Lasten ei anneta olla lapsia, vaan opetetaan kaikkea jo 4-5-vuotiaille

Metukka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30-40 vuotta sitten lukeminen oli paljon tärkeämpi ajanviete kuin nyt. Telkkarissa oli max 3 kanavaa eikä ollut älypuhelimia tai pleikkareita. Aikaa oli siksi enemmän.

Nyt lukeminen on vähentynyt radikaalisti ja monilla on surkea lukutaito. Mitä myöhemmin aloittaa opettelun, sitä huonommaksi taito tahtoo jäädä.

Meillä luettiin lapselle paljon, koulussa opettajat totesivatkin että huomaa lapselle luteun paljon kirjoja.

Itse lapsi oppi lujemaan ekan luokan syksyllä.

Meillä isäntä istuu ja vahtii päivällisellä kun lapset tekevät kotitehtäviä ja isän keksimiä lisätehtäviä päivän aiheesta. Iso olutpullo käsissään hikisenä ja naama metvurstista rasvaisena. Viiksien suojasta pilkistää paloja patongista ja siihen kuuluvasta kastikkeesta. Valkoinen majoneesi tummilla viiksillä aiheuttaa mukavan kotoisan fiiliksen isän punaisilla kasvoilla. Pulleiden kasvojen sisältä hehkuu leveä itsekäs hymy. Hän saattaa hymähtää tyytyväisenä jos poika onnistuu nopeasti laskutehtävissä. Isä saattaa tarjota palan metvurstia palkinnoksi. Tällä tavoin isäntä opettaa että kyllä ahkera palkitaan.

Miehesi on saksalainen puumies.

Taas keskustellaan asian vierestä kuin itse asiasta. Miten siinä voi olla jotain pahaa, jos lapsi haluaa oppia aakkoset ja ymmärtää miten niitä käytetään. Isompi kysymys on, onko väliä mitä luetaan?

Lisäksi kuulee lukuisia juttuja, miten ennen vanhaan lapset tekivät aikuisten asioita, vahtivat toisiaan, siivosivat asuntoja, varmaan lysivät lehmiäkin. Nykyään on toisin, ainakin Suomessa.

Täällä on oikein superlasten vanhempien paikalla, kun ovat oppineet lukemaan jo 3- ja 4-vuotiaana..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ei asioiden oppiminen estä olemasta lapsi millään lailla. Koko lapsen elämä on erilaisten asioiden oppimista ja useimmiten he oppivat halukkaasti.

 Lukemaanopettelussa kannattaa tosiaan huomioida tuo herkkyyskausi. Sen takia kirjaimet opitaan jo eskarissa. Suurin osa ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Osa heistä, jotka eivät osaa, oppivat hitaammin, koska heidän herkkyyskauttaan ei ole huomioitu.

Meilläkin lapsi oppi itsekseen lukemaan 3-vuotiaana. Kun asia selvisi meille vanhemmille, olimme aika yllättyneitä. Tosin lapsella oli joka aamu herätessään pino kirjoja sängyn vieressä, oli itsekseen lukenut niitä ennen nukahtamistaan.

Joku herkkyyskausi on kyllä missattu silloinkin, jos kolmevuotias lapsi opettelee öisin lukemaan eivätkä vanhemmat edes huomaa. T. Vasta 4-vuotiaana lukemaan oppinut.

Kerroimme lapselle kirjaimet aina, kun hän kysyi.

Lapsemme menivät aina iltaisin mielellään nukkumaan, omiin huoneisiinsa. Lemmikkien takia huoneiden ovet pidettiin kiinni. Valitettavasti minulla tai lasten isällä ei ole Supermiehen kykyä nähdä seinien läpi ja vaikka olisikin, emme olisi kieltäneet lapsia lukemasta.  Päinvastoin, kannustimme lukemiseen, koska se kehittää sekä kieltä että toimii myös välineenä ajattelun kehittymiseen.

Olisiko sinunkin kannattanut lukea enemmän?

Ilmeisesti olen sitten lukenut liian vähän, koska minulla on jokin outo käsitys, että jo ihan turvallisuussyistä vanhempien olisi hyvä tietää, mitä kolmivuotiaat puuhailevat.

Oletko siis lapsesi vieressä koko ajan?

Oletko sellainen curling-vanhempi?

Kyllä varmasti olen curling-vanhempi verrattuna tuohon sankariin, jolla ei ollut röntgenkatseen puuttuessa aavistustakaan mitä kolmevuotiaansa iltaisin/öisin puuhaili. Ja olen muuten ylpeä siitä.

Kummallinen koti teillä, jos lasta tulee vahtia hänen omassa huoneessaankin koko ajan.

Eikö kannattaisi panostaa kodin turvallisuuteen, varsinkin lastenhuoneessa?

Eikö kannattaisi panostaa omien lapsiensa kanssa olemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Taas keskustellaan asian vierestä kuin itse asiasta. Miten siinä voi olla jotain pahaa, jos lapsi haluaa oppia aakkoset ja ymmärtää miten niitä käytetään. Isompi kysymys on, onko väliä mitä luetaan?

Lisäksi kuulee lukuisia juttuja, miten ennen vanhaan lapset tekivät aikuisten asioita, vahtivat toisiaan, siivosivat asuntoja, varmaan lysivät lehmiäkin. Nykyään on toisin, ainakin Suomessa.

Itse opin lukemaan 4-vuotiaana, ja sen jälkeen sain lukea mitä halusin. Esikoiseni osasi kaikki aakkoset 1,5-vuotiaana, mutta luki suoraan "vasta" viisivuotiaana.

Aikaisessa lukemisessa ei ole mitään pahaa, mutta se ei tee lapsesta muuten yhtään sen kypsempää. Lapsi tarvitsee edelleen aikaa, huomiota, sylissä pitämistä, ääneen lukemista ja ennen kaikkea valvontaa. Pikkulapsi ei ole valmis kohtaamaan tekstien maailmaa. Siinä suhteessa siivoaminen sopiikin lapsen ajanvietteeksi paremmin kuin itsekseen lukeminen, meillä heilutaan rättien kanssa koko perhe.