Lasten ei anneta olla lapsia, vaan opetetaan kaikkea jo 4-5-vuotiaille

Vierailija kirjoitti:

Hankala sanoa. Meillä 3v oppi lukemaan, vaikka miten yritettiin olla niin, ettei muka missään olisi kirjaimia ja kirjoitusta.

Jo oli ihme mukula,mutta ihmeelisiä oli vanhemmatkit jotka piilotti lapselta kaikki kirjaimet ja numerot.

Kyllä, lapsuus loppuu siihen, kun ihminen oppii lukemaan :(

Muistan vieläkin sen hetken kun opin lukemaan ja lapsuus loppui. Ei enää pikkuponi-leikkejä, ei hopeanuolta pihalla muiden lasten kanssa. Siitä lähtien elämäni on ollut yhtä raatamista ja työntekoa ja vastuuta. Joka päivä kiroan vanhempiani ja koululaitosta kun opetti minut lukemaan jo ekaluokalla! Kirottua!

Anteeksi, että luin lapsilleni niin paljon satuja. Jopa meidän erkkalapsi oppi lukemaan itsestään ennen kouluikää. Tavis oppi kolmevuotiaana. Anteeksi, että luin heille. En kyllä opettanut. Itsekin opin aikaisin; meillä se on jonkinlainen sukuvika. Älyllisesti olemme ihan normaaleja, emme heikkoja emmekä mitään erityislahjakkaitakaan. 

Kyllähän he leikkivät paljon, mutta anteeksi, että se lukeminen oli pois leikkimisestä. 

Suomessa opettelu ja opiskelu alkaa todella myöhäisellä iällä. 4-5 v on normi monessa maassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ei asioiden oppiminen estä olemasta lapsi millään lailla. Koko lapsen elämä on erilaisten asioiden oppimista ja useimmiten he oppivat halukkaasti.

 Lukemaanopettelussa kannattaa tosiaan huomioida tuo herkkyyskausi. Sen takia kirjaimet opitaan jo eskarissa. Suurin osa ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Osa heistä, jotka eivät osaa, oppivat hitaammin, koska heidän herkkyyskauttaan ei ole huomioitu.

Meilläkin lapsi oppi itsekseen lukemaan 3-vuotiaana. Kun asia selvisi meille vanhemmille, olimme aika yllättyneitä. Tosin lapsella oli joka aamu herätessään pino kirjoja sängyn vieressä, oli itsekseen lukenut niitä ennen nukahtamistaan.

Joku herkkyyskausi on kyllä missattu silloinkin, jos kolmevuotias lapsi opettelee öisin lukemaan eivätkä vanhemmat edes huomaa. T. Vasta 4-vuotiaana lukemaan oppinut.

Kerroimme lapselle kirjaimet aina, kun hän kysyi.

Lapsemme menivät aina iltaisin mielellään nukkumaan, omiin huoneisiinsa. Lemmikkien takia huoneiden ovet pidettiin kiinni. Valitettavasti minulla tai lasten isällä ei ole Supermiehen kykyä nähdä seinien läpi ja vaikka olisikin, emme olisi kieltäneet lapsia lukemasta.  Päinvastoin, kannustimme lukemiseen, koska se kehittää sekä kieltä että toimii myös välineenä ajattelun kehittymiseen.

Olisiko sinunkin kannattanut lukea enemmän?

Meillä ainakin poika vaan hoksasi, kun luettiin paljon, miten homma menee. En alkuun tiennyt, osaako lukea, vai muistaako kirjat ulkoa, mutta päiväkodissa, kun sen aloitti, ilmoitettiin, että kyllä hän osaa lukea. Kyllä jotkut lapset oppivat lukemaan kolmevuotiaina, yleistä se ei ole, mutta ei se nyt mikään maailman kolmas ihme ole. Lapsella on hieman aspergerpiirteitä ja nämä lapset ovat keskittymiskyvyltään joskus tavanomaista tarkempia ja siksi kai hoksasi homman. Ihan tavis on nykyään, hyvä koulussa, mutta ei erinomainen. 

No en tietenkään tarkoita sitä, että jos lapsi oppii omaehtoisesti lukemaan. Vaan sitä, että lapselle yritetään opettamalla opettaa asioita jo alle kouluikäisenä.

Ap

Meidän vähän reilu 2v tunnistaa useita kirjaimia. Ei niitä todellakaan ole opetettu vaan hän kysyy, että mikä se on, niin toki vastataan.

Kolmevuotias lapseni on älyttömän kiinnostunut numeroista ja kirjaimista. On jo yli vuoden tunnistanut numerot 1-10 ja oppi suurimman osan kirjaimistakin kaksivuotiaana. Osaa kirjoittaa oman nimensä ja pyytää kirjoittamaan mallia milloin millekin tekstille. En aio kieltää lastani oppimasta asioita, jotka häntä kiinnostaa.

"Olen ap:n kanssa täysin samaa mieltä. Omat lapseni aloittivat koulut 70 ja 80-luvuilla ja silloin suorastaan kiellettiin opettamasta etukäteen mitään. Oppivat sitten ekalla luokalla ja molemmat olivat hyviä koulussa ovat valmistuneet akateemisiin ammatteihin.  Nyt ekalla luokalla lapsenlasteni koulussa ihmetellään, jos ei osaa kahden kuukauden koulussa olon jälkeen suoraan lukea. Ja suurin osa lapsista osaa, mutta miltä mahtaa tuntua, jos on ihan normaalia kuitenkin, että koulussa ajan kanssa opitaan. sitäpaisi esim. Steiner-koulusta tiedän oppialaita, jotka ovat vasta neljännellä oppineet kunnolla lukemaan ja ovat ihan hienosti jatkossa pärjänneet"

- En tiedä onko nykyään sitten tavoitteena, että esikoulussa opittaisiin "jo" lukemaan, mutta se nyt äkkiseltään mieleeni. Mutta se nyt ei ollut päähuomioini  kohde, vaan esille nostamasi Stener -koulussa osan oppilaista oppiminen lukemaan vasta neljännellä luokalla.

Omakohtaisesti saatan vahvistaa, että omalla luokallani oli aikanaa, ainakin vielä kolmannella luokalla lukutaidottomia nuoria ja joista osa on kyllä pärjännyt opinnoissaan hämmästyttävänkin hyvin. Mutta yleisemmin tehdään kyllä erinomaisen helposti lapselle karhunpalvelus jos lapsi ei melko pian opi lukemaan koulun (oppivelvollisuus ajan) alettua. Vaikka nykysin tunnutetaan yhä useampi tapa oppia ja opettaa, niin lukutaidon hallitseminen on avain hyvin monen muun asian oppimiseen ja omaksumiseen edelleen; oli lapsi missä hyvänsä koulussa.   

Voin pienessä mielessäni kuvitella, että mitä näille luokkakavereilleni Steinerissa olisi käynyt, jos he olisivat syystä tai toisesta esimerkiksi joutuneet vaihtamaan koulua steinerista -peruskouluun. Tai erityisesti jos heidän vanhempansa eivät olisi osanneet heitä yleisesti opinnoissa -yksinkertaiaen- tukea  tavanomaista enemmän heitä opinnoissaan .

 Toisaalta Steinerissa tavatut keinot ja menetelmät opettaa lapsia on osalle niin punaine vaate, että pitävät Steiner -kouluissa vallalla olevaa pedagogiikkaa - suoraan perkeleestä olevana, jolloin ihan turha yrittää kertoa, että kaikki saattaa Steinerin jälkeen myös lopulta päättyä hyvin ja nuoresta voi kasvaa  koulusivistykseltään ihan tervepäinen kansalainen

En ole perillä mitä kaikkea tapahtui siinä välissä, että huoliamtta myöhään opitusta lukutaidosta myöhemmin onnistuivat etenemään opinnoissaa, vähintäänkin samaan tapaan kuin ne luokkakaverit, jotka osasivat lukea j ennen koulun alkamista. Edeten jatkamaan opintojaan lukion jälkeen yliopistolle.  Tai ylipäätään kasvamaan täyspäisiksi ihmisiksi.

- En pidä maailman loppuna jos nuori ei hakeudukaan välittömästi lukion jälkeen jatko-opintojen pariin. Mutta sen sijaan jos nuori on jo parikymppisenä niin itsetuhoinen tai katkeroitunut, että ei halua tehdä yhtään mitään ja syyttää kaikkia muita vallitsevasta tilanteesta, kykenemättä tai haluamatta itse ottaa pienemmässäkään määrin vastuuuta mistään, niin jokin on vääjäämättä mennyt pieleen.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ei asioiden oppiminen estä olemasta lapsi millään lailla. Koko lapsen elämä on erilaisten asioiden oppimista ja useimmiten he oppivat halukkaasti.

 Lukemaanopettelussa kannattaa tosiaan huomioida tuo herkkyyskausi. Sen takia kirjaimet opitaan jo eskarissa. Suurin osa ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Osa heistä, jotka eivät osaa, oppivat hitaammin, koska heidän herkkyyskauttaan ei ole huomioitu.

Meilläkin lapsi oppi itsekseen lukemaan 3-vuotiaana. Kun asia selvisi meille vanhemmille, olimme aika yllättyneitä. Tosin lapsella oli joka aamu herätessään pino kirjoja sängyn vieressä, oli itsekseen lukenut niitä ennen nukahtamistaan.

Joku herkkyyskausi on kyllä missattu silloinkin, jos kolmevuotias lapsi opettelee öisin lukemaan eivätkä vanhemmat edes huomaa. T. Vasta 4-vuotiaana lukemaan oppinut.

Kerroimme lapselle kirjaimet aina, kun hän kysyi.

Lapsemme menivät aina iltaisin mielellään nukkumaan, omiin huoneisiinsa. Lemmikkien takia huoneiden ovet pidettiin kiinni. Valitettavasti minulla tai lasten isällä ei ole Supermiehen kykyä nähdä seinien läpi ja vaikka olisikin, emme olisi kieltäneet lapsia lukemasta.  Päinvastoin, kannustimme lukemiseen, koska se kehittää sekä kieltä että toimii myös välineenä ajattelun kehittymiseen.

Olisiko sinunkin kannattanut lukea enemmän?

Ilmeisesti olen sitten lukenut liian vähän, koska minulla on jokin outo käsitys, että jo ihan turvallisuussyistä vanhempien olisi hyvä tietää, mitä kolmivuotiaat puuhailevat.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ei asioiden oppiminen estä olemasta lapsi millään lailla. Koko lapsen elämä on erilaisten asioiden oppimista ja useimmiten he oppivat halukkaasti.

 Lukemaanopettelussa kannattaa tosiaan huomioida tuo herkkyyskausi. Sen takia kirjaimet opitaan jo eskarissa. Suurin osa ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Osa heistä, jotka eivät osaa, oppivat hitaammin, koska heidän herkkyyskauttaan ei ole huomioitu.

Meilläkin lapsi oppi itsekseen lukemaan 3-vuotiaana. Kun asia selvisi meille vanhemmille, olimme aika yllättyneitä. Tosin lapsella oli joka aamu herätessään pino kirjoja sängyn vieressä, oli itsekseen lukenut niitä ennen nukahtamistaan.

Mitä mutuilua kirjoitat? Kolmasosa lapsista osaa lukea esikoulussa. Aikaisella lukemaan oppimisella ja myöhemmällä koulussa/elämässä menestymisellä ei ole korrelaatiota keskenään. Se on taito siinä missä mikä muukin, esim. kävelyn oppiminen - aikaisin kävelemään oppineet eivät ole parempia liikunnassa myöhemmin. Tutkimusten mukaan myöhemmin lukemaan oppivat ovat samalla viivalla aikaisin oppineiden kanssa jo 1. luokan kevätkaudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ei asioiden oppiminen estä olemasta lapsi millään lailla. Koko lapsen elämä on erilaisten asioiden oppimista ja useimmiten he oppivat halukkaasti.

 Lukemaanopettelussa kannattaa tosiaan huomioida tuo herkkyyskausi. Sen takia kirjaimet opitaan jo eskarissa. Suurin osa ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Osa heistä, jotka eivät osaa, oppivat hitaammin, koska heidän herkkyyskauttaan ei ole huomioitu.

Meilläkin lapsi oppi itsekseen lukemaan 3-vuotiaana. Kun asia selvisi meille vanhemmille, olimme aika yllättyneitä. Tosin lapsella oli joka aamu herätessään pino kirjoja sängyn vieressä, oli itsekseen lukenut niitä ennen nukahtamistaan.

Mitä mutuilua kirjoitat? Kolmasosa lapsista osaa lukea esikoulussa. Aikaisella lukemaan oppimisella ja myöhemmällä koulussa/elämässä menestymisellä ei ole korrelaatiota keskenään. Se on taito siinä missä mikä muukin, esim. kävelyn oppiminen - aikaisin kävelemään oppineet eivät ole parempia liikunnassa myöhemmin. Tutkimusten mukaan myöhemmin lukemaan oppivat ovat samalla viivalla aikaisin oppineiden kanssa jo 1. luokan kevätkaudella.

Tapoihini ei kuulu mutuilu.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/442162-yli-puolet-lapsista-osaa-…

Lasten lukemaan oppimisen aikaistumista on tutkittu muun muassa yliopistoyhteistyönä Alkuportaat-tutkimuksessa. Lukemaan opitaan yhä varhemmin, koska päiväkodeissa ja esikouluissa tuetaan lukemaan oppimista koko ajan enemmän.

Oma osuutensa on myös sillä, että nykymaailma on täynnä kirjaimia ja sanoja.

En väittänytkään, että varhainen lukutaito tarkoittaisi ns. parempaa menestystä.

Kasvatustieteilijöiden mukaan varhain opitun lukutaidon ja myöhemmän koulumenestyksen kulkemisesta käsi kädessä ei ole olemassa näyttöä. Varhain lukemaan oppineet ovat kuitenkin jo valmiiksi innostuneita oppimisesta.

On havaittu, että lapset kokevat mielihyvää siitä, että uusi taito on opittu. Tällä on yhteyttä myös myönteiseen koulutyöhön sitoutumiseen.

Suomessa joka kahdeksas peruskoulun loppuvaiheessa oleva poika ei osaa lukea tasolla, joka mahdollistaa jatko-opinnot tai työelämässä menestymisen, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan kuntien välillä on huomattavia eroja koulutuksen järjestämisen ja oppimistulosten välillä.

– Suomi on monta Suomea. Lapsen saamassa perusopetuksen määrässä on huomattavat kuntakohtaiset erot, mikä tarkoittaa 9-vuotisessa peruskoulussa reilusti yli lukukauden välistä eroa vähiten ja eniten opetusta antavien kuntien kesken, Kurttila toteaa.

Kurttila sanoo myös perhetaustan määrittävän lapsen tulevaa koulutusuraa.

– Kun tähän yhtälöön lisätään vaatimukset universaalien palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen, rajaamisesta, olemme pian paluumatkalla luokkayhteiskuntaan.

”Lapsen kasvua ja kehitystä tuettava ennen koulun aloitusta”

Lapsiasiavaltuutettu korostaa varhaiskasvatuksen eli erityisesti laadukkaan päivähoidon merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen tukena.

– Yhä ratkaisevampaa on, miten tuemme lapsen kasvua ja kehitystä ennen koulun aloitusikää. Tähän meillä on kansainvälistä tutkimustietoa laadukkaan varhaiskasvatuksen tuotosta yhteiskunnallisena investointina. Pidän myös tärkeänä, että lasten mielipiteet otetaan vahvemmin huomioon varhaiskasvatuksen ja koulun kehittämisessä, Kurttila esittää.

Linkki tuohon Kurttilan lusuntoon unohtui:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/joka-kahdeksas-peruskoulun-…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ei asioiden oppiminen estä olemasta lapsi millään lailla. Koko lapsen elämä on erilaisten asioiden oppimista ja useimmiten he oppivat halukkaasti.

 Lukemaanopettelussa kannattaa tosiaan huomioida tuo herkkyyskausi. Sen takia kirjaimet opitaan jo eskarissa. Suurin osa ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Osa heistä, jotka eivät osaa, oppivat hitaammin, koska heidän herkkyyskauttaan ei ole huomioitu.

Meilläkin lapsi oppi itsekseen lukemaan 3-vuotiaana. Kun asia selvisi meille vanhemmille, olimme aika yllättyneitä. Tosin lapsella oli joka aamu herätessään pino kirjoja sängyn vieressä, oli itsekseen lukenut niitä ennen nukahtamistaan.

Joku herkkyyskausi on kyllä missattu silloinkin, jos kolmevuotias lapsi opettelee öisin lukemaan eivätkä vanhemmat edes huomaa. T. Vasta 4-vuotiaana lukemaan oppinut.

Kerroimme lapselle kirjaimet aina, kun hän kysyi.

Lapsemme menivät aina iltaisin mielellään nukkumaan, omiin huoneisiinsa. Lemmikkien takia huoneiden ovet pidettiin kiinni. Valitettavasti minulla tai lasten isällä ei ole Supermiehen kykyä nähdä seinien läpi ja vaikka olisikin, emme olisi kieltäneet lapsia lukemasta.  Päinvastoin, kannustimme lukemiseen, koska se kehittää sekä kieltä että toimii myös välineenä ajattelun kehittymiseen.

Olisiko sinunkin kannattanut lukea enemmän?

Ilmeisesti olen sitten lukenut liian vähän, koska minulla on jokin outo käsitys, että jo ihan turvallisuussyistä vanhempien olisi hyvä tietää, mitä kolmivuotiaat puuhailevat.

Oletko siis lapsesi vieressä koko ajan?

Oletko sellainen curling-vanhempi?

Lapset oppii paljon ihan opettamattakin.

Jos lapsella on kiinnistusta esim. aakkosiin ja se kysyy niistä, niin pitäiskö kieltäytyä vastaamasta/opettamasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30-40 vuotta sitten lukeminen oli paljon tärkeämpi ajanviete kuin nyt. Telkkarissa oli max 3 kanavaa eikä ollut älypuhelimia tai pleikkareita. Aikaa oli siksi enemmän.

Nyt lukeminen on vähentynyt radikaalisti ja monilla on surkea lukutaito. Mitä myöhemmin aloittaa opettelun, sitä huonommaksi taito tahtoo jäädä.

Meillä luettiin lapselle paljon, koulussa opettajat totesivatkin että huomaa lapselle luteun paljon kirjoja.

Itse lapsi oppi lujemaan ekan luokan syksyllä.

Meillä isäntä istuu ja vahtii päivällisellä kun lapset tekevät kotitehtäviä ja isän keksimiä lisätehtäviä päivän aiheesta. Iso olutpullo käsissään hikisenä ja naama metvurstista rasvaisena. Viiksien suojasta pilkistää paloja patongista ja siihen kuuluvasta kastikkeesta. Valkoinen majoneesi tummilla viiksillä aiheuttaa mukavan kotoisan fiiliksen isän punaisilla kasvoilla. Pulleiden kasvojen sisältä hehkuu leveä itsekäs hymy. Hän saattaa hymähtää tyytyväisenä jos poika onnistuu nopeasti laskutehtävissä. Isä saattaa tarjota palan metvurstia palkinnoksi. Tällä tavoin isäntä opettaa että kyllä ahkera palkitaan.

Poika oppi lukemaan oltuaan koulussa muutaman päivän ja sujuvasti lukikin. Ei osannut lukea 3 v ja koulu sujunut lukiossakin erinomaisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ei asioiden oppiminen estä olemasta lapsi millään lailla. Koko lapsen elämä on erilaisten asioiden oppimista ja useimmiten he oppivat halukkaasti.

 Lukemaanopettelussa kannattaa tosiaan huomioida tuo herkkyyskausi. Sen takia kirjaimet opitaan jo eskarissa. Suurin osa ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Osa heistä, jotka eivät osaa, oppivat hitaammin, koska heidän herkkyyskauttaan ei ole huomioitu.

Meilläkin lapsi oppi itsekseen lukemaan 3-vuotiaana. Kun asia selvisi meille vanhemmille, olimme aika yllättyneitä. Tosin lapsella oli joka aamu herätessään pino kirjoja sängyn vieressä, oli itsekseen lukenut niitä ennen nukahtamistaan.

Joku herkkyyskausi on kyllä missattu silloinkin, jos kolmevuotias lapsi opettelee öisin lukemaan eivätkä vanhemmat edes huomaa. T. Vasta 4-vuotiaana lukemaan oppinut.

Kerroimme lapselle kirjaimet aina, kun hän kysyi.

Lapsemme menivät aina iltaisin mielellään nukkumaan, omiin huoneisiinsa. Lemmikkien takia huoneiden ovet pidettiin kiinni. Valitettavasti minulla tai lasten isällä ei ole Supermiehen kykyä nähdä seinien läpi ja vaikka olisikin, emme olisi kieltäneet lapsia lukemasta.  Päinvastoin, kannustimme lukemiseen, koska se kehittää sekä kieltä että toimii myös välineenä ajattelun kehittymiseen.

Olisiko sinunkin kannattanut lukea enemmän?

Ilmeisesti olen sitten lukenut liian vähän, koska minulla on jokin outo käsitys, että jo ihan turvallisuussyistä vanhempien olisi hyvä tietää, mitä kolmivuotiaat puuhailevat.

Oletko siis lapsesi vieressä koko ajan?

Oletko sellainen curling-vanhempi?

Kyllä varmasti olen curling-vanhempi verrattuna tuohon sankariin, jolla ei ollut röntgenkatseen puuttuessa aavistustakaan mitä kolmevuotiaansa iltaisin/öisin puuhaili. Ja olen muuten ylpeä siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ei asioiden oppiminen estä olemasta lapsi millään lailla. Koko lapsen elämä on erilaisten asioiden oppimista ja useimmiten he oppivat halukkaasti.

 Lukemaanopettelussa kannattaa tosiaan huomioida tuo herkkyyskausi. Sen takia kirjaimet opitaan jo eskarissa. Suurin osa ekan luokan aloittavista osaa jo lukea. Osa heistä, jotka eivät osaa, oppivat hitaammin, koska heidän herkkyyskauttaan ei ole huomioitu.

Meilläkin lapsi oppi itsekseen lukemaan 3-vuotiaana. Kun asia selvisi meille vanhemmille, olimme aika yllättyneitä. Tosin lapsella oli joka aamu herätessään pino kirjoja sängyn vieressä, oli itsekseen lukenut niitä ennen nukahtamistaan.

Joku herkkyyskausi on kyllä missattu silloinkin, jos kolmevuotias lapsi opettelee öisin lukemaan eivätkä vanhemmat edes huomaa. T. Vasta 4-vuotiaana lukemaan oppinut.

Kerroimme lapselle kirjaimet aina, kun hän kysyi.

Lapsemme menivät aina iltaisin mielellään nukkumaan, omiin huoneisiinsa. Lemmikkien takia huoneiden ovet pidettiin kiinni. Valitettavasti minulla tai lasten isällä ei ole Supermiehen kykyä nähdä seinien läpi ja vaikka olisikin, emme olisi kieltäneet lapsia lukemasta.  Päinvastoin, kannustimme lukemiseen, koska se kehittää sekä kieltä että toimii myös välineenä ajattelun kehittymiseen.

Olisiko sinunkin kannattanut lukea enemmän?

Ilmeisesti olen sitten lukenut liian vähän, koska minulla on jokin outo käsitys, että jo ihan turvallisuussyistä vanhempien olisi hyvä tietää, mitä kolmivuotiaat puuhailevat.

Oletko siis lapsesi vieressä koko ajan?

Oletko sellainen curling-vanhempi?

Kyllä varmasti olen curling-vanhempi verrattuna tuohon sankariin, jolla ei ollut röntgenkatseen puuttuessa aavistustakaan mitä kolmevuotiaansa iltaisin/öisin puuhaili. Ja olen muuten ylpeä siitä.

Kummallinen koti teillä, jos lasta tulee vahtia hänen omassa huoneessaankin koko ajan.

Eikö kannattaisi panostaa kodin turvallisuuteen, varsinkin lastenhuoneessa?