia jotenkin nöyristellä? Heidät on palkattu sinne minun verorahoillani hoitamaan isää ja totta kai heille kuuluu olla ystävällisiä myös potilaan lähimmille omaisille ja kertoa potilaan voinnista, kun ensi kerran soitan enkä saa tietoa (varsinkaan sellaista mihin voisi uskoa tai luottaa millään lailla) mistään muualta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Se, ettei oma äiti pidä lapsensa puolia on minusta kyllä jotain niin käsittämätöntä. Miksi minun pitäisi niitä hoitajia jotenkin nöyristellä? Heidät on palkattu sinne minun verorahoillani hoitamaan isää ja totta kai heille kuuluu olla ystävällisiä myös potilaan lähimmille omaisille ja kertoa potilaan voinnista, kun ensi kerran soitan enkä saa tietoa (varsinkaan sellaista mihin voisi uskoa tai luottaa millään lailla) mistään muualta.

ap

Etkö erota asiallista, peruskohteliasta käytöstä ja nöyristelyä? Kuinka syvällä pääsi on omassa takapuolessasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, ettei oma äiti pidä lapsensa puolia on minusta kyllä jotain niin käsittämätöntä. Miksi minun pitäisi niitä hoitajia jotenkin nöyristellä? Heidät on palkattu sinne minun verorahoillani hoitamaan isää ja totta kai heille kuuluu olla ystävällisiä myös potilaan lähimmille omaisille ja kertoa potilaan voinnista, kun ensi kerran soitan enkä saa tietoa (varsinkaan sellaista mihin voisi uskoa tai luottaa millään lailla) mistään muualta.

ap

Etkö erota asiallista, peruskohteliasta käytöstä ja nöyristelyä? Kuinka syvällä pääsi on omassa takapuolessasi?

Mitä tarkoittaa?

Hiljaisuus kun sinua on loukattu on nöyristelyä.

ap

Ja ei-nöyristelyllä tarkoitan sitä, että kerroin osastolle, miten minua EI TULE kohdella, koska se oli väärin. Jos se yksi hoitaja ei sitä ilman oikaisua tajunnut, niin ettei ne kaikki muut kohtelisi minua samoin. Koska äitini ei ole siellä, vaan ihminen, jolle minun tunteeni ovat haista paska -tasoa.

ap

Äidin mielestä "ei ne tule koskaan tajuamaankaan, miltä minusta tuntuu". Ihan hyvin se osastonhoitaja ainakin tajusi, että olen syrjäytetty isäni elämästä ilman omaa tai isäni tahtoa ja jos he jatkavat sitä minua kohtaan isästäni, niin nostan haloon.

ap

Mutta äidistä tämäkin oli väärin, minä en saisi ikinä nostaa mitään haloota koska kuulemma se voi kostautua hoidossa isälle. Just just. Todella ammattitaidotonta olisikin, jos niin olisi! Hoitakoot siellä vain hommiaan, sen lisäksi voi käyttäytyä asiallisesti minua kohtaan! Niin äiti!

ap

Eli ilmeisesti äidin mielestä olisi MINUN vikani, jos se osasto haluaisi hoitaa työnsä ammattitaidottomasti ja hoitaisi isäni huonosti sen takia, että tytär vaatii tietoa isästään!!! Tämä pn äitini järjenjuoksua ja minun ikuista syyllistämistäni AIVAN KAIKESTA. Minulla ei ole mitään oikeuksia mihinkään elämässä äidin mielestä. Stana.

Onneksi terapeutti on äidistäni täysin toista mieltä ja hänestä minulla on samat ihmisoikeudet, kuin kellä tahansa asioihin.

ap

Kyllä minulle, miniälle, kerrottiin kaikki mitä appeni voinnista halusin tietää. Ja tämä viime viikolla.

Kukaan ei kysynyt tietojani, kun puhelimessa kyselin apen vointia,  tehtyjä toimenpiteitä ja kotouttamissuunnitelmaa.

En tiedä oliko henkilökunnalta oikein, mutta meille apen lähipiirille tuo oli tosi hyvä. Olen lähin appeni kanssa ja jaoin tiedon lapsilleen.

No nii-in! Minuakin olisi kiinnostanut kysyä jotain suunnitelmista eteenpäin ja lonkkaleikkauksesta tai oliko ollut kivulias kaatuminen ja ja ja... Mutta hoitaja alkoi vain vittuillen sanomaan mulle, että tule tänne jos haluat tietää oikeasti asioita... Ja tänään se johtajatar sanoi, etten edes voisi nyt vielä hetkeen tulla noron takia, enkä haluaisikaan. Se on tauti helvetistä... Että tule tänne! Ai lasin taakse tuijottamaan kun saman infon voi varmasti antaa puhelimessakin.

ap